Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

Transkriptio

1 Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu Lahden tiedepäivä

2 Mikä on TAIKA-hanke? Yhdistää taidetta ja työelämää Tuo taiteeseen perustuvia menetelmiä työyhteisöihin Pyrkii työelämän laadulliseen kehittämiseen pitkällä aikavälillä Kehittää innovaatiokyvykkyyttä organisaatioissa Toteuttaa ja tutkii Toimintamallina työskentelyjaksot työyhteisöissä Tutkii vaikutuksia ja raportoi niistä Toteutus Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe

3 Taidetoiminta työelämäkontekstissa Kuvataide Musiikki Tanssi Teatteri Sanataide Valokuvaus

4 Tutkimushankkeen toteuttajat Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Diakoniaammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta Teatterikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia Päärahoittaja OKM:n valtakunnallinen ESRkehittämisohjelma Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Rahoittava viranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhteistyökumppanit TAIKA I ja II hankkeissa mukana yli 20 työyhteisöä

5 Yhteenvetoa yhteistyöprojekteista Sosiaali- ja terveysala Muut työelämän sektorit: tietoliikenneala, rahoitusala, konserttija kongressiala, koulutusala, tekninen ja ympäristötoimiala, arkistotoimi Taidetoiminta liittyi työpaikan muutostilanteeseen Esimerkki: asiakaspalvelun kehittämisprojekti Taidetoiminta liittyi vapaammin muotoiltuun kehittämistehtävään Esimerkki: työyhteisön vuorovaikutuksen rikastaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Esimerkki: projektiryhmän oma prosessianalyysi Taiteilijan kokemuksia työpaikoilta

6 Hankkeen tutkijat Tohtoritutkija, kulttuurihistorioitsija-yhteiskuntatieteilijä Pälvi Rantala Tanssija-tutkija Kirsi Heimonen Teatteria hyödyntävä työyhteisövalmentaja Satu-Mari Jansson Kuvataidekasvatuksen professori Mirja Hiltunen.

7 Monimenetelmäisyys tutkimuksessa Perinteiset tutkimusmenetelmät (esim. haastattelut ja havainnointi) Taiteen keinot (mm. kuvantaminen) Varsinaisia määrällisiä mittaristoja ei tämänkaltaisella toiminnalle voida löytää, koska jokainen työyhteisö on erilainen ja lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia. Kehitetty erilaisia menetelmiä vaikutusten havaitsemiseen ja todentamiseen. Tuotettu kysely, jota työyhteisössä voidaan käyttää kartoittamaan tilannetta ennen toiminnan alkua ja sen päätyttyä. Taidelähtöisten menetelmien perillemeno ja mittarit ovat kuitenkin pitkälti laadullisia, ja vaikutukset saattavat tulla näkyviin pitkänkin ajan päästä. Tietoa kannattaa kerätä monin eri tavoin; esim. pelkästään kyselyaineistolla saatava tieto ei riitä avaamaan monisyistä ilmiötä.

8 Tanssityöpaja Kuva: Juha Tanhua

9 Tuloksia Taidelähtöinen toiminta Uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä, kohdistuu erityisesti organisaatiokulttuuriin ja työyhteisön tunnetasolle, henkiseen hyvinvointiin Katalysaattori Näkyväksi tekijä Yhteisöllisyyden vahvistaja Esimiehet / johto vastuussa prosessista, tiedon hyödyntämisestä

10 Julkaisut Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson "Ei tarvittukaan parasetamolia" kuvauksia mentoroinnista ja taidetoiminnasta hoivassa. Toim. Kirsti Nieminen ja Eila Sainio Taide ja työelämä treffeillä. Toim. Ilkka Kuhanen, Pekka Korhonen ja Riitta Pasanen-Willberg Uutta osaamista luomassa. Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Toim. Anu- Liisa Rönkä, Ilkka Kuhanen, Minna Liski, Saara Niemeläinen ja Pälvi Rantala Ihmisen kokoinen kehitys. Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. Pälvi Rantala, Aini Linjakumpu, Sandra Wallenius-Korkalo ja Eliza Kraatari

11 Tanssityöpaja Kuva: Juha Tanhua