Tilinpäätös vuodelta 2014

TORNION KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2014

TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.2.1. Kaupunginvaltuusto 2 1.2.2. Kaupunginhallitus 3 1.2.3. Organisaatiokaavio 4 1.3. Yleinen taloudellinen kehitys 5 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys 5 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa 6 1.4. Tornion kaupungin ja lähialueen toiminnan ja talouden kehitys 7 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet 7 1.4.2. Kuntatalouden kehitys Torniossa 12 1.4.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnuslukujen kehitys Torniossa 13 1.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa 13 1.5.1. Kaupungin toimintojen kehittäminen 13 1.5.2. Alue-, seutu- ja kansainvälinen yhteistyö 14 1.5.3. Olennaiset muutokset kunnan taloudessa 18 1.6. Kunnan henkilöstö 19 1.6.1. Henkilöstömäärä 19 1.6.2. Henkilöstökulut 19 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 20 1.7.1. Toiminnalliset riskit 20 1.7.2. Rahoitusriskit 20 1.7.3. Vahinkoriskit 21 1.7.4. Ympäristötekijät 21 1.7.5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 2.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 23 1.2. Tunnuslukujen analysointi 24 2. Toiminnan rahoitus 3.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 2.2. Maksuvalmius 26 2.3. Tulorahoituksen riittävyys 26 2.4. Tasetarkastelu 2.4.1. Tase ja sen tunnusluvut 27 2.4.2. Taseen tunnuslukujen analysointi 28 3.5. Kokonaistulot ja -menot 28 3.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 3.6.1. Konsernirakenne 29 3.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 29 3.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 29 3.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 30 3.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 47

3.7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 50 4. Talousarvion toteutuminen 4.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 4.2. Tuloslaskelman toteutuminen 120 4.2.1. Verotulojen ja valtionosuuksien toteutumien erittelytiedot 122 4.3. Investointien toteutuminen 123 4.4. Rahoitusosan toteutuminen 132 5. Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma 133 5.2. Rahoituslaskelma 134 5.3. Tase 135 5.4. Konsernitilinpäätös 137 6. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 6.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 141 6.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus 141 6.3. Valuuttamääräiset erät 141 6.4. Konsernitilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot 142 Konsernitilinpäätöksen laajuus 142 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 142 6.5. Tuloslaskelman liitetiedot 143 6.5.1. Toimintatuotot ja -kulut 143 6.5.2. Verotulot 143 6.5.3. Valtionosuudet 143 6.5.4. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 144 6.5.5. Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 144 6.5.6. Toimintakuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset 144 6.5.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 145 6.5.8. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät osuudet muissa yhteisöissä 145 7. Tasetta koskevat liitetiedot 7.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 146 7.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti 146 7.1.2. Omistukset muissa yhteisöissä 147 7.1.3. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä 148 7.1.4. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 148 7.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 149 7.2.1. Oman pääoman muutokset 149 7.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua 149 7.2.3. Varaukset 149 7.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille 150 7.2.5. Muut pitkäaikaiset velat 150 7.2.6. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 150 7.2.7. Huollettavien varat ja pääomat 150 8. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 8.1. Leasingvastuut 151 8.2. Vastuusitoumukset 151 8.3. Muut taloudelliset vastuut 151

9. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 9.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12. 152 9.2. Henkilöstökulut 153 Tilintarkastajien palkkiot 153 Työllisyyden hoito ja kesätyöllistämiskustannukset palvelualueittain 154 Käyttötalousosan toteutumisvertailu tulosalueittain 31.12.2014 155 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 173 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 175 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 175

5 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Tornion kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui taloudellisessa mielessä selvästi talousarviota heikompana ja toiminnallisen kehittämisen näkökulmasta vuosi oli jälleen työntäyteinen. Syksyllä 2014 vietiin läpi Kemi-Tornion alueen kuntien kesken erityinen kuntajakoselvitys, jonka tuloksena Kemi, Keminmaa ja Simo jatkoivat mahdollisen kuntaliitoksen selvittämistä vuoden 2015 puolella. Toinen keskeinen valmistelussa ollut asiakokonaisuus oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka valmistelutyö jatkuu tiiviinä myös uudella hallituskaudella. Lapin Ammattikorkeakoulu Oy aloitti vuoden alusta varsinaisen toimintansa, Kemi-Tornion alueella ympäristöpalveluiden yhteistoiminta-alue laajeni ja Meri-Lapin Matkailu Oy:n toiminta alkoi. Rajayhteistyössä uusia yhteisiä toimintoja ja investointeja olivat mm. Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke, Matkakeskuksen yhteistyösopimuksen solmiminen ja Tornionlaakson maakuntamuseo -yhteistyön käynnistäminen. Elinkeinojen kehittämisessä suurimmat hankkeet eli Tornion LNG-terminaali ja Rajalla-alueelle sijoittuva Barents Center etenivät rakennusvaiheeseen. Koko kaupungin alueella oli muutenkin vireillä useita pienempiä investointihankkeita. Työllisyystilanne jatkui kuitenkin edelleen haastavana ja työttömyysaste oli joulukuussa 2014 17,7 % (koko maa: 13,9 %). Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi Torniossa vuoden aikana selvästi. Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden lopussa 22 356 henkilöä (-15 henkeä). Tornion kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 1309,3 työvuotta (+58 htv.). Määrän kasvu johtui pääasiassa työllisyysvaroin palkatusta henkilöstöstä. Kokonaishenkilöstömäärä oli 31.12.2014 kaikkiaan 1 430, josta vakinaisia työntekijöitä oli 1 042 henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta henkilökunnan kokonaismäärä kasvoi 23 henkilöllä. Käyttötalouden suurimpana haasteena vuonna 2014 olivat erikoissairaanhoidon menot, jotka ylittyivät talousarvioon nähden yli 2,8 miljoonalla eurolla. Myös ostopalvelut ylittyivät hieman, mutta muut menoerät pysyivät talousarviossa. Hyvinvointipalveluissa nettoylitys oli talousarvioon nähden ulkoisten kustannusten osalta 2,6 miljoonaa euroa. Muut palvelualueet (keskushallinto, tekniset palvelut, sivistyspalvelut) pysyivät talousarviossa. Koko kaupungin toimintatulot olivat vuonna 2014 ulkoisen tuloslaskelman osalta yhteensä 18,6 miljoonaa euroa eli lähes 0,65 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Ulkoisia toimintamenoja kertyi vastaavasti lähes 131,8 miljoonaa euroa eli 1,6 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Toimintakate oli ulkoisten kulujen osalta noin -113 miljoonaa euroa eli noin 0,96 miljoonaa euroa talousarviota heikompi. Verotuloja kertyi vuonna 2014 kaikkiaan 77,9 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion noin 1,3 miljoonalla eurolla johtuen kunnallisverojen ja kiinteistöverojen heikosta kertymästä. Verotuloista ainoastaan yhteisöverotuotot kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 37,2 miljoonaa euroa, mikä jäi noin 0,2 miljoonaa euroa talousarviosta. Tornion kaupungin tilinpäätöksessä vuosikate oli noin 1,7 miljoonaa euroa positiivinen, mutta poistojen ja satunnaisten erien jälkeen tilikauden tulos painui noin 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tornion kaupungin lainakanta oli 49,5 miljoonaa euroa (2217 e/as.) ja kuntakonsernin lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 105,9 miljoonaa euroa (4739 e/as.). Tornion nettoinvestointimeno oli vuonna 2014 noin -7,2 miljoonaa euroa. Suurimpia investointikohteita olivat Putaan koulun korjaus ja Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke. Lähivuosien näkymät jatkuvat kuntakentällä edelleen haasteellisina. Tornion kaupungin osaavan, motivoituneen ja työhönsä sitoutuvan henkilöstön työpanoksella pystymme kuitenkin yhdessä kehittämään ja ylläpitämään kaupunkimme palveluita hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa. Omasta puolestani haluan lämpimästi kiittää Tornion kaupungin koko henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Sampo Kangastalo, vs. kaupunginjohtaja

6 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tornion kaupungin nykyinen organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.1.2009 ja se perustuu ns. kolmen viraston malliin (hyvinvointi, sivistys, tekninen). Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 kaupungin uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan 1.1.2013. Hallintosäännössä organisaatiota ei muutettu. Vuoden 2014 aikana organisaatioon ei tehty kaupunkitasolla suuria muutoksia. Valtioneuvosto päätti 6.6.2013, että Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2013 yhteistoimintasopimuksen Meri-Lapin ympäristöpalveluista ja Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosäännön voimaan tulevaksi 1.1.2014 alkaen sekä kumosi 14.6.2010 hyväksytyn Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan johtosäännön em. ajankohdasta lukien. Johtosäännön 1 :n mukaan kuntien toimialaan kuuluvaa ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion kaupungissa sekä Keminmaan ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristölautakunta. Kuntien toimialaan kuuluvaa eläinlääkintähuoltoa ja ympäristöterveysvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto. Johtosäännön 2 :n mukaan Meri-Lapin ympäristöterveysjaostoon valitsevat Kemin ja Tornion kaupungit kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat valitsevat jaostoon yhden jäsenen sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston puheenjohtajaksi valitaan Tornion kaupungin valitsema jäsen. Varapuheenjohtajaksi valitaan Kemin kaupungin nimeämä jäsen. Esittelijänä lautakunnassa ja jaostossa toimivat Tornion kaupungin tekninen johtaja ja ympäristöpäällikkö. Kaupunginvaltuusto valitsi 16.12.2013 Tornion jäsenet Meri-Lapin ympäristöterveysjaostoon. Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.10.2013 ja Haaparannan kunnanvaltuusto 16.12.2013 yhteistä museota koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän johtosäännön. Vaikka Tornionlaakson maakuntamuseo (Tornedalens museum) toimii juridisesti Tornion kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa, yhteisen johtokunnan jäsenet nimetään valtuustotasolla. Johtosäännön 2 :n mukaan museolla on johtokunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tornion kaupunki valitsee johtokuntaan kolme jäsentä ja heille varajäsenet. Haaparannan kunta valitsee kaksi jäsentä sekä heille varajäsenet. Tornion kaupunki nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja Haaparannan kunta varapuheenjohtajan. Johtokunnan esittelijänä toimii museonjohtaja ja sihteerinä johtokunnan nimeämä museon työntekijä. Kaupunginvaltuusto valitsi 24.2.2014 toimikaudeksi 2014-2016 Tornionlaakson maakuntamuseon - Tornedalens museumin johtokuntaan kolme varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti. Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2013 muuttaa tarkastussäännön 6 :n (Tilintarkastajan valinta) muotoon: Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuudeksi (6) vuodeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-yhteisön tai JHTT-tilintarkastajan ja hänelle JHTT-tilintarkastajan varalle. Kuntalain 1.7.2012 voimaan astuneiden muutosten myötä kuntalakiin tuli merkittäviä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, joihin kaupungin tuli vastata. Muutosten tavoitteena on turvata kaupungin päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Uusien säännösten myötä Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.4.2014 Tornion kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteista päättäessään valtuusto ohjaa sitovasti kaupunginhallitusta sen hoitaessa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. 1.2.1. Kaupunginvaltuusto Syksyllä 2012 pidettyjen kunnallisvaalien perusteella Tornion kaupungin ylimmän päättävän toimielimen eli kaupunginvaltuuston, jossa on yhteensä 43 valtuutettua, kokoonpanoon tuli muutoksia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Katri Kulmuni (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Sauli Hyöppinen (VAS), Mauri Lappalainen (SDP) ja Pekka Kvist (PS). Kaupunginvaltuustoon kuuluivat seuraavat valtuutetut (vaalihetken puoluekanta sulkeissa):

7 Aalto Merja (VAS) Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Aikio-Tallgren Paula (KOK) Auno Kimmo (KESK) Doktare Mari (VAS) Hakomäki Jan-Mikael (VAS) Heikkilä Tuomo (KOK) Huhta Osmo (KESK) Hyöppinen Sauli (VAS) Junes-Leinonen Marianne (KESK) Jutila Lasse (SDP) Juuso Kaisa (PS) Kalasniemi Mari (SDP) Kalliokoski Teemu (KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Kapraali Ilkka (VAS) Keinänen Erkki (KESK) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Keränen Toni (VAS) Kulmuni Katrii (KESK) Kvist Pekka (PS) Lankila Matti (KESK) Lappalainen Mauri (SDP) Liikamaa Arto (Pro Tornio) Lummi Raija (KOK) Meller Kaarina (VAS) Ollila Kosti (SDP) Olsen Janne (SDP) Parkkila Olavi (VAS) Pelttari Pekka (KESK) Pirttimaa Pertti (KESK) Ponkala Arto (KESK) Ponkala Markku (KESK) Rantamaa Kyösti (KESK) Taramaa Markku (KESK) Timonen Mauri (KESK) Törmä Markus (PS) Virtanen Liisa (VIHR) Välimaa Risto (KESK) Ylikitti Reino (KESK) Kristo Helena (KESK) Kaupunginvaltuusto kokoontui kymmenen kertaa ja teki päätöksen 88 asiasta. 1.2.2. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tornion kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuului vuonna 2014 yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Markku Ponkala (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Ilkka Kapraali (VAS) ja Markku Taramaa (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat henkilöt:

8 Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Doktare Mari (VAS) Junes-Leinonen Marianne KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Ollila Kosti (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen. Kaupunginhallitus kokoontui 26 kertaa ja teki päätöksen 332 asiasta. Tilinpäätöksen laadinnasta ovat vastanneet vs.kaupunginjohtaja Sampo Kangastalo, talousjohtaja Anne Vuorjoki, pääkirjanpitäjät Helmi Huhtanen ja Tuula Saari sekä toimistosihteeri Arja Sadinmaa. 1.2.3. Organisaatiokaavio Tornion kaupungissa on yhteensä 10 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Lautakuntiin on rinnastettu myös Aineen taidemuseon johtokunta. Talousarvion toteutuminen on esitetty lautakunnittain ja sieltä ilmenee lautakuntien vastuuhenkilöt. Tornion kaupungin organisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta:

9

Kuva 1. Tornion kaupungin päätöksenteko- ja virasto-organisaatio 10

11 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Vuotta 2014 leimasi koko lailla geopoliittinen kriisi varsinkin Itä-Euroopassa, mikä näkyi mm. Suomen ja Venäjän välisen kaupan voimakkaana hiipumisena EU:n asettamien talouspakotteiden vauhdittamana. Myös julkisyhteisöjen taloustilanne on ollut Suomessa haasteellinen jo pitkään. Suomen talouskasvun hiipuminen, teollisuuden elinkeinorakenteen murros, työttömyyden kasvu, väestön ikääntyminen sekä rakenteellisten uudistusten viivästyminen niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin ovat kaikki johtaneet siihen, että Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo useamman vuoden ajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Vuosi 2014 oli kolmas perättäinen vuosi, kun Suomen bruttokansantuote supistui. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo pysyi kuitenkin vuonna 2014 lähes edellisvuoden tasolla ja oli arvoltaan melkein 55,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni yhden prosentin ja jäi 57,6 miljardiin euroon. Kauppataseen alijäämä oli näin ollen 1,8 miljardia euroa. Suomen kokonaisvienti säilyi edellisvuoden tasolla johtuen viennin kasvusta EU-maihin (+3 %). Tuonnin arvon laskuun vaikutti etenkin ulkomaantuonnin hiipuminen EU-alueen ulkopuolelta (-5 %). Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2015. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. 12

13 Suomen työttömyystilanne pysyi vaikeana. Työttömyysaste oli Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan keskimäärin 12,4 % eli työttömänä oli keskimäärin vuoden aikana 325 653 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli koko maassa keskimäärin 34 567 kappaletta. Varsinkin rakenteellinen työttömyys oli Suomessa korkealla tasolla. Työttömyystilanne oli vaikein Lapissa (16,5%) ja Kainuussa (16,9%) ja paras Ahvenanmaalla (4%) sekä Pohjanmaalla (8,3%). Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluvun kasvusta 76 % perustui nettomaahanmuuttoon. Koko maan väkiluku kasvoi vuoden aikana 23 020 hengellä ja koko maan ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 474 289. Lähes 84 % koko maan väestönlisäyksestä kohdentui Uudellemaalle ja lähes 99 % yhteenlaskettuna Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Väestönkasvu oli suhteellisesti suurinta Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Suurimpia väestötappiomaakuntia olivat suhteellisesti tarkasteltuna Kainuu ja Etelä-Savo. 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tilikauden tulosta kertaluonteisesti arviolta 1,4 miljardia euroa. Ilman yhtiöittämisiä tulos on suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintamenojen kasvu oli vuonna 2014 erittäin maltillista, alle 0,5 %. Toimintamenojen maltilliseen kasvuun vaikuttivat mm. ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, joka vähensi kuntien menoja noin 250 miljoonaa euroa. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen muutos olisi ollut noin 1 %. Myös henkilöstökulujen sopeutus vaikutti toimintamenojen kasvuun. Vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat 2,5 %. Kunnallisverot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistö ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Valtionosuudet laskivat 1,3 %, kun kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Kuntien vuosikatteet olivat 2,03 miljardia euroa, mikä on hieman edellistä vuotta huonompi. 14 kunnassa vuosikate oli negatiivinen. Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnassa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Kuntien lainakanta oli 14,88 miljardia euroa, mikä on 7,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden keskimääräinen laina oli 2 733 euroa / asukas. Edellisenä vuonna keskimääräinen laina asukasta kohden oli 2 542 euroa. Eniten lainaa asukasta kohden oli Keski-Pohjanmaan maakunnassa (noin 6 500 euroa) ja vähiten Satakunnan maakunnassa (noin 1 800 euroa). Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.

14 1.4. TORNION KAUPUNGIN JA LÄHIALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet Väestönkehitys Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen (27.1.2015) mukaan 22 356 asukasta eli väkiluku väheni vuoden aikana 15 henkilöllä. Kyseessä oli kolmas vuosi peräkkäin, kun kaupungin väestönkehitys oli negatiivista. Vuonna 2012 väestö väheni 56 henkilöllä ja 2013 kokonaismuutos oli -118 henkilöä. Vuonna 2014 Torniossa syntyvyys sekä luonnollinen väestönkasvu jäivät selvästi pienemmäksi edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta myös nettomuuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä olivat selvästi edellistä vuotta pienemmät. Vuoden 2014 talousarviossa kaupungin väestötavoite oli 22 500 asukasta ja Tilastokeskuksen trendiennuste 22 721 asukasta. Toteutunut väestönkehitys oli selvästi kaupungin väestötavoitetta negatiivisempi. Kemi-Tornion seudun viiden kunnan (Tornio, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola) ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 59 288 asukasta eli väestö väheni vuoden aikana yhteensä 430 asukkaalla. Suurin syy väestön vähenemiseen ovat nettomuuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä (-537 as.). Seudullisesti tarkasteltuna myös ikärakenne aiheuttaa väestön vähenemistä (syntyneiden enemmyys -78 as.). Koko Lapissa väestö väheni 750 asukkaalla ja maakunnan väkiluku oli 31.12.2014 181 764 asukasta. Lapin seutukunnista väestö kasvoi ainoastaan Rovaniemen seudulla (+281 as.) ja Lapin 21 kunnasta väestönkasvua oli ainoastaan kolmessa kunnassa (Enontekiö +2, Inari +16, Rovaniemi +341). Tornion muista naapurikunnista Haaparannan väestönkehitys oli myös negatiivista vuonna 2014. Tammi-syyskuussa Haaparannan väkiluku väheni 79 asukkaalla ollen 9 807 asukasta syyskuun lopussa. Koko Norrbottenissa väestö kasvoi samalla ajanjaksolla 456 asukkaalla (Väkiluku Norrbotten 9/2014: 249 892 asukasta). Taulukko 1. Tornion kaupungin väestömuutokset 2009-2014e (Tilastokeskus). Kuvassa 2 on esitetty Tornion kaupungin väestön ikärakenne 5-vuotisikäryhmittäin vuosien 2010-2014 väestölaskennan ennakkotietojen osalta. Kuva osoittaa, että erityisesti 65-69 -vuotiaiden osuus on lisääntynyt noin 600 hengellä viimeisen viiden vuoden aikana. Väestö ikääntyy voimakkaasti kuten lähes kaikissa muissakin Suomen kunnissa.

15 Kuva 2. Väestön ennakollinen ikärakenne Torniossa 2010-2014 (Tilastokeskus). Elinkeinot ja työllisyys Tornion elinkeinoelämässä oli havaittavissa vuonna 2014 useita myönteisiä piirteitä erittäin pitkään jatkuneen epävarman ja negatiivisenkin ajanjakson jälkeen. Torniossa suurimman yksittäisen investointihankkeen eli Röyttän LNG-terminaalin toteutuminen varmistui 19.12.2014, kun Manga LNG Oy teki terminaalista lopullisen investointipäätöksen. Terminaalin valmistumisajankohdaksi on kaavailtu alkuvuotta 2018. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 260 henkilötyövuotta ja valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Manga LNG Oy:n myönteistä investointipäätöstä vauhditti TEM:n päätös syyskuussa 2014 myöntää Tornion LNG-terminaalin rakentamiseen investointitukea noin 33,2 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Tornion keskustan tuntumassa sijaitsevan Lapin Kullan vanhan panimoalueen kehittämistyö jatkui vuonna 2014 Arctic Property Oy:n toimesta. Alueella on vireillä kaavamuutos ja suunnitteilla on mm. asuntoja ja liikuntapainotteinen elämyskeskus vuoden 2015 kuluessa. Kaupan ja matkailun toimialaan liittyviä muita investointeja olivat mm. lokakuussa 2014 keskustaan avautunut ravintola, marraskuussa avattu uusi keskustahotelli sekä joulukuussa 2014 käynnistynyt Tornion kaupunginhotellin mittava peruskorjaus. Joulukuussa 2014 varmistui myös, että Motonet-ketju laajentaa toimintaansa Tornioon lähivuosina. Lisäksi kaupungissa on rakenteilla ja vireillä pienempiä päivittäistavarakauppaan liittyviä investointeja sekä toisaalta myös mm. muita pk-yritysten investointihankkeita. Suurin lähialueen kaupan ja matkailun kehittämishanke, jolla on vaikutusta myös Tornion kaupunkikuvaan ja vetovoimaisuuteen, on Haaparannan Barents Center. Rajalle rakentuvan Barents Centerin työt alkoivat ns. ensimmäisellä lapionpistolla 11.12.2014. Varsinaiset rakennustyöt alkavat kuitenkin laajamittaisesti vuoden 2015 puolella. Hanke työllistää rakennusvaiheessa satoja työntekijöitä. Barents Centerin on tarkoitus avautua syyskuussa 2016. Kyseessä on yli 100 miljoonan euron jättihanke, joka sisältää mm. kauppakeskuksen, koulun ja areenan. Barents Centeriin kiinteästi liittyvä hotellihanke vaatii Suomen puolella kaavamuutoksen, joka on ollut Tornion puolella vireillä koko vuoden 2014 ajan.

16 Haaparannan Cape East -kylpylähotellin käyttötarkoitus tarkentui loppuvuodesta 2014. Cape East muuttuu vuoden 2015 aikana pakolaiskeskukseksi ja näin ollen aiemmat matkailuun liittyvät toiminnot ajetaan alas. Torniossa on ollut rakenteilla ja suunnitteilla useita tuulivoimapuistohankkeita. Vuoden 2014 kesäkuussa käynnistyi sähköntuotanto TuuliWatti Oy:n Kitkiäisvaaran kahdeksan 4,5 MW:n tuulivoimalan puiston alueella ja Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Puuska 2 merituulivoimapuiston asemakaavanmuutoksen. Kaavasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kyläjoelle pitkään kaavaillun kansainvälisen maalogistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet liittyivät käytännössä koko vuoden 2014 ajan maanhankintaan. Vuoden 2014 loppuun mennessä Tornion yleiskaavan mukaisen P-1 alueen (152 ha) maista kaupungin omistuksessa on yhteensä 96,3% (noin 140 ha) ja loppuosa yksityisten omistuksessa. Torniossa oli Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2012 9000 työpaikkaa ja arviolta 1448 yritystoimipaikkaa. Työpaikkojen kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 327 työpaikalla, suurimmaksi osaksi teollisuudesta (-204). Työnantajasektoreittain tarkasteltuna työpaikkamäärän vähentyminen kohdentui pääasiassa yksityiselle sektorille. Taulukko 2. Työpaikkamäärän kehitys Torniossa toimialan mukaan 2008-2012 (Lähde: Tilastokeskus).

17 Kemi-Tornion lentoaseman pitkään jatkunut matkustajamäärän väheneminen taittui viimein vuonna 2014. Lentoaseman kautta matkusti vuoden aikana 59 040 matkustajaa eli kasvua edelliseen vuoteen oli 2,4 %. Lentoaseman kehittämistä vahvistettiin mm. hankkeilla sekä tiiviillä seudullisella edunvalvonnalla. Tornion ja Haaparannan rajanylityspaikkojen kauttakulkuliikenne kasvoi ajoneuvojen määrällä mitattuna vuonna 2014 reilun prosentin vuodesta 2013. Kaksoiskaupungin rajanylityspaikkojen kautta kulki kaikkiaan noin 4,74 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on 38 % kaikista Suomen maantieliikenteen rajanylityspaikoista. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesä-, heinä- ja elokuu. Tornion Röyttän satamassa ulkomaan tavaraliikenne lisääntyi jälleen edelliseen vuoteen verrattuna. Röyttä on profiililtaan tuontisatama, sillä noin 58 % sataman liikenteestä perustuu tuontiin. Ulkomaan tavaraliikenne oli Röyttässä yhteensä vuonna 2014 tonnimäärällä mitattuna 2,781 miljoonaa tonnia (+11,6%). Kotimaan tavaraliikenteen osuus on Röyttässä vähäinen (2013: 2 848 tonnia). Torniossa oli vuoden 2014 joulukuussa Lapin ELY- keskuksen tilastojen mukaan 1 813 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti oli 17,7 %. Lapissa työttömyysprosentti oli vastaavana ajankohtana 17,3 % ja koko maassa 13,9 %. Joulukuussa 2013 Torniossa oli kaikkiaan 1 694 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 15,9 %. Työttömyys lisääntyi siten selvästi kuluneen vuoden aikana Torniossa. Työttömyys on vuoden 2014 aikana kohonnut pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Vuoden 2014 aikana

18 pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 102 henkilöllä. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi 42 henkilöllä ja alle 25 -vuotiaiden osuus laski 7 henkilöllä. Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan 1.1.2013. Nuorisotyöttömyyden hoitoa varten valtuusto varasi 200 000 euron määrärahan. Kaupunki työllisti alle 30-vuotiaita nuoria vuonna 2014 yhteensä 62 nuorta. Nuoret pyrittiin työllistämään niihin tehtäviin, joista lähivuosina jää henkilöstöä eläkkeelle. Rekrytoinnissa oli ongelmia erityisesti laitoshuoltajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden osalta. Palvelualueet ovat olleet tyytyväisiä nuoriin työntekijöihin. Te-toimisto myönsi sanssikortteja nuorille 31.12.2014 saakka. Työttömyyden kasvun vuoksi työllistämistä lisättiin pitkäaikaistyöttömien osalta. Tällä pyrittiin varautumaan 1.1.2015 voimaan tulevaan työmarkkinatuen uudistukseen. Uudistuksen vuoksi kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta tulee koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita. Heistä maksuosuus on 50 %. Mikäli henkilö on saanut työmarkkinatukea yli 1 000 päivää, on kunnan maksuosuus 70 %. Vuonna 2015 pyritään edelleen työllistämään ne yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, joista kunnilla on maksuvelvoite. Taulukko 3. Tornion työttömyyden kehitys 1.1.-31.12.2014

19 Asuminen ja rakentaminen Uusia asemakaavoja valmistui vuoden 2014 aikana kuusi kappaletta. Suensaarella laadittiin Lappian koulukiinteistöjä koskeva asemakaavamuutos ja matkakodin takana olevien kaupungin kiinteistöjen asemakaavamuutos. Monivuotinen Ainolanvainio II asemakaavaprosessi saatiin vuoden 2014 aikana vihdoin päätökseen, jonka tuloksena saatiin 18 uutta omakotitonttia neljän olevan lisäksi. Pirkkiön alueella valmistui lisäksi yrittäjän aloitteesta laadittu pieni Holmantien kioskin asemakaavamuutos. Röyttän teollisuusalueella saatiin Puuska 2 -tuulivoima-asemakaavamuutos valmiiksi, jolla mahdollistetaan viiden uuden tuulivoimalan sijoittuminen Outokummun tehtaiden pohjoispuoliselle alueelle. Kivirannan kaupunginosassa tehtiin maanomistajan toiveesta vähäinen asemakaavamuutos (käyttötarkoituksen muutos). Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2014 on heikoin yli kahteenkymmeneen vuoteen: rakennuslupia myönnettiin 19 536 k-m2, mikä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuva 3 Vuotuinen asuntotuotanto Torniossa sen sijaan nousi v.2014 (86 kpl) edellisvuoteen verrattuna (53 kpl). Käytännössä viime vuoden asuntotuotanto tarkoittaa, että 42 uuden yksittäisomakotitalon lisäksi rakennusluvan sai kaksi uutta asuinkerrostaloa. Kuva 4

20