HANKEAVUSTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUS BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto! Enemmän duona kuin soolona on kehittämishanke, jota koordinoi Porvoon kaupungin nuorisopalvelut. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää, mallintaa ja raamittaa koulujen ja nuorisotyön yhteistyötä Porvoossa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat perusopetuksen koulut, lukio sekä toisen asteen oppilaitokset, koulujen oppilashuollot ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt. Hankkeen toisena tavoitteena on lisätä ja syventää työntekijöiden taitoja, tietoja osaamista eri teemoista ja asiakokonaisuuksista. Hankkeelle palkataan kokopäiväinen hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän vastuulla ovat mm. kouluyhteistyön käytännön kokonaisuuden hallinta ja koordinointi, uusien työmuotojen ja toimintojen kehittäminen ja kokeilu yhdessä työntekijöiden kanssa, koulutuksen järjestäminen työntekijöille osaamisen lisäämiseksi ja syventämiseksi. Hankkeen visio: "Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista". TAUSTATIETOJA JA AJATUKSIA HANKKEELLE Porvoon nuorisopalveluissa on lähdetty kartoittamaan, kehittämään ja raamittamaan nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä syksystä 2011 lähtien. Porvoossa ei ole tällä hetkellä tarkempaa suunnitelmaa ja raamitusta siitä, mitä kaikkea kouluyhteistyö pitää sisällään ja millaisin muodoin yhteistyötä tehdään. Yhteistyötä tehdään, mutta pääsääntöisesti työ ei ole suunnitelmallista ja/tai pitkäjänteistä. Nuorisotyöntekijät eivät tiedä mitä saa ja voi tehdä (resursointi) ja koulut eivät tiedä kehen ottaisivat yhteyttä ja missä asioissa. Nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena, niin koulujen kuin nuorisopalveluidenkin puolelta. Kouluissa ja nuorisotyössä ei koeta enää, että olisimme toinen toistemme uhka vaan päinvastoin olemme yhteisesti alkaneet miettimään yhteistyötä lasta ja nuorta ajatellen, ei sitä mihin hallintokuntaan kuulumme. Lapsen ja nuoren arki koostuu koulunkäynnistä ja vapaaajan vietosta netissä, kavereilla, kaduilla, nuorisotiloilla, harrastusten parissa tai kotona. Kouluilla ja nuorisotyöllä on paljon yhteisiä kasvatustavoitteita ja toimintoja ja nuorisotyö täydentää koulun oppimista ja tuo kouluihin oman uuden toimintaympäristön. Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista. (Kiilakoski Tomi, 29.11.12,Kotka). Nuorisopalveluilla ja kouluilla on yhteinen vastuu kasvatuksesta ja kasvuympäristöstä! 1
Lapset ja aikuiset (vanhemmat ja koulun henkilökunta) kokevat nuorisotyöntekijän olevan positiivisella tavalla ulkopuolinen aikuinen, jonka toivotaan olevan läsnä kuuntelemassa ja tarvittaessa auttamassa lapsia ja aikuisia. Hänen toivotaan pitävän oppitunteja ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin, murrosikään sekä vapaaajan haasteisiin ja iloihin liittyen. Hänen toivotaan toimivan linkkinä lasten ja aikuisten, koulun ja kodin sekä koulun ja vapaa-ajan välillä. Hänen toivotaan toimivan tulkkina ja äänitorvena, henkilönä, joka tuo lasten näkökulmaa esille aikuisten arjessa. (Opinnäytetyöstä, Positiivisella tavalla ulkopuolinen, viite jäljempänä) Kouluja on paljon! Porvoossa on yhteensä 28 suomen- ja ruotsinkielistä ala- ja yläkoulua ja lisäksi toisen asteen kouluja sekä erityisluokkia ja -ryhmiä. Maantieteellisesti alakoulut ovat pitkienkin välimatkojen päässä, keskustasta maaseudulle. Yläkouluun siirtyessään kaikki nuoret suuntaavat kaupungin keskustaan. Oman haasteen ja rikkauden tuo myös Porvoossa asuvat ja koulua käyvät maahanmuuttajanuoret ympäri maailmaa. Yhteistyötä suunniteltaessa pohdimme; Pitäisikö kaikkien koulujen / luokkien saada tasapuolisesti nuorisotyön palveluja käyttöönsä? Minkälaisia palveluja koulut toivovat? Miten ja mille kouluille palveluja pitäisi kohdentaa? Mitä voisimme toteuttaa ja järjestää yhdessä koulujen tai muiden kaupungin tehtäväalueiden kanssa? Kouluyhteistyö on yksi nuorisotyön työmuoto. Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee 21 nuorisotyöntekijää (12 nuorisotiloissa, 3 palvelutuotannossa, 4 erityisnuorisotyössä, 2 etsivän nuorisotyön siipi hankkeessa) ja 2 nuorisotyön esimiehinä. Suunnitelmissa on, että jokaisen nuorisotyöntekijän työtehtäviin tulee kuulumaan tulevaisuudessa kouluyhteistyö eri muodoissa. Kouluyhteistyön resursoinnin miettiminen on myös haastavaa. Myös se, että minkälaista osaamista nuorisotyöntekijä tarvitsee kasvatustyöhön toimiessaan nuorten kanssa? Onko osaamista riittävästi ja millaisia taitoja ja tietoja tarvitaan? Päihteet, mielenterveys, hyvinvointi, mediataidot, hyvinvoointi, ryhmäytystaidot. Miten paljon nuorisotyöntekijän ajasta tulisi kohdentaa kouluyhteistyöhön, niin ettei perusnuorisotyön tekeminen ja muu nuorisotyö jää jalkoihin? Mitä on perusnuorisotyö? Vai tuleeko nuorisotyö muuttumaan uusien koulunuorisotyön tuomien työmuotojen myötä? Onko koulunuorisotyö iso osa perusnuorisotyötä tulevaisuudessa? 2
Porvoossa nuorisopalveluiden puolesta on kartoitettu kevään 2012 aikana koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyön nykytilaa sekä toiveita, tarpeita ja ajatuksia tulevaisuuden yhteistyölle kyselyn avulla. Kysely tehtiin yhteensä 46 koulun työntekijälle 10:llä eri koululla ala -ja yläkouluista toiseen asteeseen - joiden kanssa nuorisopalvelut tekee yhteistyötä eniten tällä hetkellä. Lisäksi kaikki nuorisotyöntekijät vastasivat heille laadittuun omaan kyselyyn. Koulujen vastausprosentti oli 72 % ja nuorisotyöntekijöiden 100 %. Kyselyt olivat osa Humakin yhteisöpedagogiksi valmistuneen opinnäytetyötä, jonka tilaajana oli Porvoon nuorisopalvelut (valmistui huhtikuussa 2012) - Kannattaa tehdä yhdessä! - Porvoon nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön nykytilan kartoitus ja ajatuksia tulevaisuuden kehittämistyöhön. (Ote osasta kyselyn tuloksista LIITTEENÄ) Samaan aikaan valmistui toinenkin opinnäytetyö liittyen koulujen ja nuorisotyön yhteistyöhön - Positiivisella tavalla ulkopuolinen - Nuoriso-ohjaaja alakoulun Huolenpito-ohjelmaa toteuttamassa. Työssä pohditaan Porvoon Keskuskoululla (alakoulu) toteutettua huolenpito-ohjelmaa. Työt löytyvät Thesuksesta allaolevan linkin takaa. https://publications.theseus.fi/search?scope=10024%2f2050&query=kullberg&rpp= 10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae Opinnäytetyöt antavat hyvää materiaalia ja pohdintaa kehittämistyölle. Erityisesti positiivinen palaute yhteistyön merkittävyydestä kannustaa kehittämään tulevaisuutta. Tulemme saamaan koulunuorisotyön kehittämiseen myös Kanuuna (Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto) verkostosta tukea, apua ja kannustusta. Kanuunassa on alkanut koulunuorisotyöhanke (2012 2014) tutkija Tomi Kiilakosken johdolla. Varsinaisiksi hankekunniksi on valittu Hyvinkää, Kokkola, Kuopio, Lahti ja Oulu. Muut kunnat saavat halutessaan olla kummikuntia. Porvoo on ilmoittautunut innostuksensa olla aktiivinen kummikunta. Kanuunan hankkeessa mietitään paljon samanlaisia asioita, kuin mitä mekin pohdimme Porvoossa. Kanuunan hankkeen puitteissa järjestetään koulunuorisotyöhön liittyviä seminaareja pari kertaa vuoden 2013 aikana. Kummikunnat tiedottavat toiminnastaan tutkijakehittäjä Kiilakoskea keskustelujen pohjaksi ja näin Porvoo voi saada uusia näkökulmia työhön. Tomi on käytettävissä kehitystyössä ja tarvittaessa tulee kutsuttuna Porvooseen tueksi. 3
Missä vaiheessa olemme nyt? Syyskuussa 2012 saimme koulujen käyttöön ensimmäisen luonnoksen koulutarjottimesta kouluille servicebrickan för skolorna (LIITE). Sähköisestä tarjottimesta, koulut voivat nyt ja tulevaisuudessa tutustua yhteistyömuotoihin ja poimia eri toimintamuotoja itselleen, esimerkiksi teematunteja eri aiheista, vierailut nuorisotiloilla, vanhempainillat, ryhmäytystunnit, polut ja putket eri teemoista ja muut nuorisopalveluiden palvelut. Toki tarkoituksena on, että resursseihin saadaan mahtumaan myös tukea, apua ja puuttumista eri akuutteihin tilanteisiin esim. kiusaaminen. Tarjotin molemmilla kielillä löytyy nuorisopalveluiden nettisivuilta, johon sitä päivitetään. Linkit tarjottimeen löytyvät myös koulujen sivuilta suoraan. Tärkein osio tarjottimesta oli nyt alussa yhdyshenkilöiden / yhdysnuorisotilojen nimeäminen jokaiselle koululle. Tarjotin käytiin kertomassa tutuksi ala- ja yläkoulujen rehtoreille sekä oppilashuollon kuraattoreille. Yhdyshenkilöt/tilojen työntekijät ovat vierailleet (tulevat vierailemaan) jokaisella koululla, maalaiskyliä myöten nyt syksyn aikana. Kiertueen aikana tarjotin on tehty tutuksi koulujen henkilökunnalle. Samalla nuorisotyöntekijät ovat kuulleet toiveita, haasteita ja yhteistyöideoita, joita koulut toivovat. Vastaanotto on ollut erinomaisen hyvää! Ja tämä hyvä innosti hakemaan hankerahoitusta kehitystyöhön! Hanketyötekijän turvin Porvoon nuorisopalvelut pääsisi kehittämään keskitetymmin ja tehokkaammin yhteistyökuvioita. Nyt on hyvä takoa, kun rauta on kuuma! HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET 1. Yhteistyön laajentaminen, mallintaminen ja käytäntöjen vakinaistaminen nuorisotyön ja koulujen välillä Koulutarjotin-servicebrickan osaksi nuorisotyön ja koulun työarkea. 2. Työntekijöiden osaamisen, taitojen ja tietojen lisääminen ja syventäminen. YHTEISTYÖTAHOT - Porvoon perusopetuksen koulut, lukiot sekä toisen asteen oppilaitokset - Koulujen oppilashuolto - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt - Kanuuna verkosto 4
HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2013 31.12.2015 MITÄ KAIKKEA KEHITTÄMISHANKE PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Hanketyöntekijä Hankkeen käytännön työn koordinointiin palkataan 1.5.2013 31.12.2015 kokopäiväinen (38,25 h /vko) hanketyöntekijä. Kouluyhteistyöhön liittyviä suunnitelmia tehdään nuorisopalveluissa koko ajan jo nyt. Touko-kesäkuussa hanketyöntekijä pääsee mukaan kevääksi suunniteltuihin toimintoihin mukaan sekä perehtymään, kehittämään ja suunnittelemaan jo syksyn 2013 kuvioita, jolloin koulujen lukuvuodet alkavat. Hanketyöntekijän työtehtäviin kuuluu: 1. Nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön kokonaisuuden hahmottaminen, käytännön työn koordinointi ja kehittämistyön suunnittelu. 2. Kehittää ja ideoida yhteistyön muotoja yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden ja koulujen henkilökunnan kanssa. 3. Olla mukana toimintojen toteutuksessa. 4. Suunnitella ja toteuttaa koulutuksia työntekijöille (koulujen henkilökunta+nuorisotyöntekijät) tarpeiden ja toiveiden perusteella. 5. Luoda yhteistyömuotoja myös muiden toimijoiden välillä (yhdistykset, kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt, kaupungin muut tehtäväalueet ) 6. Raportoida ja tilastoida toimintoja. Asiat, keskittymisalueet, menetelmät, keinot, huomiot ja työtavat, joita haluamme toteuttaa hankkeen aikana. Mitä otamme huomioon hankkeen kulussa? Tavoitteena määritellä nuorisopalveluiden resurssit kouluyhteistyöhön; kuka tekee, millä kouluilla, mitä tekee ja kuinka usein? Osaamiskartoituksella kartoittaa nuorisotyöntekijöiden osaaminen. Millaisia koulutuksia järjestetään? Käytetään hyväksi jo olemassa olevia koulutuskokonaisuuksia esim. Kiva koulu, Friends (Aseman lapset), Stegvis (Folkhälsan). Opitaan yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Nuorisotyöntekijöiden tavoitteena on kohdata lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti. Löytää kontaktipintaa muihinkin kuin nuorisotiloilla käyviin nuoriin. Kouluissa tavoitetaan kaikki nuoret! 5
Organisaatiomuutoksen myötä nuorisopalveluista tuli osa kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja (liikunta, kirjasto, kulttuuri, molemmankieliset kansalaisopistot, taidekoulu ja musiikkiopisto) vuoden 2011 alussa. Yhteinen kuvapalveluohjelma on valmistunut. Siinä kuvapalvelut ovat sitoutuneet tekemään yhteisen opetussuunnitelmatarjottimen kouluille ja oppilaitoksille, palvelemaan Porvoolaisia koululaisia. Kehittämistyö jatkuu osana hanketyöntekijän työnkuvaa. Kuvapalvelut toteuttavat koululaisten loma-aikoina toimintaa. Yhteistä tiedotusta kehitetään yhdessä koulujen kanssa. Kuvapalveluiden tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä kehitetään yhteisiä kouluja palvelevia toimintoja. Koulujen ja vanhempien toiveesta suunnitellaan koululaisille vapaa-aika- ja harrastemessut, jossa esitteillä on eri harraste ja vapaaajanviettomahdollisuuksia Porvoossa. Porvoossa toimineen monikulttuuriseen työhön kohdennetun Nella hankkeen hyvin alkaneita yhteistyömuotoja valmistavien luokkien (ala- ja yläkoulut ja ammattikoulu) kanssa kehitetään, mm hyvän kotoutumisen edistämiseksi. Suvaitsevaisuus ja rasismin ehkäisy on tärkeä kasvatuksellinen asia kouluille tarjottavista teemoista. Porvoon kaksikielisyys on rikkautta, mutta se tuo myös haasteita kouluyhteistyöhön. Nuorisotyöntekijöiden ruotsin kielen osaamista pyritään kehittämään; rohkaistaan ruotsin kielen käyttöön. Palveluja pitäisi voida tarjota tasapuolisesti sekä suomen että ruotsin kielellä. Ovatko kieliryhmien tarpeet samanlaiset? Porvoossa on paljon kouluja kylissä, maaseudulla ja etäisyydet ovat pitkiä. Miten luoda ja mahdollistaa mahdollisimman tasapuolisesti palveluja myös pienille kyläkouluille?! Hankeraha mahdollistaa kyläkoululaisten tuomisen esim. yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestämme keskitetysti nuorisotiloilla kouluaikaan. Tai vastaavasti nuorisotyöntekijät matkaavat kyläkouluille vaikkapa teematuntien pitoon. Tarpeellisuus ja tarve pitää kokeilla ja todentaa, jotta jatkossa kuljetuksiin löytyisi määrärahoja vaikkapa opetuspalveluiden talousarviosta. Mietimme kouluja viitenä kokonaisuutena Yläkoulut (Pääskytie, Linnajoki, Strömborgska, Lyceiparkens, Albert Edelfelt), Suuret alakoulut (Keskuskoulu, Kvarnbackens, Peippo, Huhtinen, Albert Edelfelt), Pienet alakoulut, toinen aste ja erityiskoulut / luokat. 6
Hankehakemuksessa tarkoitetun koululla työskentelevän nuorisotyöntekijän työtehtävät kohdistuvat etupäässä ryhmätoimintoihin, ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön hengessä. Suunnitelmallinen yksilötyö jää opettajille, kuraattorille, psykologille ja erityisnuorisotyöntekijöille. Nuorisotyöntekijä voi toimia yksittäisen oppilaan ja perheen tukena heidän sitä erikseen pyytäessä. Nuorisotyöntekijän yhteistyötä koulukuraattorin ja -psykologin ja muun verkoston kanssa tulisi kehittää. Siten nuorisotyö voisi tehdä entistä tehokkaammin ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä ryhmien ja kokonaisten kouluyhteisöjen kanssa koulujen oppilashuoltoryhmiä tukeakseen. Hyödyntämällä nuorisotyön verkostoja ja linkkejä kolmannen sektorin toimijoihin voitaisiin kouluilla hyödyntää. Vaikuttamiseen kasvattaminen kuuluu nuorisotyöhön luonnollisena osana. Nuorisotyö tarjoaa kanavia ja tukea oppilaiden kuulemiseen ja huomioon ottamiseen heitä koskevissa asioissa. Oppilaskuntien työn tukeminen, eri koulujen oppilaskuntien tapaamiset sekä nuorten ja päättäjien tapaamistilaisuudet säännöllisesti toteutettuna takaavat kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet oppia keinot vaikuttamiseen ja omien mielipiteiden esittämiseen. Mitä muita tapoja saada nuoret mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan? Nuorisotyöntekijä voi toimia osana oppilashuoltoryhmää ennaltaehkäisevää työtä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oppilashuoltotyö mielletään usein liittyvän vain korjaavaan työhön. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kuitenkin kouluja kehotetaan tukemaan yhteisöllisyyttä edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. Luokka-asteiden nivelvaiheet 6 lk -> 7 lk ja 9 lk -> toinen aste koettiin kyselyiden (opinnäytetyö) perusteella tärkeiksi! Luomme nivelvaiheeseen jatkumon, joka alkaa kuudennelta ja päättyy toiseen nivelvaiheeseen, siirtymiseen ja asettumiseen toiselle asteelle. Pyrkimyksenä on, että nuorisopalvelut yhdessä koulun henkilökunnan kanssa tapaa nuoret /luokat kerran vuodessa jonkun teeman merkeissä. Siirtymisvaihe kuudennelta seitsemännelle luokalle on nuorelle suuri mahdollisuus, mutta myös muutos. Kun oma keho suuressa on muutosvaiheessa vaihtuvat myös koulurakennus, luokkakaverit ja opettajat. Porvoossa on useita pieniä kyläkouluja, joiden oppilaille siirtyminen keskustan suuriin yksiköihin ravistelee nuoren turvallisuuden tunnetta. Onkin merkittävää, että oppilaalla on muutosproses- 7
sissa mahdollisuus käsitellä muutoksen aiheuttamia tunteita, negatiivisia ja positiivia. Opettajat toivoivat aikaisemmin toteutetulle päihdeputkelle jatkoa. Putki koettiin hyväksi ennaltaehkäiseväksi ja valistavaksi toiminnoksi. Uutta polkua, uusin kehittynein ideoin lähdetään kehittämään yhteistyössä verkoston kanssa. Seiskapäiviä on toteutettu jo vuosia, mutta toiveita päivien sisällön muuttamisesta on tullut sekä kouluilta että nuorisotyöntekijöiltä. Päivät halutaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja sisällöiltään tavoitteellisimmiksi. Valmistelutyö alkaa. Sosiaalinen media, verkkonuorisotyö on kiinteä osa nuorisotyöntekijän arkea tänä päivänä. Netistä on tullut luontainen nuorten vapaa-ajan viettopaikka, jossa kohdataan tuttuja ja tuntemattomia kavereita. Netti on myös paikka, jossa esim kiusaamistakin tapahtuu. Työntekijöiden tietotaidon lisääminen on tärkeää tällä alueella. Vanhemmat ja opettajatkin toivovat tukea ja apua asiassa ja nuoret tarvitsevat ohjeistusta netissä hengailuun! Luokkaprojekti; Oppilashuoltoryhmän ja luokanopettajan muodostamassa tiimissä herää huoli jonkin luokan oppilaan tai oppilaiden koulussa viihtymisestä, turvallisuuden tunteen häiriintymisestä tai huomataan jonkin muun seikan häiritsevän oppilaiden hyvinvointia. Mitä tehdä? Nuorisotyöntekijän avulla ja tuella toteutetaan ennalta suunniteltu tavoitteellinen luokkaprojekti yhdessä esim. luokan opettajan tai valvojan, koulunkäyntiavustajan, erityisopettajan tai kuraattorin kanssa. Projektilla on aina selkeä aloitus, toteutusvaihe ja päätös. Lopussa arvioidaan kuinka yhdessä asetettuihin tavoitteisiin on päästy ja sovitaan jatkosta. Porvoossa toteutetaan kouluterveyskysely 2013. Vastauksissa esille tulevat tarpeet otetaan huomioon toimintoja suunniteltaessa. 8
HANKKEEN TALOUSARVIO Hankkeen talousarvio koostuu Porvoon nuorisopalveluiden omarahoitusosuudesta, joka koostuu suurelta osin nuorisotyöntekijöiden palkkakuluista. Tarkoituksena on sisällyttää jokaisen nuorisotyöntekijän työaikaan n. 2 h viikossa (vuonna 2013) ja seuraavina vuosina n. 3 h viikossa. Hankkeen kokonaistalousarvion suurimmat kustannukset ovat hanketyöntekijän palkkakustannukset asiantuntijapalkkiot, työntekijöiden koulutuksiin ja hanketyöntekijän osallistumismaksut koulutuksiin materiaali- ja välinekustannukset matkakustannukset, jotka mahdollistavat liikkumisen myös kyläkouluihin ja sieltä poispäin. laitehankinnat, tietokone ja atk-yhteydet, käyttömaksut Erillinen talousarvio liitteenä. HANKKEEN HALLINNOINTI JA OHJAUS Hanketta hallinnoi nuorisopalvelut. Hankevastaavana toimii nuorisoasiamies Nina Siltakorpi, joka toimii myös hanketyöntekijän esimiehenä. Porvoon keskustan nuorisotila Zentra on hanketyöntekijän työpiste, josta käsin hän työskentelee. Hanketyöntekijän tueksi on hyvä nimetä sekakielinen moniammatillinen ryhmä, joka ohjaa hankkeen toimintaa. Ryhmä koostuisi 6-8 henkilöstä Hanketyöntekijä, suomenkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, ruotsinkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, oppilashuollon edustaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtoryhmän nimeämä edustaja ja 1-2 edustajaa nuorisopalveluista. Lisäksi nimetään kieliryhmäkohtaiset tiimit, joissa on kerran vuodessa mahdollisuus paneutua asioihin kielikohtaisesti. VAKINAISTAMISSUUNNITELMA VISIO: Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista. - Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Porvoolla on selkeä raamitus koulunuorisotyöhön! Servicebrickan on monipuolistunut ja saanut sisältöönsä monia uusia herkkuja. 9
- Sekä nuorisopalvelut, että koulut ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja koulunuorisotyö on sisällytetty koulujen opetussuunnitelmiin sekä nuorisopalveluiden toimintasuunnitelmaan. Nuorisotyön tekeminen yhteistyössä koulujen kanssa on osa nuorisotyöntekijän työarkea. - Hankkeen aikaansaama tulos voi vaikuttaa siihen, onko nuorisopalveluilla nuorisotyöntekijä, joka jatkossakin koordinoi kouluyhteistyötä kokopäiväisesti. - Porvoolla on työntekijöitä, jotka omaavat monipuolista osaamista. LANUKKEEN KOHDAT, JOITA HANKE TOTEUTTAA Bricka hankkeen tavoitteet ja sisältö toteuttavat seuraavia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohtia: Strateginen tavoite 1 Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi o 1.1. Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet o 1.2. Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus o 1.3. Oppilaskuntatoiminta o 1.4. Tietoyhteiskuntaosallisuus ja mediataidot Strateginen tavoite 2 Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan o 2.1. Nuorisopalvelut lähipalveluina o 2.2. Harrastusten saavutettavuus o 2.3. Lasten ja nuorten oma toiminta o 2.4. Kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 4 Yhdenvertaisuus toteutuu o 4.1. Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus o 4.3. Alueellinen yhdenvertaisuus Strateginen tavoite 7 Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada itselleen korkeatasoinen koulutus o 7.2. Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus Strateginen tavoite 8 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä o 8.2. Oppilas- ja opiskelijahuolto 10
o 8.3. Kiusaaminen o 8.5. Päihteet ja mielenterveys Strateginen tavoite 9 Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä 9.1. Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio 9.2. Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen Nina Siltakorpi nuorisoasiamies, Porvoon kaupungin nuorisopalvelut 11