Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 6
LAUSUNTO HARTOLAN KUNNALLE PURNUVUOREN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SEKÄ ALUSTAVASTA KAAVALUONNOKSESTA. Maakuntahallitus 7 Hartolan kunta pyytää Päijät-Hämeen liitolta lausuntoa Purnuvuoren rantaasemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta kaavaluonnoksesta 5.1.2012 mennessä. Kaava-alue sijaitsee Vuorenkylän alueella Hartolan kunnan pohjoiskärjessä. Kaavamuutoksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa alueelle kolmen tuulivoimalan rakentaminen ja poistaa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisia toteutumattomia rakennuspaikkoja sekä mahdollisesti nostaa muiden rakennuspaikkojen kerrosalaoikeutta Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavan puitteissa. Ennen kaavoituksen käynnistymistä syksyllä 2011 on OAS:n mukaan selvitetty alueen soveltuvuutta tuulivoimaloille. Maakuntakaavassa Purnuvuoren alue on merkitty pääosin matkailupalveluiden alueeksi (RM). Läntisimmiltä osiltaan kaavamuutosalue on maaseutumaista aluetta. Alueen itäpuolella on kyläalue (AT), jonka lävitse kulkee yhdystie (yt) ja ohjeellinen ulkoilureitti Sysmä - Hartola- Joutsa (ur). Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella osittain Vuorenkylän kulttuurimaisemaan. Asian ovat valmistelleet erityisasiantuntija Tapio Ojanen, puh. 044 371 9459 ja maakunta-arkkitehti Mirja Karila-Reponen, puh. 03 871 9436. Maakuntahallituksen kokousrytmistä johtuen alla oleva lausunto on lähetetty ennakkoon Hartolan kuntaan ja ilmoitettu, että maakuntahallitus käsittelee asian 16.1.2012 kokouksessaan. Hallintojohtaja: Maakuntahallitus päättää antaa Hartolan kunnalle seuraavan lausunnon: "Tuulivoiman rakentaminen Päijät-Hämeeseen toteuttaa omalta osaltaan maakuntavaltuuston asettamaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten vähentämiseksi tuulivoimalat tulisi pääasiassa keskittää usean voimalan yksiköihin hajarakentamisen sijaan. Päijät- Hämeen uudessa maakuntakaavassa tullaan määrittelemään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Kun uusi maakuntakaava on lainvoimainen, näiden alueiden ulkopuolelle ei tulisi rakentaa maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimapuistoja. Päijät-Hämeen potentiaalisista tuulivoima-alueista on tehty esiselvitys, jossa määritellyistä parhaista alueista tehdään vuoden 2012 aikana jatkoselvitys. Jatkotarkasteluun valittavia alueita on noin 10-20 kpl riippuen siitä, kuinka pienet alueet tulkitaan maakunnallisesti merkittäviksi. Purnuvuoren alue ei ole näiden selvitysalueiden joukossa. On kuitenkin todennäköistä, ettei Purnuvuoren aluetta kolmen tuulivoimalan laajuisena tulkita maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi. Tällöin Purnuvuoren tuulivoima-alueen puuttuminen uudesta maakuntakaavasta ei asettaisi estettä tuulivoimaloiden rakentamiselle. Kaavamuutoksen vaikutuksista tulee esittää riittävät selvitykset. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotuksessa tuulivoimarakentamisen ohjeistukseksi todetaan, että mahdolliset meluvaikutukset tulee selvittää tarkkaan jo yleispiirteisessä suunnittelussa, mikäli tuulivoima-alue osoitetaan alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Ranta-asemakaavaluonnoksessa uudet asuinrakennuspaikat sijoittuvat reilun 600 metrin päähän lähimpien tuulivoimaloiden sijoituspaikoista ja rakennuksia on huomattavasti tätä lähempänäkin. On vaikea kuvitella, että suuren tuulivoimalan rakentaminen
sallittaisiin alle 500 metrin päähän asuinrakennuksesta. Meluvaikutusselvityksiin täytyy joka tapauksessa kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeää myös selvittää huolellisesti tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset esimerkiksi laatimalla tuulivoimaloista valokuvasovitteita asuinpaikkojen, teiden, virkistyskohteiden ja muiden suosittujen oleskelupaikkojen näkökulmasta. Tuulivoimalan vaikutuksia elinkeinoelämään ja Vuorenkylän elinvoimaisuuteen tulee myös tarkastella. Pienenä yksityiskohtana OAS:n sivulla 8 mainitaan Päijät-Hämeen ELY-keskus, jollaista ei ole olemassa. Sivulla 3 on epätarkkuutta maakuntakaavavarausten luetteloinnissa. OAS:ssa sanotaan, että läntisimmiltä osiltaan kaavamuutosalueella ei ole merkintää. Merkintänä on kuitenkin maaseutumainen alue. Meneillään olevalla maakuntakaavakierroksella Purnuvuoren ja Vuorenkylän asiaan palataan ja tarkistetaan siltä osin nykyisen maakuntakaavan ajantasaisuus. Purnuvuoren tuulivoimalakysymyksessä kohtaavat nykypäivälle ajankohtaiset asiat kuten asumisen ja vapaa-ajan eri muodot uudenlaisessa lähiympäristössä, visuaalisen maiseman, äänimaiseman ja toimintaympäristömaiseman muuttuminen, uusien kulttuuriympäristökerroksien syntyminen, elinkeinot ja energiakysymykset, erilaiset arvokustannukset sekä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Hyvän kokonaisuuden luomiseksi tarvitaan riittäviä selvityksiä ja erilaisten näkemysten menestyksellistä yhteensovittamista." Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Häme Alueidenkäyttöyksikkö Lausunto 23.1.2012 Dnro HAMELY/1121/07.01/2011 Nro ALU/18 A/2011 Hartolan kunnanhallitus PL 16 19601 HARTOLA Viite: lausuntopyyntö 13.12.2011 Lausunto Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutoksesta Ranta-asemakaavan muutosalue Purnuvuori sijaitsee Hartolan pohjoisosassa Purnujärven itä- ja kaakkoispuolella. Alueella on vuonna 1992 hyväksytty ja vuonna 1993 vahvistettu matkailupainotteinen rantakaava. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle. Kaavamuutoksella on tarkoitus myös poistaa ja siirtää kaavanmukaisia rakennuspaikkoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavatyötä varten on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Vaikutusalue Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole esitetty kaavamuutoksen vaikutusaluetta. Tuulivoimaloiden vaikutus ulottuu erityisesti melun ja maisemavaikutusten takia huomattavan laajalle alueelle, joka tulee esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavatilanne Vuonna 2008 vahvistuneessa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alue on pääosin osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM). Osa alueesta on osoitettu kyläalueeksi (AT) ja alueen läpi kulkee sekä maantie (yt) että ulkoilureitti (ur). Kaavamuutosalueen ranta-alueet sisältyvät Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaan, joka ei Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tietojen mukaan ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavassa suunnittelualueen rannat on osoitettu ranta-asemakaavoitetuksi alueeksi, joten yleiskaava ei ohjaa niiden rakentamista. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
2/3 Ranta-asemakaava on vahvistunut vuonna 1993 ja sen mukaan alueelle saa rakentaa matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta, Caravan-leirintäalueen, erillispientalojen korttelialuetta sekä loma-asuntojen korttelialueen. Rakentamattomat alueet osoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Urheilu- ja virkistyspalvelualueelle saadaan rakentaa laskettelurinteitä hiihtohisseineen ja palvelurakennuksineen. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Aiottu tuulivoimapuisto ei ole vahvistetun ranta-asemakaavan mukainen eikä alueella ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten ranta-asemakaavaa muutettaessa on ohjeena vahvistunut maakuntakaava. Tuulivoimapuisto ei kuitenkaan ole maakuntakaavassa osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) mukaista maankäyttöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei selviä, mitä kaavan vaikutuksia kaavatyön yhteydessä arvioidaan. ELY-keskus edellyttää, että kaavan vaikutukset arvioidaan ainakin alueen linnustoon, lepakoihin ja maisemaan sekä vaikutusalueen vakituiseen ja loma-asutukseen. Sen takia kaavatyössä tulee tehdä ainakin seuraavat selvitykset: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan alueella tehdään tarkentava luontoselvitys vuonna 2012. Se kohdistetaan niille alueille, joissa maankäyttö muuttuu. Maankäyttö muuttuu varsin rajatulla alueella, mutta sen vaikutukset tuntuvat huomattavasti laajemmalla alueella. Sen vuoksi ELY-keskus katsoo, että hankkeen linnustovaikutukset tulee selvittää koko vaikutusalueella sekä tehdä erillinen lepakkoselvitys, josta selviävät läheisissä luolissa esiintyvät lepakkolajit ja niiden populaatio. OAS:n mukaan alueelle on tehty mallinnus tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja varjostuksenosalta. Suunnitelmasta ei selviä, millainen mallinnus on. ELY-keskus edellyttää, että kaavaa varten tehdään sellaiset meluselvitykset, että voidaan riittävästi arvioida suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutus ympäristön muulle toiminnalle, erityisesti asumiselle ja loma-asumiselle. Kaavamuutoksen vaikutusalueelta tulee tehdä maisemaselvitys, jonka perusteella tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan voidaan arvioida. Asemakaavaa laadittaessa tulee luoda edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Suunnittelualue on keskellä lasketteluun ja muuhun virkistykseen kaavoitettua aluetta. Työn yhteydessä tuleekin selvittää, miten lähelle laskettelu- ja ulkoilualuetta tuulivoimalan rakentaminen on ulkoilun kannalta turvallista. OAS:ssa tulee esittää kuka ja miten tekee tarvittavat selvitykset. Osalliset ja osallistumismenettely Osalliset on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty asianmukaisesti ja kaavoituksesta tiedottaminen, osallistuminen ja alustava ai-
3/3 kataulu havainnollisesti. ELY-keskus esittää kuitenkin harkittavaksi, onko tarkoituksenmukaista laittaa kaavaehdotusta nähtäville ennen kaikkien selvitysten valmistumista. Jos selvitysten perusteella kaavaehdotukseen tehdään muutoksia, on se muutosten laajuuden mukaan laitettava jopa kokonaan uudelleen nähtäville. Luontoselvitysten tarkennusten lisäksi kohdassa tulee mainita myös melu- ja maisemaselvitykset. Alustava kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on liitetty alustava kaavaluonnos. Koska kaavaselvitykset ja kaavan vaikutusten arviointi ovat vielä kesken, ei ELY-keskus ota tässä vaiheessa kantaa alustavaan kaavaluonnokseen. Lausunnon antamiseen on osallistunut Pertti Heikkinen (luonto) ja Päivi Laurila (melu). Yksikön päällikkö Heikki Kankaanpää Ylitarkastaja Kirsti Nieminen TIEDOKSI sähköpostilla Päijät-Hämeen liitto: Mirja Karila-Reponen Päijät-Hämeen maakuntamuseo Riitta Niskanen
Hytönen Markus Lähettäjä: Heli Pessala [mailto:heli.pessala@gmail.com] Lähetetty: 12. joulukuuta 2011 14:30 Vastaanottaja: Antti Kailio Kopio: Piia Pessala Aihe: Re: Hei, Kiitos liitteestä. Haluaisin tässä yhteydessä kommentoida vielä seuraavia kohtia sinun ja koko kunnanhallituksen tiedoksi: - Meluhaitat: Ilmatar Windpowerin Mikko Toivasen mukaan alustavissa melumallinnuksissa (ohessa) EI ole mitattu kaikkea alueelle syntyvää melua (voimaloiden lapojen liikkumisesta tuulen mukaan jatkuvasti syntyvää kirskuntaa), ainoastaan tasaisesta pyörimisäänestä syntyvä melua. Tämä " lapojen kääntyilymelu", jota ei edes suunnitella mitattavaksi hankkeen suunnittelussa, on tasaista lapojen "pyörimissuhinaa" voimakkaampaa ja tulee todennäköisesti olemaan pohjoisesta voimalasta niin merkittävää, että tontille 2:32 (rantaan, tilalle, mäen päälle) ei voi rakennuslaissa olevien melumääräysten mukaan enää rakentaa lainkaan. Jo nykyisellä, vajavaisella, melumallinnuksella suurin osa tontin 2:32 alasta asettuu rakennuslain melumääräysten yläpuolelle eli käyttökelvottomaksi. - Muut ympäristöhaitat, joita esityksessä ei mainita: 2:32 tontilla sijaitsee muutaman sadan metrin päässä pohjoisimmasta myllyn paikasta kaavaan merkitty, arvokas räme (MY). Pohjoisimman voimalan vaikutukset suohon on arvioitava suunnitteluvaiheessa. - Toisin kuin esityksessä väitetään, alueen maanomistajien ja rajanaapureiden kanssa ei ole tehty sellaista yhteistyötä, jossa olisi voitu vaikuttaa kaavamuutosesitykseen. Rajanaapureille kaavamuutossuunnitelmista ilmoitettiin la 10.12. Ilmattaren Mikko Toivanen totesi itse lauantain keskustelutilaisuudessa, että tilan 2:32 omistajat tulevat hankkeesta kärsimään eniten. Toivoisin siis kaikilta osapuolilta ymmärrystä siitä miksi dialogi tässä asiassa meidän kanssamme on todella tärkeää, ja miksi sitä olisimme toivoneet jo hankkeen aikaisemmassa vaiheessa. Me keskustelemme asiasta mielellämme, ymmärrämme jokaisen osapuolen intressit tässä asiassa, mutta kohtuullista on, että myös hankkeen muut osapuolet, kunta mukaanlukien, ymmärtävät hankkeesta eniten kärsivien oikeuksia. Palataan asiaan. t.heli Pessala On Mon, Dec 12, 2011 at 1:51 PM, Antti Kailio <antti.kailio@hartola.fi> wrote: 1