KUMINA SILJA VUORI kiri Hyvä Sato -kisan voittoon Hyvä Sato -kilpailu Bernerin viljelemä kumina voitti tämänvuotisen Hyvä Sato -viljelykilpailun ylivoimaisesti. Vastaavaan katteeseen olisi tarvittu noin 12 tonnia mallasohraa. 10 B ernerin joukkueen kapteenilla Lasse Matikaisella on syytä hymyyn. Voitto Hyvä Sato -viljelykilpailussa tuli huikein tuloksin. Satotuottoja kertyi Bernerin lohkolta yli kahden tonnin kuminasadolla lähes 2 000 euroa hehtaarilta. Se on enemmän kuin mikään joukkue on sadostaan saanut Hyvä Sato -kilpailun kolmivuotisen historian aikana. Sadon eteen tehtiin myös paljon töitä, mikä näkyy historian suurimpina työkustannuksina. Siemeneksi viljelty kuminasta maksetaan sama hinta kuin muustakin kuminasta eli 0,60 euroa kilolta plus 0,20 euroa kilolta siemenlisää. Muuta plussaa hintaan toivat ostajan eli TransFarmin taulukon mukaiset öljypitoisuus- ja puhtauslisät. Kaikilta menevän lajittelumaksun jälkeen hinnaksi tuli 0,88 senttiä kilolta. Raision mallasohralla läheltä piti -tilanne Luomuviljelijät onnistuivat tänä vuonna saamaan hyvän 4 580 kilon hernesadon. Siirtymäkauden valkuaisrehulle maksettava hyvä hinta ja luomutuotannon tuki nostivat joukkueen hopealle talouskisassa. Eroa kolmanneksi tulleeseen Nylands Svenska Lantbrukssällskapin joukkueeseen tuli lopulta vain vähän. Ilman luomutukea joukkueet olisivat suurin piirtein tasoissa. NSL:n joukkueen kapteeni Krister Hildén on tyytyväinen tulokseen. Mallasohran hinta on ollut suotuisa ja sato hyvä, joten sadon arvosta jäi työ- ja muuttuvien kustannusten jälkeen reilut 700 euroa hehtaarilta. Toinen mallasohraa viljellyt joukkue eli Raisio jäi reilun sadan euron päähän NSL :sta. Raision Chill-mallasohran valkuainen oli täsmälleen hyväksymisrajalla. Hivenen reilu typpilannoituksemme siis kostautui, mutta oli vähällä kostautua vielä pahemmin. Korkea valkuainen söi erikoismallasohran 10 euron lisähin-
Työvoitto Kuminan tulos on kadehdittavan kova. Kate vaati silti rutkasti työtä, mikä näkyy talouskisan työkustannuksissa. Kun kasvinsuojeluaineita ei voitu taimien pienen koon vuoksi ottaa avuksi, kävi Bernerin joukkueen sitkeä kapteeni Lasse Matikainen kitkemässä kisalohkojaan käsin. Kahteen eri otteeseen tehty työ vei hehtaaria kohden laskettuna aikaa 36 tuntia. Kun työlle laskettiin hintaa 14,90 euroa tunnilta, se tuli maksamaan 538 euroa hehtaaria kohden. Tästä kustannuksesta pitkän linjan kasvinsuojelumies on ihan mielissään. Kalliimpikin kasvinsuojeluaine nimittäin vaikuttaa sen rinnalla suorastaan edulliselta. Hyvä Sato -kisan tulospalaverissa kilpakumppanien havainnot kesältä vahvistivat, että kitkentä todennäköisesti pelasti koko kuminasadon. SV Onnea voittajalle! Hyvä Sato-kilpailun tulokset 2011 Joukkue Kate /ha 1) Berner 1 860 Pro Agria Luomu 1 517 Nylands Svenska Lantbrukssällskap 1 365 Raisio 1 245 Helsingin Yliopisto 1 233 Öljypellavayhdistys 886 Elosato 514 1) Kate B = Sadon arvo ja tuet yhteensä - muuttuvat ja työkustannukset yhteensä Hyvä Sato -kilpailussa viljeltyjen satojen hinnoitteluun vaikuttavat laatutiedot Joukkue Berner Sadon laatu Kuminan kylvösiemen (Koncewicki) Itävyys 72% Öljypitoisuus 5,6 % Puhtaus 99,9 % Nylands Svenska Lantbrukssällskap Raisio Mallasohra (Fairytale) Valkuainen 11,80% Lajittelu 1 58,40% Lajittelu 2 33,20% Lajittelu 1+2 91,60% Lajittelu 4 2,00% Itävyys 99,50% Haljenneita jyviä 1,50% Homeisia jyviä 0,0 kpl/200 g Hehtopaino 66,3 kg Mallasohra (Chill) Valkuainen 12,9 % Lajittelu 1 73,7 % Lajittelu 2 21,4 % Lajittelu 1+2 95,1 % Lajittelu 4 2,0 % Itävyys 98,5 % Haljenneita jyviä 0,5 % Homeisia jyviä 0,0 kpl/200 g Hehtopaino 65,7 kg nan, kapteeni Jaakko Laurinen kertoo. Jos valkuainen olisi ollut vähänkin 12,9 prosenttia korkeampi, Raisio olisi menettänyt noin 40 euroa tonnilta ja joukkue olisi tippunut tulosluettelossa alemmaksi. Laurinen tunnustaa, että NSL:n viljelemä Fairytale on satoisuudessa melko ylivoimainen lajike tällä hetkellä. Sen ongelma on pieni jyväkoko, joka on monilla johtanut tänä vuonna matalaan lajitteluasteeseen. Jyvien pienuus näkyy myös Hyvä Sadon laatuanalyyseissa, vaikka ne eivät aiheuttaneetkaan NSL:lle ongelmia. Näkisin, että suurin osa erosta se- Bernerin Kasvinsuojeluosaston joukkue pelasti kuminasatonsa ja kitki samalla itsensä Hyvä Sato -kisan voittoon. Öljypellavayhdistys Öljypellava (Laser) Öljypitoisuus Hehtolitran paino Lehtivihreäpitoisuus Rikapitoisuus Kiillottomat ja rikkoutuneet siemenet Helsingin Yliopisto Laatutulokset eivät vielä valmistuneet Herneen kylvösiemen (Rocket) Itävyys 97% Puhtaus 100% TSP 270,5 g Hyvä Sato viljelysten tuotot, kustannukset ja katteet on laskenut maatalousekonomisti Timo Sipiläinen Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitokselta. Laskelmat perustuvat viljelytietoihin, sadon määriin ja laatuihin. 11
Hyvä Sato -viljelysten joukkuekohtainen tulos vuonna 2011 Joukkue Berner ProAgria Nylands Svenska Raisio Helsingin Öljypellavayhdistys Elosato Luomu Lantbrukssällskap Yliopisto 5) Myytävä sato ja sen määrä Siemenkumina Rehuherne Mallasohra Mallasohra Siemenherne Öljypellava Rehuhärkäpapu 2 298 kg/ha 4 580 kg/ha 6 814 kg/ha 6 030 kg/ha 5 250 kg/ha 1 405 kg/ha 1 444 kg/ha TUOTOT Sadon arvo 1 988 1 328 1 389 1 288 1 286 562 448 Tuet yhteensä 747 779 575 575 640 616 789 Tilatuki 235 235 235 235 235 235 235 LFA 170 170 170 170 170 170 170 Ympäristötuki 198 183 170 170 185 161 193 Muut tuet 1) 144 191 50 50 191 Tuotot yhteensä /ha 2 735 2 107 1 964 1 863 1 926 1 283 1 237 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Siemenet 20 249 99 121 178 66 198 Lannoitus 115 25 154 143 66 112 126 Kasvinsuojelu 54 63 105 13 Muut muuttuvat 112 184 207 180 211 100 264 kustannukset 2) Muuttuvat 247 458 514 507 560 291 588 kustannukset yhteensä 2) Työkustannukset 628 132 127 112 134 107 135 yhteensä 2) Kustannukset yhteensä /ha 875 590 641 619 694 398 723 KATE A 3) 2 488 1 649 1 450 1 356 1 367 887 648 KATE B 4) 1 860 1 517 1 324 1 245 1 233 780 514 KATE A ilman tukia 1 741 870 875 781 777 271-141 KATE B ilman tukia 1 113 738 749 670 643 164-275 1) Muut tuet sisältävät rehuherneellä, härkäpavulla, öljypellavalla ja siemenherneellä öljy- ja valkuaiskasvipalkkion, luomujoukkueilla luomutuen sekä kuminalla tuhoeläinten tarkkailutuen. 2) Muuttuvat panokset on hinnoiteltu kevättalven 2011 hintojen mukaan. Työ on määritelty TTS-kone-laskentaohjelmaa apuna käyttäen. Muut muuttuvat sisältää traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluaineen, kuivatuksen energian ja liikepääoman koron ja myös mahdollisen luomutarkastusmaksun ja kalkituksen. 3) Kate A = Tuotot yhteensä - Muuttuvat kustannukset yhteensä. 4) kate B = Tuotot yhteensä -(Muuttuvat kustannukset + Työkustannukset) yhteensä. 5) Öljypellavayhdistyksen tulokset on laskettu Elixi Oilin arvioimalla 400 euron tonnihinnalla sadon laatuanalyysien viivästymisen takia. littyy lajikkeella. Toinen ero voi tulla muokkauksesta. NSL:n ruutuhan oli kynnetty. Muita merkittäviä eroja viljelyohjelmissa ei ollut. Olen kuitenkin tyytyväinen, että useita tiimejä jäi taaksemme eli suorituksemme arvosana on vähintään tyydyttävä, ehkä peräti hyvä, Laurinen sanoo. Hernettä viljelivät tänä vuonna sekä Helsingin yliopiston professoreiden joukkue että toiseksi sijoittunut Pro Agrian luomutiimi. Luomutiimi selätti proffat isommilla tuotoilla ja pienemmillä kustannuksilla. Tavanomaisesti viljelleet professorit pääsivät loppujen lopuksi vain vähän luomujoukkuetta Kitkentä kannatti! parempaan satoon. Noin 700 kiloa parempi sato ei riittänyt korvaamaan noin sata euroa suurempia kustannuksia. Luomusadon arvo rehuksi myytynä oli noin 40 euroa tavanomaista, sertifioiduksi siemeneksi myytyä satoa parempi. Kun se vielä lisäksi sai luomun tuen, ei 700 kilon lisäsato painanut katelaskelmassa juuri mitään. Öljypellava ja härkäpapu pettivät tänä vuonna Öljypellavan ja härkäpavun tulokset jäivät selvästi muita heikommiksi. Härkäpavun sato jäi niin pieneksi, että osa työja muuttuvista kustannuksista jouduttiin kattamaan tuilla. Jos niitä ei o lisi ollut, olisi kate ollut miinusmerkkinen. Öljypellavan laatutietoja odotettiin loppuun asti, mutta ne eivät ehtineet juttuun. Etukäteisarvio on, että laadussa on tällä kertaa huomauttamista. Elixi Oilin viljelypäällikkö ja Öljypellavayhdistyksen joukkueeseen kuuluva Matti Mäkelä ei ole tyytyväinen sadosta puristetun öljyn väriin. Hän odottaa öljyn laadun pudottavan pellavasta joukkueelle maksettavaa hintaa. Lehtivihreäpitoisuus vaikuttaa eniten öljyn laatuun ja hintaan. Öljyn väristä päätellen sato sisältää lehtivihreää ja sitä kautta tulee hinnanalennusta. Mäkelä arvioi, että keskimääräisellä pudotuksella päädytään noin 400 euroon tonnilta. Pellavan tulos on laskettu tällä arviohinnalla. Mistä lehtivihreäpitoisuuden nousu sitten johtuu, on vaikeaa sanoa. Pellava kylvettiin kohtuuaikaisin ja se puitiin niin myöhään, että kasvuaikaa piti olla. Jälkiversonta voisi olla selittävä tekijä. Vuosi sitten tämä ongelma oli käytännön viljelijöillä. Silloin lehtivihreä nousi monella jälkiversonnan takia. Tänä vuonna tätä ei ole ollut kuin muutamissa tapauksissa. Poikkeuksellinen kuivuus saattoi tänä vuonna vaikuttaa. Myöhemmin tulleet sateet ehkä laukaisivat uutta kasvua. 12
SILJA VUORI Näin viljeltiin voittajasato Hyvä Sato -kilpailun voittajakasvi kylvettiin jo keväällä 2010 herneen aluskasviksi. Näin sen kasvu eteni Bernerin joukkueen huolellisessa viljelyssä. Hyvä Sato -kilpailu 3.8.2010 3.8.2010 Kuvat: Lasse Matikainen n Berner kylvi kuminan toukokuun lopussa 2010 herneen aluskasviksi. Herne oli kylvetty niin aikaisin kuin se vain maan kosteuden puolesta oli mahdollista. Se varmistaisi aikaisen herneen puinnin, jolloin kuminalle jäisi valmistautumisaikaa ennen talven tuloa. Kuminan kylvettiin vasta sitten, kun ensimmäiset Väderstad Rapidilla kylvetyt herneen taimet olivat päässeet pintaan. Kylvö tehtiin Väderstadia kevyemmällä, ilman takapyöriä olevalla Tumella 1 2 sentin syvyyteen. Raskas takapyöräkone olisi joukkueen mielestä voinut vaurioittaa herneen taimia. Siementä kylvettiin normaalia vähemmän, koska tavoitteena oli jo tässä vaiheessa viljellä kuminaa vain yhtenä vuonna. Herneen ja kuminan kylvöjen välille oli tärkeää jäädä mahdollisimman pitkä aika. Silloin herneen rikkakasvit ehtivät taimettua ennen kuin kuminan taimia tulee pintaan. Silloin torjuntaan voidaan käyttää herneelle hyväksyttyjä valmisteita eikä kuminasta tarvitse huolehtia. Bernerin joukkue torjui rikkakasvit herneeltä menestyksekkäästi ruiskuttamalla hehtaarille 0,6 litraa Fenixiä ja 0,2 kiloa Senkoria. Tätä seosta ei voi käyttää, jos kumina on taimella, koska Senkor tappaisi kuminan. Fenix sopii molemmille, mutta se ei ole yksinään riittävän tehokas. Syksyllä 2010 Bernerin joukkue havaitsi, että kisalohkolla on kuminan seassa myös saunakukan taimia. Ne olisi ollut kätevää torjua Matrigonilla. Tähän ei kuitenkaan voitu ryhtyä, koska kuminan taimet olivat kuivana kesänä jääneet turhan hennoiksi herneen alla. Käsittely olisi voinut vioittaa niitä. Joukkue oli herneen puinnin jälkeen jopa huolestunut siitä, ehtiikö kumina 22.10.2010 kasvaa tarpeeksi isoksi tuottamaan siemensadon seuraavana kesänä. Sadon korjuun jälkeen sateet ja lämpö kuitenkin mahdollistivat kuminan taimien kasvun riittäväksi siemensadon muodostumiseen. 13.4.2011 n Toukokuussa joukkue oli vienyt pellolle kelta-ansat. Ne helpottavat tuhohyönteisten seurantaa ja ovat puutarhakasvien ympäristötuen ehto. Kasvinsuojeluhenkinen 13.5.2011 joukkue odotti lohkolleen kovasti ainakin kuminakoita, jotka torjutaan usein kuminaviljelyksistä. Myös kuminan rengaspunkki on riesana monilla kuminan viljelyalueilla. Niin kuitenkin kävi, että tuhohyönteisiä ei tullut eikä ruiskutuksille ollut tarvetta. n Kun muiden joukkueiden kisalohkot olivat vielä mustina, lähti kumina jo huhtikuussa vahvan juurensa ansiosta kasvuun. Juolavehnä torjutaan usein kuminalta tässä vaiheessa valikoivilla torjunta-aineilla. Sen siemeniä ei saa kuminan seasta pois edes pakkaamolla. Viikin pellolla juolavehnää ei kuitenkaan kasvanut, joten torjunnalle ei ollut tarvetta. Kuvat: Lasse Matikainen 13
6.6.2011 27.6.2011 Kuvat: Silja Vuori n Saunakukka oli todellinen haaste Bernerin joukkueelle. Koska Matrigonruiskutusta ei syksyllä voitu tehdä, olivat kaikki syksyllä itäneet taimet keväällä valmiina kuminan seassa. Ainoa mahdollisuus oli turvautua käsinkitkentään. Ensimmäisen kerran Bernerin joukkue kitki kuminapeltonsa toukokuun lopulla. Kapteeni Lasse Matikainen viimeisteli kitkentää vielä heinäkuun alussa. Kitkennässä paloi aikaa ja talouskisassa tärkeää rahaa. Hehtaaria kohden laskettuna aikaa kului 36 tuntia, mikä merkitsi 536 euron kustannusta 14,90 euron tuntipalkalla laskettuna. Jos syksyllä olisi päästy ruiskuttamaan Matrigonia, kustannukset olisivat jääneet kymmenesosaan tästä. Jälkeenpäin ajateltuna sijoitus oli kannattava. Tärkeää oli myös tehdä kitkentä riittävän aikaisin eli jo toukokuun puolella. Silloin saunakukkayksilöitä kitkettiin pellosta enemmän kuin toisella kitkentäkerralla. Se mahdollisti kuitenkin kuminakasvuston kehittymisen hyväksi. Harvoissa kohdissa kasvit pystyivät muodostamaan haaroja. Työstä huolimatta kuminan kukinnan loppupuolella saunakukkia oli pellolla jäljellä kohtalaisen paljon. 20.7.2011 1.8.2011 Hyvän kuminasadon mahdollistivat Kuva: Piia Kekkonen n Kumina päästiin puimaan ensimmäisenä Hyvä Sato -kilpailun kasveista jo 20. heinäkuuta. Kilpailun avointa pellonpiennarpäivää varten kuminaa oli jätetty pieni ala pystyyn. Yleisesti kuminakasvustosta otetaan kaksi siemensatoa. Bernerin joukkue oli kuitenkin jo alun perin päättänyt, että kisakasvi vaihtuu ensimmäisen kuminavuoden jälkeen. Siksi kylvösiementä käytettiin vain 11 kiloa hehtaarille. Kapteenin mukaan kahta siemensatovuotta varten kylvömäärän pitäisi olla vähintään 17 kiloa. Kuvat Silja Vuori 1. Viljelypaikkana Helsinki pääkaupungissa ei aiemmin viljelty kuminaa, siksi ei ollut ongelmina kuminan rengaspunkkia eikä kuminakoita rengaspunkki aiheuttaa kuminanviljelyalueilla vuosittain useiden kymmenien prosenttien sadonmenetykset, sitä ei ole mahdollista torjua kemiallisesti 2. Tavoitteena oli vain yksi siemensatovuosi siementä kylvettiin 11 kg/ha, lajike Koncewicki 3. Hyvässä kasvukunnossa oleva pelto hyvä maalaji, viljelykierto, herneen esikasviarvo 4. Saunakukkien kitkentä käsin 5. Kesäkuun helleviikko ei häirinnyt kukintaa meren läheisyys esti liiallisen kuumuuden muiltakin osin kasvukauden sää oli kuminalle suotuisa 1.8.2011 6. Aikainen sadonkorjuu, puinti 20. heinäkuuta puintikosteus yli 25 %, ei ehtinyt syntyä varisemistappioita Listan laati Bernerin joukkueen kapteeni Lasse Matikainen 14
Hyvä Sato -kilpailu Härkäpavun viljelyvarmuus hukassa JOUKO KLEEMOLA Alkukesästä Elosadon härkäpapu oli vielä hyvässä kasvussa. Kesäkuun 8. päivänä tehdyt kasvustotiheysmittaukset kertoivat neliöllä kasvavan reilut 85 yksilöä, mikä on vähän enemmän kuin suositeltu 70 80 papua neliölle. T iheys toki vaihteli jonkin verran koeruutujen eri osissa, mutta keskimäärin tilanne näytti hyvältä. Kesäkuun lopulla tehty satoennuste lupaili myös vähintään kohtuullista satoa. Kaiken piti siis olla hyvin. Heinäkuun lopulla alkoi kuitenkin näkyä ensimmäisiä merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Kasvuston sisälle kurkistettaessa näkyi mustia kohtia, joissa oli katkenneita varsia ja mustuneita lehtiä. Näihin tuhoutuneisiin kasvustokohtiin oli lisäksi iskeytynyt kirvoja täydentämään tuhoa. Kasvustomassaa näyttäisi siis olleen riittävästi kohtuullisen sadon tuottamiseen, mutta jostakin syystä palot ja pavut jäivät kasveilta tekemättä. Syksyn mittaan järjestetyissä Hyvä Sato -joukkueiden kokouksissa on ihmetelty porukalla Kontun sadon pienuutta. Joukkueiden keskuudessa tuntuu olevan aika suuri konsensus siitä, että savimaat, kuumuus ja kuivuus eivät sovi Kontulle. Samalla aukealla hyviäkin satoja Kuumuus ei kuitenkaan ainakaan yksinään oikein sovi syypääksi sadon epäonnistumiseen. Samalla peltoaukealla muissa kokeissa Kontu nimittäin tuotti jopa viiden tonnin satoja. Myöskään kuivuus sadonalentajana ei sovi kovin hyvin kuvaan, koska samassa kokeessa esimerkiksi mallasohrasta tuli reilusti yli kuusi tonnia satoa. Lisäksi loppukesästä vettä tuli kohtuullisesti, joten kasvustot tuskin kärsivät kovin pahasti kuivuudesta kesäkuun jälkeen. Kontun alhainen sato jäänee siis mysteeriksi. Juuri tällaiset selittämättömät ongelmat tahtovat nakertaa viljelijöiden uskoa tähän uuteen valkuaiskasviin, niin hyvä lisä kun se viljelykasvipalettiimme olisikin. Uusia lajikkeita tarvitaan Lajikevalikoimaan pitäisi siis mitä ilmeisimmin saada joku uusi, viljelyvarmempi lajike. Kontua on pidetty viljelyvarmana, koska sillä on härkäpavuksi lyhyt kasvuaika, mutta lyhyen kasvuajan tuoma tuleentumisvarmuus ei taida juuri lohduttaa, jos satoa ei tule. Katja Hämäläinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä kertoo, että Kontun viljelyvarmuuden puutteet ovat heidän tiedossaan ja uusien lajikkeiden kehitys on käynnissä. Menneenä kesänä Kontu tosin menestyi kohtuullisesti Borealin kokeissa. Menestymistä saattoivat auttaa kokeisiin sattuneet rehevät maalajit. Hyvä Sato -kilpailun härkäpapukasvusto näytti hyvältä vielä heinäkuun lopulla. Kasvuston sisälle kurkistettaessa tuhoja oli kuitenkin jo nähtävissä. Valoa näkyvissä tunnelin päässä Hämäläisen mukaan uudet lajike-ehdokkaat ovat niin pitkällä, että niitä saatetaan nähdä jo ensi kesänä virallisissa kokeissa. Näille pohjoisiin oloihin tarkoitetuille lajikkeille luulisi olevan kysyntää. Suoraan ulkomailta tuodut, eteläisempiin oloihin tarkoitetut lajikkeet voivat tuottaa epämiellyttävän yllätyksen, kun seuraava niin sanottu normaali kesä koittaa. Kahden viime kesän suuret lämpösummakertymät saattavat hämärtää sitä tosiasiaa, että Kontunkin kaltaisen kohtuuaikaisen lajikkeen tuleentuminen ja puiminen voisi olla hankalaa keskimääräisenä kesänä. Toivotaan joka tapauksessa, että härkäpavun lajikevalikoimaan saadaan pian jostakin parannusta. Pettymykset nykyisten lajikkeiden viljelyssä nakertavat nopeasti uskoa härkäpavun mahdollisuuksiin nostaa maamme valkuaisomavaraisuutta. 15