Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011

Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 2. Muuttoliike... 3 3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 4. Perheet... 5 5. Väestön koulutustaso... 5 6. Väestön tulotaso... 6 7. Vantaalaisten velat... 7 8. Työpaikat... 9 9. Työllisyys... 10 10. Asuntokanta ja asuntokunnat... 12 11. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla... 14 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat... 16 Talouskatsaus 1. Vantaalaisten ansiotulokehityksestä... 18 2. Vantaan verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus)... 20 3. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2010 (Helin)... 23 Ajankohtaista 1. Ympäristön tila Vantaalla... 27 2. Vantaalaisten ympäristöasenteet ovat myönteisiä... 28 3. Ilmastonmuutoksen haasteet... 29 4. Ajankohtaista Marja-Vantaalta... 31 5. Toimintaympäristöanalyysi - yhteenvetoa... 31 ISSN-L 1799-7011 ISSN 1799-7011 (painettu) ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-352-5

Saatteeksi Vuoden 2001 huhtikuussa tilasto- ja tutkimusyksikkö julkaisi ensimmäisen kaupungin suunnittelua ja kaupungissa tehtävää päätöksentekoa palvelevan tietopakettinsa muutamaa viikkoa ennen kaupunginvaltuuston keväistä talousseminaaria. Tietopaketti 2001 koostui isosta joukosta kuvia ja taulukoita. Tilastojulkaisua tehtiin samaan tyyliin vuoteen 2008 saakka. Viimeinen Tilastopaketti ennakoi tulevaa: siinä oli tiivis yhteenveto tärkeimmistä tilastoista. Vuonna 2009 ilmestyi ensimmäinen Vantaalaisia kehityssuuntia, jossa tekstiosuudet olivat pääosissa eli tavoitteena oli aiempaa analyyttisempi toimintaympäristön kuvaus. Seuraavaan raporttiin koottiin myös lyhyitä artikkeleita ajankohtaisista teemoista. Vantaalaisia kehityssuuntia 2011 on sarjassa järjestyksessään neljäs ja on sisällöltään pitkälti edeltäjiensä kaltainen: tilasto-osiossa kuvaillaan toimintaympäristöä väestön ja sen ominaisuuksien, työllisyyden, asumisen ja rakentamisen avulla. Vantaan kehitystä verrataan muihin Suomen isoihin kaupunkeihin. Talouslukuun on koottu tärkeimmät talouteen liittyvät kehityskulut ja ennusteet tulevasta. Ajankohtaisosio keskittyy pääosin ympäristöasioihin Marja-Vantaan kehityssuunnitelmia unohtamatta. Julkaisun tavoitteena on kaupungin päätöksenteon ja sen valmistelun tukeminen nostamalla esiin ajankohtaisia kehityskulkuja ja ilmiöitä sekä taustoittamalla ajankohtaiskatsausten avulla syvällisemmin tiettyjä teemoja. Palautetta siitä miten asiassa on onnistuttu toivotaan sähköpostitse (hannu.kyttala@vantaa.fi) tai puhelimella (040 7783591). Vantaalla 10.5.2011 Patrik Marjamaa talousjohtaja, va.

Tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä Tilastotietoja Vantaalta... ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaan väkiluku ylitti 200 000 asukkaan määrän vuodenvaihteessa 2010/2011: kaupungissa asui tuolloin 200 055 henkilöä. Vuoden 2010 aikana väkiluku lisääntyi 2 419 henkilöllä eli 1,2 prosentilla. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaupungin väkimäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin 2 160 henkilöllä. Kuvio 1.1 Väestönmuutokset Vantaalla 1990-2010, ennuste -2015 Kuvio 1.2. Nettomaassa- ja maahanmuutto 1990-2010 2 000 1 600 1 750 1 400 1 500 1 250 1 200 1 000 nettosiirtolaisuus henkilöä 1 000 750 500 henkilöä 800 600 400 250 200 0 0-250 -500 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-200 -400-600 nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys Nettomuutto 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Pääosa Vantaan väestönkasvusta on peräisin syntyneisyydestä. Syntyneitä on ollut vuosittain keskimäärin 1 560 kuolleita enemmän. Kokonaisväestönkasvun vuosittainen vaihtelu johtuukin muuttoliikkeestä. Kaupungin nettomuutto on vaihdellut 1 200 henkilön muuttovoitosta (v. 2007) lähes 200 henkilön muuttotappioon (v. 2004). Myyrmäen ja Hakunilan suuralueilla väestönmuutos 2000-luvulla on ollut varsin pieni, alle prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä, Korsossa väki on kasvanut yli 10 prosentilla ja Kivistössä yli 20 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väkimäärä on kasvanut yli 200 prosentilla vuodesta 2001. Kuvio 1.3. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien 2001-2010 aikana, muutosennuste 2011-2014 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila 2011-15 2001-11 Aviapolis Kivistö Myyrmäki -2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 muutos, henkilöä

2 Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa vuoteen 2015 mennessä yli 8 500 asukkaalla eli samaa vauhtia kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas neljännes tulee muuttovoitosta, valtaosa syntyneisyyden ja kuolleisuuden erotuksesta. Kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, neljännes työikäisiin ja loput puoliksi päivähoitoikäisten ja kouluikäisten kesken. Taulukko 1.1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 2001 ja 2011 alussa sekä ennuste vuosille 2015 ja 2020 muutos, lkm Ikäryhmä 2001 2011 2015 2020 2001-11 2011-15 2015-20 0-6v 17 204 18 245 18 795 19 339 1 041 550 544 7-15v 21 300 20 723 21 153 22 651-577 430 1 498 16-18v 6 782 7 749 7 006 7 066 967-743 60 19-64v 118 516 129 166 130 590 133 082 10 650 1 424 2 492 65-74v 9 624 15 330 19 887 22 525 5 706 4 557 2 638 75+v 5 045 8 842 11 170 14 652 3 797 2 328 3 482 Yhteensä 178 471 200 055 208 601 219 622 21 584 8 546 11 714 Vantaalla, Espoossa ja Oulussa väestö on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna nuorta: alle 18-vuotiaiden osuus on selvästi suurempi. Vantaan naapurikuntien väestörakenne on vielä näitäkin nuorempaa. Turussa lähes viidennes väestöstä on jo eläkeiän saavuttaneita, Vantaalla heitä on runsas kymmenesosa. Kuviot 1.4 ja 1.5. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (vasen kuvio) ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä (oikeanpuoleinen kuvio) koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Koko maa Koko maa Nurmijärvi Sipoo Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Kerava Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Vantaa 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä, % Turku Tampere Helsinki Oulu Espoo Vantaa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 osuus väestöstä, % 65-74 75+ Maahanmuutto on merkityksellistä työvoiman riittävyyden kannalta. Ennusteen mukaan työikäisen (19-64 v) kantaväestön määrä Vantaalla vähenee noin 1 900 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Kun vieraskielisen väestön työikäinen ikäryhmä kasvaa samanaikaisesti noin 6 700 henkilöllä, kasvaa työikäinen väestö Vantaalla runsaalla 4 800 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vieraskielisen väestön ennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaa Helsingissä vuoteen 2020 mennessä 19 000 henkilöllä, josta vieraskielisen väestön osuus on kaksi kolmannesta. Espoossa vieraskielisen väestön osuus on samansuuruinen kuin Helsingissä koko työikäisen väestön kasvaessa 13 700 henkilöllä.

3 2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Vuonna 2010 tulijoita oli 14 730. Vantaalta muualle muuttajia on hieman vähemmän, vuonna 2010 heitä oli 13 885. Nettomuutto on 2000-luvulla vaihdellut yli tuhannen henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Vuonna 2010 muuttovoittoa kertyi 845 henkilöä. Vantaa saa vuosittain muuttovoittoa eniten Helsingistä (1 067 henkilöä v. 2010) ja ulkomailta (955 henkilöä v. 2010), muuttotappiota sen sijaan kertyy muualle Helsingin seudulle (1 111 henkilöä v. 2010) ja muualle Uudellemaalle (367 henkilöä v. 2010). Kuvio 1.6. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina 2000-2009 Kuvio 1.7. Nettomuutto Vantaalle asuinalueen mukaan 2000-65+ Ulkomaat 45-64 30-44 16-29 7-15 0-6 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Muu Suomi Muu Uusimaa Muu Hgin seutu Espoo Helsinki 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000-500 0 500 1 000 1 500-2 000-1 000 0 1 000 2 000 nettomuutto, henkilöä nettomuutto 09 Ikärakenteeltaan nettomuutto on ollut positiivista 16-29-vuotiaiden ja jonkin verran 30-44-vuotiaiden ikäryhmissä, muissa ikäryhmissä se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja 50 vuotta täyttäneissä sekä sitä vanhemmissa. Kuviot 1.8 ja 1.9. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2001-2008 (vasen kuvio) sekä työlliset nettomuuttajat koulutuksen mukaan (oikeanpuolinen kuvio) vuosina 2001-2008 työlliset lapset opiskelijat muut työttömät eläkeläiset 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Korkeaasteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000-500 0 500 1 000 1 500-600 -400-200 0 200 400 600 nettomuutto, henkilöä nettomuutto, henkilöä Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, 25-34-vuotiaista korkeasti koulutetusta, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien kunnallisverotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2008 kertymän suuruus oli +10 miljoonaa euroa.

Kuviot 1.10 ja 1.11. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen valtionveronalaisten tulojen mukaan vuosina 2001-2008 (vasen kuvio) sekä muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuosina 1996-2008 (oikeanpuolinen kuvio) 4 valtionveronalaiset tulot vuodessa 52 000+ 32 000-51 999 22 000-31 999 12 000-21 999 6 000-11 999 2-5 999 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 kunnallisverotulokertymä, milj.euroa 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-500 0 500 1000 nettomuutto, henkilöä -15,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä vuonna 2008 oli suurista kaupungeista Vantaan (9,9 miljoonaa euroa) ohella positiivinen Espoossa (16,4 miljoonaa euroa) ja Helsingissä (18,8 miljoonaa euroa). Turussa kertymä oli 19,4 miljoonaa, Tampereella 12,1 ja Oulussakin 1,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Kaikissa isoissa kaupungeissa kuitenkin tulomuuttajien keskitulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Suurin ero oli Helsingissä (-4 440 ). Tampereella tuloero oli -3 090, Turussa -3 060, Espoossa -2 610, Oulussa -2 170 ja Vantaalla ero oli pienin, -1 400. 3. Kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 2011 alussa henkilöitä 134 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään yli sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli 19 810 eli 9,9 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 8,7 prosenttia ja Helsingissä 10,2 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat venäjä (4 550), viro (3 080) ja somali (1 670). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana 350:llä, vironkielisten yli 480:lla ja somalin kieltä puhuvien vajaalla sadalla. Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 2011 alussa 15,7 prosenttia, kun Kivistön suuralueella se oli vain 3,1 prosenttia. Kolmessa kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli yli 20 prosenttia. Kuviot 1.12 ja 1.13. Vieraskielisen väestön osuus (%) isojen kaupunkien (vasen kuvio) väestöstä 2000-2010 ja vieraskielisen väestön osuus (%) kunnan väestöstä (oikeanpuolinen kuvio) vuonna 2010 Helsingin seudun kehyskunnissa 12 Kerava 11 Kirkkonummi osuus kunnan väestöstä, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Tuuslula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 1 2 3 4 5 6 osuus kunnan väestöstä, %

5 Vieraskielisen väestön kasvu on 2000-luvulla ollut suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nopeaa. Helsingissä vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien osuus kaupungin väestöstä oli vuoden 2010 lopussa jo 10,8 prosenttia, Vantaalla 9,9 prosenttia, Espoossa 9,4 ja Turussakin 7,6 prosenttia. Tampereella ja Oulussa osuudet olivat pienemmät, 5,2 ja 3,1 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 2010 lopussa samaa tasoa kuin Oulussa. Kaupunkikunnissa osuus oli korkeampi kuin maalaiskunnissa. Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 2011 alussa 13 200 eli 6,6 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset, joita oli 3 270, venäläiset (2 219) ja somalialaiset (655). Helsingissä ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2011 alussa 7,6 prosenttia, Espoossa 6,7, Turussa, 5,0, Tampereella 3,7 ja Oulussa vain 2,5 prosenttia. 4. Perheet Perheiden osuus Vantaalla on pienentynyt vaikka perheiden määrä onkin ollut kasvussa. Perheisiin lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Sekä lapsettomien parien määrä että osuus ovat kasvaneet. Toisaalta isojen ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kasvanut. Vuoden 2010 alussa Vantaalla oli 54 745 perhettä. Perheisiin kuuluvia oli 78 prosenttia kaupungin väestöstä. Vielä 20 vuotta aiemmin perheisiin kuuluvien osuus oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa kun yksin asuvien osuus on lisääntynyt. Lasten osuus perheväestöstä oli vuonna 2010 kolmannes. Kuviot 1.14 ja 1.15. Perheväestöön kuuluvien määrä ja osuus (%) koko kaupungissa (vasen kuvio) ja Vantaan perherakenne 1.1.2000 ja 1.1.2010 (oikeanpuolinen kuvio) 156 000 82,0 perheväestö, henkilö 154 000 152 000 150 000 148 000 146 000 144 000 142 000 Perheväestöön kuuluvat, % Perheväestöön kuuluvat, lkm 81,0 80,0 79,0 78,0 77,0 76,0 75,0 perheväestöön kuuluvien osuus, % 2010 2000 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 140 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 74,0 lkm aviopari ei lapsia avopari ei lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Lapsettomien perheiden osuus perheistä on kasvanut 2000-luvulla 40 prosentista runsaaseen 44 prosenttiin. Lapsettomia pareja on jo parisen tuhatta enemmän kuin pareja, joilla on lapsia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on hieman vähentynyt, vaikka heitä lukumääräisesti olikin vuonna 2010 lähes 700 enemmän kuin vuonna 2000. Muissa isoissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta lapsettomien pariskuntien osuus perheistä on selvästi suurempi kuin Vantaalla. Turussa osuus on korkein, yli 55 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajien osuus perheistä on Vantaalla toiseksi suurin isoista kaupungeista Helsingin jälkeen, Oulussa se on parisen prosenttiyksikköä Vantaata pienempi ja isoista kaupungeista pienin. 5. Väestön koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä on 62 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2000 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2010 Aviapoliksessa (73 %) ja vähiten Hakunilassa (58 %).

6 Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 16 prosentilla (v. 2000 osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 26 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 35 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: 13 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 22 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio 1.16. 15 vuotta täyttänyt tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittanut väestö isoissa kaupungeissa 31.12.2009 100 90 osuus 15v täyttäneestä väestöstä, % 80 70 60 50 40 30 20 65,6 17,8 69,7 70,2 20,4 27,2 72,3 73,4 74,7 21,6 31,4 24,0 10 0 Vantaa Oulu Helsinki Tampere Espoo Turku tutkinnon suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet Koulutustaso muissa isoissa kaupungeissa on selvästi korkeampi kuin Vantaalla. Eniten peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Turussa, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi muita suurempi Espoossa, mutta myös Helsingissä. 6. Väestön tulotaso Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston (StatFin -tilastotietokanta) mukaan vantaalaisen tulonsaajan keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat 28 640 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli puoli prosenttia. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (16,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan 32 000-42 000 euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli 27 000-32 000 ansainneissa (11,7 %). Vähintään 52 000 euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 2009 kaikkiaan 10,3 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle 12 000 euron vuosituloihin jääneitä oli 21,2 prosenttia kaikista tulonsaajista. Vuosien 2010 ja 2011 tulokehitystä on arvioitu Talouskatsauksessa (sivu 18). Kuviot 1.17 ja 1.18. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden Vantaalla vuosina 2000-2009 (vasen kuvio) sekä tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 2009 suoritetussa verotuksessa (oikeanpuoleinen kuvio) tulot per tulonsaaja vuodessa ( ) 32 500 30 000 27 500 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 tuloluokka, euroa 52 000 + 42 000-51 999 32 000-41 999 27 000-31 999 22 000-26 999 17 000-21 999 12 000-16 999 9 000-11 999 6 000-8 999 3 000-5 999 2-2 999 0 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 tulonsaajia

7 Vantaalaisilla oli vuonna 2009 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan 3 453 miljoonaa euroa eli keskimäärin 17 790 euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla. Vuonna 2009 kasvua oli 3,1 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin -tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat 35 860 euroa ja helsinkiläisten 27 540 euroa (Vantaalla siis 28 640 ). Helsingissä ja Espoossa keskitulot olivat vuonna 2009 alemmat kuin vuotta aiemmin. Oululaisten valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat 25 420, tamperelaisten 25 200 ja turkulaisten 24 460 euroa vuodessa. Näissäkin kaupungeissa keskitulot olivat vuonna 2009 pienemmät kuin vuonna 2008, Turussa ja Oulussa kuitenkin vain vähän. 2000-luvulla vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet 30 prosentilla. Espoolaisilla kasvua on ollut 15 prosenttia ja helsinkiläisillä alle 10 prosenttia. Vantaalaisten keskitulot eivät ole minään vuonna olleet alemmat kuin edellisinä vuosina. Helsingissä on kaupunkilaisten tulonsaajien keskitulot kolmesti olleet alemmat kuin edellisenä vuotena. Espoossakin näin on käynyt kahdesti vuosien 2000-2009 aikana. Kuvio 1.19. Osinkoverouudistuksen vertailukelpoisesti huomioon ottavien valtionveronalaisten keskitulojen muutos tulonsaajaa kohden Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuosina 2000-2009 vuosimuutos, prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0 Vantaa Helsinki Espoo Muutos 2000-09 30,0 % Muutos 2000-09 8,8 % Muutos 2000-09 15,4 % 2000-01 2001-02 2002-03 2003-04 2004-05 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 7. Vantaalaisten velat Vuonna 2009 jokaista vantaalaista kohden oli velkaa keskimäärin 20 410 euroa. Velkaa kuitenkin oli vain 31 prosentilla kaupungin asukkaista. Jokaista velallista kohden lasketun velan suuruus oli 66 750 euroa. Vuoden 2009 aikana velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 2,7 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin 2 285 euroa vuonna 2009. Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä pieneni 33 prosentilla. Veloista suurin osa (79 %) kohdistui asuntoon. Asuntolainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin 98 710 euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 17 prosenttia. Osuus on ollut kuta kuinkin sama useiden vuosien ajan. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli 93 025 euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin 3 065 euroa vuonna 2009. Edelliseen vuoteen verrattuna asuntovelan määrä kasvoi 3 220 eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla 2 800 eurolla. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Vantaalaisten opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin 4 940 euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden kasvoi vuoden aikana 40 eurolla. Korkoja kukin opintovelallinen maksoi keskimäärin vajaa 210 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli 1 220 vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli 75 860 euroa ja siitä maksettiin korkoa 2 700 euroa vuoden 2009 aikana. Keskimääräisen velan määrä oli kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 peräti 13 850 eurolla, mutta korkorasitus oli pienentynyt yli tuhannella eurolla maksajaa kohden. Muuta velkaa oli 25 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli 14 330 euroa. Keskimääräisen velan suuruus oli vähentynyt edellisestä vuodesta 370 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin vuonna 2009 keskimäärin 740 euroa. Vuodesta 2006 alkaen vantaalaisella on ollut velkaa keskimäärin enemmän kuin hänellä on ollut käytettävissään rahatuloja.

8 Kuviot 1.20 ja 1.21. Vantaalaisten velat ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 2002, 2006 ja 2009 (kuvio vasemmalla) ja Vantaalaisten keskimääräisen asuntovelan suuruus vuosina 2002-2009 (oikeanpuolinen kuvio) miljardia euroa 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 elinkeinot. velka opintovelka muu velka asuntovelka käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo 2002 2006 2009 käytettävissä oleva rahatulo velat ( ) per velallinen 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Espoolaisilla oli velkaa kutakin velallista kohden vuonna 2009 keskimäärin 81 240 euroa, vantaalaisilla 66 750, helsinkiläisillä 58 540, oululaisilla 56 200, tamperelaisilla 52 760 ja turkulaisilla 51 100 euroa. Asuntovelkaakin espoolaisilla oli eniten, keskimäärin 118 730 euroa. Helsinkiläisillä asuntovelkaa oli seuraavaksi eniten, 103 990 euroa. Perässä tulevat vantaalaiset 98 710 eurolla, oululaiset 83 180 eurolla, tamperelaiset 82 030 eurolla ja viimeisenä turkulaiset 77 750 euron keskimääräisellä asuntovelallaan. Taulukko 1.2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 2004 ja 2009 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2004 Kaikki velat 43 470 45 200 59 020 41 900 37 720 34 890 39 670 Asuntovelat 54 710 65 490 81 170 70 480 56 090 51 830 59 050 Opintovelat 4 680 4 410 4 790 5 380 5 160 5 120 5 120 Elinkeinotoim. kohd. velat 51 590 46 540 75 630 75 320 49 990 63 710 49 430 Muut velat 12 620 11 650 14 490 12 020 11 010 11 190 11 550 Velkaantumisaste 82,1 86,1 90,4 71,0 75,9 70,7 83,6 2009 Kaikki velat 63 780 66 750 81 240 58 540 52 760 51 100 56 200 Asuntovelat 82 260 98 710 118 730 103 990 82 030 77 750 83 180 Opintovelat 5 320 4 940 5 590 6 320 5 910 5 990 6 000 Elinkeinotoim. kohd. velat 66 760 78 860 100 640 106 880 72 670 105 590 70 540 Muut velat 17 560 14 330 17 140 14 470 13 240 14 040 14 070 Velkaantumisaste 108,6 114,7 116,4 97,4 97,4 94,8 107,2 muutos 04-09 Kaikki velat 46,7 47,7 37,6 39,7 39,9 46,5 41,7 % Asuntovelat 50,4 50,7 46,3 47,5 46,2 50,0 40,9 Opintovelat 13,7 12,0 16,7 17,4 14,5 17,0 17,2 Elinkeinotoim. kohd. velat 29,4 69,4 33,1 41,9 45,4 65,7 42,7 Muut velat 39,1 23,0 18,3 20,4 20,3 25,5 21,6 Velkaantumisasteen muutos 26,5 28,6 26,0 26,4 21,5 24,1 23,6

9 8. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2008 lopussa 105 720 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 2 000 työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kasvanut vuosien 2009-2010 aikana parilla tuhannella työpaikalla. Yli neljännes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan toimialalla, vajaa viidennes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla ja runsas kymmenesosa teollisuuden toimialalla. Kuvio 1.22. Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla vuosina 1995-2008, arvio vuosille 2009-2010 115 000 110 000 Työvoimatutkimus, vuosikeskiarvo 105 000 100 000 työpaikkojen määrä 95 000 90 000 85 000 80 000 75 000 Työssäkäyntitilasto työpaikkojen määrä vuoden lopussa 70 000 65 000 60 000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2000-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja on enemmän kuin alueella asuu työvoimaa. Kuvio 1.23. Työpaikat ja työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 2008 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila työpaikat työvoima Aviapolis Kivistö Myyrmäki 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 työpaikkoja/työvoimaa

Kuvio 1.24. Työpaikkojen määrän vuosimuutos kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2001-2002 10 Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo -10 000-5 000 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 työpaikkojen vuosimuutos 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 Vuosina 2001-2008 työpaikkojen kasvu on suurista kaupungeista ollut suhteellisesti suurinta Oulussa (16,3%) ja Vantaalla (15,9%). Lukumääräisesti työpaikkamäärä kasvoi kuitenkin Tampereella enemmän kuin Vantaalla. Espoossa ja Helsingissä kasvua oli vähemmän kuin Vantaalla. Koko maan työpaikkalisäyksestä kuusi suurinta kaupunkia vei 51 prosenttia. 9. Työllisyys Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden 2008 loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Marras-joulukuussa 2008 työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,5 prosenttia, vuoden 2009 heinäkuussa. Sen jälkeen se ei ole enää kasvanut: maaliskuussa 2011 työttömyysaste oli Vantaalla kuitenkin vielä 8,1 prosenttia. Työttömänä oli 8 700 vantaalaista. Naapurikaupunkeihin verrattuna Vantaalla työttömyys oli suurempaa: Helsingissä työttömyysaste oli 7,4 ja Espoossa 5,4 prosenttia maaliskuun 2011 lopussa. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyys on selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Kuvio 1.25. Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun 12 000 10 000 työttömät 2000 2005 2010 lomautetut 8 000 henkilöitä 6 000 4 000 2 000 0 Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 40-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi 20-24- vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden 2008 lokakuusta vuoden 2009 heinäkuuhun 430:stä 1 080 työttömään eli yli kaksinkertaistui. Maaliskuun lopussa 2011 Vantaalla oli alle 25-vuotiaita työttömiä 850.

Kuvio 1.26. Työttömät ikäryhmän mukaan vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun 11 Työttömien lkm 3 500 3 250 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 40-44-vuotiaat 50+ -vuotiaat 2000 2003 2006 2009 25-39-vuotiaat 45-49-vuotiaat 15-24-vuotiaat Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden joukko pieneni Vantaalla vuosituhannen vaihteen lähes 2 600 henkilöstä alimmillaan, vuoden 2009 elokuuhun, alle 1 540 työttömään. Pitkäaikaistyöttömienkin määrä lähti tuolloin nousuun ja heitä oli maaliskuun 2011 lopussa 2 330. Yhtä paljon heitä oli viimeksi elokuussa 2007. Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Aviapoliksessa asuvien koulutustaso on myös muita alueita korkeampi. Kuvio 1.27. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla maaliskuussa 2009, 2010 ja 2011 Hakunila Koivukylä Tikkurila Korso Myyrmäki Kivistö Aviapolis 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 työttömyysaste, % Työttömyys on kohdistunut muita enemmän vieraskielisiin. Vuoden 2009 lopussa vieraskielisestä työvoimasta työttömänä oli 21,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvilla prosenttiluku oli tuolloin 7,9. Toisaalta vieraskielisen väestön työttömyysaste aleni nopeasti aina vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen se alkoi kohota kuten työttömyys yleensäkin. Taulukko 1.3. Työvoima ja työttömät kielen mukaan Vantaalla vuosien 2001-2009 lopussa vuosi työvoimasta työvoima vieraskieliset yhteensä lkm % työttömät työttömistä vieraskieliset työttömyysaste (%) yhteensä lkm % vieraskieliset kotimaankieliset 2001 101 230 3 960 3,9 7 225 1 162 16,1 29,3 6,2 2002 101 598 4 391 4,3 7 684 1 302 16,9 29,7 6,6 2003 102 284 4 731 4,6 8 098 1 309 16,2 27,7 7,0 2004 102 638 5 128 5,0 8 399 1 473 17,5 28,7 7,1 2005 102 645 5 717 5,7 8 101 1 502 18,5 26,3 6,8 2006 104 286 6 420 6,2 7 397 1 514 20,5 23,6 6,0 2007 106 510 7 542 7,1 6 645 1 474 22,2 19,5 5,2 2008 108 365 8 818 8,1 6 836 1 547 22,6 17,5 5,3 2009 108 283 9 674 8,9 9 913 2 157 21,8 22,3 7,9

12 Suurista kaupungeista vieraskielisen työvoiman työttömyys oli vuoden 2009 lopussa pienintä Espoossa (15,8). Helsingissä työttömänä oli 20,6, Oulussa, 26,3, Tampereella 32,0 ja Turussa 32,8 prosenttia alueen vieraskielisestä työvoimasta. Avointen työpaikkojen määrä on Vantaalla kuukausittain vaihdellut muutamasta sadasta liki kolmen tuhanteen. Maaliskuussa 2011 avoimia työpaikkoja oli Vantaan TE-toimistossa 1 700. Kuvio 1.28. Avoimet työpaikat Vantaan TE-toimistossa kuukausittain vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun 3 500 2000 2005 2010 3 000 2 500 työpaikkoja 2 000 1 500 1 000 500 0 Huolimatta siitä, että työpaikat, samoin kuin avoimet työpaikat ovat Vantaalla kasvaneet nopeasti alle puolet (45%) vantaalaisista työskentelee asuinkunnassaan. Lähes yhtä moni (41%) vantaalainen suuntaa päivittäin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan. Espoossa vantaalaisista työskentelee alle 8 prosenttia. Periaatteessa jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työpaikka kotikunnassaan, koska kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut jo useita vuosia yli sadan prosentin. Käytännössä työt ja työntekijät eivät tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla kohtaa, vaan kuntarajojen yli kuljetaan työssä yhä useammin. 10. Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 2011 alussa 96 315 asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Omistusasuntojen osuus on 57 prosenttia, vuokraasuntoja on 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran. Kuvio 1.29. Vantaan asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan 31.12.2009 Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % omistus asumisoikeus vuokra muu Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 34,7 huoneistoneliömetriä ja jokaista asuntoa kohden oli keskimäärin 2,1 asukasta. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 74 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59, rivitaloasunnot 82, paritaloasunnot 89 ja omakotitalot 112 huoneistoneliömetriä.

13 Taulukko 1.4. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla 31.12.2009 suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,3 8,9 5,3 17,5 2,1 5,7 26 710 Kivistö 62,8 19,3 2,0 0,0 6,3 0,8 8,8 3 190 Avaiapolis 13,5 35,3 6,9 9,5 18,9 8,4 7,6 7 000 Tikkurila 11,6 42,2 17,3 8,0 12,2 3,2 5,6 19 085 Koivukylä 21,8 30,5 22,2 3,0 12,3 5,4 4,7 11 700 Korso 26,7 33,3 22,2 0,9 7,6 5,1 4,3 12 940 Hakunila 12,4 42,7 24,8 1,3 11,1 3,4 4,3 13 550 Suurista kaupungeista Turussa ja Oulussa asuttiin väljimmin, Turussa asuinpinta-alaa oli 37,9 ja Oulussa 37,4 h-m 2 asukasta kohden. Espoossa ja Tampereella sitä oli runsas 36 h-m 2, Helsingissä sen sijaan vain 34,2 h-m 2, Vantaalla siis 0,5 h-m 2 Helsinkiä enemmän. Espoossa pientaloasuntoja oli kaupungin asuntokannasta 43 prosenttia, Vantaalla ja Oulussa 39 prosenttia, Turussa ja Tampereella 28 prosenttia ja Helsingissä vajaa 15 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös omistusasuminen oli yleisintä, kummassakin 57 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. Oulussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus oli runsas 49 prosenttia, Turussa 47 ja Helsingissä vajaa 45 prosentia. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 2010 alussa 89 890. Niistä oli yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 2,16 henkilöä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Kuviot 1.30 ja 1.31. Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon ja kielen mukaan (vasen kuvio) ja Asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla 1.1.2000, 2005 ja 2010 (oikeanpuoleinen kuvio) ahtaastiasuvat asuntokunnat, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2 3 4 5 6 7+ Kivistö Aviapolis Korso Koivukylä Hakunila Tikkurila Myyrmäki 2,63 2,37 2,32 2,22 2,21 2,04 2,00 2010 2005 2000 asuntokunnan koko, henkilöä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Kotimaiset kielet Vieraskieliset asuntokunnan keskikoko, henkilöä Mitä suurempi asuntokunta on henkilömäärältään, sitä varmemmin se asuu ahtaasti: jo viiden henkilön asuntokunnista enemmistö asuu ahtaasti, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista asuntokunnista jo neljän henkilön asuntokunnistakin yli 60 prosenttia on ahtaasti asuvia.

14 11. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla Vantaalle on rakennettu 2000-luvulla vuosittain 300 000-440 000 kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 2007 saakka vuosittain valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna 2008 muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 2009 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuonna 2010 valmistuneen muun kuin asuinkerrosalan määrä romahti, kun taas vuodesta 2005 alkanut rakennetun asuinkerrosalan määrän väheneminen loppui ja kääntyi kasvuun. Kuvio 1.32. Vantaalle vuosina 2000-2010 valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 rakennettu kerrosala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asuinrakennukset Muut rakennukset Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien 2000-2010 aikana lähes 17 400 eli keskimäärin 1 580 asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin 9 490 eli yli puolet. Vuosittain valmistuneiden pientaloasuntojen määrä, etenkin omakotitalojen, pysyi melko samansuuruisena vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. Kuviot 1.33 ja 1.34. Vantaalle vuosina 2000-2010 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (vasen kuvio) ja Vuosina 2000-2010 valmistuneet asunnot rahoitus- ja hallintamuodon mukaan (oikeanpuolinen kuvio) asuntoja 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot valmistuneet asunnot 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Kaupungin vuokra-asunnot Muut vuokra-asunnot 600 600 400 400 200 200 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Valmistuneista asunnoista keskimäärin vajaa viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 2005 jälkeen rakennettu Vantaalle ennen vuotta 2010 lainkaan. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto osoitti muutaman välivuoden jälkeen vuonna 2010 elpymisen merkkejä.

15 Taulukko 1.5. hallintamuoto/ talotyyppi Vantaalle vuosina 2000-2010 valmistuneet asunnot suuralueittain Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus 1 996 652 3 469 1 939 1 335 1 991 799 12 181 vuokra 492 0 1 424 635 540 327 232 3 650 asumisoikeus 28 26 611 6 288 443 157 1 559 omakotitalot 294 525 432 299 693 990 421 3 654 paritaloasunnot 180 92 412 237 251 513 107 1 792 rivitaloasunnot 217 40 851 316 267 318 351 2 360 kerrostaloasunnot 1 806 16 3 804 1 682 939 936 307 9 490 asunnot yhteensä 2 516 678 5 504 2 580 2 163 2 761 1 188 17 390 Liki kolmannes vuosien 2000-2010 aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Korson suuralueelle, jonkin verran pienempi osuus Myyrmäkeen ja noin kahdeksasosa sekä Tikkurilaan että Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu Kivistöä lukuun ottamatta kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut kaksi viidestä Aviapolikseen ja joka kolmas Korsoon. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista liki joka kolmas on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista kaksi viidestä on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle. Kuvio 1.35. Kuudessa suurimmassa kaupungissa valmistuneet asunnot vuosina 2000-2009 5 000 4 500 4 000 valmistuneet asunnot 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista vuosina 2000-2009 valmistuneista asunnoista on ollut yli 35 prosenttia. Valmistuneiden asuntojen määrä noudattaa kaupunkien suuruusjärjestystä, poikkeuksena Turku, jossa asuntoja on rakennettu selvästi muita vähemmän, jopa alle puolet siitä mitä Ouluun rakennettiin.

16 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisessa nousussa. Asuntojen keskineliöhinta (so. hintojen mediaani) on kohonnut vuotta 2008 lukuun ottamatta 5-10 prosentilla vuodessa. Vuoden 2008 aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat olivat vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 2 290 euroa ja rivitaloissa 2 840 euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna rivitaloissa 4,5 prosentilla. Kerrostaloneliöhinnat olivat kuta kuinkin samat kuin vuotta aiemmin. Kuviot 1.36 ja 1.37. Vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani Vantaalla neljännesvuosittain vuodesta 2005 (kuvio vasemmalla) ja vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä (oikeanpuoleinen kuvio) 3 000 Helsinki euroa per huoneistoneliö 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Espoo- Kauniainen Vantaa Tampere Kehyskunnat Turku 2 292 2 838 Kerrostalot Rivitalot 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 1/2007 3/2007 1/2008 3/2008 1/2009 3/2009 1/2010 3/2010 1/2011 Oulu rivitaloasunnot kerrostaloasunnot 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 euroa/m 2 /kk Naapurikaupunkeihin verrattuna asuntojen neliöhinnat olivat Vantaalla selvästi edullisempia: kerrostaloasunnoissa ero oli Helsinkiin nähden Vantaan eduksi lähes 1 800 euroa ja Espooseen nähden 700 euroa. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli 250 euroa ja Espoossa 460 euroa suurempi kuin Vantaalla. Kehyskunnista kerrostaloasuntoneliön sai 300 euroa ja rivitaloasuntoneliön 540 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Tampereella kerrostaloneliö maksoi saman kuin Vantaalla, kun taas oli Turussa neliö oli yli 500 euroa ja Oulussa hieman enemmän edullisempi. Rivitaloissa Vantaan neliöhinnat olivat Tampereeseen verrattuna 600 euroa, Turkuun 700 euroa ja Ouluun lähes 1 200 euroa kalliimmat. Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa vuonna 2010 keskimäärin 10,97 euron suuruista vuokraa neliömetriltä. Aravaasunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 10,46 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 11,75 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana alle kahdella prosentilla. Uusissa vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa neliövuokra oli keskimäärin lähes euron suurempi (12,65 euroa/m 2 ) kuin vanhoissa vuokrasuhteissa. Taulukko 1.6. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), koko vuokra-asuntokanta, vuosi 2010 Alue Aravavuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kaikki vuokra-asunnot yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ Koko maa 9,28 9,90 9,35 9,00 10,40 12,80 10,29 9,11 9,86 11,73 9,82 9,05 Kehyskunnat 9,91 10,64 10,07 9,51 10,40 12,09 10,66 9,36 10,13 11,48 10,32 9,44 Espoo 10,66 11,91 10,87 10,31 12,64 13,64 13,38 11,80 11,49 12,89 11,85 10,91 Helsinki 10,34 11,47 10,61 9,89 14,38 17,43 13,79 12,45 12,38 15,91 12,19 10,92 Oulu 9,05 9,90 9,24 8,46 10,30 12,38 10,11 9,24 9,72 11,47 9,70 8,86 Tampere 9,72 11,06 9,87 9,09 11,18 12,85 11,09 9,65 10,52 12,32 10,53 9,34 Turku 9,21 10,87 9,23 8,66 10,54 12,53 10,20 9,27 9,95 12,05 9,75 8,95 Vantaa 10,46 11,31 10,84 9,99 11,75 13,33 11,92 10,89 10,97 12,47 11,25 10,31

17 Vantaalla neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli keskimäärin vajaa kaksi euroa alempi kuin Helsingissä ja puolisen euroa alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat pieniä, Espoossa neliövuokrat olivat hieman muita korkeammat. Helsingin seudun kehyskunnissa neliövuokra aravavuokra-asunnoissa oli hieman korkeampi kuin Tampereella, Turussa ja Oulussa, mutta vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa se oli samalla tasolla. - - - - - - - - - Lähteitä: Lisää lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat (StatFin, kaupunki- ja seutuindikaattorit, väestötilastopalvelu) Aluesarjat (www.aluesarjat.fi) Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Vantaan kaupunki, tietopalvelu, tilastokatsaukset Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Vantaan väestö 2009/2010 sekä aiemmat Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Rakentaminen Vantaalla vuonna 2010 (ja aiemmat) Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Väestöennusteet (koko väestö, vieraskielinen väestö) Helsinki Region Infoshere (www.hri.fi)

18 Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila 2. Talouskatsaus Valtion kehyspäätöksen yhteydessä hyväksyttiin Peruspalveluohjelma 2012-2015, joka sisältää arvioita ja linjauksia kuntatalouden tilasta ja kehitysnäkymistä. Pohjana ovat yhteenveto kuntien vuoden 2010 tilinpäätöksistä ja valtiovarainministeriön arviot kansantalouden kehitysnäkymistä. Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun hidastuvan tulevina vuosina noin 2,5 prosentin tasolle. Myös kuluttajahintojen nousun arvioidaan hidastuvan vuoden 2011 yli 3 prosentista 2,7 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen noin 2 prosentin tasolle tulevina vuosina. Työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin ja työttömyys laskee alle 7 prosentin vuonna 2013. Kuvio 2.1. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1990-2011, prosenttia 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 vuosimuutos (%) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni Suomessa voimakkaasti talouslaman seurauksena ja erityisesti valtio on velkaantunut siten, että valtionvelan BKT-osuus on noin 44 prosenttia vuonna 2011. Nykynäkymin kuntatalous pysynee tulevina vuosina lähellä tasapainoa. Kunnat velkaantuvat tulevinakin vuosina investointien korkean tason johdosta. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2011 edellisvuodesta 5,1 prosenttia. Kunnallisverot kasvavat 4,1 prosenttia, yhteisöverot 17,3 prosenttia ja kiinteistöverot 3,4 prosenttia. Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain 0,9 prosenttia, koska yhteisöveron kuntaosuus laskee tehtyjen päätösten mukaisesti 0,2199:ään. Ilman mahdollisia kunnallisveroprosenttien korotuksia arvioidaan kunnallisveron kasvuksi 2,6 prosenttia vuonna 2012, 4,0 prosenttia vuonna 2013 ja 4,1 prosenttia vuonna 2014. Kuntien yhteisöverot laskevat 16,4 prosenttia vuonna 2012, seuraavana vuonna 4,3 prosenttia ja kääntyvät 6,1 prosenttia kasvuun vuonna 2014. Kuntien verotuloihin vaikuttavista muutoksista päätetään hallitusohjelmassa ja vuoden 2012 valtion budjetin käsittelyn yhteydessä. Peruspalveluohjelma ei sisällä uusia linjauksia kuntien tehtäviin tai tuloperusteisiin. 2.1 Vantaalaisten ansiotulokehityksestä Vantaalaisten ansiotulot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia vuonna 2009 ja ennakkotiedon mukaan 4,9 prosenttia vuonna 2010. Koko maassa ansiotulot kasvoivat 3,1 prosenttia ja suurista kaupungeista Helsingissä 3,7 prosenttia, Espoossa 3,0 prosenttia, Tampereella 2,6 prosenttia, Turussa 2,2 prosenttia ja Oulussa 3,3 prosenttia. Palkkatulot (palkkasumma) kasvoivat Vantaalla 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja vastaavasti Helsingissä 2,7 prosenttia, Espoossa 2,1 prosenttia, Tampereella 1,6 prosenttia, Turussa 0,9 prosenttia ja Oulussa 2,7 prosenttia. Koko maassa palkkasumma kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2010. Vantaalaisten ansiotuloista noin 78 prosenttia on palkkatuloja, 16 prosenttia eläketuloja sekä työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa ja elinkeinotuloja kutakin noin 2 prosenttia. Verovähennykset ovat noin 18 prosenttia ansiotuloista ja kunnan verotuloja vähentävät vielä työtulovähennys ja muut verosta tehtävät vähennykset. Vantaan efektiivinen veroaste on 15,15 prosenttia vuonna 2010. Kaupungin tuloveroprosentti on 19,00.

Kuvio 2.2. Ennakonpidätyksenalaisten tulojen vuosimuutos (%) isoissa kaupungeissa v. 2010 19 Suomi Vantaa Helsinki Oulu Espoo Tampere Turku 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 tulojen vuosimuutos, % Kunnallisveronalaisissa ansiotuloissa henkilöä kohden espoolaiset ovat säilyttäneet selvän johtoasemansa, keskiarvona laskettuna kehyskunnat ovat toisena ja Helsinki ja Vantaa lähes tasoissa seuraavina. Eläketulot nostavat helsinkiläiset hieman vantaalaisten ohi ansiotuloissa henkilöä kohden. Tampere ja Oulu ovat lähes tasoissa tässä vertailussa ja turkulaisten tulotaso on alhaisin. Kuvio 2.3. Ansiotulot vuodessa/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi 18 080 Kehyskunnat 22 470 Espoo 26 490 Helsinki Vantaa 22 120 21 880 Tampere Oulu Turku 17 690 17 550 16 990 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 ennakkopidätyksenalaiset tulot vuodessa/tulonsaaja, euroa Tulonsaajaa kohden vantaalaisten ja helsinkiläisten palkkatulot ovat lähes samat vuonna 2010, noin 30 500 euroa/tulonsaaja. Suurista kaupungeista espoolaisten palkkatulot olivat korkeimmat, 36 170 euroa/tulonsaaja ja turkulaisten palkkatulot pienimmät, 24 430 euroa/tulonsaaja. Kehyskunnat ylittivät noin tuhannella eurolla Helsingin ja Vantaan palkkatason. Koko maassa palkkatuloja kertyi 26 460 euroa/tulonsaaja vuonna 2010.

20 Kuvio 2.4. Palkkatulot vuodessa/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi 26 460 Kehyskunnat 31 440 Espoo 36 170 Helsinki Vantaa 30 480 30 450 Oulu Tampere Turku 24 430 26 130 26 100 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 palkkatulot vuodessa/tulonsaaja, euroa Eläketuloissakin espoolaiset ovat tulotasoltaan selvässä johdossa suurten kaupunkien vertailussa, helsinkiläiset ovat toisena ja vantaalaiset kolmantena. Helsinkiläisten yli kaksi tuhatta euroa korkeampi eläketulo nostaa heidät ansiotulovertailussa vantaalaisten ohi. Vantaalaisten eläketulot tulonsaajaa kohden ovat hieman kehyskuntien keskiarvoa korkeammat. Eläketuloissa turkulaiset ohittavat hienokseltaan tulotasossa tamperelaiset ja oululaiset. Kuvio 2.5. Eläketulot/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi 15 680 Kehyskunnat 17 530 Espoo 21 860 Helsinki 19 880 Vantaa Turku Tampere Oulu 17 810 16 770 16 550 16 510 0 2 500 5 000 7 500 10 000 12 500 15 000 17 500 20 000 22 500 25 000 eläketulot vuodessa/tulonsaaja, euroa 2.2 Vantaan verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) Vantaan verotulot ovat kasvaneet viime vuosina runsaan kuuden prosentin vuosivauhtia lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin verotulojen kasvu jäi 1,2 prosenttiin. Vuonna 2010 verotulot yhteensä kasvoivat 5,4 prosenttia - kunnallisvero 3,9 prosenttia, yhteisövero 23,3 prosenttia ja kiinteistövero 11 prosenttia. Kaupunki sai verotuloja yhteensä 804,7 milj. euroa vuonna 2010. Ilman veronkorotusta kunnallisveron kasvu olisi ollut 1,2 prosenttia. Vuoden 2010 verotuloista lähes 87 prosenttia kertyi kunnallisverosta, 6 prosenttia yhteisöverosta ja runsas 7 prosenttia kiinteistöverosta. Yhteisöverot romahtivat vuonna 2009 huolimatta kuntaryhmän osuuden nostosta 10 prosenttiyksiköllä vuosille 2009-2011. Vuonna 2012 kuntaryhmän osuus alennetaan takaisin 21,99 prosenttiin ja vastaavasti yhteisöverotulot laskevat. Vantaan veroprosentit pidetään Vantaa-sopimuksen mukaisesti ennallaan vuoteen 2013 saakka.

21 Kunnallisvero Kunnallisveron kasvu koko maassa hidastui 2,4 prosenttiin lamavuonna 2009 ja pysyi aiempia vuosia alhaisempana, 2,1 prosentissa, myös vuonna 2010 huolimatta siitä, että 181 kuntaa korotti kunnallisveroprosenttiaan ja talous kääntyi kasvuun. Verovähennysten korotukset söivät kunnallisverojen kasvua vuonna 2010. Vähennysten vaikutus kompensoitiin kunnille valtionosuuksissa. Kuntaryhmän osuus ansio- ja pääomaverotuloista on kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 lähtien noin 55 prosentista lähes 64 prosenttiin vuonna 2011. Kuvio 2.6. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomaverotuloista vuosina 2005-2011 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 0,6361 0,6251 0,6231 0,5905 0,5673 0,5537 0,5509 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 jako-osuus (%) Vantaalla kunnallisverot ovat kasvaneet koko maata nopeammin viime vuosina johtuen väestönkasvusta ja koko maata paremmasta ansiotulojen kehityksestä. Vuonna 2009 kunnallisverot kasvoivat 4,1 prosenttia ja vuonna 2010 3,9 prosenttia. Molempina vuosina kaupunki sai marras- ja joulukuun tilityksissä runsaasti tilityksien oikaisuja johtuen kuntaryhmän ja kuntakohtaisen jako-osuuksien korotuksista. Vuoden 2011 talousarviossa on kunnallisveroja 711 milj. euroa, noin 2 prosentin kasvu 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Koko maassa kunnallisveron arvioidaan kasvavan 4,1 prosenttia vuonna 2011. Arviossa on otettu huomioon, että 49 kuntaa korotti veroprosenttiaan (mm. Helsinki 1,00 prosenttiyksiköllä) ja kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,17:ään. Vantaan kunnallisvero kehittyy ansiotulojen ja tehtävien veroperustepäätösten pohjalta. Kuvio 2.7. Vantaan jako-osuus kunnallisverosta vuosina 2005-2011 2011 0,0437 2010 0,0441 2009 0,0436 2008 0,0431 2007 0,0427 2006 0,0427 2005 0,0427 0,000 0,005 0,010 0,015 0,020 0,025 0,030 0,035 0,040 0,045 0,050 jako-osuus (%) Ansiotuloista tehtävät vähennykset pienentävät noin 17 prosenttia verotettavaa tuloa ja pienentävät yli 160 milj. eurolla tuloon perustuvaa kunnallisveroa, josta vähentämällä työtulovähennys ja muut verosta tehtävät vähennykset saadaan maksettava vero. Verosta tehtävät vähennykset ovat Vantaalla noin 25 milj. euroa vuonna 2011. Verovuodelta 2011 pannaan Vantaalla kunnallisveroa maksuun noin 730 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa on arvioitu eri vuosilta saatavia tilityksiä yhteensä 711 milj. euroa.