L A V I A N K U N T A

L A V I A N K U N T A KORTTELIN 155 ASEMAKAAVANMUUTOS LUONNOS SELOSTUS 29.10.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi 2012 E25733

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. TUNNISTETIEDOT... 1 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 1.3. KAAVAN TARKOITUS... 1 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 2 2. TIIVISTELMÄ... 2 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 2 2.2. ASEMAKAAVA... 2 2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 2 3. LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3.2. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA... 3 3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 4 3.4. MAANOMISTUS... 4 3.5. SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.5.1. Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat... 4 3.5.2. Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat... 5 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 6 4.2. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 6 4.3. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 6 4.3.1. Osalliset... 6 4.3.2. Vireilletulo... 6 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 6 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 7 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA ETENEMINEN... 7 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 7 4.4.2. Yleiskaavallinen tarkastelu... 7 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 8 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot... 8 4.6. SUUNNITTELUVAIHEEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSET... 8 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1. KAAVAN RAKENNE... 9 5.1.1. Mitoitus... 9 5.1.2. Palvelut... 9 5.2. ALUEVARAUKSET... 9 5.2.1. Korttelialueet... 9 5.2.2. Muut alueet...10 5.2.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset...10 5.3. NIMISTÖ...10 6. KAAVAN VAIKUTUKSET...10 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...10 AIRIX Ympäristö Oy PL 453, 33101 Tampere puh. 010 2414 000, fax 010 2414 001, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi LAV IA N K UNT A, KORTTEL IN 1 5 5 A SE MAKA AV AN MU UT OS l u on n os 29. 10.2 0 12.

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 29.10.2012 päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa. Asemakaavalla muodostetaan: osa korttelista 155. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Lavian taajamaan, Karhijärven rannalle, noin kilometri keskustasta etelään. Suunnittelualueen rajoina ovat tonttien rajat, alue sijaitsee korttelissa 155 tontilla 4 ja 5 Lehmihaantien varrella. Tontti 4 koostuu kolmesta tilasta 7:124, 7:140 ja 7:156. Tontti 5 koostuu kahdesta tilasta 7:108 sekä 7:227. Alueen pinta-ala on noin 1,1 ha. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti. Lavian kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta 20. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. 1.3. Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa yksi uusi AO -tontti sekä muuttaa RA-korttelin käyttötarkoitus erillispientalojen korttelialueeksi. 1

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista E25733 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tilastolomake Tiivistelmä ja vastineet luonnosvaiheen palautteesta Tiivistelmä ja vastineet ehdotusvaiheen palautteesta 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolosta tiedottaminen _._.2012. Kaavaluonnos nähtävillä _._. _._.2012. Kaavaehdotus nähtävillä _._.-_._.201_. Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..20. 2.2. Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan yksi uusi erillispientalotontti sekä muutetaan lomarakennustontti erillispientalotontiksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,0804 hehtaaria. Tehokkuusluku on 0,15. Alueen suurin sallittu kerroskorkeus on I. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu noin kilometrin Lavian keskustasta etelään Porintien länsipuolelle, Karhijärven rantaan. Rantaan rajoittuva alue on osittain rakennettua ja kasvillisuus rehevää. Maasto laskee pääosin loivasti rantaa kohden korkeusvaihteluiden ollessa tonteilla noin 5 metriä. 2

Kuva 1. Suunnittelualue 3.2. Luonnonympäristö ja maisema Lavia kuuluu Lounaismaan maisemamaakunnan Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Satakunnan seutukaavaliiton 1983 julkaisemassa Satakunnan kulttuurimaisemat selvityksessä Lavia luokiteltiin Leena Iisakkilan laatiman jaon mukaan Lavian- Suodenniemen-Jämijärven alueeseen. Tyypillistä sille on pienet peltokuviot, jotka sijoittuvat pääasiassa järvien rannoille. Maasto on kumpuilevaa ja alueella on runsaasti soita. (Satakunnan Rakennusperinne, 1990) Suunnittelualue rajautuu Karhijärveen. Alueelta on laadittu liito-orava-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakkku (2012). Tilat 7:156 ja 7:227 ovat luonnontilaisia, rakennetuilla tiloilla 7:124,7:140 ja 7:108 kasvillisuus on hoidettua. Alueen metsätyyppinä on käenkaali-mustikkatyyppi, joka kuuluu lehtomaisiin kankaisiin. Alueen kasvillisuus on rehevää. Luonnontilaisilla alueilla puusto koostuu pääasiassa vanhoista kuusista ja nuorista koivuista. (Luontoselvitys, Marika Vahekoski, 2012) Pohjavesi Alue ei kuulu pohjavesialueisiin. Arvokkaat luontokohteet Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. (Luontoselvitys, Marika Vahekoski, 2012) 3

Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelta ei ole tiedossa erityisiä ympäristöhäiriöitä. 3.3. Rakennettu ympäristö Tilalla 7:124 on yksikerroksinen omakotitalo n. 1980- luvulta. Tilalla 7:108 on yksikerroksinen lomarakennus n. 1980-luvulta.. Tilat 7:140, 7:156 ja 7:227 ovat rakentamattomia. Alueella ei ole rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja. Lähiympäristö koostuu lähinnä yksikerroksista rivi- ja omakotitalorakennuksista. Liikenne Suunnittelualue rajautuu idässä Porintieltä erkanevaan Lehmihaantiehen. 3.4. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.5. Suunnittelutilanne 3.5.1. Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä yhtenäisesti koko maata ajatellen. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittävien alueidenkäytön seikkojen huomioimista ja toteutumista sekä autetaan saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Kaavoituksessa huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008 ja ne tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Maakuntakaava Lavia kuuluu Satakuntaliiton alueeseen. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 30.11.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät: 4

- Taajamatoimintojen alue A Kartta 2. Ote maakuntakaavasta. 3.5.2. Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 1980 -luvulla vahvistettu rakennuskaava. Suunnittelualue muodostaa kaavassa erillispientalojen korttelialueen AO. Kartta 3. Ote asemakaavayhdistelmästä, suunnittelualue merkitty punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Lavian kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lavian rakennusjärjestyksen 13.12.2001 ja se on astunut voimaan 1.1.2002. 5

Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita. Pohjakartta Pohjakarttana käytettään rasterimuotoista kaavoituksen pohjakarttaa. Karttaa pidetään ajan tasalla kaupungin toimesta. Kartta on hyväksytty 1984. Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit Kunnallistekniset suunnitelmat, johtokartta Luontoselvitys Lehmihaantien määräalalta, Marika Vahekoski, 2012 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lavian kunnan hallitus on päättänyt korttelin 155 tontin 4 ja 5 asemakaavamuutoksen toteuttamisesta 11.6.2012/172. Lavian kunnan puolesta suunnittelua on ohjannut kunnanrakennusmestari Tapio Peltoniemi sekä vs. kunnanrakennusmestari Jorma Järvensivu. Kaava laaditaan AIRIX Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2. Vireilletulo Vireilletulosta tiedotetaan osallisille maanomistajille ja Varsinais-Suomen ELY- keskukselle. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 6

Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä _._. _._.2012. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Varsinais-Suomen ELYkeskukseen. Luonnosvaiheen kommentit pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuselta, Varsinais- Suomen liitolta ja museolta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..-..2012. 4.4. Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa yksi uusi erillispientalotontti sekä muuttaa lomarakennustontti erillispientalotontiksi. 4.4.2. Yleiskaavallinen tarkastelu Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten hanketta on verrattava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen suunnittelualueella (MRL 39, 2. momentti kohdat 1-9). MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Asemakaavamuutoksella tutkitaan olemassa olevan alueen tiivistämistä, mikä parantaa alueen ekologisuutta. Rannan läheisyys tulee huomioida rakentamisratkaisuissa. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen olemassa olevan asuinalueen yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää kaava-alueelle ja sen viereen jo rakennettu kunnallistekniikka sekä alueen tieverkko. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta. Alue tukeutuu Lavian keskustan palveluihin. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Kaava-alueelta on hyvät liikenteelliset yhteydet Lavian keskustaan, Porintien varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia liikennejärjestelyihin. Kaava-alueella on jo olemassa oleva energia-, jäte- ja vesihuolto. Rannan läheisyys tulee huomioida rakentamisratkaisuissa. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 7

Alue liittyy kuntataajamaan ja olemassa olevaan asutukseen. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia ympäristöhaittojen määrään. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia kunnan elinkeinoelämään. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia ympäristöhaittojen määrään. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Alueella ei ole erityisiä rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luontoon liittyviä arvoja. Karhijärven rantaan rakentaminen asettaa vaatimuksia rakentamisen laadulle. Rakennusten sijoittelussa sekä julkisivuratkaisuissa tulee huomioida sovittautuminen järven suurmaisemaan. MRL 39.2 kohta 9:Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Kaavalla ei tule muutoksia korttelialueen määrään. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta virkistysalueiden riittävyyteen. Johtopäätökset Alue on mittakaavaltaan pieni. Asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta vain vähän. Olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen parantaa alueen ekologisuutta. Kaava-alueella rakentamisessa tulee huomioida Karhijärven suurmaisemaan sijoittuminen. Asemakaavassa voidaan toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot Alueen pienestä pinta-alasta johtuen, vaihtoehtotarkastelua ei katsottu tarpeelliseksi. Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutukset on arvioitu kohdassa 6. KAAVAN VAIKUTUKSET. 4.6. Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Khall Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Pvm..2012 Päätös Päätös OAS:in valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta Khall Kaavaehdotus..2012 Päätös ehdotuksen nähtävilleasettamisesta. K.valtuusto. Kaava..20 Kaavan hyväksyminen 8

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osoitetaan yhteensä kolme erillispientalotonttia. 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala ja korttelialueen pinta-ala 1,0804 hehtaaria. Tehokkuusluku on 0,15. Alueen suurin sallittu kerrosluku on I. Luonnos Kaavamuutos Olemassa oleva Muutos ha ha ha AO 1, 0804 0, 6227 +0, 4577 RA 0 0,4577-0,4577 5.1.2. Palvelut Alue tukeutuu Lavian keskustan palveluihin. 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet Yleiset määräykset - Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 5 metriä, ellei kaavassa toisin osoiteta. - Rakennuskortteleita varten laaditaan erillinen tonttijako - Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä - Rannan kasvillisuus tulee säilyttää puustoisena Kortteleita koskevia määräyksiä: - Rakennusryhmittäin on noudatettava yhtenäistä kattomuotoa ja toisiinsa soveltuvia pintamateriaaleja. Korttelialueet Kaava-alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta. Erillispientalojen korttelialue (AO) Merkinnällä on osoitettu korttelin 155 tontit 4, 5 ja 6. Suurin sallittu kerroskorkeus on I, korttelialueen pinta-ala on 1,0804 hehtaaria. Tonttitehokkuus on e=0.15. 9

Kaavamääräys: Rakentaminen tulee sovittaa rantamaisemaan materiaalinsa, värityksensä ja mittakaavan suhteen. 5.2.2. Muut alueet Kaavalla ei osoiteta muita alueita. 5.2.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. 5.3. Nimistö Nimistö noudattaa voimassa olevaa kaavaa. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset eheytyvän yhdyskuntarakenteen kannalta) Kaavan toteuttaminen tiivistää asuinaluetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, eikä täten juuri aiheuta taloudellisia investointeja kunnalle. Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset, ympäristön toimivuus ja viihtyisyys Alue tukeutuu rakennettuihin verkostoihin ja katuverkkoon. Alueella on hyvät ajoneuvoyhteydet. Kaavan toteuttaminen ei vaadi merkittävää uuden tiestön tai kunnallistekniikan rakentamista. Alue liittyy kuntataajamaan ja sen palveluihin. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. Ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Kaavalla jätetään rantaan leveä istutusalue, jolla olemassa oleva puusto säilytetään tai istutetaan. Olemassa oleva asuinalue tiivistyy yhdellä uudella rakennuspaikalla. Kokonaisuuden kannalta vaikutukset ovat vähäiset. Karhijärven rantaan rakentaminen asettaa vaatimuksia rakentamisen laadulle. Rakennusten sijoittelussa sekä julkisivuratkaisuissa tulee huomioida sovittautuminen järven suurmaisemaan. Muut vaikutukset Kaavalla ei ole muita vaikutuksia. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 10

Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Tampereella 29.10.2012. Esko Hyytinen rakennusarkkitehti, YKS-373 Maria Kirveslahti Miljööins. (AMK) Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut EHY EHY EHY/MKIR 11