1 TOIMINTATUTKIMUS Sari Tappura 9.1.2009
2 Mitä on toimintatutkimus (action research)? Aaltola & Syrjälä (1999) määrittelevät toimintatutkimuksen prosessiksi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmiksi. Tutkimuskohteena voi olla yhteisön toimintatavat, osallistujien oma toimintaa koskeva ymmärryskyky tai itse toimintatilanne Kuulan (1999) mukaan Tarkoituksena on tutkimuksen avulla muuttaa vallitsevia käytäntöjä ja ratkaista erilaisia ongelmia. Pyritään muuttamaan sosiaalisia käytäntöjä ottamalla toimijat aktiivisiksi osallisiksi tutkimuksessa. Tutkija osallistuu toimintaan ja on mukana organisaation arkipäivässä. Heikkisen ja Jyrkämän (1999) kriteerit Tutkija toimii yhteisössä, jossa työtä reflektoidaan ja kehitetään Toiminnan historiallista taustaa analysoidaan Kehitetään vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi Tuotetaan uutta tietoa ja teorioita toiminnasta
Toimintatutkimus sosiaalisten verkostojen analyysissä? 3 Toimintatutkimusta voi käyttää sosiaalisen verkoston analysoinnissa esim. asenteen tai hyvien käytäntöjen levittämiseen verkostossa. Tutkija tuo kehittämistilanteeseen kokemukset aiemmista tutkimuksista ja niissä löydetyistä hyvistä käytännöistä, sekä tutkittavien omista hyvistä käytännöistä edistää tutkittavien silmienavautumista ja asennemuutosta. Strategian ja arvojen yhteinen jakaminen voisi olla esim. emansipatorisesta toimintatutkimuksesta (vrt. perinteinen jalkauttaminen). Kohteena koko henkilöstö tai sen edustus. Mitä muuta voisi olla???
4 Toimintatutkimus lähestymistapana (1/2) Tutkimuksellinen lähestymistapa, pikemminkin tutkimusstrategia kuin erityinen tutkimusmenetelmä. Voidaan pitää myös teknologiana tai eettis-moraalisena lähestymistapana (Aaltola & Syrjälä 1999). Ei ole olemassa yksiselitteistä ja kaikkien hyväksymää määritelmää eikä sitä voi erottaa siinä käytettyjen tutkimustekniikkojen perusteella, koska ne vaihtelevat (Kuula 1999). Ei ole olemassa mitään ehdottomasti oikeaa tai väärää tietä. Se on jatkuvassa muutoksessa, minkä tähden sitä on myös vaikea kuvata. (Aaltola & Syrjälä 1999) Tärkeänä pidetään sitä, että tutkija tiedostaa oman lähestymistapansa ja siihen liittyvät piirteet.
5 Toimintatutkimus lähestymistapana (2/2) Taustaltaan yhteiskunta- ja suunnittelutieteellistä, mutta sovelletaan laajasti myös kasvatustieteessä. Laajassa mielessä mikä tahansa ihmisten sosiaaliseen toimintaan kohdistuva tutkimus voidaan ymmärtää toimintatutkimuksena, jos se vaikuttaa kohdeyhteisön toimintaan. Pääasiassa laadullinen lähestymistapa, mutta voi hyödyntää kvantitatiivisia menetelmiä (Heikkinen & Jyrkämä 1999). Tiedonkeruutapana esim. haastattelut, kyselyt, havainnoinnit, tms. Tapaustutkimuksen kaltainen käsite, joka antaa tulkitsijalleen vapauden määritellä sitä. Kattaa kentän kansalaisliikkeistä akateemiseen tutkimukseen. Yksi toimintatutkimuksen lähtökohdista on reflektiivisyys, jonka avulla pyritään uudenlaiseen toiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen (esim. Heikkinen 2001).
6 Toimintatutkimuksen tutkimusprosessi Tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutkimusprosesseissa. Tutkijan ja tutkittavien suhteen perustana on yhteistyö ja yhteinen osallistuminen. Toimintatutkimus suuntautuu käytäntöön ja on ongelmakeskeistä. Tutkimusprosessi on syklinen valitaan päämäärät tutkitaan ja kokeillaan käytännön mahdollisuuksia edetä päämääriin. arvioidaan ensiaskelia ja muotoillaan ja tarkennetaan päämääriä tehdään käytännön kokeiluja arvioidaan näitä jne. Toivottavaa on, että toiminnan kehittyminen jatkuu itsenäisesti tutkimuksen päätyttyä. Tutkimusprosessissa vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. Lähde: Arja Kuula 1999
7 Ote toimintatutkimuksen toteutussuunnitelmasta 1. Kehittämistavoitteet määräytyvät kehittämiskohteen omista ongelmista ja tarpeista. 2. Kehittäminen tapahtuu kehittämiskohteiden henkilöstön omana työnä. 3. Kirjatut tavoitteet ja muutostarpeet konkretisoituvat todellisina muutoksina mm työssä, palveluprosessissa ja yhteistoiminnassa. 4. Kehittämisessä sitoudutaan yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. 5. Ulkopuolinen asiantuntija ei tee puolesta, vaan ohjaa prosessia, antaa kehittämisen välineitä, auttaa oppimaan, tuo kokemuksia muualta. Lähde: Syvänen 2003
8 Toimintatutkimuksen historiaa Alku paikannetaan tavallisesti 1930-1940-luvuille Varhaisimmat esimerkit toimintatutkimuksesta jo 1800-luvulla: Marion Talbot tutki mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää naisten matemaattisia kykyjä (Reinhartz 1992). Kurt Lewin (1890-1947) keskeisin suuntauksen alulle saattaja Nostettu Sigmund Freudin rinnalle toiseksi psykologian historialliseksi merkkihahmoksi (Marrow 1969). Ansiot painottuvat kokeelliseen tutkimukseen ihmisen luonteesta. Otti käyttöön käsitteen ACTION RESEARCH Lewin osoitti Harwoodin tutkimuksellaan, että työntekijöiden demokraattisilla osallistumismahdollisuuksilla on selkeä yhteys työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen (Hart & Bond 1995). Gustavsenin mukaan toimintatutkimus tulee nykymuodossaan perustelluksi ja käyttökelpoiseksi tavaksi tehdä käytäntöön suuntautuvaa tutkimusta. Lähde: Arja Kuula 1999
9 Toimintatutkimuksen oppisuuntia Kriittinen toimintatutkimus (Carr & Kemmins 1986) Ihmisen vapautuminen, valtaistuminen ja osallistuminen Toiminnan tiede (Argyris, Putnam ja McLain Smith 1985) Osallistava toimintatutkimus (Whyte 1991) Sosiaalis-ekologinen toimintatutkimus (Trist 1985) Kommunikatiivinen toimintatutkimus (Gustavsen 1992) Johtamis-, asiantuntija- tai työntekijäkeskeistä/kaikki osallistavaa. Eri suuntauksien yhteisiä piirteitä ovat käytäntöön suuntautuminen, muutokseen pyrkiminen ja tutkittavien osallistuminen tutkimusprojektiin. Erilaisia voivat olla sovellettavat teoriat, tutkimusten kohteet ja kysymysten asettelut. Lähde: Arja Kuula 1999
10 Carr & Kemmis 1986 Tekninen toimintatutkimus Etukäteen valittua teoriaa sovelletaan käytäntöön. Tähdätään lähes yksinomaan tehokkuuteen tutkijan määrittäessä myös tehokkuuden kriteerit. Nähdään huonoimpana, koska edustaa tutkijan auktoriteettia eikä osallistujien tietoisiksi toimijoiksi tulemista. Praktinen toimintatutkimus Käytännön tavoitteet nähdään avoimina. Tutkija prosessikonsultin roolissa. Tutkija kaikupohja, jota vasten toimijat voivat reflektoida ideoitaan. Emansipatorinen toimintatutkimus Osallistujat ottavat itse vastuun käytäntöjen muuttamisesta ja samalla itsensä vapauttamisesta. Tutkija on edesauttaja tai moderaattori, joka auttaa luomaan itsereflektiivisen yhteisön, joka kykenee jatkamaan itsenäisesti.
11 Toimintatutkimuksen tavoitteita Olennaista on tuottaa uutta tietoa JA pyrkiä tutkimuksen avulla reaaliaikaisesti muutokseen. Toisaalta muutoksen merkitys ja tahto sen toteutumiseen voivat olla tutkimuskohteena, eivät ennakkotavoitteena.(lehtonen 2004) Toimintatutkimuksen menestystä ei mitata tutkimuskirjallisuuden suhteen vaan konkreettisten tilanteiden muutoksina (Carr & Kemmis 1986) "Tutkimus, joka ei tuota muuta kuin kirjoja, ei riitä (Kurt Lewinin 1946) Vaatimus käytännönläheisyydestä. Tutkimuksen tulee tavoittaa tavallisia ihmisiä ja heidän jokapäiväistä toimintaansa. MUTTA ei ole vain arkista toimintaa, vaan tarjoaa siihen uudenlaista ymmärrystä.
12 Tutkijan rooli Tutkija ja tutkittavat ovat yhteistyökumppaneita. Tutkija on ei-auktoriteetti. Tutkija ei saa dominoida tutkittavaa kohdetta. Tutkija toimii tutkittavien kanssa tasavertaisena osallistujana. rooliin sisältyy ristiriitaisuuksia. Kuulan tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että kukin tutkija toteuttaa omannäköistään tutkimusta käyttäen useampia eri oppiisien/suuntausten ajatuksia. Tutkijalla oltava kykyä ja taitoa hallita sosiaalinen konteksti. Teoria muuttuu todellisuudeksi oikeissa ja kyvykkäissä käsissä.
13 Esimerkki tutkimusotteesta ja tutkijan roolista Kommunikatiivinen toimintatutkimus oli aineistonkeruuprosessini. Toimintatutkimuksen interventioissa keräsin kaikki tutkimusaineistoni etnografisen kenttätyön menetelmin. Toimintatutkijana olin pitkän kenttätyövaiheen ajan hyvin lähellä paikallisia toimijoita, mikä lisäsi luottamuksellisuutta ja paransi saamieni tietojen totuudenmukaisuutta. Toimintatutkijana en voinut ottaa ulkopuolisen tarkkailijan roolia, vaan olin osa tutkimaani kohdetta. Tutkimuskohteiden ryhmät ja yksilöt sulauttivat minut osaksi omaa todellisuuttaan. Tutkimusprosessin aikana tutkimuskohteiden toimijat lähettivät minulle erilaisia rooleja. Vuorovaikutuksesta ja rooleista muodostui eri kunnissa hyvin erilaisia, vaikka käyttämäni tutkimus- ja kehittämismenetelmät olivat hyvin samantyyppiset. Roolini olin määritellyt tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa tutkijaksi (aineistojen hankinta) ja yhteistoiminnallisen kehittämistyön muutosprosessien ohjaajaksi. Tutkimuskohteiden toimijoilla oli aktiivinen rooli. Lähde: Syvänen 2003
14 Esimerkki aineistojen hankinnan menetelmistä 1. Puolistrukturoidut yksilö- ja ryhmähaastattelut (intervention alussa ja lopussa). 2. Strukturoidut kyselyt (osassa myös avovastauksia). 3. Osallistuva havainnointi. 4. Yksilötasoiset vapaamuotoiset arvioinnit (kirjeet). 5. Strukturoidut kirjalliset arvioinnit (intervention alussa, aikana ja lopussa). 6. Erilaisten kehittämistilaisuuksien (työkonferenssit, tulevaisuudenverstaat, kehittämisryhmät, työpaikkakokoukset ja koulutustilaisuudet) kirjalliset muistiot ja raportit. Lähde: Syvänen 2003
15 Työkonferenssimenetelmä toimintatutkimuksessa Toimintatutkimus edellyttää kaikkien toimijoiden osaamisen ja luovuuden hyödyntämistä. Toimijoilla oltava todellinen mahdollisuus osallistua prosessin jokaiseen vaiheeseen. Työkonferenssimenetelmää voidaan käyttää toimintatutkimuksen eri vaiheissa, eri tarkoituksiin. Työkonferenssissa Vaihdetaan kokemuksia Käsitellään erilaisia näkemyksiä Luodaan uusia toimintamalleja. Ohjaaja jäsentää ja käsitteellistää keskusteluja. Tärkeää se, että työkonferenssissa tuotetut kehittämisideat viedään jatkokäsittelyyn. Lähde: Syvänen 2004
16 Toimintatutkimus (ja työkonferenssi) Suomessa (1/2) Suomeen metodi tuli 1980-luvun lopulla Ruotsin ja Norjan kautta demokraattisen dialogin lähestymistapa - laaja kehittämisohjelma LOM (Björn Gustavsen) Ruotsin malli (LOM) osui dialogisen kehittämisen kehitysvaiheeseen, jossa voitiin hyödyntää Norjassa jo 60-luvulta lähtien saatuja kokemuksia Norjalaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin vaikuttivat suuresti lontoolaisen Tavistock- instituutin tutkijat (taustalla sosio-tekninen suuntaus) Suomessa ensimmäiset sovellukset tehtiin teollisuudessa, laajaa läpimurtoa metodi ei teollisuudessa saavuttanut. JOY projekti Murikka-opisto (Metalliliitto) Laatu-projekti (WRC) 1991-1994 kunnissa toteutettu iso tuloksellisuus & työelämän laatu tutkimusohjelma Lähde: Syvänen 2003
17 Toimintatutkimus (ja työkonferenssi) Suomessa (2/2) Taustalla 1990-luvun alun talouskriisi, työttömyys sekä kasvaneet laatu- ja tuottavuusvaatimukset. Toimijoita esim. HY:n Makes, TY:n Työelämän tutkimuskeskus ja TKK:n Työpsykologian ja johtamisen laboratorio. Kasvatustiede (opettajankoulutus), aluetiede ja työelämän tutkimus merkittävimpiä kohteita. Erityispiirteenä tutkimuskohteiden tai niitä edustavien julkisyhteisöjen kiinnostus ja osallistuminen rahoitukseen tavallista useammin. Action Research konferenssi 1993 Action Research in Finland 1994 Arja Kuulan väitöstutkimus 1999: Toimintatutkimus, kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tutkittiin tutkimuskäytäntöjä ja tutkijan roolia.
18 Esimerkkejä tutkimusaiheista Organisaatioiden toimintaa ohjaavien kulttuurien muutos (Rajakaltio 1994) Johtamiskulttuurit (Räsänen 1997) Lääkäripraktiikassa tapahtuva vuorovaikutus (Shotter & Katz 1996) Hyvinvoinnin globaalin sosiaalisen sopimuksen luominen (Petrella 1996) Tuloksellisuuden kehittämisen edellytykset julk. sektorilla (Syvänen 1994) Yhteisön aktivointi: toimintatutkimus sos. työssä (Asikainen 1999) Lasten, nuorten ja vanhempien elämänlaadun keh.hanke (Hokkanen 1999) Miten organisoida työyhteisö (kunnaallinen laitos)? (Järnström 1984) Kehittäminen arjen voimavaraksi: toimintatapojen kehittäminen Helsingin kaupungin työpaikoilla vuosina 1995-1998. (Kasvio et al. 1999) Olemassa oleva ja muotoutuva vuorovaikutuksen hahmottaminen: toimintatutkimus Helsingin lastentarhanopettajaopistossa. (Reunamo 1998) Työyhteisön hyvinvointi ja kehittämistyön lähtökohdat. (Vähäniemi 1998)
19 Lähteitä ja lisätietoja Aaltola, Juhani & Syrjälä, Leena (1999) Tiede, toiminta ja vaikuttaminen. Teoksessa Heikkinen, Hannu L.T. & Huttunen, Rauno & Moilanen, Pentti (toim.) Siinä tutkija missä tekijä - toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Carr, W. & Kemmis, S. 1986. Becoming critical: Education, knowledge and action research. Cunningham, J. B. 1993. Action research and organizational development. Hart, E. & Bond, M. 1995. Action Research for health and social care. A guide to practice. Heikkinen, Hannu L.T. 2001. Toimintatutkimus Toiminnan ja ajattelun taitoa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu : virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Heikkinen, Hannu L.T. & Jyrkämä, Jyrki (1999) Mitä on toimintatutkimus? Teoksessa Heikkinen, Hannu L.T. & Huttunen, Rauno & Moilanen, Pentti (toim.) Siinä tutkija missä tekijä - toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Jyrkämä, J. 1996. Action research and social practices New remarks on an old approach. Journal of Critical Social Science 24 (2), 33-44. Kuula, A. (1999) Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä Työkonferenssi Suomessa. 2004. Työturvallisuuskeskus.