Tekijä(t) - Författare - Author(s) Heikkilä Rauha ja Wiili-Peltola Erja (toim.) Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN 1459-9112 ISBN paperi papper paper 978-952-223-830-6 Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 23 Osanumero - Del nummer Part number 2010:1 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon palvelujen tuotteistamishanke toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vuosina 2008 2010. Tavoitteena oli laatia yhdistettyyn kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen työvälineenä. RUG-pohjaisen tuotteistuksen lähtökohtana oli Resident Assessment Instrument (RAI) -järjestelmään sisältyvä RUG-III HC (Home Care)/22 -luokitus (Resource Utilization Groups), joka kuvaa kotihoidon asiakasrakenteen. Tuotteistamisessa päädyttiin 11 tuotteeseen: 1. Monialainen kuntoutus 2. Vaativa sairaanhoito 3. Akuuttihoito 4. Muistisairausasiakkaan hoito 5. Muistihäiriöasiakkaan hoito 6. Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 7. Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 8. Erittäin vaativa hoitotyö 9. Vaativa hoitotyö 10. Perushoito 11. Aktivoiva hoitotyö. Tuotekuvauksien työstäminen toteutettiin siten, että ensin pienryhmä analysoi useiden asiakkaiden RAI-arviointeja jokaisesta RUG-III HC/22 alaryhmästä. Tämän jälkeen tuotekuvauksia jatkettiin tilastoillisin menetelmin käyttäen RAI-järjestelmän muuttujia ja mittareita. Hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu. RUG-pohjaisessa hinnoittelussa vakioitiin kustannuspainolla kustannukset, jotka vaihtelevat hoitoisuuden mukaan. RUG-III HC/22 hintataulukon kuukauden kokonaiskustannus saatiin yhdistämällä kustannuskomponentit, vakioitu hinta ja kiinteä hinta. Tuotteiden hinnat laskettiin hintataulukoista painotetulla keskiarvolla. RUG-III HC/22 -luokitus mahdollistaa palvelujen ja hoidon kuvaamisen sekä hinnoittelun. RUG-pohjaista hinnoittelujärjestelmää voidaan soveltaa kuntatason ohjausjärjestelmänä moniin tarkoituksiin. Avainsanat - Nyckelord - Key words Te-050.doc 17.3.2010 Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 48183 Sähköposti: kaisa.halonen@hel.fi Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 48183 E-post: kaisa.halonen@hel.fi Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services PB 6000, 00099 Helsingin kaupunki Telephone: +358-9-310 48183 E-mail: kaisa.halonen@hel.fi
Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti (30.8.2010) SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta... 2 2. Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet... 2 3. Tuotteistuksen lähtökohdat... 3 3.1 Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/22... 3 3.2. RUG- maksujärjestelmän kehittäminen... 5 4. Hankkeen toteutus... 5 4.1 Hankkeen organisointi... 5 4.2 Tuotteistuksen toteutus... 6 5. Helsingin kotihoidon tuotteet... 9 5.1 Tuotehierarkia... 9 5.2 Tuotteet... 10 6. Kotihoidon kustannukset... 16 6.1. Kotihoidon asiakasrakenne... 17 6.2. RUG-III HC/22 hintataulukko... 18 7. Yhteenveto... 23
1. Tausta Helsingin kaupungin terveyskeskuksen palvelujen tuotteistaminen on jatkoa ns. Kalleus -projektille (Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hanke vuosina 2003 2005). Terveyskeskuksen tuotteistushankkeessa laadittiin vuoden 2007 aikana esiselvitys, jonka perusteella tuotteistus päätettiin aloittaa Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Kotihoidon tuotteistukseen liittyvät hankkeet Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on toteutettu vuonna 2006 2007 Mobiilihoitaja I -hanke terveyskeskuksen ja Medixinen yhteistyönä. Hankkeessa kerättiin työaikaa koskevaa tietoa ammattiryhmittäin. Mobiilihoitaja II -hanke on jatkanut edellistä hanketta Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon, Medixinen sekä Culminatum Oy:n yhteistyönä. Pilotti on toteutettu lokakuusta 2008 tammikuuhun 2009, raportti koko hankkeesta on valmistunut huhtikuussa 2009. Tämän hankkeen tietoja voidaan hyödyntää muissa hankkeissa. Pilotissa asiakaskäynnit on kirjattu tunnistekortin (vrt. sirukortti) ja matkapuhelimen avulla Medixinen serverille, johon kaikki hoitajien suorittamat asiakaskohtaiset käynnit ovat siirtyneet automaattisesti. Kerätyn tiedon pohjalta on voitu laskea käynnin vaatima aika. Hanketta rahoitettiin maakunnallisella kehittämisrahalla Uudenmaan liiton kautta. Muita Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa meneillään olevia hankkeita ovat Palvelupalettihanke kaupungin ja Helsingin yliopiston (professori Yrjö Engeström) yhteistyönä ja Sosiaaliporras RAI-hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. 2. Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet Tuotteistuksen tavoitteena oli laatia kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen apuvälineenä. Mallin hyödyntämisalueita ovat mm. eri yksiköiden välisten tuottavuuserojen vertailu ja yksikön tuottavuuden kehittymisen seuraaminen ajassa. Näiden tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa tai toimintakäytäntöjä muuttaa siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut tehokkaasti. Tuotteistushankkeen ohjausryhmässä 7.3.2007 hankkeelle vahvistettiin seuraavat tavoitteet: Tuotteistus on 1. väline, jonka avulla voidaan arvioida väestön palvelujen tarvetta 2. auttaa järjestämään tarpeen mukaiset palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen 3. kuvaa potilastyöhön liittyvät tehtävät 4. syntyy rutiinitiedonkeruun avulla 5. mahdollistaa objektiivisen vertailun 6. väestölähtöinen lähestymistapa, ei toimipaikkalähtöinen 7. ydintietojen määrittely ja kirjautuminen käynnin yhteydessä (henkilötason tunniste jokaisesta käynnistä, käynnin pituus, toimenpiteet, ammattihenkilö etc.) 8. perustuu painokertoimeen, joka kuvaa asiakkaan hoidon vaativuutta, aikaa, henkilöstöresursseja etc. 9. voidaan soveltaa myös muiden kuntien perusterveydenhuollon tuotteistuksessa 2
3. Tuotteistuksen lähtökohdat 3.1 Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/22 Kotihoidon tuotteistuksen lähtökohdaksi valittiin RAI-järjestelmään (Resident Assesment Instrument) sisältyvä RUG-luokitus (Resource Utilization Groups). Luokitus perustuu asiakkaan RAI-arviointiin, jonka tuottama tieto kuvaa asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti. Kotihoidon RUG-III HC(Home Care)/22 muodostuu seitsemästä pääluokasta ja 22 alaluokasta. Alaluokat kuvaavat asiakkaan hoidon vaativuuden ohella hoitoon käytettyä aikaa, joka määritellään kustannuspainon suhdelukuna. Kotihoidon RUG-III HC/22:ssa on huomioitu virallisen hoidon vaativuuden lisäksi myös epävirallista, esim. omaisten toteuttamaa hoitoa. RUG-III HC/22 luokittaa jokaisen asiakkaan yhteen seitsemästä pääryhmästä. Pääluokissa asiakas luokitellaan pääryhmänsä alaluokkiin lähinnä fyysisen toimintakykynsä mukaan. Koska luokitus on hierarkkinen, jokainen asiakas sijoittuu johonkin seitsemästä pääluokasta aina saman järjestyksen mukaan arvioituna. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmissä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Kuvio 1 kertoo pääluokkien nimet ja alaluokkien hoidon vaativuutta kuvaavan suhdeluvun, kustannuspainon. Taulukossa 1 on RUG-III HC/22 -luokituksen selitykset, jotka liittyvät kuvioon 1. Taulukko 1. RUG-luokituksen selitykset Pääryhmä Alaryhmän Selite Alaluokka lyhenne Monialainen kuntoutus RA R= Special Rehabilitation A RB R= Special Rehabilitation B Erittäin vaativa hoito SE1 SE=Extensive Services 1 SE2 SE=Extensive Services 2 Erityishoito SSA SS=Special Care A SSB SS=Special Care B Kliinisesti monimuotoinen CA C=Clinically Complex A CB C=Clinically Complex B CC C=Clinically Complex C Kognitiivisten toimintojen heikentyminen IA I=Impaired Cognition A IB I=Impaired Cognition B Käytöshäiriöt BA B=Behavioral Problems A BB B=Behavioral Problems B Heikentynyt fyysinen toimintakyky PA P=Reduced Physical Functions A PB P=Reduced Physical Functions B PC P=Reduced Physical Functions C PD P=Reduced Physical Functions D 3
Asiakas Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen kuntoutus Special Rehabilitation ADL EI 4-10 RA 11-15 RB 3,07 RA_1 1,13 RA_2 1,70 Erittäin vaativa hoito Extensive Services EI ADL>7 HOIDOT 1 SE1 1,86 2 SE2 3,42 Sairaanhoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat Erityishoito Special Care EI ADL 7-13 SSA 1,17 14-15 SSB 3,98 Kliinisesti monimuotoinen Clinically Complex EI ADL 4-5 CA 6-10 CB 1,94 11 15 CC 2,26 CA_1 0,70 CA_2 1,27 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen Impaired Cognition EI ADL<11 CPS>3 ADL 4-5 IA 6-10 IB 1,80 Muistihäiriöiset/ käytösoireiset asiakkaat Käytöshäiriöt Behavioral Problems EI ADL<11 ADL IA_1 0,57 IADL 0 BA_1 0,59 4-5 BA IA_2 1,29 IADL 1-3 BA_2 1,00 6-10 BB 1,30 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky Reduced Physical Functions ADL 4-5 PA 6-8 PB 1,46 9-10 PC 1,94 11 15 PD 2,26 ADL 0 IADL 1-3 PA_1 0,50 PA_2 0,94 Kuvio 1. RUG-III/22 luokitus ja kustannuspaino alaluokittain Kuviossa 1 kustannuspaino pohjautuu hoitohenkilökunnan asiakkaille antamaan aikaan. Kustannuspaino on suhdeluku, joka kuvaa hoitohenkilöstön erilaisille asiakkaille eri tavoin kohdentamaa aikaa ja osaamista. Asiakaskohtaisen hoitoajan keskiarvo vakioidaan yhdeksi. Perushoitoa tarvitsevien asiakkaiden saama hoito on pääasiallisesti kevyttä perushoitoa, kun kustannuspaino on alle yhden. Vastaavasti asiakkaan hoito on vaativaa perushoitoa kustannuspainon ollessa yli yhden. THL julkaisi kotihoidon kustannuspainot kesällä 2009 ja hankkeen alkuvaiheessa käytettiin testattavia kustannuspainoja. Alustavia painokertoimia voitiin käyttää tuotteistuksen suunnittelussa välittömästi. RUG-III HC/22 -luokitukseen perustuvaa tuotteistusta voidaan pitää hyvänä lähtökohtana, sillä se kuvaa asiakaslähtöisesti palvelutarvetta ja asiakasrakennetta nykyistä käyntimäärään perustuvaa 4
menetelmää paremmin. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuva tuotteistus toimii johdon ja esimiesten työkaluna sekä kehittämisen lähtökohtana. Tuotteistuksen avulla voidaan arvioida sekä asiakkaan hoidon tarpeita että henkilökunnan määrää ja osaamistarpeita. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuvaa tuotteistusta voidaan yhdistää hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tällöin on mahdollista tarkastella annetun hoidon vaikuttavuutta. Tuotteistus mahdollistaa vertailun eri palvelutuottajien ja kuntien välillä. 3.2. RUG- maksujärjestelmän kehittäminen THL on käynnistänyt yhdessä sidosryhmien kanssa (Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki) hankkeen, jossa kehitetään kansallista maksujärjestelmämallia. Mallin pohjana toimii RUGluokitus. Maksujärjestelmähankkeessa lähtökohtana on palvelun tilaajan näkökulma. Maksujärjestelmähankkeen tavoitteena on laatia valtakunnallinen hintataulukko RUG-luokkien alaryhmille. Hintataulukko voidaan laatia myös kunta- tai aluekohtaisesti. Maksujärjestelmähankkeessa on oma ohjausryhmänsä, joka päättää hankkeen etenemisestä ja siihen liittyvästä pilotoinnista. Ohjausryhmän kokouksessa on päätetty, että maksujärjestelmän kehittämisessä lähdetään liikkeelle laitoshoidosta. Kotihoidon maksujärjestelmän kehittäminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. 4. Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen organisointi Kotihoidon tuotteistushanke oli osa laajempaa Helsingin kaupungin Perusterveydenhuollon tuotteistuksen kehittämishanketta, jonka toteutuksesta vastasi terveyskeskuksen toimitusjohtajan 24.5.2007 nimeämä ohjausryhmä. Siihen kuuluivat: Riitta Simoila, kehittämisjohtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Markku Pekurinen, ryhmäpäällikkö, tutkimusprofessori, Stakes (myöh.thl) Olli Nylander, tulosaluejohtaja, Stakes (myöh. THL) Hannu Rintanen, ylilääkäri, Stakes (myöh. THL) Pirjo Tuomola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL), hankkeen projektipäällikkö, sihteeri Helena Calonius, hallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Anneli Laapotti (1.1.2008 alk. Janne Romo), tietohallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jussi Lind, suunnittelupäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Silja Paavola, varapääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koivulahti, pääluottamusmies, henkilöstön varaedustaja, Helsingin terveyskeskus. Osa-hankkeet toteutettiin kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja suun terveydenhuollossa. Kunkin osa-hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi oma projektiryhmänsä. Kotihoidon tuotteistushankkeen projektiryhmään kuuluivat: 5
Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Taina Holopainen, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heini Lehtoranta, kehittämispäällikkö, THL (20.1.2009 asti) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, THL, tuotteistuksen vastuuhenkilö Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö, THL Magnus Björkgren, projektipäällikkö, THL ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Harriet Finne-Soveri, yksikön päällikkö, THL, hankeen asiantuntija. Tuotteistuksen tuotekuvauksia valmisteli pienryhmä, johon kuuluivat: Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Soili Valkeinen, lähihoitaja, Helsingin terveyskeskus sekä THL:stä kehittämispäälliköt Erja Wiili-Peltola, Rauha Heikkilä ja Heini Lehtoranta. Kotihoidon projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa. Pienryhmä kokoontui hankkeen aikana 10 kertaa. Hankkeen loppuraportin toimittivat Erja Wiili-Peltola ja Rauha Heikkilä yhdessä terveyskeskuksen edustajien kanssa ja asiantuntijoina toimivat Magnus Björkgren ja Harriet Finne-Soveri. 4.2 Tuotteistuksen toteutus THL toteutti kotihoidon tuotteistuksen alustavan työn yhteistyössä Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustajien kanssa. Hanke aloitettiin tarkastelemalla kaikkien asiakkaiden jakautumista eri RUG-III HC/23 -alaluokkiin (kuvio 2). Ensi vaiheessa kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui prosentuaalisesti alaluokkiin PA_1, PA_2 ja IA_2. Nämä ryhmät muodostavat yhteensä yli puolet arvioiduista asiakkaista (63,8 %). PA-alaryhmään kuuluvat asiakkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia ja korkeintaan lievästi dementoituneita, mutta terveydentilaltaan vakaita. PA_1 luokkaan kuuluvat asiakkaat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta, mutta PA_2 ryhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoitamisessa. IA_2 luokassa olevien asiakkaiden kognition alenema on vähintään keskivaikea siten, että fyysistä toimintakykyä on vielä jäljellä. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoidossa. 6
% Kotihoito 30,00 25,00 26,2 23,2 20,00 15,00 14,4 10,00 8,4 5,00 0,00 0,8 0,6 0,4 0,3 0,0 2,9 0,2 4,6 2,8 1,4 1,9 RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD RUG HC 23 alaluokkaa (alaluokassa SE3 ei ole asiakkaita) Kuvio 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaiden sijoittuminen vuonna 2008 RUG-III HC/22 alaluokkiin (THL:n RAI-tietokanta 1/2008). 3,3 1,6 2,8 0,3 1,8 0,4 1,6 Taulukossa 2 on esitetty Helsingin kotihoidon RAI-arvioitujen asiakkaiden prosentuaalinen jakauma RUG-III HC/22 -alaluokissa 1/2008. Käytetyt kustannuspainot olivat alustavia. Taulukko 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaat RUG-alaryhmittäin (THL:n RAItietokanta 1/2008) Helsingin terveyskeskus, kotihoitoyksiköt RUGPL RUG cmi Lkm Prosentti 1 RA_1 1,05 25 0,81 1 RA_2 1,78 19 0,62 1 RB 2,85 12 0,39 2 SE1 1,78 9 0,29 2 SE2 4,36 1 0,03 3 SSA 1,12 90 2,92 3 SSB 3,77 7 0,23 4 CA_1 0,71 142 4,60 4 CA_2 1,27 260 8,42 4 CB 1,93 87 2,82 4 CC 2,75 43 1,39 5 IA_1 0,57 60 1,94 5 IA_2 1,32 443 14,35 5 IB 1,66 103 3,34 6 BA_1 0,56 48 1,55 6 BA_2 1,07 87 2,82 6 BB 1,58 9 0,29 7 PA_1 0,49 809 26,21 7 PA_2 0,95 715 23,16 7 PB 1,38 55 1,78 7 PC 1,73 13 0,42 7 PD 2,32 50 1,62 Yht. 3087 100,00 HUOM. ei SE3 luokkaa Verrattaessa Helsingin kotihoidon asiakasrakennetta koko maan tilanteeseen RAI-arviointitiedon 1/2008 perusteella Helsingin kotihoidossa hoidettiin dementiahoitoa (RUG:n pääryhmästä 7
Kognitiivisten toimintojen heikentyminen; alaryhmät IA_2, IB), sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitsevia asiakkaita (RUG:n pääryhmästä Kliinisesti monimuotoinen; alaryhmät CA_2, CB) muuta maata hieman enemmän ja vähemmän kevyttä perushoitoa (RUG:n pääryhmästä Heikentynyt fyysinen toimintakyky; alaryhmät PA_1, PA_2) (kuvio 3). Helsingin kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa, % 35 30 25 20 15 10 5 0 RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD Kuvio 3. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakasrakenne verrattuna maan asiakasrakenteen keskiarvoon (THL:n RAI-tietokanta 1/2008) THL laati alustavan luonnoksen tuotejaottelusta RAI-arviointitietojen 1/2008 perusteella (kts. kuvio 2 ja 3). Alustavia tuotenimiä käyttäen Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui perushoitoa tarvitsevaan PA_1 ja PA_2-ryhmään, dementiahoitoryhmiin IA ja IB sekä sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitseviin CA_1, CA_2, SSA-ryhmiin (taulukko 3). Taulukko 3. Alustava tuotejaottelu Tuotteet Alustavat tuotenimet RUG Prosenttia 1 perus kuntoutus RA, RB 2 2 erittäin vaativa hoito SE1 0 3 erittäin vaativa ja raskas hoito SE2, SE3 0 4..hoito SSB, CB, CC 4 5..hoito CA1, CA2, SSA 15,94 6 dementiahoito IA, IB 20 7 käytösoireisten hoito BA, BB 5 8 perushoito PA1 26 9 perushoito kuntoutuksella PA2 23,16 10 vaativa perushoito PB 2 11 erittäin vaativa perushoito PC 0 12 tehostettu vaativa perushoito PD 2 Yhteensä 100 Pienryhmässä käytiin läpi tuoteryhmittelyehdotusta asiakkaiden RAI-arviointilomakkeiden avulla. Koska kotihoidon RAIsoft-ohjelmistosovelluksessa ei ollut asiakaskohtaista asiakasrakenneluokitusta (RUG-III HC/22), Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustaja ja THL:n atk-suunnittelija käyttivät Mobile-II hankkeen henkilötunnisteita saadakseen RAI-aineistosta asiakkaiden RUG-luokan. Saatuja tietoja hyödynnettiin kotihoidon tuotteistuksessa. Muodostettavasta aineistosta poistettiin henkilötunnukset ja aineistosta vastasi Helsingin kaupunki. Tietojen yhdistämiseen Helsingin terveyskeskuksen toimitusjohtaja haki lupaa THL:ltä. 8
Alustavat tuotekuvaukset tuottivat pienryhmän kaksi edustajaa kokoontuen kolme kertaa. Tässä vaiheessa tuotteita oli vielä 22. Pienryhmätyöskentelyssä yhdistettiin RUG-III HC/22 alaluokkia toisiinsa ja tuotteiden määrä väheni viiteentoista. Tämän jälkeen THL:ssä testattiin tuotteita THL:ään luovutetun Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon RAI-aineiston avulla ja tuotteiden määräksi saatiin 11. 5. Helsingin kotihoidon tuotteet 5.1 Tuotehierarkia Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa päädyttiin 11 tuotteeseen. Tuotteita ovat Monialainen kuntoutus, Vaativa sairaanhoito, Akuuttihoito, Muistisairausasiakkaan hoito, Muistihäiriöasiakkaan hoito, Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Erittäin vaativa hoitotyö, Vaativa hoitotyö, Perushoito ja Aktivoiva hoitotyö. Tuotteet kuvaavat hoidon vaativuutta ja henkilöstöresurssien tarvetta. Tuotteet on kuvattu hierarkkisesti kuviossa 4. Helsingin terveyskeskus KOTIHOITO Monialainen kuntoutus Vaativa sairaanhoito Akuuttihoito Asiakkaat, joilla on kognitiivisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on psyykkisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on fyysisen toimintakyvyn tuen tarve Muistisairausasiakkaan hoito Muistihäiriöasiakkaan hoito Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Erittäin vaativa hoitotyö Vaativa hoitotyö Perushoito Kuvio 4. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Aktivoiva hoitotyö 9
5.2 Tuotteet Kuviossa 5 on esitetty Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet ja tuotekohtaisesti RUG-III HC/22 alaryhmät. Taulukossa 5 on esitetty tuotteiden osuus prosentuaalisesti. Tuote 1: Monialainen kuntoutus RA_1+RA_2+RB Tuote 2: Vaativa sairaanhoito SE2+SSB+CC+CB Tuote 3: Akuuttihoito SE1+SSA+CA_1+CA_2 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito IB Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1 + IA_2 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BB Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö BA_1 + BA_2 PD Tuote 9: Vaativa hoitotyö PB + PC Tuote 10: Perushoito PA_2 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö PA_1 Kuvio 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Taulukko 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteiden osuus prosentuaalisesti Tuotteen nimi arviointien määrä tuotteen osuus, (n) % Tuote 1: Monialainen kuntoutus 57 1,7 Tuote 2: Vaativa sairaanhoito 138 4,1 Tuote 3: Akuuttihoito 558 16,4 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito 110 3,2 Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito 561 16,5 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 11 0,3 Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 142 4,2 Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö 54 1,6 Tuote 9: Vaativa hoitotyö 64 1,9 Tuote 10: Perushoito 723 21,3 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö 981 28,9 yhteensä 3399 100 10
Tuotekuvausten pohjana käytettiin: asiakkaiden RAI-arvioinnit palveluntarveluokitusta MAPLe -15 alaluokkaa muuttujia -ADL ruokailu, henkilökohtainen hygienia, pukeutuminen, wc:n käyttö, siirtyminen, kylpeminen; liikkumien kotona + apuvälineet sisätiloissa; liikkuminen ulkona + apuvälineet ulkotiloissa; kaatumisen uhka/epävarma kävely; kaatumisen uhka/asiakas pelkää kaatumista;turvaranneke -IADL aterioiden valmistaminen, tavalliset kotitaloustyöt -Palvelujen käyttö akuuttikäynti; päivystyspoliklinikka; sairaalajakso -lääkityksestä suoriutuminen -diagnoosit (kognestiivinen sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, hemiplegia/hemipareesi, Multippeli skleroosi, Parkinsonin tauti, artriitti, lonkkamurtuma, osteoporoosi, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi, syöpä, diabetes COPD Terveydentilan vakaus -mittari CHESS Taulukossa 6 on Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset. 11
Taulukko 6. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan monialaista osaamista Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä Monialainen käyntejä kuntoutus Asiakkaat saavat mitä tahansa yhdistelmää kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- RA_1+RA_2+RB tai peheterapiaa vähintään 120 minuuttia 7 arviointia edeltävänä päivänä liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * osalla asiakkaista on epävarma kävely, joka lisää kaatumisriskiä * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona ulkona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * osa asiakkaista tarvitsee apua pukeutumisessa, wc:ssä ja pesuissa (suihku) * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua kotitaloustöissä: astianpesu, pölyjen pyyhkiminen, vuoteen sijaaminen, siistiminen, pyykki ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itsenäisesti ja lisäksi osa tarvitsee apua ruoan paloittelussa ja rasioiden avaamisessa lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, toispuoleinen halvaus, osteoporoosi * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Vaativa Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä sairaanhoito käyntejä SE2+SSB+CC+CB Asiakkailla on vakava sairaus ja huono ennuste Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, wc:ssä, pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatua * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla. Osa asiakkaista ei käy ulkona lainkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua ruokailussa * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista ei kykene valmistamaan aterioita ja osalla on ateriapalvelu lääkitys: * terveyteen vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, sepelvaltimotauti, toispuoleinen halvaus, diabetes, osteoporoosi, syöpä * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 12
Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä käyntejä Akuuttihoito Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona SE1+SSA+CA_1+CA_2 Omaisen mukana olo vaikuttaa kotihoidon käyntimääriin liikkuminen: * asiakkaat voivat olla fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista pystyy itse siirtymään, pukeutumaan, käymään wc:ssä, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne * asiakkaat tarvitsevat apua pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat liikkuvat kepin tai rollaattorin avulla itsenäisesti * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itse * osa asiakkaista valmistaa aterian itse tai avustettuna * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, osteoporoosi, COPD, * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava * osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: * asiakkaiden kognitiossa voi olla vähäistä alenemaa * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja jos asiakkailla on voimavaroja, Muistisairausasiakkaan hoito IB niin ne ovat huonosti otettavissa käyttöön * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu kepin tai rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 13
Tuotteen nimi Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1+IA_2 Erittäin vaativa käytös-oireisen asiakkaan hoito BB Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BA_1+BA_2 Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista selviytyy omatoimisesti syömisessä, wc:ssä, siirtymisessä, pukeutumisessa * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ilman apuvälinettä tai kepin tai rollaattorin avulla * ulkona osa asiakkaista tarvitsee apuvälineen lisäksi myös saattajan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin atuti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia) * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on alentunut * osa asiakkaista selviytyy itsenäisesti wc:ssä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa (suihku) ja osa tarvitsee apua näissä toiminnoissa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti kepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ulkona ja osa tarvitsee saattajan sekä rollaattorin tai pyörätuolin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti tai pienen avun turvin * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes, Parkinsonin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykykisiä * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kädet ja kasvot sekä kuivaamaan ne * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes kognitio: asiakkaiden kognitio on lievästi alentunut käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 14
Tuotteen nimi Erittäin vaativa hoitotyö PD Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt * asiakkaat tarvitsevat apua pukeutumisessa, siirtymisessä, wc:ssä, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa * kotona asiakkaat liikkuvat avustettuna rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin tai ei laisinkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua syömisessä * osa asiakkaista pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on heikkenemistä Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt Vaativa hoitotyö * asiakkaat tarvitsevat apua wc:ssä, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa PB+PC * osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * kotona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona saattajan turvin sekä rollaattorin tai pyörätuolin avulla ravitsemus: * osa asiakkaista syö itsenäisesti ja osa avun turvin * asiakkaista osa pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauri, osteoporoosi * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä Perushoito * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_2 * osa asiakkaista tarvitsevat apua pesuissa (suihku) ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sydämen rytmihäiriöt * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: * asiakkaiden kognitio on vähintään lievästi alentunut * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai on ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat omatoimisia arjessa Aktivoiva hoitotyö * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_1 * vain osa asiakkaista tarvitsee apua pesuissa (suihku) * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti * ulkona asiakkaat liikkuvat joko itsenäisesti tai pienen avun turvin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti * asiakkaat selviytyvät aterioiden valmistelusta lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt kognitio: asiakkaiden kognitio on enintään vain lievästi alentunut 15
6. Kotihoidon kustannukset Kustannus- ja toimintatiedot koottiin THL:n vertailukehittämisen kotihoidon kustannustietolomakkeen avulla kunta- ja aluetasolla ja ne edustavat vuoden 2008 tietoja. Kotihoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä kotikäynteinä ja/tai asiakasmäärinä. Tässä selvitystyössä hoidon käynnit tarkoittaa kaikki vuoden aikana toteutuneet kotihoidon kotikäynnit mukaan lukien lääkäreiden kotikäynnit. Asiakasmäärä määriteltiin kolmella eri tavalla 1) kaikki vuoden aikana hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti 2) kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti ja 3) joulukuun poikkileikkaus kotihoidon säännöllisistä asiakkaista, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa. Tämä viimeisin tieto saatiin kuusikkokuntien raportista. Taulukko 7. Helsingin kotihoidon käynnit ja asiakasmäärät 2008 Käynnit 1752210 Vuodessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 14523 Kuukaudessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 7315 Viikossa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 5987 Taulukosta 7 nähdään, että asiakasmäärä vähenee kun asiakaskriteeri tiukentuu. Verrattaessa kotihoidon kustannuksia suhteessa hoidettuihin asiakkaisiin on aina pidettävä mielessä miten asiakasmäärä on määritelty, koska se vaikuttaa keskeisesti tuloksiin. Esimerkiksi Helsingissä asiakasmäärän kertymä vuodessa (henkilötunnus kertaalleen) on kaksi kerta korkeampi kuin keskimäärin kuukaudessa. Tämä johtuu asiakkaiden vaihtuvuudesta ja tätä on syytä huomioida kustannusten vertailussa. Taulukossa 8 on verrattu asiakaskunnan vaihtuvuus jakamalla vuodessa hoidetut asiakkaat kuukaudessa hoidettuihin asiakkaisiin. Asiakkaiden vaihtuvuus tällä määritelmällä oli koko Helsingin kotihoidossa noin kaksinkertainen (1,99), pienintä etelän kotihoidossa ja suurinta pohjoisen ja itäisen alueilla. Vastaavasti kotihoidon ikärakenne (85-v %) oli korkein etelän alueella ja matalin pohjoisen ja itäisen alueilla. Asiakkaiden vaihtuvuuden ja ikärakenteen kanssa näyttää olevan selvä yhteys, mitä nuorempi ikärakenne sitä korkeampi on asiakkaiden vaihtuvuus. Taulukko 8. Asiakkaiden vaihtuvuus vuonna 2008 Asiakasmäärät HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Vuodessa hoidetut asiakkaat 14523 2288 2629 2714 2960 3932 Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) 7315 1258 1369 1370 1421 1898 Vaihtuvuus 1,99 1,82 1,92 1,98 2,08 2,07 Ikä 85- v. % 45,7 52,9 45,0 48,2 40,8 33,3 Taulukossa 9 on esitetty Helsingin kotihoidon kustannukset kustannuslajeittain. Kustannustiedoissa vuokratut/ostetut hoitaja- ja lääkäripalvelut on sisälletty henkilöstömenoihin. Kustannuksiin on myös sisälletty keskushallinnon vyörytyksiä. Helsingin kotihoidon vuoden kustannukset suhteutettuna vuodessa hoidettuihin asiakaskertymään oli 6 087 euroa. Jos vuoden kustannuksia suhteutetaan kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin, keskimääräinen kustannus oli 12 086 euroa vuodessa ja kuukaudessa 1 007 euroa. Alueista eteläinen on selvästi kallein ja itäinen halvin. Kotihoidon käyntikustannus oli 50,46 euroa ja tässä vertailussa eteläinen alue oli myös kallein ja keskinen halvin. Taulukoissa esitetty kustannusindeksi kertoo kuinka paljon alueiden kustannukset eroavat koko kuntaan nähden. 16
Taulukko 9. Helsingin kotihoidon v. 2008 kustannukset Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset 71 762 098 13 556 535 13 334 745 14 146 142 14 525 243 16 199 433 2. Ostopalvelut 7 589 002 1 287 131 1 168 230 1 841 856 1 373 118 1 918 667 3. Aineet ja tarvikkeet 2 420 110 411 393 485 074 484 159 492 910 546 574 4. Vuokrat 2 952 816 605 900 462 301 527 434 693 006 664 175 5. Pääoma 384 434 78 592 73 137 75 229 67 941 89 535 6. Keskushallinto 3 299 435 626 333 607 460 670 359 628 948 766 335 Yhteensä 88 407 895 16 565 884 16 130 947 17 745 179 17 781 166 20 184 719 Taulukko 10. Helsingin kotihoidon v. 2008 kustannukset suhteutettuna vuoden asiakaskertymään Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset 4941 5925 5072 5212 4907 4120 2. Ostopalvelut 523 563 444 679 464 488 3. Aineet ja tarvikkeet 167 180 185 178 167 139 4. Vuokrat 203 265 176 194 234 169 5. Pääoma 26 34 28 28 23 23 6. Keskushallinto 227 274 231 247 212 195 Yhteensä 6087 7240 6136 6538 6007 5133 kustannusindeksi 1,00 1,19 1,01 1,07 0,99 0,84 Taulukko 11. Helsingin kotihoidon v. 2008 kustannukset suhteutettuna kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Hoitajien henkilöstökustannukset 9191 10157 9026 9726 9542 8014 2. Muut henkilöstökustannukset 620 620 715 599 679 521 3. Ostopalvelut 1037 1023 853 1344 966 1011 4. Aineet ja tarvikkeet 331 327 354 353 347 288 5. Vuokrat 404 482 338 385 488 350 6. Pääoma 53 62 53 55 48 47 7. Keskushallinto 451 498 444 489 443 404 Yhteensä 12086 13168 11783 12953 12513 10635 kustannusindeksi 1,00 1,09 0,97 1,07 1,04 0,88 Taulukko 12. Helsingin kotihoidon v. 2008 kustannukset suhteutettuna tuotettuihin käynteihin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset 40,96 44,31 39,25 40,68 42,32 38,98 2. Ostopalvelut 4,33 4,21 3,44 5,30 4,00 4,62 3. Aineet ja tarvikkeet 1,38 1,34 1,43 1,39 1,44 1,32 4. Vuokrat 1,69 1,98 1,36 1,52 2,02 1,60 5. Pääoma 0,22 0,26 0,22 0,22 0,20 0,22 6. Keskushallinto 1,88 2,05 1,79 1,93 1,83 1,84 Yhteensä 50,46 54,15 47,48 51,03 51,80 48,57 kustannusindeksi 1,00 1,07 0,94 1,01 1,03 0,96 6.1. Kotihoidon asiakasrakenne Asiakkaiden hoitoisuus arvioitiin RUG-III HC/22 asiakasrakenneluokituksella. Helsingin kotihoidossa arvioitujen asiakkaiden määrä edusti noin 45 prosenttia hoidetuista asiakkaista (Taulukko 13). Voidaan olettaa, että tiedot antavat suhteellisen edustavan kuvauksen asiakasrakenteesta. Taulukossa 8 on verrattu Helsingin kotihoidon vuoden 2008 asiakasrakenne mitattuna RUG-III HC/22 luokituksen kustannuspainoilla (CMI = Case Mix Index). Kustannuspainot ovat valtakunnallisia ja kuvaavat taloudellisten voimavarojen suhteellista käyttöä eri asiakasryhmissä. Kustannuspainot on laskettu mittaamalla eri luokissa välittömään hoitamiseen käytettyjä henkilöstömenoja. Esimerkiksi kustannuspaino 1,10 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % kalliimpi kuin luokituksen keskivertoasiakas ja vastaavasti kustannuspaino 0,90 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % halvempi kuin keskivertoasiakas. RUG-III HC/22 luokituksen pohjalta on hyödynnettävissä kaksi kustannuspainoa, toisessa on huomioitu ainoastaan hoitajien 17
henkilöstökustannus hoitoisuuden määrittämisessä ja toisessa on hoivan lisäksi huomioitu myös fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä sosiaalityö. Alueista pohjoisella oli korkein kustannuspaino ja itäisellä alhaisin. Taulukosta 14 nähdään, että alueiden väliset erot hoitoisuudessa ovat suhteellisen pienet, pohjoisen ja itäisen välinen ero oli noin 5 prosenttiyksikköä. Taulukko 13. RAI-HC arvioitujen asiakkaiden määrä HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) 7315 1258 1369 1370 1421 1898 RAI-HC arvioinnit 3279 660 651 734 668 567 Arvioiutujen asiakkaiden % osuus 45 % 52 % 48 % 54 % 47 % 30 % Taulukko 14. RUG-III HC/22 kustannuspainot (keskiarvo) Kustannuspainot HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen CMI (kaikki) 1,017 1,013 0,999 1,024 1,045 0,996 CMI (hoiva) 1,019 1,024 1,013 1,022 1,045 0,991 6.2. RUG-III HC/22 hintataulukko Yhdistämällä kotihoidon kustannus-, toiminta- ja asiakasrakennetiedot, voidaan laskea RUG-III/HC luokitukselle hinnat, jotka edustavat yhden kunnan tai kotihoidon alueen kustannustasoa. Nämä tiedot voidaan käyttää pohjaksi hoidon hinnoittelussa ja kustannusten vertailussa. RUG -pohjaisessa hoidon hinnoittelussa asiakastyyppi on hinnoittelun pohja. Laitoshoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä hoitopäivänä ja RUG -hintataulukot lasketaan kuvaamaan hoitopäivän hintaa eri hoitoisuusluokissa. Kotihoidossa pitempi aikaväli kuten hoitoviikko tai hoitokuukausi on hinnoittelun kannalta järkevämpi vaihtoehto. Tässä selvityksessä hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu ja vastaavasti RUG hintataulukot laskettiin kuvaamaan hoidon kuukausihintaa. Asiakasmääritelmänä käytettiin; kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti. Tämä määritelmä kuvaa ehkä parhaiten kotihoidon säännöllistä paikkalukua. Jos valittaisiin määritelmäksi; asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa, asiakasmäärä vähenee runsaat 20 prosentilla. Ulkopuolelle jää silloin tietyt tilapäiset asiakkaat, kuitenkin kustannuspuolella on resursoitu myös näiden asiakkaiden hoitamiseen. RUG -pohjaista hinnoittelua voidaan rakentaa monella eri tavalla. Yleensä vakioidaan RUG - kustannuspinoilla ainoastaan ne kustannukset, jotka oletetaan vaihtelevan hoitoisuuden mukaan. Tästä syystä RUG-III HC/22 hintataulukko koostuu kahdesta kustannuskomponentista 1) RUG - vakioitu hinta ja 2) kiinteä hinta. Yhdistämällä näitä kahta hintakomponenttia saadaan kuukauden kokonaiskustannus. Tässä selvitystyössä laadittiin kaksi hinnoittelumallia RUG vakioidun ja kiinteän hinnan osalta. Malli 1: RUG -vakioitu kuukausikustannus: hoitajien palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (hoiva) Kiinteä kuukausikustannus: muut palkkakustannukset, aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset Malli 2: RUG -vakioitu kuukausikustannus: kaikki palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (kaikki) Kiinteä kuukausikustannus: aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset 18
RUG-hintataulukon määrittämisessä lasketaan ensin palveluntuottajan RUG -neutralisoitu kustannus seuraavalla jakolaskulla = henkilöstömenot / CMI / asiakasmäärä. Kuviossa 6 on verrattu alueiden RUG neutralisoitu henkilöstökustannus kuukaudessa Malli 1 ja 2 osalta. Luvut tulkitaan siten, että asiakkaat hoidetaan näillä henkilöstökustannuksilla, kun keskimääräinen kustannuspaino (hoitoisuus) on 1,00. Malli 1:n ja 2:n RUG neutralisoitu kuukausikustannus oli Helsingissä 752 ja 804 euroa. Malli 2 neutralisoitu kustannus on luonnollisesti korkeampi koska tähän malliin sisällytettiin enemmän henkilöstökustannuksia ja vastaavasti kiinteät menot ovat pienemmät. Alueiden vertailussa, eteläinen on kallein ja itäinen halvin molemmissa malleissa. Kuviossa 7 on verrattu kotihoidon kiinteät kuukausikustannukset, alueiden vertailussa läntinen oli tässä vertailussa kallein ja itäinen halvin. 1000 900 800 752 804 827 886 742 813 793 840 761 815 Malli 1 Malli 2 714 700 674 RUG neutralisoitu kustannus 600 500 400 300 200 100 0 HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuvio 6. Kotihoidon RUG-III HC/22 neutralisoidut kuukausikustannukset v. 2008 19