Vantaalaisia kehityssuuntia

Transkriptio

1 Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212

2 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet 7 5. Vantaalaisten koulutustaso 8 6. Vantaalaisten tulot 9 7. Vantaalaisten velat 1 8. Työpaikat Työllisyys ja työttömät Asuntokanta ja asuntokunnat Rakentaminen 2-luvulla Asuntojen hinnat ja vuokrat 2 Ansiotulokehitys vuonna Talouskatsaus 24 Ajankohtaista 1. Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot (Hannu Kyttälä) Alle 25-vuotiaiden työttömyys Vantaalla (Harri Sinkko) Köyhyysasiainneuvottelukunta ja sen toiminta (Kirsti Huvnen) 29 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 3 Tilastotietoja Vantaalta... ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaan väkiluku ylitti 2 asukkaan määrän vuodenvaihteessa 21/211: kaupungissa asui tuolloin 2 55 henkilöä. Vuoden 211 aikana väkiluku lisääntyi lähes 3 henkilöllä eli vajalla 1,5 prosentilla. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaupungin väkimäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin 2 29 henkilöllä. Kuvio 1.1 Väestönmuutokset Vantaalla (e), ennuste ->22 Kuvio 1.2. Maassa- ja maahanmuuton netto nettosiirtolaisuus henkilöä henkilöä nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Pääosa Vantaan väestönkasvusta on ollut peräisin syntyneisyydestä. Syntyneitä on ollut vuosittain keskimäärin 1 56 kuolleita enemmän. Kokonaisväestönkasvun vuosittainen vaihtelu johtuukin muuttoliikkeestä. Kaupungin nettomuutto on vaihdellut liki puolentoista tuhannen henkilön muuttovoitosta (v. 211) parin sadan henkilön muuttotappioon (v. 24). Muuttovoitto on kasvavassa määrin peräisin maahanmuutosta, joka on ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa vuosituhannen alusta lähtein. Maan sisältä kertynyt muuttovoitto on ollut milloin voitollista, milloin tappiollista. Kaupungin suuralueista Myyrmäessä ja Hakunilassa väestönmuutos 2-luvulla on ollut varsin pieni, alle prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä ja Korsossa väki on kasvanut yli 1 prosentilla ja Kivistössä yli 2 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väestönlisäys on ollut yli 2 prosenttia vuodesta 21. Kuvio 1.3. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien aikana, muutosennuste vuosille Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki muutos, henkilöä

4 4 Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa vuoteen 217 mennessä 1 8 asukkaalla eli hieman enemmän kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas kolmannes tulee muuttovoitosta, kaksi kolmannesta syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Yli kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, vajaa viidennes päivähoitoikäisiin ja kouluikäisiin ja loput työikäisiin. Taulukko 1.1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 21 ja 212 alussa sekä ennuste ja muutos, lkm Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Vantaalla, Espoossa ja Oulussa väestö on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna nuorta: alle 18-vuotiaiden osuus on selvästi suurempi. Vantaan naapurikuntien väestörakenne on vielä näitäkin nuorempaa. Turussa lähes viidennes väestöstä on jo eläkeiän saavuttaneita, Vantaalla heitä on runsas kymmenesosa. Kuviot 1.4 ja 1.5. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (vasen kuvio) ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä (oikeanpuoleinen kuvio) koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Koko maa Koko maa Nurmijärvi Sipoo Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Kerava Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Vantaa alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä, % Turku Tampere Helsinki Oulu Espoo Vantaa osuus väestöstä, % Maahanmuutto on merkityksellistä työvoiman riittävyyden kannalta. Väestöennusteen mukaan työikäisen (19-64 v) väestön määrä Vantaalla kasvaa noin 4 3 henkilöllä vuoteen 221 mennessä. Työikäisen väestön kasvu perustuu Vantaalla kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun. Vieraskielinen väestö on kasvanut pääkaupunkiseudun kunnissa enemmän kuin vuonna 29 tehdyssä vieraskielisen väestön ennusteessa arvioitiin. Uusi ennuste tehdään vuoden 212 syksyllä.

5 5 2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain keskimäärin 14 5 henkilöä. Vuonna 21 tulijoita oli enemmän, 14 73, ja vuonna 211 ennakkotiedon mukaan vielä enemmän, lähes Vantaalta muualle muuttajia oli vuonna 21 ja vuonna 211 saman verran. Nettomuutto on 2-luvulla vaihdellut lähes 1 4 henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Vuonna 211 muuttovoittoa kertyi ennätykselliset lähes 1 4 henkilöä. Vantaa saa vuosittain muuttovoittoa eniten Helsingistä (1 67 henkilöä v. 21) ja ulkomailta (lähes 1 1 henkilöä v. 211). Muuttotappiota sen sijaan kertyy yleensä muualle Helsingin seudulle (1 111 henkilöä v. 21) ja muualle Uudellemaalle (367 henkilöä v. 21). Kuvio 1.6. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina 2-1 Kuvio 1.7. Nettomuutto Vantaalle asuinalueen mukaan 2-1 ikäryhmä asuinalue Ulkomaat Muu Suomi Muu Uusimaa Muu Hgin seutu Espoo Helsinki nettomuutto, henkilöä nettomuutto Ikärakenteeltaan nettomuutto on ollut positiivista vuotiaiden ja 3-44-vuotiaiden ikäryhmissä, muissa ikäryhmissä se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja vuotiaissa. Kuviot 1.8 ja 1.9. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2-29 (vasen kuvio) sekä työllisten maassamuuttajien netto koulutuksen mukaan (oikeanpuolinen kuvio) vuosina 2-29 pääasiallinen toiminta työlliset lapset opiskelijat muut työttömät eläkeläiset koulutusaste Korkeaasteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa nettomuutto, henkilöä nettomuutto, henkilöä Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, vuotiaista korkeasti koulutetusta, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien kunnallisverotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 29 kertymän suuruus oli 4,4 miljoonaa euroa eli vajaa viisi miljoonaa euroa voitollinen.

6 Kuviot 1.1 ja Nettomuutto Vantaalle muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan vuosina (vasen kuvio) sekä muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuosina (oikeanpuolinen kuvio) 6 valtionveronalaiset tulot, euroa vuodessa kunnallisverotulokertymä, milj.euroa nettomuutto, henkilöä Muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuonna 29 oli suurista kaupungeista Vantaan (4,4 miljoonaa euroa) ohella positiivinen Espoossa (2,2 miljoonaa euroa) ja Helsingissä (47,8 miljoonaa euroa). Turussa kertymä oli 25,2 miljoonaa, Tampereella 23,3 ja Oulussakin 11,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Kaikissa isoissa kaupungeissa kuitenkin tulomuuttajien keskitulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Suurin ero oli Tampereella (-3 91 ). Turussa tuloero oli -3 68, Helsingissä -3 52, Oulussa ja Espoossa Vantaalla ero oli pienin, Vantaalaisten kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 212 alussa henkilöitä yli 13 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään yli sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli 22 1 eli 1,8 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 1,3 prosenttia ja Helsingissä 11,5 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat vuoden 212 alussa venäjä (4 932), viro (3 835) ja somali (1 761). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 211 aikana 38:llä, vironkielisten yli 78:lla ja somalin kieltä puhuvien vajaalla sadalla. Kuviot 1.12 ja Vieraskielisen väestön osuus (%) isojen kaupunkien (vasen kuvio) väestöstä (1.1.) ja vieraskielisen väestön osuus (%) kunnan väestöstä (oikeanpuolinen kuvio) Helsingin seudun kehyskunnissa osuus kunnan väestöstä, % Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kerava Kirkkonummi Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen osuus kunnan väestöstä, %

7 7 Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa 17 prosenttia, kun Kivistön suuralueella se oli alle 4 prosenttia. Neljässä kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli yli 2 prosenttia. Vieraskielisen väestön kasvu on 2-luvulla ollut suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nopeaa. Helsingissä vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien osuus kaupungin väestöstä oli vuoden 212 alussa jo 11,5 prosenttia, Vantaalla 1,8 prosenttia, Espoossa 1,3 ja Turussakin 8, prosenttia. Tampereella ja Oulussa osuudet olivat pienemmät, 5,6 ja 3,2 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa samaa tasoa kuin Tampereella ja Oulussa. Kaupunkikunnissa osuus oli korkeampi kuin maalaiskunnissa. Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 212 alussa eli 7,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset (4 58) henkilöä), venäläiset (2 37) ja somalialaiset (722). Helsingissä ulkomaan kansalaisia oli vuoden 212 alussa 8, prosenttia, Espoossa 7,5, Turussa, 5,3, Tampereella 4, ja Oulussa vain 2,6 prosenttia. 4. Vantaalaiset perheet Perheiden osuus Vantaalla on pienentynyt vaikka perheiden määrä onkin ollut kasvussa. Perheisiin lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Sekä lapsettomien parien määrä että osuus ovat kasvaneet. Toisaalta isojen ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kasvanut. Vuoden 211 alussa Vantaalla oli perhettä. Perheisiin kuuluvia oli vajaa 78 prosenttia kaupungin väestöstä. Vielä 2 vuotta aiemmin perheisiin kuuluvien osuus oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on vähentynyt sitä mukaa kun yksin asuvien osuus on lisääntynyt. Lasten osuus perheväestöstä oli vuonna 21 kolmannes. Kuviot 1.14 ja Perheväestöön kuuluvien määrä ja osuus (%) koko kaupungissa (vasen kuvio) ja Vantaan perherakenne ja (oikeanpuolinen kuvio) , perheväestö, henkilö , 83, 82, 81, 8, 79, 78, perheväestöön kuuluvien osuus, % , 76, lkm aviopari ei lapsia avopari ei lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Lapsettomien perheiden osuus perheistä on kasvanut 2-luvulla 4 prosentista runsaaseen 44 prosenttiin. Lapsettomia pareja on jo parisen tuhatta enemmän kuin pareja, joilla on lapsia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on sama kuin vuonna 2, vaikka heitä lukumääräisesti olikin vuonna 211 yli 8 enemmän kuin vuonna 2. Muissa isoissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta lapsettomien pariskuntien osuus perheistä on selvästi suurempi kuin Vantaalla. Turussa osuus on korkein, yli 55 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajien osuus perheistä on Vantaalla toiseksi suurin isoista kaupungeista Helsingin jälkeen, Oulussa se on yli kaksi prosenttiyksikköä Vantaata pienempi ja isoista kaupungeista pienin.

8 8 5. Vantaalaisten koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä on 65 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 212 Aviapoliksessa (75 %) ja vähiten Hakunilassa (6 %). Kuviot ja vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, ikäryhmän sekä sukupuolen mukaan Vantaalla Naiset Miehet ikä ikä henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak. Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 18 prosentilla (v. 2 osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 29 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 39 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: runsas 14 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 24 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio vuotta täyttänyt tutkinnon suorittanut väestö isoissa kaupungeissa , korkeakoulututkinnon suorittaneet erikseen 1 9 osuus 15v täyttäneestä väestöstä, % ,2 7,4 7,8 17,7 19,2 26,3 72,9 73,7 75,2 3,1 21,3 22,9 1 Vantaa Turku Helsinki Tampere Espoo Oulu tutkinnon suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet Koulutustaso muissa isoissa kaupungeissa on selvästi korkeampi kuin Vantaalla. Eniten peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Oulussa, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi muita suurempi Espoossa ja myös Helsingissä.

9 6. Vantaalaisten tulot 9 Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston (StatFin -tilastotietokanta) mukaan vantaalaisen tulonsaajan keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli vajaan prosentin verran. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (16,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli 25-3 ansainneissa (11,8 %). Vähintään 5 euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 21 kaikkiaan 12,4 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle 1 euron vuosituloihin jääneitä oli 18,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Vantaalaisilla oli vuonna 21 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan miljoonaa euroa eli keskimäärin euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla. Vuonna 21 kasvua oli 3,6 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin -tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat euroa ja helsinkiläisten euroa (Vantaalla siis ). Oululaisten valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat 25 72, tamperelaisten ja turkulaisten euroa vuodessa. 2-luvulla vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet 33 prosentilla. Espoolaisilla kasvua on ollut 19 prosenttia ja helsinkiläisillä alle 13 prosenttia. Vantaalaisten keskitulot eivät ole minään vuonna olleet alemmat kuin edellisinä vuosina. Helsingissä on kaupunkilaisten tulonsaajien keskitulot kolmesti olleet alemmat kuin edellisenä vuotena. Espoossakin näin on käynyt kahdesti vuosien 2-21 aikana. Kuviot 1.19 ja 1.2. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden Vantaalla vuosina 2-21 (vasen kuvio) sekä tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 21 suoritetussa verotuksessa (oikeanpuoleinen kuvio) tulot per tulonsaaja vuodessa ( ) tulonsaajien lukumäärä alle ,5 12,5-17,5 17, yli veronalaiset tulot (tuhatta euroa) per vuosi Kuvio Osinkoverouudistuksen vertailukelpoisesti huomioon ottavien valtionveronalaisten keskitulojen muutos tulonsaajaa kohden Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuosina 2-21 vuosimuutos, prosenttia 1, 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, Vantaa Helsinki Espoo Muutos ,8 % Muutos ,1 % Muutos ,2 %

10 1 7. Vantaalaisten velat Vuonna 21 jokaista vantaalaista velallista kohden oli velkaa keskimäärin euroa. Velkaa oli 36 prosentilla kaupungin asukkaista. Vuoden 21 aikana kutakin velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 6,6 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin 1 61 euroa vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä pieneni maksajaa kohden 68 eurolla. Veloista suurin osa (8 %) kohdistui asuntoon. Asuntolainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 19 prosenttia. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta paarilla prosenttiyksiköllä. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli 97 9 euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisen asuntovelan määrä kasvoi 9 35 eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla 1 62 eurolla. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Vantaalaisten opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin 5 4 euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden kasvoi vuoden aikana 1 eurolla. Korkoja kukin opintovelallinen maksoi keskimäärin 13 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli euroa ja siitä maksettiin korkoa 1 75 euroa vuoden 21 aikana. Keskimääräisen velan määrä oli väheni vuodesta 29 vuoteen 21 noin 1 68 eurolla ja korkorasitus oli pienentynyt lähes tuhannella eurolla maksajaa kohden. Muuta velkaa oli 24 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli euroaja se oli kasvanut edellisestä vuodesta 59 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin vuonna 21 keskimäärin 61 euroa. Vuodesta 26 alkaen vantaalaisella on ollut velkaa enemmän kuin hänellä on ollut käytettävissään rahatuloja. Kuviot 1.22 ja Vantaalaisten velat ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 22, 26 ja 21 (kuvio vasemmalla) ja Vantaalaisten keskimääräisen asuntovelan suuruus ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina (kuvio oikealla) 4,5 4 3,5 elinkeinot. velka opintovelka muu velka asuntovelka miljardia euroa 3 2,5 2 1,5 1,5 käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo euroa velat/asuntokunta käytettävissä olevat tulot/as.kunta Espoolaisilla oli velkaa kutakin velallista kohden vuonna 21 keskimäärin euroa, vantaalaisilla 71 21, helsinkiläisillä 63 2, oululaisilla 58 52, tamperelaisilla ja turkulaisilla euroa. Asuntovelkaakin espoolaisilla oli eniten, keskimäärin euroa. Helsinkiläisillä asuntovelkaa oli seuraavaksi eniten, 19 2 euroa. Perässä tulevat vantaalaiset eurolla, oululaiset eurolla, tamperelaiset 85 3 eurolla ja viimeisenä turkulaiset 8 68 euron keskimääräisellä asuntovelallaan.

11 11 Taulukko 1.2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 24 ja 21 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 24 Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 82,1 86,1 9,4 71, 75,9 7,7 83,6 21 Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 19,6 116,7 118,3 98,2 98,7 96,5 17,5 muutos 4-1 Kaikki velat 54,7 57,5 47,3 5,4 46,9 55,5 47,5 % Asuntovelat 56,5 56,3 52,7 54,7 52,1 55,7 44,9 Opintovelat 16,2 14,3 21,7 21, 18, 19,3 18,8 Elinkeinotoim. kohd. velat 35,1 59,5 31,5 49,5 5,8 76,2 35,6 Muut velat 44,2 28,1 24,8 25, 23,3 31,5 26,3 Velkaantumisasteen muutos 33,5 35,5 3,9 38,3 3, 36,5 28,6 8. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 29 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni vuoden 29 aikana 4 58 työpaikalla. Vantaalla työpaikkojen määrä on 2-luvulla kasvanut yli 2 työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 211 viimeisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kasvanut vuosien aikana samalla tasolle kuin ennen määrän vähenemistä vuonna. Yli viidennes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan toimialalla, runsas kuudennes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla ja kahdeksasosa teollisuuden toimialalla. Kuvio Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla vuosina , arvio vuosille Työvoimatutkimus, vuosikeskiarvo työpaikkojen määrä Työssäkäyntitilasto työpaikkojen määrä vuoden lopussa

12 12 Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja on enemmän kuin alueella asuu työvoimaa. Kuvio Työpaikat ja työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 29 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila työpaikat työvoima Aviapolis Kivistö Myyrmäki työpaikkoja/työvoimaa Kuvio Työpaikkojen määrän vuosimuutos kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Vantaa Espoo Tampere Oulu Kehyskunnat Helsinki Turku työpaikkamäärän muutos, lkm Vuosina työpaikkojen kasvu on suurista kaupungeista ollut suurinta Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Tampereella suurista kaupungeista eniten, Helsingissä työpaikkamäärä väheni. Vuosina kasvu Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä on ollut muita isoja kaupunkeja suurempaa. Koko maan työpaikkalisäyksestä kuusi suurinta kaupunkia vei peräti 82 prosenttia. Helsingin seudun kilpailukykystrategian laadinnan yhteydessä tuli esiin tarve koko seudun ja kuntien työpaikkakehityksen ennakoinnista yhdenmukaisella menetelmällä. Helsingin seudun seututietoryhmä käynnistikin projektin tarkoituksena kehittää ja ottaa käyttöön malli kuntatasoisen toimialoittaisen työpaikkaprojektion säännöllistä tuottamista varten. Malli valmistui vuoden 211 lopussa. Tehty työpaikkaprojektio on jaksolle ja siinä tehtiin kolme eri vaihtoehtoista kehityskuvaa: perusvaihtoehdossa Uudenmaan työpaikat kasvavat 4,6 prosentilla vuodesta 21 vuoteen 22, hitaassa vaihtoehdossa kasvua on,9 prosenttia ja nopeassa vaihtoehdossa kasvuksi ennakoidaan 13,9 prosenttia, joka suuruudeltaan vastaa kokonaiskasvua vuodesta 1988 vuoteen.

13 13 Kuntaryhmittäin Kuuma-kuntien työpaikat kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa suhteellisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudun työpaikat, jotka puolestaan kasvavat enemmän kuin Helsingin seudun ulkopuolisten kuntien kuntaryhmien työpaikat. Yksittäisistä kunnista nopeimmin kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa Vantaan, Espoon, Kirkkonummen, Pornaisten, Mäntsälän ja Sipoon työpaikat. Helsingin työpaikkojen ennakoidaan vähenevän perus- ja hitaassa vaihtoehdossa. Vantaan työpaikkamäärän kasvuksi vuosina 21-2 ennakoidaan perusvaihtoehdossa 17 prosenttia, hitaassa 13 ja nopeassa 32 prosenttia. 9. Työllisyys ja työttömät Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Joulukuussa työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,8 prosenttia, vuoden 21 heinäkuussa. Sen jälkeen se kääntyi jälleen laskuun: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Vantaalla kuitenkin vielä 8,3 prosenttia. Työttömänä oli lähes 8 97 vantaalaista. Vantaalla työttömyys on edelleen yleisempää kuin naapurikunnissa: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Helsingissä 7,4, Espoossa 5,4 ja kehyskunnissa se vaihteli 4-8 prosentin välillä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyys on 4-5 prosenttiyksikköä suurempaa kuin Vantaalla. Kuvio Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2 tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun työttömät lomautetut 8 henkilöitä Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 4-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden lokakuusta vuoden 21 heinäkuuhun 48:stä 1 59 työttömään eli yli kolminkertaistui. Tämän jälkeen nuortenkin työttömien määrä alkoi vähetä niin, että helmikuun lopussa 212 Vantaalla oli 915 alle 25-vuotiasta työtöntä. Kuvio Alle 25-vuotiaat työttömät tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun työttömiä

14 14 Työttömyys kohdistuu työikäisistä voimakkaimmin nuorimpiin ja vanhimpiin. Työttömyys on kaikissa ikäryhmissä miehillä yleisempää kuin naisilla. Erityisesti se näkyy nuorimmissa ikäryhmissä: vuoden 21 lopussa alle 25-vuotiaasta miespuolisesta työvoimasta oli lähes kaksinkertainen osuus työttömänä verrattuna samanikäiseen naispuoliseen työvoimaan. Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden määrä ylitti Vantaalla ensimmäisen kerran kahden tuhannen rajan vuoden 1993 alussa. Enimmillään pitkäaikaistyöttömiä oli 4 7 heinäkuussa Alle kahden tuhannen päästiin seuraavan kerran syksyllä 21 vajaan vuoden mittaiseksi jaksoksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyttelikin sen jälkeen runsaassa kahdessa tuhannessa aina syksyyn 27 saakka, jolloin määrä alitti jälleen kahden tuhannen. Pienimmillään, lähellä 1 5 henkilöä, määrä oli loppuvuodesta. Kesällä 21 ylittyi jälleen 2 pidempään kuin vuoden työttömänä olleen määrä. Vuoden 212 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Aviapoliksessa asuvien koulutustaso on myös muita alueita korkeampi, mikä osaltaan vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Kuvio Työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa 16, 14, 12, miehet naiset työttömyysaste, % 1, 8, 6, 4, 2,, ikäryhmä Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta kasvaa tasaisesti iän myötä. Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu, kuten työttömyys yleensäkin, miehiin lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin naisiin. Kuvio 1.3. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaalla vuoden tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun pitkäaikaistyöttömiä

15 15 Muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus koko kaupungin työvoimasta on kohonnut jo 1 prosenttiin. Työttömyys on kohdistunut muita enemmän juuri vieraskielisiin. Vuoden 21 lopussa vieraskielisestä työvoimasta työttömänä oli 21,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvilla prosenttiluku oli tuolloin 7,6. Vaikka ero on supistunut selvästi, on vieraskielisellä edelleen lähes kolminkertainen todennäköisyys joutua työttömäksi kotimaisia kieltä puhuvaan verrattuna. Työttömyysaste oli vieraskielisillä naisilla hieman miehiä korkeampi. Koko maassa vieraskielisen työvoiman työttömyysaste oli 22,3 prosenttia vuoden 21 lopussa. Suurista kaupungeista vieraskielisten työttömyys oli selvästi pienintä Espoossa (13,9). Helsingissä työttömänä oli 19,6, Oulussa, 28,9, Tampereella 3,6 ja Turussa 31,8 prosenttia kaupungissa asuvasta vieraskielisestä työvoimasta. Kuvio Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa osuus työvoimasta, % 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, ikäryhmä miehet naiset Taulukko 1.3. Työvoima ja työttömät kielen mukaan Vantaalla vuosien lopussa vuosi työvoimasta työvoima vieraskieliset yhteensä lkm % työttömät työttömistä vieraskieliset työttömyysaste (%) yhteensä lkm % vieraskieliset kotimaankieliset , ,1 29,3 6, , ,9 29,7 6, , ,2 27,7 7, , ,5 28,7 7, , ,5 26,3 6, , ,5 23,6 6, , ,2 19,5 5, , ,6 17,5 5, , ,8 22,3 7, , ,6 21,3 7,6 Vieraskielisellä työvoimalla työttömyyden todennäköisyys kasvaa sitä mukaa kuin ikää tulee lisää. Työttömyysasteen muutos iän kasvaessa on hitaampaa kuin kotimaisia kieliä puhuvilla eikä sukupuolten välillä ole paljonkaan eroa. Avoimia työpaikkoja on Vantaalla ollut 2-luvulla tarjolla kuukausittain enimmillään helmikuussa liki 2 8 vähimmillään toukokuussa 23 vain kolmisen sataa. Enimmäkseen avointen työpaikkojen määrä on ollut reilu tuhat. Helmikuussa 211 avoimia työpaikkoja oli Vantaan TE-toimistossa 2 25, parisen sataa enemmän kuin edellisen vuoden helmikuun lopussa.

16 16 Kuvio Vieraskielisen työvoiman työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa työttömyysaste, % 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, ikäryhmä miehet naiset Huolimatta siitä, että työpaikat ovat Vantaalla lisääntyneet, alle puolet (44 %) vantaalaisista työskentelee asuinkunnassaan. Lähes yhtä moni (41 %) vantaalainen suuntaa päivittäin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan. Espoossa vantaalaisista työskentelee alle 8 prosenttia. Periaatteessa jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työpaikka kotikunnassaan, koska kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut jo useita vuosia yli sadan prosentin. Käytännössä työt ja työntekijät eivät tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla kohtaa, vaan kuntarajojen yli kuljetaan työssä yhä useammin. Kuvio Avoimet työpaikat Vantaan TE-toimistossa kuukausittain vuosina 21, 211 ja avoimia työpaikkoja tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 212 alussa asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Vuoden 211 alussa omistusasuntojen osuus oli 57 prosenttia, vuokra-asuntojen 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran.

17 Kuvio Vantaan ja muiden suurten kaupunkien asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa, % 1, % 2, % 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % 8, % 9, % 1, % omistus asumisoikeus vuokra muu Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 34,8 huoneistoneliömetriä vuoden 211 alussa, ja jokaista asuntoa kohden Vantaalla asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59, rivitaloasunnot 82, paritaloasunnot 89 ja omakotitalot 113 huoneistoneliömetriä. Taulukko 1.4. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,1 1, 4,4 17,4 2,2 5, Kivistö 62,3 19,2 2, 1,5 6,1,8 8, Aviapolis 12,7 34,6 6,5 1,3 18,3 9,9 7, Tikkurila 11,4 41,7 17,9 7,4 13, 3,1 5, Koivukylä 21,8 3,5 22,2 2,7 11,8 6,2 4, Korso 27,1 33,2 22,,9 7,4 5,1 4, Hakunila 12,5 42,7 24,7 1,3 1,9 3,4 4, Suurista kaupungeista Turussa ja Oulussa asuttiin väljimmin, Turussa asuinpinta-alaa oli 38, ja Oulussa 37,6 h-m 2 asukasta kohden. Tampereella sitä oli 36,6 ja Espoossa 36,1 h-m 2, Helsingissä sen sijaan vain 34,2 h-m 2, Vantaalla siis,6 h-m 2 Helsinkiä enemmän. Espoossa pientaloasuntoja oli kaupungin asuntokannasta 43 prosenttia, Vantaalla ja Oulussa 39, Turussa 27, Tampereella 26 ja Helsingissä 13 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös omistusasuminen oli yleisintä, Vantaalla 57 prosenttia ja Espoossa 56 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. Oulussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus oli 49 prosenttia, Turussa 47 ja Helsingissä runsas 44 prosenttia. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 211 alussa Niistä oli yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 2,15 henkilöä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Mitä suurempi asuntokunta on henkilömäärältään, sitä varmemmin se asuu ahtaasti: jo viiden henkilön asuntokunnista enemmistö asuu ahtaasti, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista asuntokunnista jo neljän henkilön asuntokunnistakin yli 6 prosenttia on ahtaasti asuvia.

18 Kuviot 1.35 ja Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan vuosina 25 ja 21 (vasen kuvio) ja asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla 1.1.2, 25 ja 21 (oikeanpuoleinen kuvio) Kivistö asuntokunnan koko, henkilöä Aviapolis Korso Koivukylä Hakunila Tikkurila Myyrmäki ahtaastiasuvat asuntokunnat, % 21 25,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, asuntokunnan keskikoko, henkilöä Vantaalla oli vuonna 21 ahtaasti asuvia asuntokuntia (normi 4 1 ) kaikkiaan 1, prosenttia kaikista asuntokunnista. Espoossa ahtaasti asuvien osuus oli pienempi, 9,4 prosenttia, mutta Helsingissä suurempi, 1,3 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli pienempi kuin pääkaupunkiseudun kunnissa: Tampereella 8,, Turussa, 7,9 ja Oulussa 7,4 prosenttia. 11. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2-luvulla Vantaalle on rakennettu 2-luvulla vuosittain 3-44 kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 27 saakka vuosittain valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 29 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuonna 21 valmistuneen muun kuin asuinkerrosalan määrä romahti, kun taas vuodesta 25 alkanut rakennetun asuinkerrosalan määrän väheneminen loppui ja kääntyi kasvuun. Kuvio Vantaalle vuosina valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan rakennettu kerrosala Asuinrakennukset Muut rakennukset 1 Ahtaasti asuva Normi 4 : enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

19 19 Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien aikana lähes eli keskimäärin 1 62 asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin yli puolet. Vuosittain valmistuneiden pientaloasuntojen määrä, etenkin omakotitalojen, pysyi melko samansuuruisena vuoteen 27 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. Kuviot 1.38 ja Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (vasen kuvio) ja vuosina valmistuneet asunnot rahoitus- ja hallintamuodon mukaan (oikeanpuolinen kuvio) Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Kaupungin vuokra-asunnot Muut vuokra-asunnot asuntoja valmistuneet asunnot Valmistuneista asunnoista keskimäärin runsas viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 25 jälkeen rakennettu Vantaalle ennen vuotta 21 lainkaan. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto osoitti muutaman välivuoden jälkeen vuonna 21 elpymisen merkkejä. Taulukko 1.5. hallintamuoto/ talotyyppi Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot suuralueittain Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus vuokra asumisoikeus omakotitalot paritaloasunnot rivitaloasunnot kerrostaloasunnot muut asunnot yhteensä Liki kolmannes vuosien aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Myyrmäen suuralueelle, samansuuruinen osuus Korsoon ja Tikkurilaan sekä vajaa kahdeksasosa Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut useampi kuin joka kolmas Aviapolikseen, joka neljäs Korsoon ja useampi kuin joka viides Koivukylän suuralueelle. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista useampi kuin joka neljäs on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista kaksi viidestä on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle.

20 Kuvio 1.4. Kuudessa suurimmassa kaupungissa valmistuneet asunnot vuosina valmistuneista asuntoja Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista vuosina 2-21 valmistuneista asunnoista on ollut yli kolmannes. Valmistuneiden asuntojen määrä noudattaa kaupunkien suuruusjärjestystä, poikkeuksena Turku, jossa asuntoja on rakennettu selvästi muita vähemmän, jopa alle puolet siitä mitä Ouluun rakennettiin. 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisessa nousussa. Asuntojen keskineliöhinta (so. hintojen mediaani) on kohonnut vuotta lukuun ottamatta 5-1 prosentilla vuodessa. Vuoden aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä 2 5 euroa ja rivitalojen 2 82 euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuonna 211 pientaloissa runsaalla prosentilla ja kerrostaloasunnoissa keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuviot 1.41 ja Kerrostaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (kuvio vasemmalla) ja asunto-osakeyhtiömuotoisten pientaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (oikeanpuoleinen kuvio) Aviapolis Aviapolis Tikkurila Tikkurila Myyrmäki Koivukylä Korso Hakunila Myyrmäki Hakunila Koivukylä Korso Kivistö Kivistö neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö

21 21 Naapurikaupunkeihin verrattuna asuntojen neliöhinnat ovat Vantaalla selvästi edullisempia: kerrostaloasunnoissa ero vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä oli Helsinkiin nähden Vantaan eduksi lähes 1 63 euroa ja Espooseen nähden 65 euroa asuinneliötä kohden. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli 25 euroa ja Espoossa 43 euroa suurempi kuin Vantaalla. Kehyskunnista kerrostaloasuntoneliön sai 4 euroa ja rivitaloasuntoneliön 54 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Tampereella kerrostaloneliö maksoi 1 euroa vähemmän kuin Vantaalla, kun taas Turussa kerrostaloneliö oli yli 5 euroa ja Oulussa vielä 1 euroa sitäkin edullisempi. Rivitaloissa Vantaan neliöhinnat olivat Tampereeseen verrattuna 6 euroa, Turkuun 7 euroa ja Ouluun lähes 1 2 euroa kalliimmat. Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa keskimäärin 11,87 euron suuruista vuokraa neliömetriltä vuonna 211. Arava-asunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 11,3 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 12,76 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat runsaalla kahdella ja vapaarahoitteiset viidellä prosenttia. Taulukko 1.6. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), vuosi 211 Alue Aravavuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kaikki vuokra-asunnot yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ Koko maa 9,45 9,92 9,53 9,19 11,1 13,91 11, 9,86 1,39 12,49 1,31 9,58 Kehyskunnat 1,38 1,46 1,65 1,2 11,38 13,54 11,33 1,61 1,9 12,29 1,97 1,34 Espoo 11,29 12,18 11,76 1,78 13,98 16,3 14,16 13,43 12,83 14,71 13,1 12,34 Helsinki 1,68 11,56 1,91 1,32 15,58 19,37 15,4 13,49 13,52 17,73 13,24 11,9 Oulu 9,23 9,55 9,56 8,71 9,9 13,29 9,7 8,43 9,65 12,17 9,65 8,54 Tampere 9,87 11,41 9,79 9,49 11,82 13,51 11,68 1,7 11,11 13,3 1,96 1,18 Turku 9,65. 9,77 8,82 11,3 13,3 11,16 9,3 1,59 12,9 1,7 9,13 Vantaa 11,3 11,51 11,31 1,69 12,76 16,53 12,91 11,48 11,87 14,58 12,7 11,6 Koko maassa asuntojen neliövuokrat kohosivat vuonna 211 vain vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat vajaalla kolmella ja vapaarahoitteiset kolmella prosentilla. Helsingissä muutokset olivat niin arava- kuin vapaarahoitteisissakin vuokra-asunnoissa samansuuruiset, Espoossa vapaarahoitteiset vuokrat kallistuivat hieman vähemmän kuin naapureissa. Suurista kaupungeista edullisimmat neliövuokrat ovat asunnon rahoitusmuodosta riippumatta Oulussa ja kalleimmat Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä aravavuokrat ovat naapurikaupunkien neliövuokria edullisemmat, mutta vapaarahoitteisissa asunnoissa muita korkeammat. Vantaalla neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli keskimäärin lähes kolme euroa alempi kuin Helsingissä ja vajaan euron verran alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat pieniä, Espoossa neliövuokrat olivat hieman muita korkeammat. Helsingin seudun kehyskunnissa neliövuokrat lähestyvät jo Vantaan tasoa. Muissa suurissa kaupungeissa vuokraasuminen on selvästi halvempaa kuin Helsingin seudulla Lähteitä: Lisää lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat (StatFin, kaupunki- ja seutuindikaattorit, väestötilastopalvelu) Aluesarjat ( Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Vantaan kaupunki, tietopalvelu, tilastokatsaukset Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Vantaan väestö -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Rakentaminen Vantaalla -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Väestöennusteet (koko väestö, vieraskielinen väestö) Helsinki Region Infoshere (

22 22 Ansiotulokehitys suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa vuonna 211 (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Verohallinnon julkaiseman tulokehitystilaston mukaan koko maan valtionveronalaiset ansiotulot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Palkkatulot kasvoivat 4,9 prosenttia, eläketulot 4,8 prosenttia ja työttömyyskorvaukset laskivat koko maassa 5,1 prosenttia. Palkkatuloja kertyi yhteensä noin 77,3 miljardia euroa, eläketuloja 24,4 miljardia ja työttömyyskorvauksia 3,1 miljardia euroa. Ansiotuloja yhteensä kertyi 17,3 miljardia euroa. Vantaalla ansiotuloja yhteensä kertyi noin 4,6 miljardia euroa, josta palkkatuloja 3,6 miljardia, eläketuloja 758 miljoonaa ja työttömyyskorvauksia vajaa 13 miljoonaa euroa. Vantaalaisten palkkatulot lisääntyivät 5,1 prosenttia, eläketulot 6,1 prosenttia ja työttömyyskorvaukset vähentyivät 2 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Suurista kaupungeista ansiotulot yhteensä kasvoivat eniten Oulussa 5,4 prosenttia ja sitten Tampereella, Espoossa ja Vantaalla 5, prosenttia. Helsingissä ansiotulot kasvoivat 4,6 prosenttia ja Turussa vain 3,5 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Kauniaisissa, Tuusulassa ja Nurmijärvellä ansiotulojen kasvu oli yli 5 prosenttia. Tulonsaajaa kohden ennakonpidätyksenalaiset tulot olivat edelleen korkeimmat Kauniaisissa, yli 38 euroa tulonsaajaa kohden vuonna 211. Selvänä kakkosena suurista kaupungeista ja seudun kunnista oli Espoo. Kehyskunnista Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo ylittävät selvästi tulonsaajaa kohden lasketuissa ansiotuloissa Helsingin ja Vantaan tason. Järvenpää ja Kerava ovat tulotasoltaan lähellä Helsinkiä ja Vantaata. Ennakonpidätyksenalaisissa ansiotuloissa tulonsaajaa kohden jäävät suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku koko maan keskiarvon alapuolelle. Palkkatuloissa tulonsaajaa kohden Kauniaisten ylivoima korostuu ja Espoo säilyy edelleen selvänä kakkosena kuvion 3 kuntavertailussa. Tuusula, Sipoo, Nurmijärvi ja Järvenpää ohittavat helsinkiläisten palkkatulotason. Vantaa ja Kerava ovat lähes tasoissa tässä vertailussa. Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku jäävät alle koko maan palkkatason ja Turku jopa selvästi. Palkkatulojen kasvu on ollut Oulussa ja Tampereella yli koko maan kasvun mutta Turussa kasvu on ollut koko maata hitaampaa Kuviot 1 ja 2 Tietoja tulojen vuosimuutoksesta vuonna 211 sekä saman vuoden keskimääräisistä ennakonpidätyksenalaisista tuloista tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Oulu Espoo Tampere Vantaa Espoo Helsinki Turku Helsinki Vantaa Tampere Oulu Turku Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Kerava Järvenpää Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Järvenpää Kerava Suomi Suomi , 1, 2, 3, 4, 5, 6, tulojen vuosimuutos, % ennakonpidätyksenalaiset tulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa

23 23 Kuviot 3 ja 4 Tietoja vuoden 211 palkka- ja eläketulojen määrästä tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa sekä Vantaan naapurikunnissa Espoo Espoo Helsinki Helsinki Vantaa 3 75 Vantaa Tampere 27 9 Turku Oulu Oulu Turku Tampere Kauniainen Kauniainen Tuusula Kerava Sipoo Tuusula Nurmijärvi Järvenpää Järvenpää Nurmijärvi Kerava 3 86 Sipoo Suomi Suomi palkkatulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa eläketulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa Eläketuloissa tulonsaajaa kohden toistuu kauniaislaisten ylivoima tulotasossa. Espoon suhteellinen ero Helsinkiin kaventuu ja vantaalaisten eläketulot tulonsaajaa kohden ovat samalla tasolla kehyskuntien eläkeläisten kanssa. Tässä vertailussa Turun, Oulun ja Tampereen eläketulot tulonsaajaa kohden ovat koko maata korkeammalla tasolla vuonna 211. Verohallinnon tulokehitystilasto vuodelta 211 on tietyn verotuksen valmistelutilanteen ennakkotilastoa. Tulo- ja verotilastot täsmentyvät loppusyksystä verotuksen valmistuttua ja tietyllä viiveellä, kun Tilastokeskus julkaisee viralliset tulotilastot. Nämä ennakkotilastot antavat kuitenkin kuvan tulokehityksestä koko maassa ja kunnittain. (Lähde:

24 24 Talouskatsaus (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Kansantalouden kasvu on alentunut 3,7 prosentista vuonna 21 ja 2,9 prosentista vuonna 211 alle prosenttiin vuonna 212. Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouden kasvu * vuonna 213 on 1,5 % * vuonna 214 on 2,1 % * vuonna 215 on 1,9 % ja * vuonna 216 on 1,7 %. Suomen talous on asettumassa pysyvämmin hitaan kasvun vaiheeseen. Ajankohtaisin syy on kansainvälisen talouden ja euroalueen valtioiden velkaongelmista johtuva finanssi- ja talouskriisi, joka heijastuu Suomen vientiteollisuuden kautta koko talouteen. Euron heikentyminen, öljyn kallistuminen ja verotuksen kiristyminen ovat nostaneet inflaation kolmen prosentin tuntumaan. Hintojen nousu ja käytettävissä olevien tulojen hidas kasvu hillitsevät yksityistä kulutusta, joka on ollut laman jälkeisen talouskasvun ylläpitäjä. VM:n ennusteen mukaan vielä vuonna 214 ollaan työllisten määrässä alle vuoden huipputason. Työttömien määrä ylittää myös vielä vuonna 214 lamaa edeltäneen tason. Työllisyysaste lähestyy hitaasti noin 7 prosenttia koko maassa. Tulevien vuosien talouskasvua hidastaa eniten työikäisen väestön määrän väheneminen ja väestön huoltosuhteen heikkeneminen. Koko maassa huoltosuhde kasvaa 51,6 prosentista vuonna 21 aina 73, prosenttiin vuonna 23. Vantaalla vastaavat luvut ovat 43,6 prosenttia vuonna 21 ja 59,8 prosenttia vuonna 23. Työn tarjonnan pienentyessä Suomen talouskasvu perustuu tulevaisuudessa tuottavuuden kasvuun ja asettuu pitemmällä tähtäyksellä noin prosentin tuntumaan vuositasolla. Ansio- ja palkkatulojen hidas kasvu heijastuu erityisesti kuntien verotuloihin kasvua hidastavasti. Palveluja tuottavalla ja työvoimavaltaisella kuntasektorilla tuottavuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voitaisiin vastata väestön ikääntymisen palveluhaasteisiin ja hidastaa menojen kasvua. Valtio velkaantuu voimakkaasti tulevina vuosina ja VM:n ennusteen mukaan velan määrä ylittää 1 miljardin euron rajan vuonna 215. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä koko ennustekauden vuoteen 216 saakka. Julkisyhteisöjen velka ylittää 5 prosentin rajan suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 212. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan ylijäämän valtiovarainministeriö arvioi olevan noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellaista tilannetta ei ennustekaudella ole näkyvissä. Valtioneuvoston kehysriihen päätösten vaikutus kuntien talouteen Valtiontalouden kehyspäätöksen linjaukset kohdistuvat myös kuntiin sekä verojen että säästöpäätösten osalta. Uusi valtionosuusleikkaus on vaikutukseltaan 125 milj. euroa vuonna 213, 25 milj. euroa vuonna 214 ja 5 milj. euroa vuonna 215. Leikkaus kohdennetaan asukasmäärän mukaan. OKM:n alaisen valtionosuuden vuoden 213 indeksikorotuksesta luopuminen vähentää 45 milj. euroa kuntien valtionosuuksia. Yhteensä kuntien valtionosuuksia leikataan 17 milj. euroa vuonna 213. Ansiotuloveroperusteiden tarkistuksista luopuminen vuosina myös lisää kuntien verotuloja; vaikutus 14 milj. euroa vuonna 213 ja 224 milj. euroa vuonna 214. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuonna 213 ja vaikutuksiltaan yhteensä noin 27 milj. euron veromenetykset kompensoidaan kunnille. Kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen lisää kunnallisveron tuottoa 35 milj. euroa. Tämä hyöty vähennetään kuntien valtionosuuksista. Yhteensä nämä muutokset lisäävät kunnallisverotuloja VM:n arvion mukaan 112 milj. euroa vuonna 213 ja 232 milj. euroa vuonna 214. Veroperustemuutokset tasataan kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta. Kuntien jako-osuus yhteisöverosta säilyy korotettuna prosenttina myös vuosina Korotuksen vuosivaikutus kunnille on noin 27 milj. euroa. Vantaan osuus kuntien yhteisöverosta on noin 4,6 prosenttia vuonna 212 ja tältä pohjalta laskettuna Vantaa saisi noin 12 milj. euron lisän yhteisöveroon vuonna 214. Yrityksille suunnatut verohelpotukset ja yleisradiovero otetaan huomioon myös kuntien jako-osuuslaskelmassa. Kuntien osuus yhteisöverosta on 29,41 prosenttia vuonna 213, 29,22 prosenttia vuonna 214, 29,13 prosenttia vuonna 215 ja 23,26 prosenttia vuonna 216 Kuntaliiton Kuntatalous 1/212 mukaan. Kiinteistöveron osalta selvitetään tarve nostaa kiinteistöveron alarajoja. VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä selvitetään laajemminkin kiinteistöverojärjestelmään ja perusteisiin liittyviä uudistustarpeita. Osa muutoksista voisi tulla voimaan jo vuoden 213 alusta ja osa myöhemmin. Jäteveron tuoton jakamisperusteita kunnille selvitetään; asukaskohtainen peruste lienee todennäköisin. Jäteveron tuotto olisi VM:n arvion mukaan noin 9 milj. euroa vuodessa. Vantaan verorahoituksen näkymiä Vantaalaisten palkkatulot kasvoivat 8 prosenttia vuonna, vuonna 29 kasvua ei ollut lainkaan. Vuonna 21 kasvua oli jälleen 2,3 prosenttia ja vuonna 211 palkat kasvoivat 5,1 prosenttia verohallinnon tulokehitystilaston mukaan. Ansiotulot yhteensä kasvoivat 2,1 prosenttia vuonna 29, 3,3 prosenttia vuonna 21 ja 5, prosenttia vuonna 211. Vantaalaisten ansiotulot yhteensä kasvoivat hieman koko maata nopeammin väestönkasvu yhtenä selittävänä tekijänä.

25 25 Verotuksessa ansiotuloista tehtävät vähennykset kasvavat vuonna 212 muun muassa palkansaajien vakuutusmaksujen kohotessa 6,9 prosenttiin palkkasummasta, perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korotusten johdosta. Vantaalla vähennysten osuus ansiotuloista on yli 17 prosenttia vuonna 212. Koko maassa vastaava vähennysaste on yli 21 prosenttia vuonna 212. Vantaalla verotuksessa ansiotuloista tehtävät vähennykset ovat yhteensä yli 86 milj. euroa vuonna 212 ja vähentävät verotuloja noin 16 milj. euroa. Tämän lisäksi työtulovähennys ja muut verosta tehtävät vähennykset pienentävät maksuun pantavaa veroa yhteensä noin 32 milj. euroa vuonna 212. Vantaalla maksuun pantava kunnallisvero on noin 75 milj. euroa vuonna 212. Vantaalla maksuun pantavan veron kehitys on ollut hieman koko maata parempaa viime vuosina. Vantaa korotti tuloveroprosentin 19,:aan vuonna 21. Koko maan painotettu keskiarvo oli 18,97 vuonna 21, 19,16 vuonna 211 ja on 19,25 prosenttia vuonna 212. Kuviot 1 ja 2 Vantaan jako-osuus kunnallisverosta vuosina (oikealla) ja kuntaryhmän jako-osuus kunnallisverosta (vasemmalla) vuosina , ,4271,5992,437 29, , , , , , , ,4377,,2,4,6,8 kuntaryhmän jako-osuus, prosenttia,,1,2,3,4,5 Vantaan jako-osuus, prosenttia Kaupunki sai kunnallisveron tilityksiä yhteensä 71,2 milj. euroa vuonna 211, mikä merkitsee 1,9 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 29 kunnallisverot kasvoivat 4,1 prosenttia ja 3,9 prosenttia vuonna 21. Vuoden 21 tilityksiin vaikutti tuloveroprosentin nosto,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 211 valtio pienensi kahteen otteeseen verovuosien 21 ja 211 kuntaryhmän jako-osuutta mutta tuloveroprosenttien korotukset pitivät koko maan kunnallisveron 2,9 prosentin kasvussa. Väestönkasvun ja ansiotulojen kasvun johdosta Vantaan osuus koko maan kunnallisverosta on ollut hieman kasvussa. Tätä nousua hidastaa kuntien keskimääräisen veroprosentin nousu, kun Vantaa pitää omansa ennallaan. Kaupungin tuloveroprosentin korotus 1, prosenttiyksiköllä tuottaisi noin 4 milj. euroa vuonna 213. Kunnallisverojen arvioidaan kasvavan koko maassa 3,1 prosenttia vuonna 212, 3,8 prosenttia vuonna 213 ja yli neljä prosenttia näitä seuraavina vuosina. Vantaan kaupungin kunnallisverojen arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia vuonna 212, 4,1 prosenttia vuonna 213 ja hieman yli neljä prosenttia näitä seuraavina vuosina. Kunnille maksettavaa yhteisöverotuloa ovat heilutelleet niin suhdanteet kuin valtion tekemät kuntaryhmän jakoosuuden muutoksetkin. Vuonna 29 maksettava yhteisövero koko maassa pieneni lähes neljänneksellä. Tämän vaikutusta kunnille paikattiin korottamalla kuntaryhmän osuutta 1 prosenttiyksiköllä vuosina Vuonna 212 kuntaryhmän osuus on 28,34 prosenttia ja vuonna 213 osuus nousee 29,41 prosenttiin. Vuosina jakoosuus pysyy korotetulla tasolla valtion kehysriihen päätöksen mukaisesti. Vantaa sai noin 4, prosenttia kuntien yhteisöverosta vuonna 211 ja saa noin 4,6 prosenttia vuonna 212. Kaupunki sai yhteisöveroja 65,6 milj. euroa vuonna 211 ja vuoden 212 yhteisöveroksi arvioidaan noin 63 milj. euroa. Koko maassa kuntien yhteisöverotulojen arvioidaan alenevan noin 16 prosenttia talouden taantuman johdosta. Vuonna 213 arvioidaan yhteisöveron kasvavan hieman koko maassa. Valtioneuvoston kehysriihen päätösten mukaisesti kuntien osuus yhteisöverosta pysyy korotetulla tasolla myös vuosina Vantaalla kiinteistöverot ovat kasvaneet noin 4 prosenttia vauhtia viime vuosina. Vuosina 27 ja 21 kiinteistöveroprosentteja korotettiin ja verotulot kasvoivat 15 prosenttia vuonna 27 ja 1 prosenttia vuonna 21. Vuonna 211 kiinteistöveroja kertyi noin 6 milj. euroa ja kasvu jäi yhteen prosenttiin. Verohallinnon tilaston mukaan kiinteistöveroja on pantu maksuun 63,4 milj. euroa vuonna 212. Kun otetaan huomioon maaliskuun tilityksessä tehty 265 euron vähentävä oikaisu, arvioidaan kiinteistöveroa kertyvän noin 63 milj. euroa eli talousarvion mukaisesti.

26 26 Kuviot 3 ja 4 Vantaan jako-osuus yhteisöverosta vuosina (oikealla) ja kuntaryhmän jako-osuus yhteisöverosta (vasemmalla) vuosina ,223 27,47,223,38 29,323 29,333 21, , , ,46 212, ,461,,1,2,3,4 kuntaryhmän jako-osuus, prosenttia,,1,2,3,4,5 Vantaan jako-osuus, prosenttia Kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat vain,7 prosenttia vuonna 21 johtuen asuinrakennusten verotusarvojen noin yhden prosentin alentamisesta verottajan toimesta. Myös vuoteen 211 sijoittui kiinteistöverotuksen oikaisuja ja verotusarvot yhteensä kasvoivat 1,4 prosenttia. Verotusarvojen kehitys on sidoksissa asemakaavoitukseen ja asunto- ja toimitilarakentamiseen. Tuleville vuosille voidaan arvioida nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla noin kahden prosentin vuotuista kasvua kiinteistöveroon. Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen,1 prosenttiyksiköllä tuottaisi noin 4,8 milj. euroa ja vastaavasti vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin korotus,42 prosenttiin tuottaisi noin 3,7 milj. euron lisätulon kiinteistöveroon. Rakentamattoman asuntotontin veroprosentin korottaminen ylärajaan 3, prosenttiin tuottaisi,2 milj. euron lisätulon. Sovellettaessa tiukempaa korotetun veroprosentin tulkintaa (Kiinteistöverolain 12b kolmannen momentin mukaan) tulee Vantaalla korotetun kiinteistöveron piiriin noin 2 rakentamatonta asuntotonttia syksyn 211 rekisteritilanteen mukaan. Tuleville vuosille arvioidaan verotulojen kasvavan noin 4 prosenttia vuodessa talouden, ansiotulojen ja työllisyyden kehityksestä riippuen. Valtakunnallinen ja kuntakohtainen veroennustekehikko päivittyvät huhtikuussa 212 ja kaupungin verotuloarviot tarkentuvat vuosien kehysvalmistelun myötä. Valtionosuuksien kehitys Vantaa sai laskennallisia käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 136,6 milj. euroa vuonna 211 ja saa niitä ministeriöiden (VM ja OKM) päätösten mukaan yhteensä noin 147,4 milj. euroa vuonna 212. Seuraava valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuonna 216 ja muutoin valtionosuuksia kasvattavat indeksitarkistus ja väestökehitys. Viime vuosina valtionosuuksia ovat kasvattaneet myös verokompensaatiot. Vuonna 212 kuntien valtionosuutta leikattiin 631 milj. eurolla. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on Vantaalla noin -6 milj. euroa vuonna 212. Valtion kehysriihessä päätettiin leikata kuntien (peruspalvelujen) valtionosuuksia 125 milj. euroa ja OKM:n alainen valtionosuus leikkaantuu 45 milj. euroa jättämällä indeksitarkistus tekemättä vuonna 213. Leikkausten vaikutus Vantaalla on yhteensä 6,4 milj. euroa valtionosuuksia vähentävä vuonna 213. Vuonna 214 valtionosuuksia leikataan 25 milj. euroa ja 5 milj. euroa vuonna 215. Kaupungin tulevien vuosien valtionosuudet tarkentuvat VM:n kuntakohtaisten laskelmien pohjalta kehysvalmistelussa. Leikkausten johdosta kuntien valtionosuudet eivät kasva juuri lainkaan. Kuntauudistukseen kytkeytyvä valtionosuuksien uudistus käynnistynee syksyllä 212 ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 215 alusta. Vantaalaisista lähtökohdista merkittävimmät uudistustarpeet liittyvät vieraskielisen väestön huomioon ottamiseen nykyistä paremmin sekä sairastavuuskertoimen ja päivähoitokertoimen uudistaminen. Vantaalla taajamaväestön 2 raja ylittyy vuonna 213 (1.1.) ja pienentää nykyisellä järjestelmällä huomattavasti kaupungin saamaa taajamarakennekorotusta vuonna 214. Valtionosuusuudistus vuoden 215 alusta voi muuttaa tilanteen. Vantaalla on myös tarve saada pikainen korotus ammattioppilaitos Varian järjestämislupaan, koska nykyisen luvan mukainen 2 71 oppilasta ylittyi jo vuonna 211. Järjestämisluvan ylittävältä osin kaupunki järjestää opetuksen omalla rahalla ilman valtionosuutta.

27 Ajankohtaista 27 Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot Kuntien suunnittelu ja päätöksenteko tarvitsevat ennakoivaa tietoa väestön ja työpaikkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Maankäyttöä, palveluita ja kuntien taloutta ei voida suunnitella järkevästi ilman perusteltua näkemystä siitä, miten väestö ja työpaikat muuttuvat tulevina vuosina. Työpaikkakehityksessä oleellisia näkökulmia ovat työpaikkojen kokonaismäärä, toimialarakenne sekä työpaikkojen alueellinen sijoittuminen. Väestöprojektioita ja -ennusteita on pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa tehty säännöllisesti jo vuosien ajan. Sen sijaan työpaikoista ei ole systemaattisesti kuntatasoisia ennusteita tai projektioita 2. Työpaikkakehitystä on kuitenkin ennakoitu Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa tehtäessä. Helsingin seudun liikenne on myös teettänyt työpaikkalaskelmia tarkemmalla aluejakotasolla liikennejärjestelmäsuunnitelmaansa (HLJ, aikaisemmin PLJ) varten. Helsingin seudun kilpailukykystrategiaa laadittaessa on ilmennyt tarve koko seudun ja yksittäisten kuntien työpaikkakehityksen ennakoinnista yhdenmukaisella menetelmällä. Helsingin seudun seututietoryhmä teetti esiselvityksen työpaikkakehityksen ennakoinnista Kaupunkitutkimus TA Oy:llä (Laakso 21). Esiselvityksen pohjalta käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön malli kuntatasoisten toimialoittaisten työpaikkaprojektioiden säännöllistä tuottamista varten. Työn tekivät Seppo Laakso ja Tamas Lahdelma Kaupunkitutkimus TA Oy.stä. Mallin aikajänteenä on 5-1 vuotta. Aluejakona on Helsingin seutu (14 kuntaa) kunnittain sekä muu Uudenmaan maakunta kuntaryhmittäin. Työpaikkaprojektion mallittamista varten sekä projektion lähtö- ja vertailutiedoiksi muodostettiin kunta/kuntaryhmätasoinen toimialoittainen aikasarja-aineisto vuosilta Tämä aineisto on projektin yksi tärkeä tulos, koska vastaavaa toimialoittaista 3 vuoden aikasarjaa ei ole ollut käytettävissä edes yksittäisistä kunnista. Toimialaluokat (8) ovat alkutuotanto, teollisuus, rakentaminen, kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus, informaatioalat & rahoitus & liike-elämän palvelut, julkinen hallinto & hyvinvointipalvelut sekä muut palvelut. Uusimaa on Suomen talouden ja sen myötä työpaikkojen keskittymä. Maakunnan osuus koko maan työpaikoista oli ennakkoarvion mukaan 33,4 prosenttia vuonna 21. Vuonna 198 Uudenmaan osuus oli 25,3 prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti keskimäärin prosenttiyksikön neljässä vuodessa. Kun koko maassa työpaikat lisääntyivät vuodesta 198 vuoteen 21 vain 3 prosentilla, oli lisäys Uudellamaalla 36 prosenttia. Tämä merkitsee, että muualla Suomessa kuin Uudellamaalla työpaikkamäärä väheni 8 prosentilla vuodesta 198 vuoteen 21. Vuonna 21 Uudenmaan työpaikkamäärä oli 762. Toimialojen välillä on suuria kehityseroja. Teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet, muiden kasvaneet vaihtelevasti. Koko Uudenmaan alueelliset työpaikkaosuudet ovat muuttuneet trendimäisesti vuoden 198 jälkeen. Helsingin osuus on supistunut, mutta silti vuonna 29 vielä puolet maakunnan työpaikoista oli Helsingissä. Vantaan ja Espoon osuudet Uudenmaan työpaikoista ovat kasvaneet vakaasti: Vantaalla 8 prosentista 13 prosenttiin ja Espoossa 9 prosentista 15 prosenttiin. Kuuma-kuntien osuus on pysynyt samana, 12,5 prosenttina, koko 3 vuoden ajan. Muun Uudenmaan osuus on vähentynyt ja on vakiintunut 2-luvulla vajaaseen 1 prosenttiin. Projektiovaihtoehtoja on tehty kolme: perusvaihtoehdossa Uudenmaan työpaikat kasvavat 4,6 prosenttia vuoteen 22, kun muutos edellisen 1 vuoden aikana oli hieman suurempi, 5,4 prosenttia. Hitaassa vaihtoehdossa työpaikkakasvu on,9 prosenttia ja nopeassa vaihtoehdossa kasvuksi ennakoidaan 13,9 prosenttia, joka suuruudeltaan vastaa suunnilleen kokonaiskuvaa vuodesta 1999 vuoteen. Rakennetun projektiomallin perusvaihtoehdon mukaan työpaikkaosuuksien muutoksen aikaisempi trendi vuodesta 2 vuoteen 21 jatkuu vuoteen 22. Pääkaupunkiseudun osuuden Uudenmaan työpaikoista ennakoidaan pysyvän lähes muuttumattomana. Pääkaupunkiseudun sisällä Helsingin osuuden arvioidaan vähenevän edelleen (-2,7 %- yksikköä), suunnilleen samaa tahtia kuin edellisen 1 vuoden aikana. Vastaavasti Espoon (+1,1) ja etenkin Vantaan (+1,7) osuus kasvaa kuten tähänkin asti. Kuuma-kuntien osuus hieman kasvaa (,4 %-yksikköä). Yksittäisten Kuumakuntien osuuden arvioidaan kasvavan Hyvinkäätä ja Järvenpäätä lukuun ottamatta. Helsingin seudun ulkopuolisten kuntaryhmien työpaikkaosuuksien ennakoidaan supistuvan edelleen. Kuntaryhmittäin tarkasteltuna kaikissa vaihtoehdoissa Kuuma-kuntien työpaikat kasvavat suhteellisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudun työpaikat, jotka puolestaan kasvavat enemmän kuin Helsingin seudun ulkopuolisten kuntaryhmien työpaikat. Yksittäisistä Helsingin seudun kunnista nopeimmin kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa Vantaan ja Espoon sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Pornaisten ja Sipoon työpaikat. Perusvaihtoehdossa Helsingin sekä Helsingin seudun ulkopuolelta Raaseporin, Porvoon ja Loviisan seutujen työpaikat vähenevät hieman. Hitaassa vaihtoehdossa väheneminen on näissä kunnissa suurempaa ja lisäksi kuntien/kuntaryhmien joukko laajenee muutamalla. Nopeassa vaihtoehdossa kaikkien kuntien/kuntaryhmien työpaikat lisääntyvät. Tulevaisuudessa tavoitteena on päivittää työpaikkaprojektiot tarkoituksenmukaisin välein, esimerkiksi joka toinen vuosi. Projektiot tausta-aineistoineen (vuodet ) asetettaneen omaksi osakseen tietokantaa. 2 Projektiolla tarkoitetaan tässä määriteltyihin oletuksiin perustuvaa ja täsmennetyllä kvantitatiivisella mallilla laskettua tulevaisuuden kehitysuraa. Projektio riippuu tehdyistä oletuksista ja erilaiset oletukset tuottavat vaihtoehtoisia projektioita. Ennusteella tarkoitetaan projektiovaihtoehtoa, jota pidetään määriteltyjen kriteerien perusteella todennäköisimpänä tai uskottavimpana.

28 28 Taulukko Työpaikat Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kunnissa v sekä muutos eri projektivaihtoehdoissa v Alue v. 21 v v v v Ennakkoarvio Perusvaihtoehto Hidas vaihtoehto Nopea vaihtoehto Työpaikat muutos, lkm muutos, % muutos, lkm muutos, % muutos, lkm muutos, % muutos, lkm muutos, % Uusimaa , ,6 6 88, ,9 Pääkaupunkiseutu ,6 28 4, , ,9 - Helsinki , , , , - Espoo , , , ,7 - Kauniainen ,5 2,9-5 -2,4 9 4,1 - Vantaa , , , ,7 Kuuma-kunnat , , , ,7 - Hyvinkää ,2 85, , ,5 - Järvenpää ,3 14 1, , ,9 - Kerava ,2 97 8,5 53 4, ,6 - Kirkkonummi , , , ,8 - Mäntsälä , , , ,5 - Nurmijärvi ,6 83 7,5 41 3, ,2 - Pornainen , , ,2 3 32, - Sipoo , 8 15, , , - Tuusula , 84 6,3 34 2, ,5 - Vihti , ,2 76 9, ,4 Muu Uusimaa , , , ,5 Artikkelin on koonnut Seppo Laakson ja Tamas Lahdelman raportista tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Vantaan nuorten työttömyys (Tutkija Harri Sinkko) Vantaan työpaikkaomavaraisuus on yli 1 prosenttia, toisin sanoen kaupungissa on työpaikkoja enemmän kuin työntekijöitä. Tästä huolimatta kaupungin työttömyys on ollut pääkaupunkiseudun kaupungeista suurin. Vuoden 212 tammikuussa työttömiä oli 8,4 prosenttia työvoimasta, kun Espoossa vastaava määrä oli 5,4 ja Helsingissä 7,5 prosenttia. Nuorten (17-24v.) työttömyys on laskenut Vantaalla viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi. Vaikka nuorten työttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin suurissa naapurikaupungeissa, on sen kehitys ollut positiivista. Tammikuussa 212 työttömänä oli Vantaalla 98 nuorta eli 8,5 prosenttia nuorten työvoimasta, mikä on 176 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli Vantaalla 1,7 prosenttia (12,4 % tammikuussa 211), Helsingissä 9,7 prosenttia (8,6 %) ja Espoossa 8,7 prosenttia (8, %). Uudenmaan ELY-keskuksen alueella nuorten työttömyys on kasvanut yhden prosenttiyksikön vastaavana ajanjaksona, mikä osaltaan kertoo Vantaan positiivisesta kehityksestä. Vantaan taso on lähestynyt Helsingin tasoa, kun taas ero Espooseen on pysynyt käytännössä samana kahden viime vuoden aikana. Nuorten työttömyysprosenttia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vertailulukuna siinä pidetään nuorten työvoiman määrää, ei siis koko nuorten ikäluokkien kokonaismäärää. Koko nuorten ikäluokista laskettuna työttömiä Vantaalla oli tammikuussa 211 hieman yli 4 prosenttia. Positiiviseen nuorten työttömyyden kehitykseen Vantaalla on osaltaan vaikuttanut aktiivinen nuorten asioihin ja palveluihin panostaminen. ESR-rahoitteinen Petra-projekti on kehittänyt nuorten työllisyyspalveluita aktiivisempaan suuntaan. Petrassa Vantaan kaupungin ja TE-toimiston työntekijät toimivat saman katon alla mahdollistaen normaalia tiiviimmän kanssakäymisen työttömien nuorten kanssa. Normaalia tiheämmästä nuorten tapaamisesta on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Myös nuorten omat mielipiteet tukevat tarvetta saada tehostettua apua koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa. Positiivista palautetta nuoret ovat antaneet myös Petrasta saadusta tuesta erilaisten henkilökohtaisten -terveydellisten ja taloudellisten- ongelmien ratkaisemiseen. Näissä heitä on auttamassa kaksi sairaanhoitajaa. Projektissa on panostettu myös yhteistyöhön yritysten kanssa. Myös Vantaan nuorisopalveluiden työpajoilla on tehty merkittävää työtä nuorten työllistämisen ja koulutuksen edistämiseksi. Työpajojen asiakkaat ovat nuoria, jotka ovat pajoilla työmarkkinatuen työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä. Työpajoilla nuorilla on mahdollisuus tutustua erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, korottaa peruskoulun päättöarvosanoja ja saada ohjausta koulutuspaikan hakemiseen. Suurimmalle osalle pajoilla toimivista nuorista koulutuspaikan saaminen on ensisijainen tavoite. Nuorisopalvelut ovat kehittäneet myös omaa malliaan oppisopimuskoulutukseen, jossa nuori on nuorisopalveluiden työntekijänä ja työskentelee jossain kaupungin työpisteessä. Pekka Myrskylän tutkimuksen (212) mukaan miehillä keskiasteen koulutuksen saaneilla työajanodote on noin kuusi ja naisilla yhdeksän vuotta suurempi kuin pelkän peruskoulutuksen saaneilla.

29 29 Vantaalla työttömistä nuorista noin 45 prosenttia on ammattitaidottomia. Heille työllistymisen kannalta ylivoimaisesti tärkein seikka on ammatillisen koulutuksen saaminen. Ammattitaidottomien lisäksi nuorten työttömien ammatit hajaantuvat varsin laajasti: erilaisia ammatteja on yli 13. Työttömistä nuorista lähes kaksi kolmasosaa on miehiä. Koska työttömien miesten syrjäytymisriski on erityisen korkea, kannattaa heihin kiinnittää erityistä huomiota. Toinen syrjäytymisen kannalta huomioitava ryhmä on maahanmuuttajataustaiset nuoret, joita on Vantaalla noin viidennes työttömistä nuorista, kun koko nuorten ikäluokasta vieraskielisiä on noin kymmenen prosenttia. Heillä koulutuksen puute korostuu, sillä puolella on vain perusasteen koulutus. Omat haasteensa maahanmuuttajataustaisen nuorten osalta asettaa se, että he puhuvat noin 3 eri äidinkieltä. Vieraskielisten työttömien nuorten yleisimmät kieliryhmät ovat somali (21 % työttömistä nuorista), venäjä (16 %), albania (11 %) ja kurdi (11 %). Nuoret alle 25-vuotiaat kuuluvat yhteiskuntatakuun pariin, minkä tulisi taata työllistäviä edistäviä toimenpiteitä tai palveluja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Kuitenkin työttömistä nuorista yli neljännes oli ollut työttömänä yli kolme kuukautta tammikuussa 212. Työllistämistoimenpiteissä, joita ovat mm. työharjoittelu, työelämänvalmennus, palkkatuettu työ ja koulutus, olevia nuoria tammikuussa 212 oli noin 3. Näistä nuorista noin puolet oli naisia, joten toimenpiteisiin oli sijoitettuna työttömien määrään verrattuna enemmän naisia kuin miehiä. Iän mukaan katsottuna nuorimpia ikäluokkia, vuotiaita, oli suhteellisesti eniten. Muissa ikäluokissa toimenpiteissä oli nuoria työttömien määrään verrattuna lähes sama osuus. Vieraskielisten osuus toimenpiteissä olevista nuorista oli 14 prosenttia ja ammattitaidottomien osuus oli hieman yli puolet. Lähteet: Uudenmaan ELY-keskus: Työllisyyskatsaus tammikuu 211. Uudenmaan ELY-keskus: Työllisyyskatsaus tammikuu 212. Pekka Myrskylä: Hukassa - keitä syrjäytyneet ovat. EVA-analyysi, nro 19, 212 [ Köyhyysasiainneuvottelukunta ja sen toiminta (Sosiaalityön esimies Kirsti Huvinen) 1. Köyhyysasiainneuvottelukunnan asettaminen, tehtävät ja kokoonpano Vantaan kaupunginhallitus päätti asettaa köyhyysasiainneuvottelukunnan toimikaudeksi Neuvottelukuntaan nimettiin puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajaksi sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja, nuorisopalveluiden johtaja, työllisyyspalveluiden johtaja, perhepalvelujen johtaja, aikuissosiaalityön johtaja, lisäksi neuvottelukuntaan kuuluvat THL:n, Vantaan seurakuntayhtymän, VVA ry:n, Kalliolan setlementin, Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n, Helsingin Diakonissalaitoksen, Ruoka-apu ry:n, Vantaan A-killan, Golisnaisten yhdistys ry:n, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Kelan nimeämät edustajat sekä kaupunginhallituksen edustajina Jukka Hako, Matti Holopainen, Leena Korhonen, Paula Lehmuskallio, Arja Niemelä ja Arja Wallenius ja sihteeriksi nimettiin aikuissosiaalityön esimies Kirsti Huvinen. Kaupunginvaltuuston määrittämä sitova tavoite oli selvittää vantaalaisen köyhyyden rakenne ja määrä ja tehdä toimenpide-esityksiä torjumaan köyhyyttä ja syrjäytymistä Vantaalla. 2. Köyhyysasianneuvottelukunnan työskentely vuonna 211 Köyhyysasianneuvottelukunta piti vuoden 211 aikana neljä kokousta: ; ; ja Köyhyysasiainneuvottelukunnan ja työllisyysasiainneuvottelukunnan yhteinen seminaari pidettiin Heurekassa. Lähtökohtana köyhyysasianneuvottelukunnan työskentelyssä on ollut se, että köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn vaikutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla kuten aikuissosiaalityön lisäksi terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja asumisessa, työllisyyspalveluissa, nuorisopalveluissa, kouluissa ja lasten vapaa-ajan harrastuksissa. Lisäksi järjestöt ja seurakunta kohtaavat enenevässä määrin köyhiä asiakkaita. Neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa eri tahot kuvasivat sitä, miten köyhyys näkyy heidän edustamiensa tahojen arjessa ja asiakaskunnassa. Aikuissosiaalityön näkökulmasta yksinhuoltajat ja yksinäiset ovat merkittävästi edustettuina toimeentulotuen saajissa. Pienituloisten ja toimeentulotukea saaneiden perheiden lapsilla on myös kaksinkertainen riski päätyä omassa elämässään samaan tilanteeseen. Vantaalaisissa toimeentulotukea saavissa perheissä on 5 8 lasta, joista 3 2 on yksinhuoltajaperheissä. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden määrä oli kasvanut 17 prosenttia. Toimeentulotukea saavien nuorten määrä on 21 prosenttia kaikista toimeentulotuen hakijoista. Vantaalaisista yksinhuoltajista on n. 4 prosenttia toimeentulotuen saajina. Toimeentulotuessa on todennäköisesti edelleen myös vajaakäyttöä. Ruoka-avun asiakasmäärät olivat Myyrmäessä 4 ja Koivukylässä 45. Lapsiperheiden osuus oli kasvanut. Ruokaavun osalta korostettiin, ettei heidän asiakkaillaan ole varaa ostaa kalliimpia elintarvikkeita mm. lihaa ja kalaa. Köyhyyttä osaltaan ylläpitää myös palvelujärjestelmän pirstaleisuus, mm. eläkkeelle pääsemisen vaikeus, hoivapalvelujen puute esim. yhden vanhemman perheille ja osin myös työntekijöiden vaikeus tunnistaa hoivapalvelujen tarvetta.

30 3 Neuvottelukunnan toisessa kokouksessa käytiin läpi köyhyyteen liittyviä teemoja: 1) asumisen kalleus, 2) velkaantumisongelmat (kierre voi alkaa pienistä vipeistä); 3) lapsiperheiden köyhyys ja yksinhuoltajuus (yksinhuoltajien työttömyysaste valtakunnallisesti on 15.4 %) sekä 4) syrjäytymiskehitys. Syrjäytymiskehitystä voidaan ehkäistä mm. lasten ja nuorten koulutuksen tukemisella. Neuvottelukunnan kolmannessa kokouksessa perehdyttiin Jouko Karjalaisen alustuksen pohjalta Paltamon mallin toteuttamisedellytyksiin Vantaalla. Kävi ilmi, että Vantaalla on jo nyt monipuolisia työpajoja ja muita palveluita, joten Paltamon mallia ei pidetty tarpeellisena ja toteuttamiskelpoisena Vantaalla. Tavoitteena olisi luoda oma Vantaan malli työllistämiselle ja esille nousi mm. oma malli työn ja sosiaaliturvan ns. Vantaa -lisän avulla. Tällöin kohderyhmänä olisivat vuotiaat tulottomat nuoret. Kokouksessa kuultiin lisäksi yhden vanhemman perheiden liiton edustajan Heljä Sairisalon alustus yksinhuoltajia koskevasta valtakunnallisesta tutkimuksesta, mistä kävi ilmi, että viranomaisetkaan eivät pysty aina tunnistamaan yksinhuoltajien avun tarvetta mm. hoivapalveluihin. Neuvottelukunnan neljännessä kokouksessa kuultiin vs. johtava sosiaalityöntekijä Pasi Airaksisen alustuksen aiheesta maahanmuuttajat ja toimeentulotuki. Hänen aineistonsa perustui vantaalaisiin tilastoihin sekä kansainvälisiin tutkimuksiin maista, joissa on maahanmuutosta enemmän tutkittua tietoa kuin Suomessa. Maahanmuuttajan arjessa pärjäämiseen vaikuttaa olennaisesti Suomeen muuttamisen syy. Vantaalla on maahanmuuttajien osuus väestöstä 1 prosenttia ja heidän osuutensa toimeentulotuen saajista viidennes. Maahanmuuttajista yli 5 prosenttia työllistyy 5 7 vuoden sisällä. Haasteena tältä osin on miettiä niitä keinoja ja tukea, millä tämä voisi tapahtua nopeammin. Neuvottelukunnan kokouksissa kuultiin seuraavat alustukset; toimeentulotukitilastojen esittely: aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Maarit Sulavuori; Paltamon mallin esittely: erikoistutkija Jouko Karjalainen; yksinhuoltajien asema; toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo ja maahanmuuttajat ja toimeentulotuki vs. johtava sosiaalityöntekijä Pasi Airaksinen. Jäsenet toivat esille omia näkökulmiaan köyhyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Jatkotyöskentelyyn jäivät vuodelle 212 mm. sosiaalinen segregaatio ja lapsiperheköyhyyden kokonaisuus. Köyhyys- ja työllisyysasian neuvottelukuntien yhteinen seminaari Heurekassa oli tuloksellinen ja alustajina olivat mm. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Markku Wallin. THL:n, KELAn, Soccan, Vantaan kaupungin erikoistutkijan ja neuvottelukunnan sihteerin yhteistyönä laadittiin köyhyystutkimusesitys, jonka teemoja myös käsiteltiin neuvottelukunnassa. 3. Jatkosuunnitelma Köyhyystutkimus on yhdeltä osin edennyt siten, että on päätetty viedä Ruoka-avun asiakkaita koskeva tutkimusesitys Hyryn käsittelyyn. Vuonna 212 kokousteemoiksi tulevat sosiaalinen segregaatio; toimeentulotukitilastot ja materiaali vantaalaisista tulottomista nuorista sekä lapsiperheiden köyhyys. Tavoitteena on vuonna 212 järjestää vuoden 211 tapaan yhteinen seminaari työllisyysasiainneuvottelukunnan kanssa.

31 Julkaisija Vantaan kaupunki, taloussuunnittelu Tiedustelut Hannu Kyttälä, puh , [email protected] Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin paino. 4/212

32 Vantaan kaupunki Asematie 7, 13 Vantaa Puhelin C9 : 212