Puranpojantien asemakaavan muutos

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877

Selostus 1 (27) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 2 Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.1.1 Vireillepano ja valmisteluvaihe... 3 2.1.2 Ehdotusvaihe... 3 2.1.3 Hyväksymisvaihe.... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Luonnonympäristö... 5 3.1.2 Maisematarkastelu... 7 3.1.3 Suunnittelualueen maisema... 8 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.5 Muinaismuistot... 10 3.1.6 Työpaikat, palvelut ja virkistys... 11 3.1.7 Liikenne... 11 3.1.8 Yhdyskuntatekniikka... 12 3.1.9 Maanomistus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Maakuntakaava... 12 3.2.2 Yleiskaava... 13 3.2.3 Asemakaava... 13 3.2.4 Pohjakartta... 14 3.2.5 Rakennusjärjestys... 14 3.2.6 Rakennuskiellot... 14 4 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 15 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 15 4.2.1 Vireilletulo... 15 4.2.2 Alustava aikataulu... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.3.1 Osalliset... 16

Selostus 2 (27) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot... 16 4.4.1 Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset... 16 4.4.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset... 18 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 5 Asemakaavan kuvaus... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.2 Mitoitus... 18 5.2.1 Palvelut... 19 5.2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Liikenne- ja katualueet... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 24 5.6 Nimistö... 24 6 asemakaavan muutoksen toteutus... 25 6.1 Toteuttaminen, ajoitus... 25 6.2 Toteutuksen seuranta... 25 Liitteet Liite 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 maisematarkastelu Liite 3 luontoselvitys Liite 4 kaavakartan ja määräyksien pienennökset Liite 5 arkeologinen inventointi Liite 6 vastineet luonnosvaiheen palautteeseen Liite 7 vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen Liite 8 havainnekuva Liite 9 asemakaavan seurantalomake

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (25) Paimion kaupunki Puranpojantien asemakaavan muutos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee päivättyä asemakaavan muutosta. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Puranpojantien asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Valmisteluvaihe 8.5.2014 Ehdotus 17.9.2014 Hyväksymiskäsittely Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee kortteleita 309, 361-365, sekä maa- ja metsätalousalueita, virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen ja asuinrakennusten korttelialueita, virkistysalueita, maa- ja metsätalousalueita sekä katualueita. Kaavan laatija: Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506 etunimi.sukunimi@fcg.fi puh. 044 7046267 Pekka Seppänen, ympäristöinsinööri AMK etunimi.sukunimi@fcg.fi puh. 050 9111972 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Projektinumero: P23877 Vireilletulo: 20.12.2013 Valtuusto hyväksynyt:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (25) 1.2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Paimion kaupungin Spurilan alueella, noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue sijoittuu viljelyalueen ja Spurilanjärven ympäröivän metsän reunavyöhykkeelle kohtaan, jossa rakennettu alue ja jokilaaksojen luonto ja maaseutu yhdistyvät. Kaavoitettava alue käsittää Kiirulan asuinalueen eteläpuolella, Spurilanjärven länsipuolella olevan pääosin rakentamattoman metsäalueen ja sen reunavyöhykettä. Suunnittelualuetta rajaa etelässä Spurilan kartanoon johtava Puranpojantie. Kaavoitettavan alueen koko on noin 13 ha. Kuva 1:Opaskarttaote. Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella arvokkaaseen maisemaympäristöön ja jo olemassa olevaan asutukseen sopiva pientaloalue, sijoittaa Puranpojantie uudelleen maastollisesti parempaan paikkaan sekä katkaista Myllytien ja Mannerbergintien välinen katuyhteys.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (25) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1.1 Vireillepano ja valmisteluvaihe Paimion kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen laadinnasta 4.12.2013 ja kaavamuutos on kuulutettu vireille 20.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville toukokuussa 2014. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto asetettiin nähtäville kaupungintalolle 10.6.- 25.6.2014 väliselle ajalle. Nähtävillepanosta kuulutettiin paikallislehdessä (Kunnallislehti). Ajantasaiseen aineistoon on mahdollista tutustua koko kaavaprosessin ajan myös kaupungin internet-sivustolla www.paimio.fi. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Paimio-salissa 22.5.2014 klo 18. Osallisilla oli mahdollisuus antaa kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Asemakaavamuutosluonnosta koskevat mielipiteet tuli jättää kirjallisesti luonnoksen nähtävilläoloaikana osoitteeseen: Paimion kaupunki, PL 50, 21531 Paimio. Paimion kaupunki pyysi viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Saadut mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastine näihin käsiteltiin ympäristölautakunnassa. Kaavasta järjestettiin MRL 66 mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 4.4.2014. Vastineet luonnosvaiheessa saatuun palautteeseen on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 6. Liite 6 vastineet luonnosvaiheen palautteeseen 2.1.2 Ehdotusvaihe Tarkentavien mittausten, laaditun arkeologisen inventoinnin ja saadun palautteen perusteella luonnosvaiheen kaava-aineisto kehitettiin kaavaehdotukseksi. Asemakaavan muutoksen ehdotus asetettiin nähtäville kaupungintalolle 10.10-10.11.2014. Nähtävillepanosta kuulutettiin paikallislehdessä (Kunnallislehti). Aineistoon oli mahdollista tutustua myös kaupungin internet-sivustolla www.paimio.fi. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus asemakaavan muutoksen ehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana. Paimion kaupunki pyysi viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Saatuun palautteeseen laadittiin vastineet. Saadut muistutukset ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastine näihin käsiteltiin ympäristölautakunnassa. Muistutuksen tehneille, jotka olivat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitettiin kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Vastineet ehdotusvaiheessa saatuun palautteeseen on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 7. Liite 7 vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (25) 2.1.3 Hyväksymisvaihe. 2.2 Asemakaava Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen katualueet nimettiin uudelleen siten, että Erkintie muutettiin Erikintieksi ja Matintie Margaretantieksi. Saadun palautteen perusteella ei tehty muutoksia kaavakarttaan. Kaupunki kävi maankäyttösopimukseen liittyviä neuvotteluja maanomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Paimion kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. Kaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialueita AO ja AO-1, joilla on yhteensä 22 erillispientalon rakennuspaikkaa. Erillispientalojen tonteista 4 on jo toteutunut. Lisäksi kaavassa osoitetaan asuinpientalojen korttelialueita AP, joista yhdelle tontille on jo toteutunut yksi erillispientalo. AO-1 alueella rakentamista ja pihojen toteutusta on ohjattu tarkkaan kaavamääräyksillä. AO-1 kortteleilla rakennusten ja pihojen toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota aluekokonaisuuteen kattokorkeuksien ja tonttien pintakorkojen suhteen maaston luonnolliset muodot huomioiden. Tonttien pellon puoleinen reuna tulee rajata avoimesta peltomaisemasta vapaamuotoisin istutuksin, eikä niitä saa rajata aidoin. Tonttien rakennusten tulee olla muodoiltaan yksinkertaisia ja niiden tulee muodostaa rauhallinen kokonaisuus peltomaiseman reunaan. Asuinrakennukset halutaan ohjata pellon reunaan ja talousrakennusten tulee sijoittua tontin kadun puoleiseen reunaan. Rakennusten suunta on määrätty kaavassa katon harjansuuntaa osoittavalla viivalla. Pellon ja rakentamisen rajavyöhykkeelle on esitetty aluetta, jossa olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tai istuttaa uudelleen. Tällä tavoitellaan rakentamisalueen muodostavan jatkossa uuden reunavyöhykkeen pellon reunaan. Margaretantien ja Erikintien korttelialueille esitettiin lisäksi ju-määräys, jonka mukaan rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua laudoitusta tai rappausta. Julkisivut tulee käsitellä murretulla valkoisen tai ruskean sävyllä. Rakennusten kattojen sävyksi määrätään tumman harmaa. AP-alueiden rakentaminen sijoittuu maisemallisesti ja muusta rakentamisesta erilleen, joten niiden tarkalle ohjaukselle ei nähty olevan tarvetta. Asemakaavoitettava alue on hyväksyttävässä kaavassa kokonaisuudessaan 13,46 ha, jonka lisäksi asemakaavalla kumotaan noin 0,25 ha katualuetta. Kaavassa kerrosala määräytyy rakennuspaikan pinta-alan perusteella tehokkuusluvulla (e=0.20 tai e=0.25). Tehokkuusluku pysyy samana olemassa olevilla tonteilla, uusille osoitetaan e=0.20. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee ½ k I I u ½ ja se on osassa kortteleista sitova. Kaavassa on osoitettu lisäksi virkistys-, katu- ja maa- ja metsätalousaluetta, joiden läpi on haluttu osoittaa ulkoiluun ja kevyeen liikenteeseen sopivaa reitistöä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (25) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on alueen pohjoisosissa graniittia ja mikrokliinigraniittia sekä eteläosissa Puranpojantien ympäristössä kiillegneissiä. (Geologian tutkimuskeskus) Selvitysalueen itäosan rinne on maaperältään kalliomaata. Selvitysalueen alavat osat pellolla ja pellonreunusmetsässä ovat maaperältään hienon hiedan peittämää savimaata. Aivan selvitysalueen pohjoisosassa on myös hiekkamoreenia. (Geologian tutkimuskeskus) Vesiolot Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Preitilä-Haanpään vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (tunnus 0257702) lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA3) ja Paimionjoen vesistöalueeseen (vesistöaluetunnus 27). Suunnittelualue sijoittuu Paimionjoen alaosan alueen (27.01) Vähäjoen valuma-alueeseen (valumaaluetunnus 27.014). Pintavedet valuvat siis Vähäjokeen, joka laskee Paimionjokeen, joka puolestaan purkaa vetensä Saaristomeren Paimionlahteen. Kaava-alueella ei sijaitse vesistöjä eikä luonnontilaisia pienvesiä. Kaava-alue rajautuu kuitenkin pieneen Spurilanjärveen, jonka laskuoja sijoittuu suunnittelualueen eteläreunalle. Laskuojassa on vettä vain ylivirtaamakausina. Alueen pintavedet kerääntyvät pellonreunusojiin ja johtuvat niitä pitkin alueen ulkopuolelle. Liito-oravat Vuonna 2009 selvitysalueella suoritettiin maastokäynti 7. huhtikuuta, jonka yhteydessä havainnoitiin merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella. Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvilla metsäkuvioilla eli varttuneissa-vanhoissa kuusikoissa ja kuusilehtipuusekametsissä tarkistettiin kuusten ja lehtipuiden tyvet liito-oravan jätösten varalta. Vuonna 2013 selvitysalueella suoritettiin maastokäynti 12. heinäkuuta, jolloin järeimpien kuusien sekä lehtipuiden tyvet tarkistettiin liito-oravan jätösten varalta. Suojelualueet ja lähimmät arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelle ei sijoitu suojelualueita tai suojeluohjelmien mukaisia alueita. Lähin luonnonsuojelualue on Pappilan metsän luonnonsuojelualue (YSA200377), joka on yksityisen maalla oleva suojelualue noin yhden kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta länteen. Lähin Natura 2000-alue on Paimionjokilaakson Natura-alue (FI0200103, aluetyyppi SCI) noin kahden kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Paimionlahden kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) sijaitsee noin 5,3 kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta lounaaseen. Paimionlahti on myös Paimionlahden perän lintuvesiensuojeluohjelman aluetta ja Paimionlahden Natura 2000 aluetta (FI0200036, aluetyyppi SPA). Paimion-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (25) jokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (MAO0200279) sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä selvitysalueesta länteen. Eläimistö Selvitysalueen eläimistö koostuu tavanomaisesta taajamametsien ja viljelysten liepeiden kulttuurivaikutteisesta linnustosta ja pikkunisäkkäistöstä. Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijoittuu Varsinais-Suomen eliömaakuntaan ja Lounaisen rannikkomaan hemiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Alueen luontotyyppejä ovat viljelty pelto, vanhalla pellolla kasvava koivikko, lehtomainen kuusi-lehtipuukangas, lehtomainen kuusikangas, tuore-kuivahko mäntykangas sekä kallioketo. Kuva 2: Metsän kallioaluetta. Selvitysalueeseen sisältyvä pelto on viljelykäytössä. Alueen pohjoisimmassa osassa kasvaa vanhalle pellolle istutettua nuorehkoa varttunutta kulttuurivaikutteista koivikkoa. Peltoa vasten rinteen alaosassa on lehtomaista kuusi-lehtipuukangasta, jonka puustoa ovat kuusi, koivu, haapa, pihlaja, harmaaleppä, lehtikuusi, tuomi ja mänty. Lehtomaisen kuusi-lehtipuukankaan kuviolla sijaitsee myös Spurilanjärven laskupuro. Vuoden 2009 maastoinventoinnissa puro arvioitiin arvokkaaksi luontokohteeksi. Vuoden 2013 inventointikäynnillä uoman todettiin olevan kuiva; uomassa on virtausta todennäköisesti vain ylivirtaamakausina. Kuivillaan ollessaan uoma ja sen välitön lähiympäristö eivät

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (25) erotu erityisesti ympäristöstään. Laskupuro alittaa järven länsipuolisen ajouran putkessa, tien vierellä uomaa on muokattu ja uoma on melko roskainen. Laskupuro ei ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen joten se ei lukeudu vesi- eikä metsälain mukaiseksi suojeltavaksi luontotyypiksi. Selvitysalueen itäosan loivilla rinneosuuksilla metsä on vanhaa lehtomaista kuusikangasta (kuva 3), jossa kasvaa sekapuuna haapaa erityisesti pellon reunalla. Kuva 3: Lehtomainen kuusikangas Selvitysalueen itäosassa kallioisilla, länteen laskevilla rinteillä esiintyy paikoin kallioketokasvillisuutta kangasmetsän lajiston seassa. 3.1.2 Maisematarkastelu Suurmaisema Selvitysalue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja sen lounaiseen viljelyseutuun. Viljelyaukeat hallitsevat voimakkaasti maisemaa. Maasto on hyvin kontrastista. Alueella kulkee useita jokia, ja pellot sijaitsevat niiden tasaisissa ja alavissa laaksoissa, mutta niitä ympäröivät voimakkaasti kohoavat metsäiset mäet. Etenkin Paimionjoenlaakson länsipuolella mäillä on jyrkät etelä-kaakkorinteet. Selvitysalue on tyypillistä lounaista viljelyseutua, suurin osa siitä on erityisen tasaista peltoa, joka kuuluu pitkälle itään ulottuvaan, yhtenäiseen viljelyalueeseen. Alue on suurmaiseman solmukohdassa: lähellä etelässä on Paimionjoen ja Vähäjoen liittymäkohta, ja alueella risteävät pitkä U-muotoinen viljelyalue ja pohjoisesta Paimion

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (25) keskustaan suuntaava asutus. Luonto ja maaseutu sekä rakennettu taajama yhdistyvät. Maiseman arvot Seudulla on asuttu ja viljelty pitkään, selvitysalueen läheisyydessä on muinaisjäännöksiä, kuten Lautelantien rautakautinen uhrikallio ja läheisen Spurilan kartanon länsipuoliselta pellolta ja metsästä löytyneet rautakauden kalmisto sekä kivikauden asuinpaikan jäännökset (Muinaisjäännösrekisteri). Laajat hedelmälliset savialueet ovat tarjonneet viljelyyn soveltuvat olosuhteet, ja Paimionjoki on toiminut kulkuväylänä. Spurilan kartanon historia alkaa keskiajalta. Nykyinen päärakennus on pääosin rakennettu 1700 1800 luvuilla. Paimionjokilaakso on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Selvitysalueen kohdalla Spurilan peltoalueen yhteys Paimionjokilaaksoon ja sen länsipuoleiseen viljelyaluekokonaisuuteen kuitenkin katkeaa joenrannan ja pellon välisen rakennetun teollisuusalueen vuoksi. 3.1.3 Suunnittelualueen maisema Osa suunnittelualueesta on Spurilan kartanon peltoalueeseen liittyvää viljelyksessä olevaa tasaista peltomaata. Sen pohjoispuolella on varttunut ja peltoaukeaan sulautuva omakotitaloalue, jonka tonteilta muodostuu pitkiä näkymiä peltoaukealle. Kuva 4: Mäkeläntien varren asuinalueelta muodostuu pitkät näkymät metsänreunaan ja eteläisille peltoaukeille. Suunnittelualueeseen kuuluu myös peltoa rajaava kallioinen seka- ja havumetsän peittämä mäki. Kenttäkerros on helppokulkuista, ja alueelle onkin muodostunut polkuja, jotka kertovat siitä, että aluetta käytetään paljon virkistysalueena ja läpikulkureittinä. Metsäalue jatkuu suunnittelualueen ulkopuolella itään ja edelleen koilliseen. Lyhyen kävelymatkan päässä idässä on kolme metsälampea. Suunnittelualueeseen kuuluvan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (25) metsän keskellä on yksi asemakaavan mukaan toteutunut asuinrakennus piharakennuksineen. Pohjoisen asuinalueen ja metsän välissä on kolmionmuotoinen koivikko. Sen lomasta näkyy talvella taustalla olevat asuinalueen rakennukset. Maiseman ominaisuuksia, arvoja ja suosituksia maankäytölle on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen liitteessä 2: Maisematarkastelu. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueeseen kuuluu 5 rakennettua asuinrakennusta piharakennuksineen. Rakennuksista 4 sijoittuu Myllytien varteen. Myllytienvarren rakennukset ovat harjakattoisia ja noppamaisia. Pihat rajoittuvat suunnittelualueen metsänreunaan. Kuva 5: Myllytien varren pihat rajautuvat suunnittelualueen metsään. Kuva 6: Myllytien rakennuksia. Suunnittelualueen pohjoisreunassa Mäkeläntiellä on pellon rajassa on noppamaisia asuinrakennuksia viistosti peltoon nähden. Harjakattoiset talot ovat sävytykseltään

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (25) vaaleita. Pellon reunassa on jonkin verran istutuksia, mutta näkymät tonteilla pellolle ovat avoimet. Kuva 7: Mäkeläntien rakennukset Puranpojantieltä. Puranpojantien varrelle Sähköyhtiöntien reunaan on viime vuosina toteutunut uusi omakotitaloalue, joka koostuu harjakattoisista yksikerroksisista kohtalaisen pienimittakaavaisista puurakennuksista. 3.1.5 Muinaismuistot Kuva 8: Pellolle rakennetut omakotitalot ovat pääosin sinisen ja keltaisen sävyisiä. Sähköyhtiöntien lännen puoleisessa reunassa on teollisuusrakennuksia, jotka katkaisevat maisemallisesti arvokkaan näkymän suunnittelualueen ympäristön peltoaukeilta jokilaaksoon. Aluetta koskien on laadittu tarkentava arkeologinen inventointi kesän 2014 aikana (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2014). Inventointi on kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteenä 5.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (25) Spurilan ja Oinilan ympäristöä on asuttu ja viljelty pitkään. Inventointialueen läheisyydestä tunnetaan useita muinaisjäännöksiä. Alueen eteläpuolella sijaitsee Spurilan rautakautinen kalmisto ja kivikautinen asuinpaikka. Spurilan kartanon historia ulottuu ainakin keskiajalle. Spurilan kalmistoalue sijaitsee maisemaa hallitsevassa kohdassa kahden jokilaakson risteämisalueella. Kalmistoalue sijoittuu noin 1,5 km pitkälle vyöhykkeelle, joka seurailee Oinilanrinteen reunamaa jatkuen Hellbergin kylän kautta Toispuolojannummelle asti. Tältä luode-kaakkoissuuntaiselta esihistoriallisen toiminnan vyöhykkeeltä on merkkejä kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta. Alueen merkitykseen ovat vaikuttaneet vesireittien lisäksi alueen edullinen ilmansuunta, maaperä ja pinnanmuodostus. Lähellä sijaitsevan Lautelan talon, nykyisen Lähteenmäen huvilan, pihapiiristä tunnetaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä. Inventoinnin maastotyöt kohdistuivat lähinnä muuttuvan maankäytön alueille, joten maastossa koekuoppien sijoitteluun vaikutti kaavoitussuunnitelmat. Kesällä 2014 alueelle tehtiin kolme maastokäyntiä (4.6.2014, 16.6.2014 ja 17.8.2014). Inventoinnin yhteydessä alueella suoritettiin pintapoimintaa, kaivettiin koekuoppia sekä tehtiin havaintoja metallinilmaisimella. Työn tuloksena paikannettiin yksi uusi varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Yleisesti ottaen alueen nuorempi maankäyttö, lähinnä 1800- ja 1900-luvulla, on vaikuttanut jossain määrin nykyisiin pinnanmuotoihin. Alueella on useita ojia, polkuja sekä merkkejä maaston tasaamisesta). Maastossa näkyvät kivirakenteet ovat lähinnä raivauskivikkoja, rajamerkkejä ja muita tälle aikakaudelle ajoittuvia rakenteita. Historiallisten karttojen perusteella alueella ei ole sijainnut asutusta ennen 1800-luvun loppua. Varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pellolta itään jyrkästi nousevan rinteen päällä. Paikalla on kallioiden välissä pienialainen terassi, jonka maaperä on moreenia ja hiekkaa. Maanpinnalle kohteesta ei voida havaita rakenteita. Paikalle kaivettiin 10 koekuoppaa, joista kolmesta löydettiin kvartsi-iskoksia, yhdestä kivilaji-iskos ja yhdestä mahdollinen keramiikan pala. Muutamassa koekuopassa hiekkamaannos oli väriltään selkeän punaista ja yhdessä kuopassa havaittiin merkkejä nokimaasta, mutta täyttä varmuutta kulttuurimaasta ei saatu. Paikalla havaitut löydöt ja punertavaksi värjäytynyt hiekka vaikuttavat keskittyvän melko rajatulle noin 20 m x 20 m alueelle, joiden perusteella asuinpaikka on rajattu. Kohteen ajoitus varhaismetallikaudelle perustuu sen korkeusasemaan ja löytöjen luonteeseen. Liite 5 arkeologinen inventointi 3.1.6 Työpaikat, palvelut ja virkistys 3.1.7 Liikenne Paimion ydinkeskustaan on matkaa noin 1,8 km ja siellä sijaitsevat kaupungin kaupalliset palvelut. Nämä palvelut ovat siis saavutettavissa kevyenliikenteen keinoin. Lähellä suunnittelualuetta sijaitsevat Jokelan koulu (ala-aste) sekä kaksi päiväkotia alle 1 km etäisyydellä. Vistan koulu (yläaste) sijaitsee Paimion keskustassa, kuten myös mm. kirjasto ja uimahalli. Virkistystoimintaa tukevat mm. lähialueen metsät ja Paimionjoki. Keskusta-alueen eteläpuolella Ylä-Vistassa sijaitsee urheilupuisto, jossa on myös jäähalli. Asemakaavamuutosalue sijaitsee seututien 181 (Sähköyhtiöntie), Puranpojantien, Mäkeläntien ja Myllytien välisellä alueella. Suunnittelualueen liikenne on tarkoitus ohjata

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (25) Sähköyhtiöntieltä Puranpojantielle, joka ohjataan kulkemaan nykyisen peltoaukean keskeltä Mannerbergintielle. Asemakaavalla on tarkoitus muuttaa liikenteen suuntautumista Oinilan alueella. Uuden katuyhteyden toteuduttua Myllytien liittymä Mannerbergintielle katkaistaan. Jatkossa Oinilan alueen liikenne kulkee lähtöpisteestä riippuen joko uutta yhteyttä tai alueen muita kokoojakatuja, Myllytie, Kiirulantie tai Jägerhornintie kautta seututielle 181 (Sähköyhtiöntie). Suunnittelualue on lyhyen tai keskipitkän matkan päässä Paimion palveluista, joten pyöräily on luonteva kulkumuoto Paimion keskustaan suuntautuville matkoille. 3.1.8 Yhdyskuntatekniikka 3.1.9 Maanomistus Asemakaava-alueelle laaditaan kaavamuutoksen yhteydessä kunnallistekninen suunnitelma. Kaava-alue on yksityisen omistuksessa olevaa maata. Aloitteen asemakaavoitukseen on tehnyt kunta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Seuraavana esitettyjen kaavatasojen lisäksi alueen maankäytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Paimiossa on voimassa 20.3.2013 Ympäristöministeriön vahvistama Turun kehyskuntien maakuntakaava. Suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Lisäksi alue rajautuu eteläpuolella kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Muita suunnittelualuetta koskevia merkintöjä ei ole.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (25) Kuva 9: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. 3.2.2 Yleiskaava Suunnittelualueelle on laadittu kaupunginvaltuuston 13.12.2012 90 hyväksymä Vistan osayleiskaava, joka on saavuttanut lainvoiman muilta osin, lukuunottamatta Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 kumoutuneita alueita. Nyt laadittavan asemakaavan osalta osayleiskaava on saanut lainvoiman. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu asuinpientalovaltaiseksi alueeksi, jolla rakentaminen sopeutetaan ympäristöön (AP/sy). Lisäksi osa alueesta on osoitettu erillispientaloalueeksi (AO), maa- ja metsätalousalueeksi, jolle on osoitettu asuinpientalojen reservialue, jolla rakentaminen sopeutetaan ympäristöön (AP-1/res/sy). Suunnittelualueen lävitse on osoitettu tieyhteys, josta osa on merkitty ohjeellisena. Tien ohessa kulkee uusi kevyen liikenteen väylä. Kuva 10: Ote yleiskaavast, suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu punaisella. 3.2.3 Asemakaava Alueella on voimassa Oinilan rakennuskaava vuodelta 1980. Suunnittelualueelle on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO), erillisten ja kytkettyjen omakotirakennusten sekä rivitalojen korttelialuetta (AOR), puistoaluetta (P), maatalousaluetta (M) sekä katualuetta. Voimassa olevan asemakaavan pohjoisosa, Myllytien varressa olevat omakotitontit, ovat toteutuneet. Pääosa asemakaavasta on toteutumatta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (25) 3.2.4 Pohjakartta Kuva 11: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavan muutoksen rajaus on osoitettu punaisella viivalla. Asemakaavan muutos laaditaan pohjakartalle. Kaavoitusmittauksista ja niiden valvonnasta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 (MRL:n muutos 323/2014). 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Rakennuskiellot Paimion kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 16.6.2011. Alueella ei ole rakennuskieltoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (25) 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet Puranpojantien asemakaavan muutokseen on ryhdytty aluksi Oinilan alueen Mäkeläntien sekä Myllytien kapeuden ja heikon liikenneturvallisuuden takia. Puranpojantien asemakaavan muutoksen myötä liikennejärjestelyihin tehdään muutoksia sekä samalla tarkistetaan kaavamuutosalueen ajanmukaisuus. Asemakaavan muutosalueella on tarve muuttaa korttelien rakennetta uusien liikennejärjestelyjen takia ja samalla pientalotontit voidaan kaavoittaa nykyisien standardien ja tarpeiden mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2.1 Vireilletulo Paimion kaupunginhallitus päätti laittaa asemakaavan muutoksen vireille 4.12.2013 463. Kaavamuutos on kuulutettu vireille 20.12.2013. 4.2.2 Alustava aikataulu Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä osallistumis- 03-04/2014 ja arviointisuunnitelman laatiminen Asemakaavan muutosluonnoksen laatiminen OAS:in nähtävilläolo alkaa 05/2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo 10.6. 25.6.2014 Yleisötilaisuus Paimio-salissa 22.5.2014 klo: 18 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus ja vaikutusarviointi 08-09/2014 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo (30 vrk) 10.10. 10.11.2014 Hyväksymisvaihe Neuvottelut maanomistajan ja kaupungin välillä maankäyttösopimuksesta ja sopimuksen allekirjoittaminen Kaavan hyväksymiskäsittely kevät 2015 syksy 2015 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 16 (25) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Puranpojantien asemakaavan muutoksen osallisia ovat mm.: alueen maanomistajat ja asukkaat naapurit paikallisyhdistykset Paimion kaupungin eri hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaava-alue koostuu yksityisten omistamista maista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lueteltu osallisina olevia eri tahoja. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa Paimion kaupungille kuulutuksessa mainittuna ajankohtana ja siinä mainittuun osoitteeseen. Kaavan valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Paimiosalissa 22.5.2014 klo:18. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan nähtävilläolojen yhteydessä pyydetään asianomaisilta viranomaisilta lausunnot, lisäksi on järjestetty MRL 66 mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 4.4 Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot 4.4.1 Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset Osallisilla oli mahdollisuus antaa kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Asemakaavamuutosluonnosta koskevat mielipiteet tuli jättää kirjallisesti luonnoksen nähtävilläoloaikana. Luonnosvaiheessa saatiin yhteensä 4 lausuntoa ja 4 kirjallista mielipidettä valmisteluvaiheen aineistoista. Palautteelle on kirjoitettu vastineet, jotka löytyvät kaavaselostuksen liitteestä 6. Kaavaratkaisua kehitettiin palautteen perusteella seuraavasti: Ehdotusvaiheessa tutkittiin Puranpojantien linjaamista etelämmäksi luonnosvaiheen palautteen mukaisesti. Maastossa tehtiin tarkentavia mittauksia, joiden perusteella katualueen siirrolle ei kuitenkaan nähty olevan perusteita. Tielinjauksen muutoksesta aiheutuvat maastoleikkaustarpeet eivät vähenisi luonnosvaiheessa ehdotetusta, eikä tielinjauksen pituuskaltevuus loiventuisi. Sen sijaan tielinjauksen siirto estäisi Erkintien pohjoispuolen AO-tonttien esittämisen ja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (25) heikentäisi näkymää Erkintieltä Puranpojantielle. Tästä syystä Puranpojantien linjauksessa päädyttiin luonnosvaiheessa esitettyyn ratkaisuun. Tarkentavien mittausten perusteella Erkintietä linjattiin kadun loppupäästä tasaisempaan maastoon. Ehdotusvaiheessa on päätetty poistaa kaksi korttelia, joihin Jönsintien katu johti luonnoksessa. Jönsintie päättyy nyt korttelin 361 tonttiin nro 1, josta on merkitty ajoyhteys VL-alueen läpi tontille nro 2. Jönsintien rakentaminen luonnosvaiheen mukaisesti nähtiin vaikeasti toteutettavana ja huollettavana tarkempien mittaustulosten perusteella. Korttelin 361 luonnosvaiheen AO-merkintä vaihdettiin AP-merkinnäksi. Suunnittelualueelta laadittiin kesän 2014 aikana arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy), jonka tuloksena alueelta löytyi uusi kiinteä muinaisjäännös. Kohde on esitetty sm-osa-alueena kaavakartalla. Laadittu arkeologinen inventointi on myös lisätty kaavaselostuksen liitteeksi nro 5. Liite 5 arkeologinen inventointi Istutettava puurivi -määräys poistettiin avoimen maisema-alueen osalta Puranpojantien varrelta. Puranpojantie merkittiin kokoojakaduksi merkinnällä kk ja siihen liittyvät katualueiden osat pistekatkoviivalla. Alueen rakentamista haluttiin sovittaa paremmin maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan esittämällä luonnosvaihetta tarkempia määräyksiä rakentamistapaa koskien: Peltoon rajautuvat korttelit merkittiin ehdotusvaiheessa korttelialueiksi AO-1: (erillispientalojen korttelialue). Rakennusten ja pihojen toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota aluekokonaisuuteen kattokorkeuksien ja tonttien pintakorkojen suhteen maaston luonnolliset muodot huomioiden. Korttelien 364 ja 362 tonttien pellon puoleinen reuna tulee rajata avoimesta peltomaisemasta vapaamuotoisin istutuksin. Tonttien pellon puoleista reunaa ei saa rajata aidoin. Tonttien rakennusten tulee olla muodoiltaan yksinkertaisia ja niiden tulee muodostaa rauhallinen kokonaisuus peltomaiseman reunaan. Asumista palvelevien talousrakennusten tulee sijoittua tontin kadun puoleiseen reunaan. Matintien ja Erkintien korttelialueille esitettiin ju-määräys, jonka mukaan rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua laudoitusta tai rappausta. Julkisivut tulee käsitellä murretulla valkoisen tai ruskean sävyllä. Rakennusten kattojen tulee olla sävyltään tumman harmaita. VL-alueen läpi Erkintielle kulkeva luonnosvaiheessa esitetty kevyen liikenteen väylä merkittiin ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Liite 6 Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 18 (25) 4.4.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheessa saatu palaute ei aiheuttanut muutoksia asemakaavan hyväksymisvaiheessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen katualueet nimettiin uudelleen siten, että Erkintie muutettiin Erikintieksi ja Matintie Margaretantieksi. Liite 7 Vastineet ehdotusvaiheen palautteeseen 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Valmisteluvaihe Vireilletulosta päätetty kunnanhallituksessa 4.12.2013 Vireilletulosta kuulutettu 20.12.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja valmisteluvaiheen käsittely ympäristölautakunnassa 15.5.2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo 10.6.-25.6.2014 Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen käsittely 01.10.2014 KH 310 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo 10.10.-10.11.2014 Hyväksymisvaihe Kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittely Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely Lainvoimaisuuskuulutus 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Kaava-alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja (AO-1), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), maa- ja metsätalousaluetta (M), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta. Asemakaavan muutos koskee Paimion kaupungin korttelialueita 309, 361-366, maa- ja metsätalousaluetta ja puistoaluetta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria. Laadittavassa asemakaavassa alueelle osoitetaan noin 27 erillispientalon tai asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 10077 k-m 2. Asukkaita alueella tulee olemaan noin 100, joista uusia asukkaita noin 81.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 19 (25) 5.2.1 Palvelut Aluevaraus Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m²) Tehokkuus (e) AO 1,5988 3530 0,22 AO-1 1,9545 3909 0,20 AP 1,1497 2638 0,23 M 1,4591 0 0 VL 3,9629 0 0 katu 3,2997 0 0 pp-katu 0,0350 0 0 Yhteensä 13,4597 10077 0,07 Suunnittelualueelle ei sijoiteta palveluita. Suunnittelualue tukeutuu pääosin Paimion kaupungin keskustan palveluihin. 5.2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutosalue sijaitsee osana olemassa olevaa taajamarakennetta. Alueelle on rakennettu kunnallistekniikkaa, johon uudisrakentamisen on mahdollista liittyä. Asemakaavan muutoksen korttelialueet ovat matalan rakentamisen alueita, joilla kerrosluku vaihtelee puolitoista kerroksisina kellari- tai ullakkoratkaisuina (1/2 k I - I u½). Osa kerrosluvuista on osoitettu sitoviksi. AO-1 alueella rakentamista ja pihojen toteutusta on ohjattu tarkkaan kaavamääräyksillä. AO-1 kortteleilla rakennusten ja pihojen toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota aluekokonaisuuteen kattokorkeuksien ja tonttien pintakorkojen suhteen maaston luonnolliset muodot huomioiden. Tonttien pellon puoleinen reuna tulee rajata avoimesta peltomaisemasta vapaamuotoisin istutuksin, eikä niitä saa rajata aidoin. Tonttien rakennusten tulee olla muodoiltaan yksinkertaisia ja niiden tulee muodostaa rauhallinen kokonaisuus peltomaiseman reunaan. Asuinrakennukset halutaan ohjata pellon reunaan ja talousrakennusten tulee sijoittua tontin kadun puoleiseen reunaan. Rakennusten suunta on määrätty kaavassa katon harjansuuntaa osoittavalla viivalla. Pellon ja rakentamisen rajavyöhykkeelle on esitetty aluetta, jossa olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tai istuttaa uudelleen. Tällä tavoitellaan rakentamisalueen muodostavan jatkossa uuden reunavyöhykkeen pellon reunaan. Margaretantien ja Erikintien korttelialueille esitettiin lisäksi ju-määräys, jonka mukaan rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua laudoitusta tai rappausta. Julkisivut tulee käsitellä murretulla valkoisen tai ruskean sävyllä. Rakennusten kattojen sävyksi määrätään tumman harmaa. AP-alueiden rakentaminen sijoittuu maisemallisesti ja muusta rakentamisesta erilleen, joten niiden tarkalle ohjaukselle ei nähty olevan tarvetta. Kaavassa on osoitettu lisäksi virkistys-, katu- ja maa- ja metsätalousaluetta, joiden läpi on haluttu osoittaa ulkoiluun ja kevyeen liikenteeseen sopivaa reitistöä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 20 (25) 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueita (AO) Rakennusoikeus on osoitettu uusille kortteleille tehokkuusluvulla e=0.20 ja olemassa oleville e=0.25 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kerrosten enimmäislukumäärä on puolitoista (½ k I tai I u ½). Osa kerrosluvuista on määrätty sitoviksi, jotta rakennusmassat esiintyisivät yhtenä hallittuna kokonaisuutena peltoaukean suunnalta katsoessa. Korttelialueella on osoitettu istutettavia alueen osia. Harjansuunnat on osoitettu viivalla Margaretantien ja Erikintien ympäristössä. Erillispientalojen korttelialueita (AO-1) Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.20. Kerrosten enimmäislukumääräksi on määrätty sitovana puolitoista (I u ½), jotta rakennusmassat esiintyisivät yhtenä hallittuna kokonaisuutena peltoaukean suunnalta katsoessa. Korttelialueella on osoitettu istutettavia alueen osia ja alueita, joilla olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Harjansuunnat on osoitettu viivalla. Korttelien sijoittumisesta pellon reunalle johtuen alueen rakentamista on haluttu ohjata tarkoin. Määräyksen mukaan korttelien 364 ja 362 tonttien pellon puoleinen reuna tulee rajata avoimesta peltomaisemasta vapaamuotoisin istutuksin, eikä pellon puoleista reunaa saa rajata aidoin. Tonttien rakennusten tulee olla muodoiltaan yksinkertaisia ja niiden tulee muodostaa rauhallinen kokonaisuus peltomaiseman reunaan. Asumista palvelevien talousrakennusten tulee sijoittua tontin kadun puoleiseen reunaan. Asuinpientalojen korttelialueita (AP) AP-korttelialueita on osoitettu kaavan itäpuolelle, metsäalueen keskelle kortteleille 361 ja 366. Korttelit mahdollistavat sekä omakoti-, että pari- tai rivitalojen rakentamisen. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.20. Kerrosten enimmäislukumäärä on puolitoista (½ k I). Lähivirkistysalueet (VL) sijaitsevat pientaloalueiden välittömässä läheisyydessä. Maa- ja metsätalousalueena (M) on osoitettu peltoalue kaava-alueen kaakkoiskulmassa. 5.3.2 Liikenne- ja katualueet Asemakaavan muutoksella muutetaan katualueiden sijainteja ja mitoitusta. Puranpojantie osoitetaan kulkemaan alueen lävitse koillis-luoteis suunnassa yhdistyen koillisessa Mannerbergintiehen ja luoteessa Sähköyhtiöntiehen. Erkintie, Jönsintie ja Matintie sijoitetaan uudelleen asemakaavan muutoksen mukaisen korttelirakenteen perusteella. Myllytien ja Mannerbergintien risteykseen on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, jotta autoliikenteen kulkuyhteys Mannerbergintieltä ohjataan jatkossa Puranpojantielle Myllytien sijaan. Puranpojantie on osoitettu kokoojakatuna (kk).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 21 (25) 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavoituksen yhteydessä laadittavien tai olemassa olevien selvitysten, maastokäyntien ja saadun palautteen perusteella asiantuntijatyönä. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja kehitys alueella Kaava lisää uutta asutusta alueella. Väestön lisäys on maltillista, sillä uusia rakennuspaikkoja osoitetaan kaavalla n. 22 kpl. Tämä lisää asukaslukua alueella noin 81 hengellä. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen välittömään läheisyyteen ja laajentaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Puranpojantiehen tukeutuen. Rakentamaton maa- ja metsätalousalue muuntuu osittain rakennetuksi. Kaava tukeutuu lähipalvelujen osalta pääosin Paimion keskustan palveluihin. Kaavassa huomioidaan virkistysaluetarpeet sekä parannetaan alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ja ulkoilureitistöjen jatkuvuutta. Yhdyskuntatalous Kaava-alue rakentuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen parantaen sen käyttöastetta. Kaava-alueen läheisyydessä kulkee vesi- ja viemärilinjat, joihin uudet kunnallistekniset johdot voidaan liittää. Kaavassa osoitettu Puranpojantien uusi linjaus ja siihen liittyvät uudet katualueet aiheuttavat sekä rakentamisesta että katujen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia Paimion kaupungille. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle aiheuttaa myös kustannuksia kaupungille. Kunnallistekniikan rakennuskustannukset on kuitenkin mahdollista kytkeä tonttien myyntikustannuksiin. Uudet houkuttelevat asuintontit mahdollistavat tuloverojen kasvun, mikäli asuintonteille muuttaa veronmaksukykyisiä ulkopaikkakuntalaisia. Taajamakuva Rakentamisen piiriin tulevien laajennusalueiden osalta ympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi, kun maa- ja metsätalousalue muuttuu asuinalueeksi virkistysalueineen. Kaava-alueen pohjoisosan rakentuminen vähentää viljeltävää peltopinta-alaa peltomaiseman reunalla. Uusien asuinrakennusten harjansuunnat tuovat yhtenäisyyttä ja istutettavat alueet ja istutettavia puustoalueet sopeuttavat uutta rakentamista taajamakuvaan. Rakentamistapaa ohjaavat määräykset sovittavat uudisrakentamisen ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 22 (25) Palvelut ja työpaikat Liikenne Kaava tukeutuu pääasiassa olemassa oleviin palveluihin ja työpaikkoihin. Näin ollen se tukee nykyisten palveluiden olemassa oloa ja saavutettavuutta, mutta ei edellytä uusien perustamista. Kaava-alueelle ei osoiteta työpaikkoja. Asemakaava mahdollistaa uuden katuyhteyden nykyisen Puranpojantien (jatkossa Spurilantie) ja Mannerbergintien välillä. Uusi katuyhteys (jatkossa Puranpojantie) muuttaa liikenteen suuntautumista Oinilan alueella. Uuden katuyhteyden toteuduttua Myllytien liittymä katkaistaan Mannerbergintielle. Jatkossa Oinilan alueen liikenne kulkee lähtöpisteestä riippuen joko uutta yhteyttä tai alueen muita kokoojakatuja, Myllytie, Kiirulantie tai Jägerhornintie kautta seututielle 181 (Sähköyhtiöntie). Asemakaavoitettavalle alueelle sijoittuu noin 27 tonttia, joista 23 sijoittuu Puranpojantiehen liittyvien katujen varsille. Neljä tonttia sijoittuu Myllytielle. Myllytien varteen sijoittuvat tontit on rakennettu sekä yksi tontti Puronpojantiehen liittyvällä kadulla. Uusi alue sijoittuu Paimion keskustan tuntumaan, noin puolentoista kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tonttien rakennettua alueelle sijoittuu noin 100 asukasta. Uuden asutuksen osuus tästä on noin 81 asukasta. Ympäristöministeriö matkatuotosoppaan mukaan jokainen uusi asukas tekee noin 2,44 kotiperäistä matkaa vuorokaudessa. Alueen matkatuotos on siis noin 230 matkaa. Myllytien varteen sijoittuvan asutuksen matkoja ei tarkastella tässä yhteydessä, sillä heidän ajoneuvoliikenteensä ei suuntaudu Puronpojantielle. Alueen matkatuotos kasvaa vähitellen alueen rakentuessa. Henkilöautolla tehtyjä matkoja on noin 125 vuorokaudessa. Luvussa on huomioitu alueelle suuntautuvat vierailumatkat. Henkilöauton kuormitusaste on 1,6 henkilöä. Joukkoliikenteen osuus noin viisi matkaa ja loput 100 matkaa tehdään kävellen ja pyöräillen. Koko vuoden osalta kävelyn osuus tehdyistä matkoista on suurempi, noin 70 päivittäistä matkaa. Uuden alueen liikenne suuntautuu pääasiassa seututielle 181 (Sähköyhtiöntie) ja edelleen Paimion keskustan suuntaan. Kulkumuodoittain tarkasteltuna kävelijöitä ja pyöräilijöitä suuntautunee autoliikennettä hieman laajemmalta alueelta uudelle katuyhteydelle. Alueen sijoittuminen Paimion keskustan läheisyyteen, hyvien kulkuyhteyksien varrella, mahdollistaa osaltaan kestävän liikkumisen edistämisen. Suunnittelualue on lyhyen tai keskipitkän matkan päässä Paimion palveluista, joten pyöräily on luonteva kulkumuoto Paimion keskustaan suuntautuville matkoille. Lisääntyvä liikenne ei aiheuta ongelmia liikenteen toimivuudelle tai sujuvuudelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 23 (25) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuurimaisema muuttuu osittain, kun osa nykyisestä peltoalueesta ja peltoa rajaavasta metsän reunasta osoitetaan rakentamiselle. Pellolle sijoitettujen tonttien reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta, joka muutamien vuosien kuluttua auttaa pehmentämään rakentamisen aiheuttamaa muutosta kulttuurimaisemaan muodostaen uutta reunavyöhykettä. Alueella ei sijaitse arvokkaaksi esitettyä rakennusperintöä, joten kaavalla ei aiheuteta muutosta arvokkaaseen rakennusperintöön. Kaavaratkaisussa ja määräyksissä on ohjattu tiukasti rakentamisen edellytyksiä herkässä kulttuurimaisemassa. Rakentaminen on sovitettu maastoon siten, että se jatkaa Mäkeläntien ja Myllytien rakentamista ja muodostaa tulevaisuudessa uutta reunavyöhykettä avoimen peltomaiseman reunalle. Tarkat rakentamista ja pihoja koskevat määräykset muodostavat massoittelultaan rauhallisen ja väritykseltään neutraalin taustan kulttuurimaisemaan. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueelta on rajattu suojeltavaksi kiinteä muinaisjäännös, jonka alueelle ei osoiteta rakentamista. Suunnitelma ei täten aiheuta vaikutuksia tiedossa oleville muinaismuistoille. Tekninen huolto Alue sijaitsee olemassa olevan kunnallisen vesihuoltoverkoston läheisyydessä ja alueen tontit on mahdollista liittää vesihuoltoverkostoon. Kunta vastaa verkostojen laajentamisesta ja katujen rakentamisesta. Kunnallisteknistä suunnitelmaa laaditaan samaan aikaan asemakaavan kanssa. Kunnallistekniikan ja uusien teiden rakentaminen aiheuttaa kustannuksia, joita voidaan osittain periä tonttien myynnin yhteydessä. Kunnallistekniikan rakentaminen voidaan yhdistää katujen rakentamiseen, jolloin rakentaminen on kustannustehokkaampaa. Sosiaalinen ja virkistys ympäristö Taajamaa täydennetään volyymiltään voimassa olevan asemakaavan mukaisesti ja voimassa olevan Vistan osayleiskaavan mukaisesti. Olemassa olevien rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen osoitetaan virkistysaluetta. Näin olemassa olevien tonttien asumisviihtyvyys ei merkittävästi heikkene uusien rakennusten myötä. Olemassa olevien tonttien pitkät näkymät ja ympäröivän rakentumattoman luonnon määrä heikkenevät kuitenkin osittain. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnonympäristö on kulttuurivaikutteista. Uudet rakennukset on pyritty sovittamaan maastoon ja maisemaan mahdollisimman hyvin. Peltojen ja uusien alueiden tai vanhojen laajennusten väliin osoitetaan istutettavia, istutettavia alueita, suojaviheraluetta ja virkistysaluetta. Tämä mahdollistaa suojakasvillisuuden istuttamisen suojavyöhykkeeksi peltomaiseman suuntaan. Virkistysalueen pohjoisosat ja pohjoisimpien asuintonttien pohjoisosat on mahdollisuus kaavan mukaan säilyttää puustoisina, jolloin ne suojaavat kylmiltä pohjoistuulilta. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 24 (25) Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Maa- ja kallioperä Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä lajihavaintoja, jotka edellyttäisivät erityistä suojelua kaavassa. Keltamataran esiintymisalue on rajattu luontoselvityksessä, mutta se ei sijoitu kaava-alueelle. Kaavalla ei ole vaikutuksia sen esiintymiseen. Kangasajuruohon esiintymiin on kiinnitetty huomiota ja raportoitu luontoselvityksessä. Lajin kasvupaikkojen rajaamiselle luontokohteiksi ei kuitenkaan ole edellytyksiä, koska lajilla ei ole suojelustatusta. Kaava-alueella suurin osa lajille sopivista kasvuympäristöistä säilyy ennallaan, eikä niille ole osoitettu rakentamista, joten kaavalla ei nähdä olevan vaikutuksia Kangasajuruohon esiintymiseen. Jyrkät kalliot ja avokalliot on osoitettu rakentamattomiksi, joten kallioiden säilyminen koskemattomana toteutuu suurimmalta osalta. Metsäalueelle rakentaminen sopii maaperän kannalta hyvin. Nykyiselle pellolle osoitetuilla asuinalueella saatetaan joutua turvautumaan paalutuksiin. Puranpojantien rakentaminen aiheuttaa maaleikkauksia ja tasauksia, jotta katu voidaan toteuttaa paikoin jyrkkään maastoon. Leikattavat maa-ainekset pystytään kuitenkin suurelta osin hyödyntämään tasausten yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset Maatalous Peltopinta-ala vähenee peltoalueen reunalla ja Puranpojantien alla. Maatalousliittymät pelloille on esitetty Spurilantielta. Kaavaratkaisulla ei merkittävästi heikennetä maatalouden toimintamahdollisuuksia alueella. Maanomistaja Maanomistaja hyötyy alueen asemakaavoittamisesta, mikäli rakennustontit myydään. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja elinympäristö Lisääntynyt liikenne on määrältään vähäinen, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Puronpojantien linjauksella on pyritty siihen, että kokoojakadulle sijoittuvat liittymät sijoittuvat paikkoihin, joissa on hyvä näkyvyys ja alueen osin jyrkkäpiirteinen pystygeometria ei heikennä liikenneturvallisuutta. Pitkä suoraosuus Puranpojan/Spurilantiellä saattaa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Luonnosvaiheessa katu esitettiin varustettavaksi puurivillä, jolloin liikenneympäristö tuki nopeusrajoitusta. Maisemallisista syistä tästä jouduttiin luopumaan. Puranpojantien ja Spurilantien liikenneturvallisuutta on syytä tarkentaa katusuunnittelun yhteydessä. Alue tarjoaa uusia viihtyisiä pientalotontteja, jotka jatkavat alueen rakentamisperinnettä. Vaikka vanha metsän ja pellon raja muuttuu ja peltoalue vähenee, ympäristöön osoitetaan laajat viheralueet ja virkistysreittejä, jotka osaltaan lisäävät asumisviihtyvyyttä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.6 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartalla. Kaavaselostuksen liitteenä on kaavakartan ja -määräysten pienennös. Asemakaavan muutos koskee Puranpojantietä, jonka nimetään Spurilan kartanolle johtavilta osin Spurilantieksi. Muut uudet katualueet ovat Margaretantie, Erikintie ja Jönsintie.