Seurat, Tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin liikuntapalvelut takaavat sen, että jokainen löytää syksyn liikuntatarjonnasta oman lajinsa.

E L I N V O I M A I N E N K U L T T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti syksy 2010 Ota talteen Kaavoituskatsaus 2010! Sivut 7 10 Järvenpään syksy kutsuu liikkumaan Perhekeskus Maahinen aloitti toimintansa Sivu 11 Seurat, Tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin liikuntapalvelut takaavat sen, että jokainen löytää syksyn liikuntatarjonnasta oman lajinsa. Sivu 3 Kaupungin toimintaa kehitetään asiakkaan parhaaksi Pitkäjänteinen kehittämistyö kantaa jo hedelmää: Järvenpään Vesi ja Resina saivat julkista tunnustusta hyvästä toiminnastaan. Johtamisjärjestelmän ja palvelukokonaisuuksien työstämistä jatketaan nyt yhteistyössä Sitran kanssa. Sivut 2, 11 13 Tulossa vilkas tapahtumasyksy Sivut 15 16

PÄÄKI RJOITUS Hyvät lukijat! Tässä lehdessä käsitellään muun muassa kaavoitusta, jolla ohjataan kaupungin maankäyttöä. Hyvän kaavoituksen tavoitteena on muodostaa taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvä yhdyskuntarakenne ja korkeatasoinen kaupunkiympäristö. Kaavoitus on osa maapolitiikkaa, joka kostuu maanhankinnasta, maanluovutuksista ja maankäyttöön liittyvistä sopimuksista. Vaikuttavin asia maanhankinnassa on se, että saamme raakamaata kaupungin omistukseen riittävän aikaisessa vaiheessa, oikealla hinnalla ja oikeilta alueilta. Järvenpäässä maanhankintaa on ollut vaikea toteuttaa, koska yksityiset maanomistajat ovat haluttomia myymään maitaan asumiseen ja yritystoimintaan, mihin ne on yleiskaavassa osoitettu. Myös valtio oli haluton tekemään kauppoja oikeaan hintaan, ja valtion maiden hankkimisessa jouduttiin käyttämään viimeisenä keinona lunastusta. Näin valtion maat saatiin käyttöön oikeaan hintaan, mistä hyötyvät kaupungin veronmaksajat. Lepolan peltojen kadut, viemärit, vesijohdot ja puistot saadaan nyt maksetuksi raakamaan ja kaavoitetun maan välisellä hinnanerolla, eli maanmyyntivoitolla. Parhaillaan ympäristöministeriössä on vireillä yksi lunastushakemus, joka koskee yksityisen maanomistajan maita. On toivottavaa, että meneillään olevat neuvottelut raakamaan hankkimiseksi kaupungin omistukseen onnistuvat. Neuvotteluja käydään syksyn aikana noin 30 maanomistajan kanssa. Jotta kaupungin kehitys saadaan turvatuksi, kaupungin haltuun pitää saada satoja hehtaareja maata. Kaupunki saa maanmyynnistä tuloja tänä vuonna lähes yhden veroprosentin verran, eli näiden tulojen merkitys on suuri kaupungin taloudessa. Merkittävä osa näistä tuloista tulee Lepolan kaavoitetun alueen myyntivoitoista. Tässä lehdessä kerrotaan myös liikunnasta kaupungissamme. Liikunnalla on monia merkityksiä. Liikunnalla voidaan edistää hyvinvointia, koska sillä voidaan ennaltaehkäistä vaivojen ja sairauksien syntymistä. Järvenpäässä liikuntapalvelut luovat edellytyksiä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen niin yksityisille ihmisille kuin seuroillekin. Hyvin arvokasta työtä tekevät seurat, nimenomaan lasten ja nuorten keskuudessa. Tunnettuahan on, että lapsuudessa opitut liikkumisen tavat ja taidot säilyvät aikuisiälle. Liikunnallista ja hyvää syksyä kaikille! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Teksti Anju Asunta Kaupunki asiakkaan asialla Järvenpään kaupungin esimieskunta ja työntekijät ovat jo muutaman vuoden puurtaneet johtamisjärjestelmän kehittämiseksi. Tähän asti hanke on näkynyt lähinnä työpöytien ääressä sisäisissä säännöissä ja työtavoissa. Tavoitteena on kuitenkin luoda edistyksellinen toimintatapa, jossa ei kompastuta hallintokuntarajoihin ja asiakas saa sujuvaa palvelua. Myös hanketta tukemaan lähtenyt Sitra odottaa hankkeelta paljon Järvenpäästä ollaan työstämässä mallia koko kuntakentälle. Muutosta tarvitaan, koska kuntien toimintaympäristö muuttuu: väestö ikääntyy ja palveluodotukset kasvavat. Hyvinvointi, terveys ja kouluttautuminen sekä toisaalta pahoinvointi, sairaus ja syrjäytyminen tuppaavat kasaantumaan. Moniosaajien tarve korostuu ja kunnat kamppailevat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden kanssa. Järvenpäässäkään ei yksinkertaisesti voida jatkaa nykyisellä toimintamallilla, koska rahat, henkilöstö ja osaaminen eivät riitä tulevien tarpeiden täyttämiseen. Johtamisjärjestelmä Asiakkaita tukevat palvelukokonaisuudet ja niiden tueksi sisäiset voimavarapalvelut Asiakaslähtöiset toimintaprosessit Kolmitasoinen uudistuminen Järvenpään tavoitteena on asiakaslähtöiseen prosesseja tukevaan toimintamalliin siirtyminen vaiheittain. Suunnitelmien mukaan vuonna 2013 päästään aloittamaan uuden kaupunginvaltuuston ohjauksessa uudistetulla toimintamallilla. Muutosta toteutetaan kolmella tasolla: uudistetaan johtamisjärjestelmää lautakunta- ja organisaatiorakenteineen sekä johto- ja hallintosääntöineen muodostetaan toimivia palvelukokonaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin sekä toimintaa tukevia keskitettyjä voimavarapalveluita varmistetaan, että arjen toimintaprosessit ovat tehokkaita ja asiakaslähtöisiä. Muutoksemme on kunnianhimoinen ja vaativa hanke, mutta meillä on vahva draivi päällä. Sen osoittavat Resinan ja Järvenpään Veden saamat tunnustuksetkin*, kertoo hankkeen vetäjä, kehitysjohtaja Minna Karhunen. Jotta onnistumme, panostamme henkilöstön muutosvalmiuksien ja osaamisen vahvistamiseen. Meillä monissa työyksiköissä muun muassa kehitetään työprosesseja tähän asiaan erikoistuneiden omien työnkehittäjien, kunkin työyksikön työntekijöiden ja esimiesten yhteistyönä. Pyrimme kannustamaan työntekijöitä tuomaan esiin mielipiteitään ja ideoitaan, sillä asiakkaiden kanssa toimivat työntekijät tuntevat usein esimiehiä paremmin toimintamme heikkoudet, Karhunen kuvailee. Sitra yhteistyökumppanina Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman tavoitteena on luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä. Olikin siis luontevaa, että juuri Sitra lähti Järvenpään kumppaniksi uudenlaista prosessimaista toimintatapaa rakentamaan. Sitran mukanaolo mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntemuksen laajemman hyödyntämisen ja turvaa näin tarvittavia kehittämisresursseja. Sitra myös levittää hankkeesta saatuja tuloksia myös muiden kuntatoimijoiden hyödynnettäväksi. Odotamme, että hankkeen myötä saadaan esimerkkejä toimivista tavoista ottaa kansalaiset mukaan palveluiden kehittämiseen. Tärkeää on myös löytää keinoja, joilla voidaan kehittää suoraan arjen toimintaan liittyvää johtamista, mikä näkyy parempana tuottavuutena, asiakastyytyväisyytenä ja henkilökunnan osallistumisena, Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman johtava asiantuntija Marja Pirttivaara toteaa. *) Ks. sivut 11 ja 13 Muutoksen suunniteltu aikataulu 2010 2011 2012 2013 Organisaatio- ja lautakuntarakenne Palvelukokonaisuuksien avainprosessit Palvelukokonaisuuksien sisältö Voimavarojen nimeäminen Hallinnon keskittäminen Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen Sääntömuutokset Uusi toimintatapa täysimääräisesti toiminnassa Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2010 Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) 2719 3511 Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää anju.asunta@jarvenpaa.fi Taitto: Innocorp Oy Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Johanna Huotari Satu Hänninen Riitta Murtokare Taru Salonen Anu Savonne Kannen kuvat: Kia Kämäräinen Timo Saarinen (Järvenpään teatteri, Munaako herra ministeri) Painos: 18 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää syksy 2010

Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Järvenpään syksy kutsuu liikkumaan Seurat, Tuusulanjärvi, ulkoilumaastot ja kaupungin liikuntapalvelut takaavat sen, että jokainen löytää syksyn liikuntatarjonnasta oman lajinsa. Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Järvenpää on liikkuva kaupunki Järvenpään liikuntatarjonta saa kaupunkilaiset hymyilemään, vaikka lisätoiveitakin löytyy. Kysyimme neljältä järvenpääläiseltä heidän näkemyksiään liikunnasta. 1. Harrastatko liikuntaa Järvenpäässä? 2. Mikä liikuntaharrastus kiinnostaa nyt? 3. Millaisia liikuntaharrastusvaihtoehtoja toivoisit lisää? Judossa aloittelijat harjoittelevat yhdessä kokeneempien harjoittelijoiden kanssa. Kuvassa Akagi-seuran harrastajia. Liikkuminen on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ajateltuna tarpeellinen harrastus. Kun on pohjakuntoa, arkikin maistuu paremmalta. Liikuntaharrastus tuo myös iloa vapaa-aikaan, joukkue- ja seuralajit sekä ryhmäliikunta ovat mukavaa sosiaalista tekemistä, joissa kehon lisäksi virkistyy mieli. En usko, että kaikki edes tietävät kuinka vilkas liikuntakenttä Järvenpäässä on, kertoo Tiina Inkinen liikuntapalveluista. Pelkästään kaupungin liikuntapalvelut järjestää yli 80 ryhmäliikuntatuntia viikossa erityistuntien, kuten Flexibarin ja hydrospinningin muodossa sekä omia ryhmiään erityisryhmille ja ikääntyneille. Kaupungin liikuntatoiminnan tarkoituksena on täydentää kaupungin muuta tarjontaa, myös yhteistyössä alan erikoisosaajien kanssa. Esimerkiksi erityisryhmien ratsastusta liikuntapalveluiden olisi vaikea järjestää yksin. Yhteistyö muiden kanssa on tärkeää, Inkinen korostaa. Vilkas seurasyksy Liikuntaseurat ovat suomalaisen liikuntakentän perinteinen kulmakivi, joiden kautta on mahdollista harrastaa niin yleisurheilua, taistelulajeja kuin perinteisiä joukkuelajeja, tanssia kuin voimisteluakin. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yleisurheiluharrastuksen järjestää nyt sama taho. Keravan urheilijoiden yleisurheilujaosto, Järvenpään Palon Yleisurheilu ja Tuusulanjärven urheilijat muodostivat Keski-Uudenmaan Yleisurheilu ry:n. Lisätietoja seuran toiminnasta löytyy sen verkkosivuilta http://kuy.sporttisaitti.com. Taistelulajirintamalla on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja aikidosta, judosta ja karatesta aina nyrkkeilyyn. Perinteisten liikuntalajien ystävä löytää omansa jumppatuntien, voimistelun, tanssin, salibandyn ja monen muun parista. Tarkka lista Järvenpäässä toimivista seuroista yhteystietoineen löytyy kaupungin verkkosivuilta valitsemalla etusivulta kohdan Liikunta ja urheilu, alavalikosta urheilu sekä sieltä urheiluseurat. Ulkoilmaa kohti Tuusulanjärvi tarjoaa mainiot puitteet liikunnan harrastamiseen ulkona. Myös kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat, kuten kuntoradat ja tekojääkentät ovat vapaasti kuntalaisten käytettävissä. Seurarintamalla ulkoilmatoimintaa tarjoavat muun muassa Järvenpään Latu, Järvenpään melojat sekä Järvenpään retkeilijät. Retkeilijät ovat järjestäneet perinteisesti viikonloppuvaelluksia sekä lyhyempiä retkiä lähialueille ja Lappiin. Tuusulanjärven ympäri kulkee toimiva kevyen liikenteen reitti, joka palvelee niin pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä kuin rullaluistelijoitakin. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteinen pyöräilykartta on ladattavissa Keravan kaupungin kotisivuilta. Lihaskuntoa kasvattamaan Kun vettä vihmoo taivaan täydeltä, on vaikeaa löytää motivaatiota lenkkeilyyn. Järvenpäässä on runsaasti vaihtoehtoja sisätilaliikunnalle ja kuntosaleille. Lady Line, Kinnari Gym, Kuntokeskus Fortius ja Kuntokeskus Salus palvelevat kuntosalin ja erilaisten jumppien merkeissä. Myös uimahallin kuntosali palvelee liikkujia. Liikunnassa tärkeintä on löytää liikunnan ilo. Tiina Inkisen mukaan ei pidä ajatella, että pitäisi osata jo jotain etukäteen. Liikunta kaipaa avointa mieltä ja rohkeutta kokeilla. On aina parempi, jos on liikuntakaveri silloin on joku, joka kannustaa liikkumaan, hän sanoo. Elämäntilanteet tulee kuitenkin ottaa liikunnassa huomioon. Lapsiperheen arjesta on vaikea irrottaa aikaa mihinkään. Silloin yhdessä puuhailun ja hyötyliikunnan merkitykset korostuvat. Terveysliikunnan trendi kasvaa koko ajan. Kouluissa ja mediassa puhutaan paljon esimerkiksi lasten liikkumattomuudesta, ja monet haluavat, että lapset liikkuvat enemmän. Seniori-ikäisillä esimerkiksi ryhmässä tekeminen on tärkeää, ja liikuntahetkestä tulee myös sosiaalinen tapahtuma, Inkinen mainitsee. Hyötyliikunta tärkeää Järvenpään kaupungin teettämä kuntalaissekä seura- ja yhdistyskysely kertoo, että hyötyliikunta on iso osa arjen liikuntaa. Hyötyliikuntaa harrastaa lähes 65 prosenttia kyselyyn vastanneista. Seuraavaksi suosituimpia lajeja olivat uinti ja sauvakävely. Liikuntapaikoista ylivoimaisesti suosituin oli uimahalli 74 prosentin osuudella. Liikunnan harrastamiseen kannustivat kyselyn mukaan siitä seuraava hyvä kunto sekä hyvän olon tunne. Kolmanneksi tärkein näkökulma oli liikunnan psykologiset vaikutukset, se lisää stressin sietokykyä, parantaa itseluottamusta ja sosiaalista kanssakäymistä. n Pirjo Åhs ja Tiina Inkinen Järvenpään kaupungin liikuntapalveluista kannustavat kuntalaisia liikunnan pariin. Eija Männistö 1. Käyn uimassa, lenkkeilen, kävelen ja käyn kuntosalilla. Uimahalli on hyvä, sitä käytän paljonkin. 2. Mietin, josko löytäisi jonkun jumpparyhmän, johon mennä mukaan. 3. Järvenpää on aika monipuolinen. Harrastan sauvakävelyä, ja toiveena olisi, että löytyisi vähän enemmän lenkkipolkuja, nykyisin on lähinnä Terhola ja Paavonpolku. Laura Kokkonen 1. Harrastan cheerleadingia. Siihen mukaan kuuluu lenkkeilyä ja venyttelyä viikkoharjoitusten lisäksi. 2. Tämä yksi harrastus riittää toistaiseksi, siinä on paljon tekemistä. 3. Olisi hyvä saada lisää liikuntatiloja, siis sellaisia, joissa pystyisi harjoittelemaan montaa eri lajia yhtä aikaa. Nyt lajit ovat hajaantuneena eri puolille Järvenpäätä. Tomi Saari 1. Harrastan aikidoa ja motorcrossia. 2. Tällä hetkellä kiinnostavat lasten liikuntaharrastukset. Kotona mietitään, että mitä voisi tehdä, ja minkä ikäisinä lapset voisivat harrastuksen aloittaa. Taitavat olla toistaiseksi vielä vähän pieniä. 3. Moottoriurheilupaikat ovat vähissä Järvenpäässä, ja itse käynkin Hyvinkään puolella harrastamassa motocrossia. Muuten täällä on aika monipuolisesti mahdollisuuksia. Sanni Leimu 1. Tällä hetkellä en harrasta. 2. Haluaisin löytää itselleni jonkun jumpan, joka olisi vähintään kerran viikossa. 3. Täällä on kaikkea ihan hyvin. Järvenpää syksy 2010 3

Teksti Anne Peltola Koulujen kerhotoimintaa kehittämässä 90-luvun laman halvaannuttamaa koulun kerhotoimintaa elvytetään valtakunnallisen kehittämishankkeen avulla. Hanke jatkuu kolmatta vuotta. Järvenpää pääsi mukaan 2008 alkaneeseen kerhotoiminnan kehittämisen hankkeeseen, joka on osa Peruskoulu paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Hankkeessa pyritään laajentamaan koulujen kerhotoimintaa, kehittämään kerhojen laatua ja vakiinnuttamaan kerhotoiminnan asemaa. Kehittämistyöhön on vuosittain aina vuoden 2011 loppuun asti saatu rahoitusta Opetushallituksen myöntämänä valtion erityisavustuksena. Avustuksella toteutetaan koulun kerhotoimintaa Järvenpään kaikilla perusopetuksen kouluilla ja tähän mennessä toimintaan on osallistunut vuosittain noin 450 lasta noin 30 eri kerhossa. Kerhoihin osallistuminen on lapsille maksutonta ja vapaaehtoista. Kerhoja ohjaavat pääsääntöisesti opettajat, mutta oman panoksensa antavat myös koulunkäyntiavustajat ja eri alojen harrastuneet tuntijat. Toiminnan suunnittelussa ovat mukana niin oppilaat oppilaskuntien kautta kuin huoltajatkin vanhempainyhdistysten välityksellä. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa oppilashuollon ja kolmannen sektorin kanssa. Lukuvuonna 2010 2011 toimintaa pyritään edelleen laajentamaan. Kouluilla alkaa syksyllä arviolta 45 kerhoa, joihin odotetaan osallistuvan noin 650 lasta. Teemoiltaan tarjonta on sangen monipuolista: esimerkiksi keramiikka-, musiikki-, luonnontieteen-, englannin-, sähly-, tekstiilityö- ja tähtikerho kokoavat asiasta kiinnostuneita yhteen viikoittain. Oman koulun kerhotoiminnasta saa lisää tietoja koululta. n Terveiset Unkarista leiriltä! Meidän kotikaupunki on Jäken ystävyyskaupunki Vác. Olemme tehneet retkiä, nähty pusta-show, melottu Tonavalla, tutustuttu parlamenttitaloon, tavattu pormestari, kesäkelkkailtu ja uitu. Ja paljon muuta! Onneksi emme joutuneet pitkille museokierroksille, toki museoitakin on nähty. Viikonloppuna täällä oli Váci világi vigalomnimiset festarit, joissa oli musiikkia ja muita esityksiä! Festareiden aikana täällä oli paljon kojuja, joista voi ostaa vaikka mitä... rahat on loppu. Eilen ohjaajat kyseli mitä on jäänyt mieleen leiristä. Tässä meidän ajatuksia: hauskaa, todella ihanaa, kaikki on erilaista, poskipusut!, hyvä ruoka, hyvät tyypit, hyvä leiri, the best. Yövymme koulun asuntolassa 2 5 hengen huoneissa. Meitä on leirillä yhteensä 20 (16 nuorta ja 3 ohjaajaa + tulkki). Kiva porukka! Alkaa väsyttää, on ollut paljon ohjelmaa eikä ole maltettu nukkua paljoa (Ohjaajat alkaa näyttää väsyneiltä, mutta ne onkin vanhoja). Terveisin: Leiriläiset ja ohjaajat Järvenpääläiset 13 18-vuotiaat nuoret pääsevät vaaliuurnille käyttämään äänioikeuttaan 21.10.2010. Kaupunkiin valitaan tuolloin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi uusi nuorisoparlamentti. Luottamuselimeen valitaan 15 varsinaista ja 10 varajäsentä henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Nuoret voivat käyttää äänioikeuttaan koulupäivän aikana omalla koululla tai koulupäivän jälkeen Järvenpää-talolla klo 17 19. Koulukohtaiset vaalilautakunnat vastaavat käytännön järjestelyistä äänestyspäivänä. Järvenpään nuorisoparlamentti toimii kaupunginhallituksen alaisena työryhmänä. Sen tehtävänä on tehdä aloitteita ja esityksiä nuorison elämään liittyvissä asioissa. Nuoret voivat myös järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia. Lisäksi nuorisoparlamentti nimeää keskuudestaan kaksi jäsentä kaupungin lautakuntiin sekä erilaisiin Järvenpäässä toimiviin projekteihin ja työryhmiin. Meillä on ollut todella aktiivisia nuorisoparlamentteja. Ne ovat tehneet kaupunginhallitukselle aloitteita esimerkiksi liikennejärjestelyistä koulujen lähialueilla, nuorisotilojen saamisesta Mankala Pellonkulman alueelle, Jäähallin skeittipuiston rakentamisesta ja valaistuksen saamisesta Nummenkylän kentälle. Viimeisin aloite on polkupyöräilyturvallisuudesta Jannella. Lisäksi parlamenttilaiset ovat ottaneet kantaa moniin nuorille tärkeisiin asioihin kuten Rantapuiston kehittämiseen ja kaupungin liikuntaohjelmaan, nuorisotoimenjohtaja Jari Ahola kehaisee. Nuoret ovat myös itse olleet mukana monien rockkonserttien, näyttelyiden ja muiden tapahtumien järjestelyissä ja hoitaneet esimerkillisesti muun muas- Vastaanottaja: Järvenpääläiset Järvenpää, Suomi - Finland Sami Hyökki Teksti Riitta Murtokare Nuoret äänestämään ja vaikuttamaan! Nuorisoparlamenttivaalit Järvenpäässä 21.10.2010 sa tiedottamiseen liittyviä asioita. Samalla on voitu näppärästi jakaa tietoa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista Järvenpäässä, Ahola muistuttaa. n Nuorisoparlamentilla merkittävä rooli Toiminut vuodesta 2001 alkaen Nykyinen toimintakausi päättyy 31.12.2010 Mukana Järvenpään Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamallin toteutuksessa ja monessa muussa Lisätietoja: Järvenpään nuorisotoimistosta sekä www. jarvenpaa.fi > Nuoret > Nuorisoparlamentti Nuorisotalot Bänditoiminta 15.10. 17.10.2010 Upea TYRSKYPURJEHDUS -leiri, yläkoululaisille Lisätietoja Maarit Laurell, p. 040 315 2032 Pe 22.10. klo19 22.30 Syyslomadisco yläkoululaisille Loimulla Pe 12.11.2010 klo 21.00 Välittämisen viikko (vko 45) NORSUPALLOTURNAUS Fortum-hallilla Lisätietoja Tommi Lappi, p. 040 315 3691 Nuorisotaloilla nuoret voivat tavata toisiaan, osallistua talon toimintaan, retkiin, tapahtumiin ja saada myös tarvittaessa neuvontaa ja tukea. Nuorisotaloilla työskentelee joka ilta kaksi aikuista ohjaajaa, jotka kohtaavat nuoria, koordinoivat ja järjestävät avointa toimintaa ja tapahtumia seiskaluokkalaisille 17-vuotiaille nuorille. Nuorisotalo toimii alueen toimintakeskuksena, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia myös nuorisojärjestöille. Varnuille eli peruskoulun 5. 6.-luokkalaisille on nuorisotalolla varattu omia toimintaaikoja. Luvassa on hauskaa yhdessäoloa, pelailua, kokkausta, askartelua, retkiä ja kaikenlaista mukavaa puuhastelua, mitä ikinä keksitäänkin! Nuorisotalojen aukioloajat Haarajoen nuorisotalo Pihlajatie 2, Pizzeria Maku:n alakerta ma ja ke 15.30 17.30 / Varnut 18 21 / 13 17-vuotiaat pe 19 23 / 13 17-vuotiaat Jampan nuorisotalo Oksapolku 2, Jampan ostari ma ja ke 15.30 17.30 / Varnut ma to 18 21 / 13 17-vuotiaat pe 19 23 / 13 17-vuotiaat la 18 22 / 13 17-vuotiaat aloittaa toimintansa syksyn aikana, seuraa ilmoittelua! Myllytie 3 nuorisotalo Myllytie 3 ke ja to 15.30 17.30 / Varnut ti to 18 21 / 13 17-vuotiaat pe 19 23 / 13 17-vuotiaat la 18 22 / 13 17-vuotiaat Kyrölän nuorisotalo LOIMU Puistotie 27 B, yläkerta ma ja ke 15.30 17.30 / Varnut ma to 18 21 / 13 17-vuotiaat pe 19 23 / 13 17-vuotiaat Mankalan nuorisotalo Kytötie 73, Mankalan koulun piharakennus ti ja to 18 21 / 13 17-vuotiaat aloittaa toimintansa syksyn aikana, seuraa ilmoittelua Nuorisobändeille löytyy treenitilaa Dahlin bänditalosta tai Rokkihotellista. Lisäksi nuorisopalvelut järjestävät bänditapahtumia Loimun nuorisotalolla, joten esiintymäänkin pääsee! Lisätietoja treeniksen hakemisesta ja bänditoiminnasta antaa Jari Ahola, p. 040 315 2208 Muista mennä lomalle! Koulujen työ- ja loma-ajat Syyskausi 2010 ti 10.8. ti 21.12.2010 syysloma 25. 31.10.2010 (vko 43) joululoma 22.12.2010 9.1.2011 Kevätkausi 2011 ma 10.1. la 4.6.2011 talviloma 21. 27.2.2011 (vko 8) 4 Järvenpää syksy 2010

Välitetään ja toimitaan yhdessä Järvenpään Vanhempainverkosto haastaa järvenpääläiset yhdistykset, päiväkodit, koulut, vanhempainyhdistykset, seurakunnan, yksityishenkilöt ja muut paikalliset toimijat mukaan viettämään Välittämisen viikkoa. Tehdään viikosta yhteisöllinen teemakokonaisuus, jolloin pidetään esillä tervettä elämäntapaa, yhdessä tekemistä ja toisesta välittämistä. Järvenpäässä vietetään jälleen Välittämisen viikkoa 8. 14.11.2010. Viikko on ajoitettu valtakunnallisen päihdetyön viikon yhteyteen, mutta paikallisen viikkomme tavoitteena on ollut tuoda esille välittämistä sen laajassa merkityksessään. Tavoitteena on saada aikaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken tapahtumakokonaisuus, jossa korostuvat toisesta välittäminen ja yhdessä tekeminen. Tänä vuonna Järvenpään Vanhempainverkosto vastaa yhteisestä tiedottamisesta ja tapahtumatietojen keräämisestä. Viikon toteuttajina aiempien vuosien tapaan ovat myös kaupunki ja nuorisopalvelut. Mukaan on kutsuttu myös seurakunta, koulut ja monet muut paikalliset toimijat. Kaikki halukkaat toimijat ovat tervetulleita suunnittelupalaveriin 13.10. klo 16 Järvenpää-talolle. Kukin toimija voi Välittämisen viikolla tuoda esille oman toimintansa tai erillistempausten kautta yhdessä tekemisen ja lähimmäisestä välittämisen teemaa. Samalla on hyvä tilaisuus tehdä järvenpääläisille omaa toimintaa muutenkin tutuksi. Teksti Johanna Pajuniemi ja Anne Peltola Leikkikavereita ja muutenkin kivaa Mankalan koulun pihapiirissä sijaitsevassa nuorisotilassa käy iltapäivällä melkoinen kuhina. Neljänkymmenen lapsen eka- ja tokaluokkalaisten joukko on levittäytynyt leikkimään, askartelemaan ja tekemään läksyjä. Suuren joukon tutustuttaminen ja ryhmäyttäminen ovat vieneet aikaa, mutta nyt yhteiset puuhat alkavat sujua, toteavat IP-ryhmän ohjaajat Kirsi ja Johanna. Saman huomion ovat tehneet myös muut ryhmässä ohjaajina vuorottelevat koulunkäyntiavustajat Tiina, Kati, Birgitta ja Teija. Kivointa on, kun on juhlittu jonkun synttäreitä ja syöty herkkuja, toteavat lapset yhteen ääneen. Myös liikuntatuokiot remontoidussa liikuntasalissa ovat lasten mieleen. Poikien suosikkeja ovat erityisesti pallopelit ja metsäleikit, kun taas tytöt löytyvät hyppelemästä narua tai piirtämästä. Mankalan IP:ssä liikutaan paljon milloin liikuntasalissa, milloin lähiympäristön aarteita tutkimassa. Johanna Pajuniemi Esimerkiksi Nuorisopalvelut järjestävät viikolla Norsupalloturnauksen Fortumhallilla ja Järvenpään Leijonat saattavat vanhuksia kirkkokäynneillä. Tervetuloa välittämään yhdessä! Tarja Satuli-Kukkonen puheenjohtaja Järvenpään Vanhempainverkosto Kerro tapahtumista ja ideoista! Vanhempainverkosto markkinoi kaikkia viikon tilaisuuksia yhteisilmoituksilla. Yhteydenotot ja tapahtumatiedot Järvenpään Vanhempainverkoston vpj. Katja Revolle, p. 040 7684 754 repo.katja@kolumbus.fi. Lapsi saa liikkua Mankalassa on keskitytty, lasten toiveesta, liikkumiseen ja ulkoiluun. Lisää ideoita ja sisältöä liikkumiseen ovat tuoneet kaikissa kaupungin iltapäivätoiminnan ryhmissä kiertävän liikunnanohjaaja Tommin järjestämät temppuradat, liikuntaleikit ja kisailut. Lasten rohkaiseminen liikkumaan on yksi iltapäivätoiminnan tärkeimmistä tehtävistä. Itse yritän innostaa lapsia kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja sirkustempuista lipunryöstöön, kertoo Tommi. Oinaskadun koululla 19 poikaa ja 5 tyttöä viettävät iltapäivää ohjaaja Tanjan ja vuorottelevien Annen ja Johannan seurassa. Tänä syksynä olemme aloittaneet toiminnan tutustumisleikeillä. Lapset myös leikkivät mielellään pienissä ryhmissä, joissa seikkailevat monenmoiset mielikuvitushahmot. Olemme myös esimerkiksi askarrelleet mitä ihmeellisimpiä eliöitä kiviä maalaten ja päällystäen, kertovat ohjaajat. Lähetämme vanhemmille kuulumisia iltapäivätoiminnasta Helmi-järjestelmän avulla. Parhaillaan muistuttelemme heitä huolehtimaan, että lapsilla on ulkoiluun sopivat vaatteet ja varavaatteita repun pohjalla, jatkaa ohjaaja Tanja. Tämä onkin tärkeää, sillä kaikissa IPryhmissä ulkoillaan päivittäin noin tunnin verran ja onhan paljon mukavampaa, jos päällä on säähän sopivat vaatteet. Pienet sateet ja tuulet eivät näitä energisiä lapsia haittaa. n IP-toimintaa joka koululla liki 400 järvenpääläistä 1. 2.-luokkalaista osallistuu toimintaan IP-toimintaa 17 toimipaikassa kaupungin ja muidenkin toimijoiden järjestämänä IP-toiminta maksullista, 80 90 /kk toiminta-ajan pituudesta riippuen Lisätietoa: www.jarvenpaa.fi > Lapset > Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta sekä IP -koordinaattori Anne Peltola, puh. 040 315 3554 Teksti Veijo Meisalo Lukiossa perinteinen senioripäivä lokakuussa Järvenpään lukiossa on koulun 80-vuotisjuhlan jälkeen käynnistynyt sarja vuosittaisia Järvenpään kulttuurihistoriaan liittyviä symposiumeita. Tänä vuonna teemahenkilönä on Järvenpään yhteiskoulun aikajärjestyksessä toinen rehtori Väinö Kyrölä viimevuotisen Raevuori-symposiumin tapaan. Kyrölä-symposium järjestetään lauantaina 16.10.2010 Järvenpään lukion auditoriossa, Lukionkatu 1, klo 13 16.30. Symposiumia edeltää klo 12 13 pidettävä Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry:n vuosikokous, jonka yhteydessä kuullaan yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja hallitus esittelee myös toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle. Kokouksessa valitaan myös uusia jäseniä hallitukseen ja toimintaan voi ilmoittautua mukaan. Symposiumissa koulun nykyinen rehtori Atso Taipale alustaa keskustelua Väinö Kyrölän toiminnasta Järvenpään yhteiskoulun pitkäaikaisena rehtorina, paikallisena vaikuttajana sekä kotiseutuperinteen vaalijana. Koska Väinö Kyrölä oli ansiokas liivin kielen tutkija, Tampereen yliopiston viron kielen ja kulttuurin lehtori Lembit Vaba on kutsuttu pitämään esitys aiheesta Väinö Kyrölä ja liivin kielen nykytilanne. Emeritusprofessori Veijo Meisalo esittelee Väinö Kyrölän sotaajan päiväkirjoja ja hanketta niiden saattamisesta painatuskuntoon. Ohjelmassa on myös muisteloja yhdessä Kyrölän suvun kanssa. Symposium on vapaa kaikille sen teemasta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa kahvituksen järjestämiseksi sähköpostilla osoitteeseen seija.aarto@jarvenpaa.fi. Symposiumin jälkeen muutamat luokat pitävät luokkakokouksiaan ja ilmoittavat niiden tarkemmasta ajasta ja paikasta itse. Tervetuloa mukaan! Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry. Järvenpää-Seura Järvenpää syksy 2010 5

Teksti Satu Hänninen Uusia liikuntatiloja suunnitteilla Järvenpäässä on jo nyt liikuntatiloja moneen lähtöön, mutta asukkaiden lisääntyessä ja liikuntatarpeiden monipuolistuessa uusiakin tiloja tarvitaan. Jos suunnitelmat toteutuvat, on Järvenpäässä muutamien vuosien päästä paitsi uusi harjoitushalli, mahdollisesti myös mielenkiintoinen liikuntahalli Lepolassa. Ruohokattoinen liikuntahalli monine harrastusmahdollisuuksineen piiloutuisi hyvin ympäröivään maisemaan. Jääajan puutteeseen uusi harjoitushalli Nykyisen jäähallin viereen on suunnitteilla uusi harjoitushalli. Jääajasta on ollut pulaa tekojääratojen siirryttyä luonnonjääkäyttöön vuonna 2009. Harjoitushalli parantaa jääurheilun, tanssiliikunnan ja kehäkamppailulajien ympärivuotisia harrastusmahdollisuuksia. Harjoitushalliin saadaan myös yleisöluisteluaikoja lisää ja koulut ja päiväkodit pääsevät aiempaa paremmin käyttämään jää- ja liikuntatiloja. Samalla mahdollistuu kokonaan uuden lajin, curlingin, harrastaminen Järvenpäässä. Halliin (noin 3 320 m 2 ) tulee noin 100 hengen parvikatsomolla varustettu jäähalliosa ja kaksikerroksinen aputilaosa, jonka molempiin kerroksiin on suunniteltu liikuntasalitiloja. Pääosa aputiloista tulee kenttätasoon. Toiseen kerrokseen on sijoitettu liikuntasaleja palvelevat pukutilat, parvikatsomo ja hallit yhdistävä käytävä jo olemassa olevaan kahvioon. Nykyisen jäähallin hyvän katsomon ansiosta siellä pidetään edelleen kaikki kilpailut, ottelut ja näytösluontoiset tapahtumat. Harjoitushallin asemakaavamuutos asetetaan nähtäville vuorovaikutusta varten 2010 syksyllä ja lainvoiman kaava saanee keväällä 2011. Hallin rakennuttajana ja ylläpitäjänä on Järvenpään Harjoitushalli Oy. Tavoitteena olisi aloittaa rakentaminen normaalin lupamenettelyn myötä toukokuussa 2011, jolloin halli otettaisiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy Ruohokattoiselle liikuntahallille tilavaraus Lepolassa Lepola I -asemakaavassa on osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alue, johon on varattu mahdollisuus myös liikuntahallille. Järvenpään kaavoitus ja liikuntapalvelut ovat yhteistyössä teettäneet alueelle maisemaan sopeuttaen Juholanmäen liikuntahallin alustavan tila- ja aluesuunnitelman havaintokuvineen arkkitehtitoimisto Jukka Turtianen Oy:llä. Suunnitelmassa kaarevan ruohokaton peittämä liikuntahalli (5000 kerrosneliötä) on upotettu pääosin maan sisään. Sisäänkäynti halliin olisi noin 3 metriä nykyistä maanpintaa alempana. Sinne sijoittuisivat kahvio, valvomo sekä kuntosali pukutiloineen. Välitasolle sijoitettaisiin pukuhuoneiden lisäksi monitoimitiloja ja mahdollisesti seuroille vuokrattavia toimisto- ja varastotiloja. Pelikenttätasolla olisivat kentät ainakin salibandylle ja koripallolle sekä yleisurheilun ja telinevoimistelun alueet. Alimmalle tasolle tulisi pukuhuoneiden lisäksi monitoimisia salitiloja esimerkiksi voimistelijoille ja painijoille. Alimpaan tasoon on suunniteltu myös väestösuoja, jota voidaan käyttää pelikenttien varastotilana rauhan aikana. Tilat ovat hyvin monikäyttöisiä. Niitä voitaisiin käyttää liikunnan lisäksi erilaisten näyttelyiden järjestämiseen sekä esimerkiksi konsertteihin, kertoo työryhmässä mukana ollut liikuntatoimenjohtaja Marko Enberg. Ulkokentät ja ulkoliikunta-alueet sijoittuisivat Lepolanväylän varteen alueen pohjoisosaan. Eteläosaan tulisi runsaat 100 autopaikkaa. Pääosa alueesta jäisi nurmialueeksi ja suunnittelussa pidetään huoli siitä, ettei näkymä radan suunnasta Tuusulanjärvelle katkeaisi. n Shutterstock Uudessa harjoitusjäähallissa voidaan tulevina vuosina harrastaa muun muassa curlingia. Teksti Satu Hänninen Seuraava omakotialue suunnitteilla Pajalaan Omakotirakentajille suunnitellaan uutta pientaloaluetta nykyisen Sähkön asuinalueen ja Pohjoisväylän väliin. Alue ulottuu etelässä Pajalantiehen, jonka reunaan rakennetaan pysäköintialue. Pohjoisessa alue rajoittuu Mittarikatuun sekä vanhan Valtatien alikulkuun. Liikenne alueelle ohjataan etelästä Pajalantieltä Vanhaa valtatietä pitkin. Alueen eteläosa tulee jäämään puistoksi. Alueesta on tulossa tiivis ja matala; sinne mahtunee 45 50 pienehköä omakotitonttia ja 1 2 yhtiömuotoista pientalotonttia. Sen suunnittelussa otetaan huomioon myös liikennemelu sekä alueen hulevesijärjestelyt sade- ja sulamisvesiongelmien ehkäisemiseksi. Alueesta saataneen kaavaluonnos nähtäville vielä tämän vuoden puolella ja tämän yhteydessä järjestetään kaupunkilaisille myös yleisötilaisuus. Aineistoa laitetaan myös kaupungin verkkosivuille. n Teksti Satu Hänninen Pajalan ja Lepolan rakentaminen käynnissä Entinen valssimylly Pajalan alueella on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi ja tarkoituksena oli alun perin muuttaa se asuinkäyttöön. Siilojen kunnostaminen on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. Nyt tutkitaan kaavamuutoksen mahdollisuuksia rakentaa vanhojen siilojen tilalle kokonaan uusi rakennus, joka vastaisi mittasuhteiltaan nykyisiä siiloja. NCC Rakennus Oy on teettänyt alustavia suunnitelmia, joissa purettavien siilojen paikalle on sijoitettu uusi pyöreäkulmainen asuinkerrostalo. Olemme jo käynnistäneet alueella kahden 7-kerroksisen asuinkerrostalon ja autohallin rakentamisen, jossa tilaajana on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, kertoo projektipäällikkö Matias Seini. Lisäksi valmistelemme kolmannen 7-kerroksisen talon käynnistämistä NCC:n omatuotantona ensi vuoden puolella. Asuntoja tähän taloon tulee 38 kpl ja ne tulevat myyntiin NCC:n asuntomyynnin kautta. Siilojen osalta odottelemme vielä kaavaprosessin valmistumista. Valssimyllyn alueen asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville vuorovaikutusta varten vuoden 2010 syksyllä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen vuoden 2010 loppuun mennessä. Lepolassa rakennetaan teitä ja vesihuoltoa Lepolan alueen rakennustyöt kaupunkitekniikan osalta edistyvät hyvin. Katujen pohjia on rakennettu ja omakotitonttien ajoyhteydet ovat valmiina. Mannilantien ja Sipoontien tuleva kiertoliittymäkin päällystetään vielä tämän syksyn aikana. Vesihuoltolinjoja on valmiina noin 900 metriä. Alueen kaukolämpö-, sähkö- ja alueurakat ovat samanaikaisesti käynnissä ja etenevät sopimusten mukaisissa aikatauluissa, toteaa kaupunkitekniikassa elokuussa aloittanut työpäällikkö Mika Sironen. Alue alkaa rakentua vielä tämän vuoden puolella, ensimmäiset omakotitalojen rakennusluvat on jo myönnetty ja lisää on tulossa, lupailee johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. n Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy Valssimyllyn tilalle suunniteltu uudisrakennus olisi purettavien siilojen tapaan pyöreäkulmainen ja se toteutuisi joko 9+1 tai 10+1 -kerroksisena. 6 Järvenpää syksy 2010

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpään kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta vastaa teknisen toimialan kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen kaavoitusyksikkö. Kaavoitus on hallinnollisesti teknisen lautakunnan alainen, mutta sen valmistelemat yleis- ja asemakaava-asiat käsitellään suoraan kaupunginhallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Liikennesuunnitteluun liittyvät erilliset asiat ja vihersuunnittelukysymykset käsitellään teknisessä lautakunnassa. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2010 on hyväksytty kaupunginhallituksessa (31.5.2010 168). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät vireillä olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti vireille tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilän Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat tulevat lähivuosina vireille. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on vireillä 14 asemakaavahanketta, ja yhtä moni hanke saattaa käynnistyä lähiaikoina. Kaavoituskatsauksessa esitellään lisäksi 40 odottavaa, vuosina 2010 2014 mahdollisesti vireille tulevaa asemakaavahanketta. Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus (toteuttamisohjelma) Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaava (toteuttamisohjelma) Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty valmistelemaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteet ja lähtökohdat pyritään saamaan käsittelyyn vuoden 2010 aikana. Vireillä olevat ja vuonna 2010 todennäköisesti vireille tulevat asemakaavat Keskus Kasino (tontti 162-1)* KOy Kasinokuja 1:ssä suunniteltu ravintolatoimen laajeneminen vaatisi lisäautopaikkoja, minkä vuoksi on tutkittu mahdollisuutta laajentaa pysäköintiä Rantapuiston alueelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammikuussa 2003, mutta kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin. Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Rantapuiston kahvila-ravintolayrittäjä on pyytänyt asemakaavan muutosta rakennuksen laajentamista varten. Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Kinnari Tataarikujan alue (osa korttelista 527, tontti 539-4 ja Tataarikuja) Islamilainen seurakunta omistaa kaksi tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne on suunniteltu asuntorakentamista. Alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä rakennuksia. Myös Tataarikujan liittymäjärjestelyjä tulisi tutkia. Torpantie 33 (tontti 562-1) Entiselle kaupungin nuorisotoimiston tontille on tarkoitus rakentaa asuinkerrostalo. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2010 aikana. Pöytäalho Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Kaavan aikataulu on vielä avoin. Pajala Harjoitusjäähalli ja Seutulantalo (tontit 712-6 ja 7) Jäähallia on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutoksessa tutkitaan myös Seutulantalon tontin lisärakentamismahdollisuudet ja alueen pysäköintijärjestelyt. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Valssimylly Myllyrakennus siiloineen on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Rakennusteknisten tutkimusten mukaan siilot ovat odotettua huonompikuntoisia. Museoviranomaisten kanssa on neuvoteltu siilojen korvaamisesta vastaavanlaisella uudisrakennuksella. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2010 aikana. Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat Kiinteistönomistajien ja rakennusliike YIT:n kanssa on laadittu puite- ja aiesopimusehdotukset asemakaavanmuutoksen käynnistämiseksi Alun tontilla ja viereisillä kaupungin omistamilla alueilla. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupunkipuisto. Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Pajalan asuntoalueen pohjoisosat/ Pajalanpiha Uusien asuinkerrostalojen ja rivitalojen sijoittamista Pohjoisväylän varrelle on tutkittu aikaisemmin (ns. Pajalan nauha ja Pajalanpiha), mutta nämä hankkeet eivät ole edenneet. Yleiskaavan perusteella Rampakan metsä säilyy virkistysalueena, mutta Pohjoisväylän varteen kaavoitetaan pientaloja. Alueelle on tarkoitus suunnitella omakotitontteja, jotka tulisivat myyntiin vuosina 2011 2012. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6 8 (tontit 784-1,8 ja 9) Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta korottaa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksella tai sen korvaamista uudella, korkeammalla talolla. Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Viereinen kaavoittamaton alue olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Wärtsilä Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Asemakaavan tarkistuksen yhteydessä tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Kaavaa varten on tehty selvityksiä katujärjestelyistä. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Myös asuntorakentamisesta alueen länsiosaan on neuvoteltu rakennusliikkeen kanssa. Tontin 1144-1 rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Hankkeista laaditaan maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä 2008. Ruukkukatu 18 20 (tontti 1143-3) Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitalotontti muutetaan omakotitonteiksi. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2010 aikana. Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3) Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuoden 2010 aikana. Peltola Ohratie 14 (tontti 1266-2) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on anonut tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puiteja maankäyttösopimuksia. Kaavaluonnos asetetaan nähtäväksi vuoden 2010 aikana. *) Kasinon palo on muuttanut tilannetta kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen. Järvenpää syksy 2010 7

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailu on ratkaistu tammikuussa 2010. Wärtsilän Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Mahdollisesti vireilletulevia asemakaavoja Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Pääradan lisäraide Pääradan länsipuolelle tullaan rakentamaan lisäraide, mikä saattaa edellyttää radanvarsialueen asemakaavan tarkistamista Saunakalliossa, Loutissa, Kinnarissa ja Ristinummella. Liikennevirasto laatii pääradan lisäraiteiden yleissuunnitelmaa. Isokytö Tammelantie 4 (tontti 1356-7 ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu asuntorakentamiseen. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäväksi vuonna 2010. Alhotie, tontit 1907-2 ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua. Lepola Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) Seurakuntaopiston säätiön maille Poikkitien eteläpuolelle suunnitellaan uusi asuntoalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Tavoitteena on monipuolinen rakennuskanta ja asukasrakenne. Asemakaavanmuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue** Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen ja koulurakennukset omistavan Hyvinkään koulukiinteistöt Oy:n ostaminen kaupungille on vireillä. Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Alueelle voidaan toteuttaa myös uusia asuinrakennuksia ja palveluja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna 2010. Vireilletulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen pientaloalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti. Alueella on järjestetty Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo vireilläolevien ja tulevien hankkeiden (mm. Pajalan teollisuusalue, Perhelän kortteli, Sampo-talo, Erkomaan talo) lisäksi. Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras joulukuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. **) Hyvinkään koulukiinteistöt Oy siirtynyt Järvenpään kaupungin omistukseen kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen. 8 Järvenpää syksy 2010

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Rakennusten kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Perhelän liikerakennuksen vanhin julkisivuosa sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Perhelän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon toteuttaminen ja vähäinen asemakaavanmuutos korttelin 147 pysäköintivyöhykkeellä (ns. Vahteriston tontti). Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tullaan säilyttämään. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde. St1 / Esso (tontti 114-4) Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava muutoksen vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Tupalantie 17 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen kerrostalotontin, jonka toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavan muutosta. Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat anoneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin. Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 1 Perhelän kortteli 2 Erkomaan talo, tontit 139-8 ja 9 3 Asemanmäki 4 Sampotalo, kortteli 132 5 Tervanokantie, kortteli 103 6 Sibeliuksenväylä, tontti 114-4 (Esso) 7 Alankotie 28, tontti 242-8 8 Harjutie, tontti 252-7 9 Tupalantie, tontti 212-1 10 Pääradan lisäraide 11 Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto 12 Harjanteen/ Kaurasen talo, tontti 403-12 13 Ristikkipolku Ristikkipolku, kortteli 443 Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten tonttien omistajat ovat pyytäneet. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin liittää tontteihin. Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen 14 Mankisen talo, tontti 562-4 15 Pekka Harjuvaaran talo, tontti 563-1 16 Keskitalontie, kortteli 560 17 Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa 18 Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa 19 Helsingintie Pohjoisväylä 20 Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 21 Korttelin 765 tontti 1 22 Pajala, tontit 704-10 ja 12 23 Pajalan teollisuusalue 24 Metson alueen luoteispuoli 25 Itä-Nummenkylän alue 26 Halkiantien alue 27 Pietilän yritysalue talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. 28 Haarajoki, osa tilasta 11:125 29 Leppätien pohjoispuoli 30 Haarajoen asuntoalueet 31 Haapatie, tontti 1505-1 32 Mikonkorven yritysalue 33 Terholan osa-alueet 34 Sipoontien yritysalue 35 Ristinummen asemakaava 36 Ristinummi, Tuomonpolku ja Ernonkatu 37 Pietilän huvila, tila 402-3:25 38 Poikkitien yritysalue 39 Ristinummentien alue (Europan) 40 Kaakkolan ranta Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Järvenpää syksy 2010 9

l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Järvenpään kaavoituskatsaus 2010 l Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Laaksokadun varressa olevalle omakotitaloalueelle on tavoitteena kaavoittaa tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on omakotialuetta, jonka tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Helsingintien Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Pajala Pajalan teollisuusalue Pajalan teollisuusalueen parasta käyttötapaa on tutkittu keskustan osayleiskaavan ja koko kaupungin yleiskaavan yhteydessä. Kiinteistönomistajien kanssa käynnistetyssä Pajala-projektissa on selvitetty alueen maaperän saasteet ja tehty puhdistamisilmoitus ympäristökeskukselle, järjestetty suunnittelun pohjaksi yleinen ideatasoinen arkkitehtikilpailu ja laadittu kaavarunkosuunnitelma. Hanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Välskärinkadun varressa oleva kaupungin omistama vanhustentalotontti 762-3 on tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi. Tavoitteena on tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Auertie, tontti 765-1 Nykyisen talousrakennuksen paikalle haluttaisiin rakentaa asuintilaa. Tontin rakennusoikeus ja rakennusala eivät vastaa nykyisiä rakennuksia. Seutulantien ja Kaskitien kulma (tontit 704-10 ja 12) Tontit 704-12 ja 704-10 on määrätty rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten kesäkuuhun 2011 saakka. Alueen asemakaavan muutos tullaan laatimaan Pajalan kaavarungon antamista lähtökohdista. Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan kahdessa osassa. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle. Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alueen asemakaava on tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Kaavamuutos perustuu kaupunginhallituksen päätökseen 21.8.1995 422 koskien Haarajoen kyläalueen asemakaavaa. Siinä sitouduttiin täyttämään tielaitoksen ehdot meluvallin maa-alueen maankäytössä ja omistuksessa. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa sijaitseva kaavoittamaton tila on tarkoitus osoittaa asuinrakentamiseen. Koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu yleiskaavassa. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laatiminen aloitetaan, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Mikonkorven yritysaluetta on tarkoitus laajentaa etelään yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavan laatiminen aloitetaan, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Ahotie (tontti 566-5) Ahotien varrella sijaitsevan omakotikiinteistön omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta tonttinsa rakennusoikeuden nostamiseksi. Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee osayleiskaavan ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Tuomonpolku ja Ernonkatu Ajoneuvojen läpikulku Tuomonpolulla haluttaisiin sallia ja Ernonkatua haluttaisiin jatkaa Tuomalantielle. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt vuonna 2002 kaupunginhallituksen ehdotusta hankkeen hylkäämisestä. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja kiireellisten kulttuuriympäristökohteita koskevien asemakaavatöiden luetteloon. Ristinummentien alue (Europan) Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta maata, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyy kansainvälisen Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on anonut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastuslupaa. Yritysalueen asemakaavan laatiminen aloitetaan, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Lepola Lepola IV, Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa ja Poikkitiehen liittyvässä saarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuinrakentamista ja omatonttisten omakotitalojen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja aloituskortteleiden tapaan. Kaakkola Vanhankyläntie, tontti 2518-4 Kiinteistöyhtiön omistajat haluaisivat rakentaa asuintilaa. Tontilla on toimistorakennus ja se on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja liikekäyttöön. Kaakkolan ulkoilureitti Asemakaavamuutos mahdollistaa ulkoilureitin toteuttamisen keskustasta Vanhankylänniemeen. Asemakaavoja varten on perustettu virallisia osallistumistapoja täydentävä yleinen verkkokeskustelupalsta kaupungin Internet-sivuille osoitteeseen www.jarvenpaa.fi > Keskustelu. Kaavoituksen henkilökunta seuraa keskustelua ja vastaa tarvittaessa myös esiin tulleisiin kysymyksiin. Yhteystietoja Kaavoituksen ja mittausasioiden yleisneuvontaa annetaan teknisen keskuksen palvelupisteessä Seutulantalolla, Seutulantie 12 (09) 2719 2880. Muusta kaavoitusta ja liikennesuunnittelua koskevasta asiakaspalvelusta vastaa yleissuunnittelu- ja asemakaavoitusyksiköiden henkilökunta. Näissä asioissa voidaan ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: Asema- ja yleiskaavojen valmistelu- ja vuorovaikutusasiat Kaavavalmistelija Arja Heyno (09) 2719 2009 Asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto (09) 2719 2224 Asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Jaana Pohjola (09) 2719 2630 Asema- ja yleiskaavoitus, verkkosivut Arkkitehti Pilvi Nummi (09) 2719 2291 Asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe (09) 2719 2723 Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma (09) 2719 2432 Yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Arkkitehti Niina Ahlfors, sijainen Katri Peltoniemi 12.4.2011 saakka Asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio (09) 2719 2353 Kaavoituksen ja mittauksen vastuualueen ja yleissuunnittelun johto, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila (09) 2719 2455 Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Kaupungingeodeetti Jukka Laitila (09) 2719 2447 Tonttijaot Mittausteknikko Suvi Lehtinen (09) 2719 2442 Kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi (09) 2719 2445 Paikkatietoasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen (09) 2719 2450 Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine (09) 2719 2647 Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Tietoja kaavoituksesta ja liikenteestä löytyy Järvenpään kaupungin verkkosivuilta www.jarvenpaa.fi 10 Järvenpää syksy 2010

Teksti Ari Kaunisto ja Satu Hänninen Järvenpään vedelle kuntatekniikan kunniamaininta Putkiurakkaa riittää, kun maan alle asennetaan omat putket niin puhtaille, likaisille kuin hulevesillekin. Kuvassa vesijohdon kombi-venttiilin asennustyö meneillään. Suomen kuntatekniikan yhdistys myönsi 4.6.2010 Järvenpään Vedelle kunniamaininnan Suomen Kuntatekniikan saavutus 2010 -kilpailussa. Kunniamaininta myönnettiin toimista, joilla aloitettiin määrätietoinen vesihuoltoverkostojen korjausvelan hoitaminen. Korjausten aloittamisen lisäksi Järvenpään Vesi on päätöksillään pyrkinyt turvaamaan riittävän rahoituksen korjaustoimintaan. Ari Kaunisto Korjausvelan hoitamiseen pitkäjänteisyyttä Järvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo, että Järvenpään kaupungissa päivitettiin vuonna 2009 kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma ja laadittiin kaupungin palveluverkkosuunnitelma. Näiden suunnitelmien perusteella Järvenpään Vedessä jatkettiin investointien toteuttamiseen ja talouden hallintaan liittyvää kehittämissuunnittelua, jonka lopputuloksena Järvenpään Vedelle saatiin valmiiksi taksatarkastelu, tulevien vuosien investointien taso ja taksapäätökset. Suunnitelmassa on huomioitu uusien kaavaalueiden ja korvausinvestointien toteuttaminen sekä kaava-alueiden ulkopuolisten alueiden liittäminen vesihuoltoverkostoihin. Järvenpään Veden johtokunnan erityisenä tavoitteena on saada korjausvelkaa vähenemään vesihuollon putkistoja saneeraamalla ja kohdentamalla määrärahoja korvausinvestointeihin, kertoo Kaunisto. Investointimäärärahojen tarve kasvaa, joten Järvenpään Veden johtokunta päätti taksatarkastelun pohjalta korottaa liittymismaksuja sekä käyttö- ja perusmaksuja. Tavoitteena on tulevaisuudessa hoitaa korjausvelat vesimaksuilla ilman velkataakkaa. Olen tyytyväinen johtokunnan päätöksiin. Vesimaksuja tulee kerätä riittävästi, jotta voimme turvata laadukkaan vesihuollon järvenpääläisille. Vesi on korotusten jälkeenkin edelleen halpaa. Tärkeintä on, että putkisto ei pääse samanlaiseen kuntoon kuin esimerkiksi Helsingin muutamat viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, Kaunisto toteaa. Saneerausohjelmat korjausvelan hoitamiseen Korjausvelan hoitamisen merkittävänä osana ovat syksyn 2010 aikana valmistuvat Järvenpään vesihuoltoverkostojen pitkänja lyhyen tähtäimen saneerausohjelmat. Saneerausohjelmien pohjaksi on tehty verkostojen vuotovesitutkimuksia, videokuvauksia sekä kerätty verkostojen korjausja kunnossapitotietoa, jotta toimenpiteet saadaan kohdennettua kiireellisimpiin ja tärkeämpiin kohteisiin. Samalla huomioidaan kaupungin katujen peruskorjaukseen liittyvät tarpeet. Kun saneerauskohteet ovat ennakolta selvillä, on helpompi hoitaa korjausvelkaa suunnitelmallisesti ja taloudellisesti, Kaunisto kertoo. n Satu Hänninen Toimitusjohtaja Ari Kaunisto on tyytyväinen siitä, että Järvenpään Vedessä tehdylle hyvälle työlle on annettu julkista tunnustustakin. Teksti Anju Asunta Järvenpäähän Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus? Puhtaat hampaat, raikas suu, hammaspeikko lannistuu ja muut iskulauseet on otettu uusiokäyttöön, kun Järvenpään kaupungin terveyspalvelujen ja aikuissosiaalityön palvelualue haastoi henkilökuntansa mukaan työn kehittämiseen. Tavoitteen asettamisessa ei ole kainosteltu: pyrkimys on tulla Suomen parhaaksi ja kansainvälisestikin tunnustetuksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi. meitä eteenpäin, kunhan vain huomaamme käyttää niitä, Salokangas muistuttaa. Valmiiksi ei tulla koskaan Kun kyse on hoito- ja sosiaalityön ammattilaisista, ei voida jäädä vain miettimään kehittämistä, vaan arkiset työt, potilaat ja muut asiakkaat hoidetaan tietenkin joka päivä. Yksittäisiä puutteita voidaan paikata nopeastikin, yksinkertaisesti vain muuttamalla toimintatapaa. Suuremman toimintatavan muutosta kirittää suunnitteilla oleva ja vuonna 2013 avattava uusi terveyskeskus. Toisin kuin nyt, terveyskeskukseen keskitetään olennaisimmat terveys- ja sosiaalipalvelut saman katon alle, mikä mahdollistaa eri ammattiryhmien lähemmän yhteistyön. Talossa tulee olemaan muun muassa avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa, päivystysvastaanotto, akuuttivuodeosasto, suun terveydenhuoltoa, mielenterveys- ja päihdetyötä ja laboratoriopalveluita. Uusi sosiaali- ja terveyskeskus (Terveystalo) tulee tarjoamaan meille ensiluokkaiset puitteet laadukkaaseen toimintaan. Tärkeää on myös onnistua asenteidemme ja työtapojemme muutoksessa niin, että niin asiakas kuin mekin voimme olla tyytyväisiä palvelun lopputulemaan. Valmiita emme ole koskaan, mutta tavoite on tulla vuosi vuodelta paremmaksi, ehkä jopa Suomen parhaiksi, Salokangas visioi. n Entinen sosiaali- ja terveystoimiala organisaatioineen ja toimintatapoineen oli muodostunut pitkän ajan kuluessa. Hiljalleen oli ajauduttu tilanteeseen, jossa työtä tehtiin osittain organisaation eikä asiakkaiden hyväksi. 1.4.2010 vanha sosiaali- ja terveystoimiala purettiin ja tilalle perustettiin kolme erilaisiin asiakastarpeisiin keskittyvää palvelualuetta. Yksi näistä on terveyspalvelujen ja aikuissosiaalityön palvelualue, jonka perustehtävänä on tarjota järvenpääläisille elämänhallintaa, terveyden ylläpitämistä, sairauksien ehkäisemistä ja hyvää hoitoa tukevia palveluita. Entinen tapamme toimia on liian organisaatio- ja professiolähtöinen vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Olisimme kyenneet toimimaan varmaan viikkoja ilman asiakkaita, palvelualueen johtaja, ylilääkäri Tuula Salokangas hymähtää. Tavoitteena hyödylliset palvelut Tilanteen parantamiseksi Salokangas esikuntineen päätti tuulettaa pölyttyneitä toimintatapoja ja käynnisti sisäisen kehittämisen kampanjan. Henkilöstölle tehtiin tsemppihenkeä kohottava esite ja kesän korvilla järjestettiin tapaamisia, jossa hankkeesta kerrottiin koko porukalle. Henkilöstö otettiin kirjaimellisesti mukaan peliin ja rantapalloilla pelaten herätettiin iloista mieltä ja joukkuehenkeä. Jokainen meistä haluaisi mennä työpäivän päätteeksi kotiin hyvillä mielin ja ylpeänä työstään, mutta ei se kyllä oikeassa elämässä niin aina mene. Koetamme haastaa koko henkilökuntaamme kyseenalaistamaan toimintaamme: tarjoammeko oikeasti niitä palveluita, joista on eniten hyötyä vai niitä, mitä on historiassa totuttu tarjoamaan, Salokangas pohtii. Asiakaslähtöisyys ja hyvä vuorovaikutus ovat kehittämisen keskiössä. Mielipiteitä tullaan kysymään asiakkailtakin, mutta tässä vaiheessa työtä tehdään palvelualueen henkilöstön omassa piirissä. Meillä jokaisella on epäonnistuneita palvelukohtaamisia esimerkiksi pankissa, kaupan kassalla tai autokorjaamossa. Jo niiden kokemuksien hyödyntäminen vie Shutterstock Järvenpää syksy 2010 11

Teksti Anju Asunta Maahisesta järvenpääläisten perheiden yhteinen olohuone Maahisen toimintaa suunnittelee lapsi- ja perhetyön moniammatillinen konkarijoukko. Yhteisöllisyys, avoimuus, hyvinvointi, vertaistuki, perheiden kohtaamispaikka, latelevat tiimin jäsenet kilvan Maahista kuvaavia sanoja. Kia Kämäräinen Jampassa Naavatiellä avattiin syyskuussa viihtyisä Perhekeskus Maahinen, missä tarjolla on koko Lapsi- ja perhetyön palvelualueen toimintapaletti. Maahisen toiminta ilmentää hyvin Järvenpään kaupungin johtamisjärjestelmän muutosta; tavoitteena yhdistää toimintoja asiakkaan kannalta toimiviksi kokonaisuuksiksi. Perhekeskus Maahisen tuore johtaja Juha Särkkä näkee lapsi- ja perhetyön arjessa paitsi iloisesti puuhaavia lapsia myös monenlaisia lapsen kehityksen pulmia ja perheiden huonovointisuutta. Kun joku menee pieleen, sanotaan usein Olisi pitänyt huomata ja puuttua asiaan jo aiemmin. Me olemme pyrkineet pääsemään tämän ajatuksen lähteille ja todella miettineet, miten voisimme olla perheiden tukena ja ilona ajoissa, kertoo Särkkä. Sekä ennaltaehkäisevä että korjaava työ on välttämätöntä. Jos kykenemme ehkäisemään perheen haasteiden kasvamisen vanhempien toimintakykyä suuremmiksi ja ongelmien kertautumisen, tilanteesta tulee perheelle paljon kevyempi kantaa ja kustannuksia säästyy. Siksi tarvitsemme tällaisia toimivia, yhteisöllisiä tiloja ja mutkatonta ammatillista osaamista, Särkkä perustelee kaupungin merkittävää investointia. Vaikuta toimintaan Perhekeskus Maahisen toiminnanohjaajat toimivat työpareina muiden ammattilaisten kanssa lapsi- ja perhetyön monissa eri toimintamuodoissa ja -paikoissa. Avoimen toiminnan lisäksi Maahisessa järjestetään muun muassa varhaiskasvatuskerhoja sekä 2- että 3 5-vuotiaille. Loppusyksyllä aloitetaan vauvaperhetoiminta sekä toimintoja vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. Keväällä 2011 alkavaksi on suunniteltu perhekoulu. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös ohjattua leikkipuistotoimintaa tarjoava Juhani Ahon leikkipuisto sekä varhaiskas- vatuksen kerhot Närekadun päiväkodin kerhotilassa Haarajoella. Ostopalveluna kaupunki tarjoaa avointa toimintaa lapsiperheille myös avoimessa päiväkodissa MLL:n Keltasirkussa Myllytiellä. Olemme jättäneet osan toimintasuunnitelmista vielä auki, sillä haluamme kuulostella Maahisessa myös perheiden omia toiveita ja tarpeita. Lisäksi odotamme jännityksellä, millaista tuuletusta Perhekeskus Maahisen Facebooksivuille syntyy, Särkkä toteaa perheitä kannustaen. n Porukalla Maahiseen! Avoinna perheille arkisin klo 9 18:30 www.jarvenpaa.fi > Lapset > Perhekeskus Maahinen Facebookissa Perhekeskus Maahinen Kia Kämäräinen Yhdessä ollaan viisaampia Vanhemmat mummit ja kummitkin voivat tulla lapsineen Maahisen avoimeen toimintaan ihan vain juttelemaan ja leikkimään toisten perheiden kanssa. Toisaalta Maahisessa on läsnä lapsi- ja perhetyön ammattilaisten kirjo neuvolatoimintaa, lastensuojelua ja terapeuttista tukea myöten, jolloin neuvoa voi helposti kysyä sitä tarvittaessa. Ammattilaiset voivat työpareina lyödä viisaat päänsä yhteen perheelle parhaan ratkaisun löytämiseksi. Eri toimintaryhmissä voidaan taas syventyä lapsen kasvun erityiskysymyksiin. Perhekeskus Maahisen uusi toimitalo laskettiin moduleina perustuksilleen kesäkuussa. Pihaalueelle rakentuva leikkipuisto on vielä keskeneräinen, sisällä toiminta on jo käynnistynyt. Teksti ja kuva Tuula Alkula Asiantuntevaa hoidon tarpeen arviointia Kun järvenpääläisellä on terveysongelma ja hän soittaa terveyskeskukseen, puhelimeen vastaa terveydenhuollon ammattilainen, sairaanhoitaja tai lähi-/perushoitaja. Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä potilaan kanssa, ohjaten potilas eteenpäin joko omahoitoon tai sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointia ja toteuttamista säädetään hoitotakuulailla. Hoidon tarpeen arviointi on hoitoprosessin ensimmäinen vaihe. Siinä selvitetään muun muassa yhteydenoton syy, sairauden oireet ja vakavuus. Jos hoitoon puhelimitse ei saada riittävästi tietoa, hoitaja kutsuu Sairaanhoitajan apua saatavilla Ajanvaraus ma pe klo 8.15 9.45 ja 13 13.30 Päivystysvastaanotolle ilmoittautuminen ma pe klo 10 11.45 mennessä ks. omahoitajien puh.nrot www.jarvenpaa.fi Neuvontapuhelin puh. 2719 3380 Vanhankylänniemen päivystys klo 8 22, ohjeellinen ajanvaraus, puh. 2719 3360 potilaan vastaanotolleen arvioinnin toteuttamiseksi. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos voi olla myös, että hoitoa ei tarvita. Sairaanhoitajien puhelinajat ovat aamu- ja iltapäivisin. Mikäli asia ei ole kiireellinen, kannattaa soittaa mieluimmin iltapäivällä. Puheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti tällä hetkellä käytettävissä olevalla tekniikalla ja henkilöstöresursseilla. Puhelinkeskustelun aikana sairaanhoitaja kirjaa samalla ylös sairauteen liittyviä asioita ja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksen potilastietojärjestelmään, mikä vie oman aikansa, kertoo hoitotyön johtaja Minna Karjalainen. Vanhankylänniemen ja Myllytien terveysasemilla työskentelee yhteensä 18 sairaanhoitaja lääkäri-työparia. Väestövastuusairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja arvioi hoidon kiireellisyyden. Sairaanhoitaja tekee sovitut vuosikontrollit, ikäkausitarkastukset, ohjaa omahoitoa sekä tekee tarvittaessa toimenpiteitä, esimerkiksi hoitaa haavoja ja antaa lääkeinjektioita. Hän voi myös kirjoittaa työnantajalle todistuksen työntekijän poissaolosta sairauden vuoksi infektiotaudeissa 1 5 päivän ajalle. Tarvittaessa potilas ohjataan edelleen lääkärin vastaanotolle. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä työparimalliin väestövastuutyössä. Sairaanhoitaja on terveydenhuollon ammattilainen ja hänen hoitoonsa luotetaan. Tällöin lääkärit voivat keskittyä varsinaista lääkärin hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Potilasta tuetaan myös itsehoitoon ja vastuun ottamiseen omasta terveydestään. Tämä on ensisijaisesti kuntalaisten, mutta myös terveydenhuollon edun mukaista, toteaa avosairaanhoidon ylilääkäri Jarja Ijäs. Sairaanhoitajalle aika netin kautta Kuntalainen voi tehdä sähköisen asiointisopimuksen terveyskeskuksessa. eterveyspalvelujen kautta voi varata sairaanhoitajalle puhelin- tai vastaanottoaikoja Sairaanhoitaja Tea Kokki vastaa terveyskeskuksen neuvontapuhelimeen. Neuvontapuhelin on auki arkisin terveyskeskuksen aukioloaikoina klo 10 alkaen. sekä vastaanottaa laboratoriovastauksia ja hoito-ohjeita tekstiviestinä matkapuhelimeen tai Internetin viestipalvelun kautta. Nykyisin eterveyspalveluilla on jo noin 500 käyttäjää. n 12 Järvenpää syksy 2010

Teksti ja kuva Minna Vuorio Koulujen ovet auki yrittäjyydelle Yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistetaan KUUMA-kunnissa Käytännön asioita ratkaisemalla ja kokonaisuuksien hallinnan avulla opetellaan tärkeitä yrittäjän ominaisuuksia, kuten oma-aloitteisuutta, rohkeutta, päätöksentekokykyä ja yhteistyötaitoja. Päiväkodissa lapset aloittavat lounaan omassa tahdissaan, silloin kun heillä on nälkä. He pukevat itse ja tekevät päivän mittaan monenlaisia pieniä päätöksiä. Yläkoululla seiskalaiset puolestaan viettävät kasviskeittopäivää, joka yhdistää fysiikan, kemian ja kotitalouden tunnit. Ei kuulosta yrittäjyyskasvatukselta ensi alkuun, mutta sitä ne kuitenkin ovat. Muutoksia koulujen toimintakulttuuriin Jos yrittäjyyskasvatus oli ennen sitä, että asiasta sattumoisin kiinnostunut opettaja pyysi paikallisen yrittäjän käymään koulussa puhumassa yrittämisestä, niin aihetta katsotaan nyt kokonaan toisesta vinkkelistä. Ensinnäkään enää ei yrittäjyysasioiden esiin nostaminen ole sattumanvaraisesti opettajan kiinnostuksen varassa, vaan aiheeseen tarjotaan selkeitä työkaluja vuoden vaihteessa starttaavan YES-keskuksen sekä ns. kunnallisen ja koulukohtaisen vastuuopettajien verkoston puitteissa. Ja toisekseen: opettaja ei ole enää se, joka kaataa yrittäjyystietoa oppilaan päähän, vaan paremminkin ohjaava ja opastava vierellä kulkija. Niin sanotusta sirpaleoppimisesta eli perinteisistä 45 minuutin mittaisista, toisiaan seuraavista eri oppitunneista ollaan siirtymässä kokonaiseen uudenlaiseen koulun toimintakulttuuriin; tehdään tiimeissä ja projekteissa asioita yhdessä ja siirretään fokus tiedon omaksumisesta erilaisten taitojen hankkimiseen. Yrittäjyyskasvatus on tuonut ainakin meidän kouluumme kokonaan uudenlaiset tavat toimia, sanoo Tuula Ilvonen, Mäntsälän Riihenmäen koulun rehtori ja yksi KUUMA-alueen yrittäjyyskasvatuksen tavoite- ja toimenpideohjelman koordinaattoreista. Yrittäjyyskasvatuksesta tulossa systemaattista KUUMA-kuntien alueella yrittäjyyskasvatus on jatkossa entistä koordinoidumpaa, sillä Uudenmaan YES-keskuksen toiminta vakinaistunee vuoden vaihteesta lukien. Keskukseen ollaan myös palkkaamassa henkilöstöä. Keskus toimii jatkossa Keudan tiloissa Järvenpäässä. Joitakin asioita on vielä kesken, kuten rahoituksen varmistuminen, kertoo hankkeessa mukana oleva Keudan projektipäällikkö Anneli Manninen. Hänen mukaansa uusi alueellinen YESkeskus tarjoaa vuoden 2011 alusta yrittäjyysaiheista oppimateriaalia, koulutusta, tutorointia sekä ennen kaikkea hienon verkoston kaikille KUUMA-kunnille. YES-keskus toimii jakelukanavana esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -järjestön materiaaleille ja koulutuksille eli yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevalle opinto-ohjelmien polulle. Materiaalia on tarjolla niin perusopetukseen kuin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen rooli on aina merkittävä kaikessa yrittäjyyskas- vatuksessa. Innostunut, aktiivinen yhdistys pystyy tukemaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita monin keinoin. Jo nyt erilaisia yhteistyön muotoja on KUUMA-kuntien alueella lukuisia, kuten koulujen yrittäjäiltoja tai -tapaamisia. n Yrittäjyysluokka kiinnostaa etenkin sellaisia nuoria, jotka haluavat oppia tekemällä ja kokeilemalla, kertoo Tuula Ilvonen. Viimeksi Mäntsälän Riihenmäen koulussa yrittäjyysluokalle hyväksyttiin 20 oppilasta 49 hakijasta. Teksti ja kuva Minna Vuorio Verkosto-osaaminen ja työ nuorten puolesta palkittiin Teksti Tuula Alkula Resina palkittiin Tuottava Idea -kilpailussa Järvenpääläinen Sari Hämäläinen on kävelevä esimerkki siitä, millaisia tuloksia aktiivinen yrittäjäjärjestö saa aikaan paikallisella tasolla. Hän on viime vuosina ollut Järvenpään Yrittäjien kautta mukana monenlaisissa yrittäjyyskasvatusta tukevis- sa hankkeissa. Aktiivisuus palkittiin syyskuussa Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusrahaston stipendillä. Nuoret ja heidän asiansa ovat Hämäläisen sydäntä lähellä. Hän on ollut puuhaamassa Järvenpäässä muun muassa Duuni Buumi -hanketta, jonka avulla noin 120 nuorta on saanut harjoittelupaikan. Duuni Buumin jatkona Järvenpäässäkin on tällä hetkellä käynnissä niin sanottu Sanssikorttihanke, jonka avulla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria. Sari Hämäläinen painottaakin paikallisen yrittäjäyhdistyksen merkitystä juuri verkostojen luomisessa sekä erilaisten ratkaisujen löytämisessä. Nuorten eteen tehtävä työ kannattaa aina: sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä, mutta jos työllistämisen avulla ehkäistään yksikin syrjäytyminen, niin sanoisin että se on sen arvoista, miettii Hämäläinen. n Resina-henkilöstöpalvelut on voittanut pääkaupunkiseudun aluepalkinnon Tuottava Idea -kilpailussa. Resina palkittiin sijaisvälitys- ja rekrytointipalveluiden toiminnan kehittämisestä. Sijaisvälitystoiminta pitää sisällään henkilöstön rekrytoinnin, alkuperehdytyksen, työn välityksen ja palkanmaksun. Kilpailussa palkittiin 10 aluevoittajaa, joista Resina voitti pääkaupunkiseudun yhteiskuntasarjan. Kilpailun järjesti Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyökumppaneineen. Tuottava Idea -kilpailun tavoitteena on edistää innovointia sekä nostaa esiin uusia liikeideoita ja tulevaisuuden tekijöitä. Resinalle uusia yhteistyökumppaneita Tämän vuoden aikana Resina on saanut uusia yhteistyökumppaneita. Resina välittää sijaisia Etevan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan yksiköihin. Sijaisuudet ovat ohjaajan, sairaan- hoitajan ja avustajan tehtäviä. Eteva-kuntayhtymä on Suomen suurin vammais- ja asiantuntijapalveluja tuottava kuntayhtymä. Syksyn aikana on myös aloitettu sijaisten välitys Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistoon. Lisäksi Resina välittää lyhytaikaisia sijaisia KUUMA-kuntiin Järvenpäähän, Keravalle, Mäntsälään ja Pornaisiin. Resinan listoilla on tällä hetkellä 870 keikkalaista. Resinan kautta on ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden mahdollista saada vaihtelevia ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Mikäli olet kiinnostunut sijaisuuksista, voit jättää hakemuksen Resinan nettisivuilla www.resina.fi. n Järvenpää syksy 2010 13

Teksti Marja-Liisa Lehtiniemi Aikuislukio vastaa joustavasti erilaisiin opiskelutarpeisiin Teksti Riitta Kallio Rohkea ja luova suunnannäyttäjä! Työväenopistosta Järvenpään Opistoksi Järvenpään lukion aikuislinja aloitti toimintansa syksyllä 2005 samoissa moderneissa tiloissa kuin nuorten lukiokoulutus. Opettajat ovat osin yhteiset päivälukion kanssa. Aikuislukion opiskelijaksi voivat tulla kaikki täysi-ikäiset perusopetuksen tai vastaavan oppimäärän suorittaneet. Erityisestä syystä voidaan ottaa alle 18-vuotias. Aikuislukio onkin eri-ikäisten ja -taustaisten opiskelijoiden kohtauspaikka. Opiskelijana on työssäkäyviä, työttömiä, ammatillisen tutkinnon suorittaneita, lukio-opinnot aiemmin keskeyttäneitä ja eläkeläisiä. Koska opiskelijoiden lähtökohdat ovat erilaiset, jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Aikuislukiossa voi olla tutkintoopiskelijana, jolloin yleensä tavoitteena on lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto tai aineopiskelijana, jolloin opiskellaan oppiaineiden yksittäisiä kursseja ilman tutkintotavoitetta. Aineopiskelijana on mahdollisuus esimerkiksi kehittää työelämässä tarvittavia taitoja ja kerrata tai täydentää aiempia lukio-opintoja. Tutkinto-opiskelijoille opiskelu on ilmaista ja aineopiskelijoille kurssimaksu on 34 euroa/jakso, kuitenkin enintään 102 euroa koko lukuvuosi. Työttömien ja opiskelijoiden maksut ovat puolet perusmaksusta. Kursseja voi opiskella englannissa, ruotsissa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, luonnontieteissä ja humanistisissa aineissa. Lähiopetus järjestetään iltaisin maanantaista torstaihin klo 17.30 20.20. Lukuvuosi on jaettu viiteen seitsemän viikon jaksoon. Lisäksi kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti ja verkko-opiskeluna. Kevään kurssilla valmistettiin suolaisia juustokakkuja. Järvenpään työväenopiston nimi muutettiin 1.8.2010 Järvenpään Opistoksi. Opiston toiminta ja tehtävät ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet merkittävästi. Uusi vapaan sivistystyön laki määrittää opiston toiminnan entistä laaja-alaisemmin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Laki korostaa myös monikulttuurisuuden Anna Airaksinen ja kansainvälisyyden edistämistä. Opistot ovatkin nykyisin paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita palvelevia oppilaitoksia. Työväenopisto rajaa sanana kävijöistä esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset, jotka ovat jo nyt merkittävä asiakasryhmä ja heidän osuutensa tulee edelleen kasvamaan. Samoin osa nuorista vierastaa työväenopisto-nimeä. Luennoissa valittavissa esimerkiksi Sotahistorian historiaa Ravitsemustietoutta ikääntyneille Kaupunkipolku Itsensä johtamisella onnellisempaan elämään Uusia kursseja esimerkiksi seuraavilla nimikkeillä Musiikin historiaa vuosituhanten takaa Tanssin siemen Akvarellimaalaus lyhyesti Kokeileva grafiikka Korut kierrätysmateriaaleista Yhteinen metallityökurssi lapsille ja vanhemmille Hopeariipus valamalla Asuinhuoneen remontointi Digikuvat kuvakirjaksi Syksyinen suklaailta Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi Hätäensiavun kertaus Suomi - Finnish for beginners Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto, puh. (09) 2719 2498 Uusi nimi on otettu hyvin vastaan ja epäselvyyksiltä on vältytty. Aikaisemmat ja uudet opiskelijat ovat löytäneet opiskelupaikkansa Järvenpään Opistosta. Järvenpään Opisto tarjoaa mielenkiintoisia, maksuttomia luentoja ja monipuolisen valikoiman kursseja. Valitse omasi! n Ylioppilastutkintoon ilman lukio-opintojakin Ammatillisen tutkinnon suorittaneen ei välttämättä tarvitse suorittaa lainkaan lukio-opintoja, jos haluaa suorittaa ylioppilastutkinnon. Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen antaa suoraan osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon. Alle 2½-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta edellytetään lisäopintoja, mutta ei koko lukion oppimäärää. Käytännössä moni opiskelee kuitenkin niitä aineita, joihin osallistuu ylioppilastutkinnossa. Varsinaiset ilmoittautumispäivät ovat elokuussa, mutta ilmoittautumisia otetaan vastaan myös lukuvuoden aikana. Opinnot alkavat tällöin aina seuraavan jakson alussa. n Lisätietoja Järvenpään lukion aikuislinja Lukionkatu 1 04410 Järvenpää (09) 2719 2509 email: marja-liisa.lehtiniemi@jarvenpaa.fi www.peda.net/veraja/jarvenpaa /aikuislinja Teksti Anja Kähönen Kantapään kautta kirjastoon Sormet syyhyävät neuletöihin, mutta eikö oikein muistu mieleen, miten se kantapää tehtiinkään? Kantapää ja muut käsitöiden pulmapaikat voidaan ottaa yhdessä haltuun kirjastossa lauantaina 16.10.2010 klo 10 15. Novita Järvenpään kaupunginkirjastossa voi lauantaina 16.10.2010 klo 10 15 harjoitella neulomista. Paikalla on Marttoja neuvomassa muun muassa miten sukkaan tehdään kantapää. Mukaan voi ottaa muitakin käsitöitä, jotka ovat jääneet jonkin ongelmakohdan takia kesken ja joiden kanssa tuntee tarvitsevansa apua. Päivän aikana voi seurata myös erilaisten neulontatekniikoiden työnäytöksiä. Esillä on kirjaston neule- ja käsityöaiheisia kirjoja ja lehtiä, joita voi lainata ja joista voi löytää uusia ideoita. Käsityötapahtumassa on myös mahdollisuus ostaa lankoja, tarvikkeita ja valmiita käsitöitä. Marttojen emännöimässä buffetissa on tarjolla sekä suolaista että makeaa purtavaa, kahvia, teetä ja mehua pientä maksua vastaan. Tapahtumaan liittyvä käsityöaiheinen näyttely on esillä 4. 16.10. kirjaston aukioloaikoina. Kirjasto on haastanut yläkoululaiset neulomaan pipoja, joita on myös nähtävillä. Kantapään kautta kirjastoon -käsityötapahtuman järjestävät yhteistyössä Järvenpään kaupunginkirjasto, Järvenpään Opisto, Järvenpään käsintekijät, Taito Uusimaa ry - Järvenpään käsityökeskus, Järvenpään Martat, Oranssi Uni ja Riitta Liski. n 14 Järvenpää syksy 2010

Teksti Johanna Kojola Intohimosta liediin Sopraano Satu Kaarisola-Kulo juhlii 50-vuotispäiväänsä konsertoimalla Kaarisola-Kulo opiskeli alun perin viulunsoittoa, musiikin teoriaa ja musiikkikasvatusta. Päästyään Sibelius-Akatemiassa Anita Välkin laululuokalle, laulu vei nuoren opiskelijan mukanaan. Lied on ensirakkauteni laulutaiteessa. Eräällä laulukurssilla sain lähes uskonnollisen elämyksen Robert Schumannin Mondnacht-laulusta, Satu Kaarisola- Kulo muistelee. Lied on Saksassa 1800-luvun alussa syntynyt taidemusiikin laji. Teokset ovat sävellyksinä oopperamusiikkia yksinkertaisempia ja laulullisempia, vaikka toisaalta yksittäinen lied saattaa pitää sisällään kokonaisen draaman. Lied on myös teknisesti vaativa laji, joka edellyttää herkkien Ahti Kulo Järvenpääläinen sopraano, laulunopettaja Satu Kaarisola- Kulo valmistautuu Sibelius-viikoilla kuultavaan Satumaista Liediä -konserttiinsa herkällä ja vakavalla mielellä. sävyjen, nopeiden voimakkuuksien vaihteluiden ja hengitystekniikan hallintaa. Taiteilija, pedagogi ja Värinää-aktiivi Satu Kaarisola-Kulo on opettanut Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa 1980-luvun lopulta lähtien. Osa hänen oppilaistaan on sittemmin jatkanut lauluopintojaan ammatiksi asti. Toivon, että työ lahjakkaiden nuorten kanssa on kehittänyt ja kehittää minua edelleen niin taiteilijana kuin pedagogina. Näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan. Järvenpäässä Satu Kaarisola-Kulo on näkynyt ja kuulunut myös paikallisen Värinää-taiteilijayhteisön riveissä, hän on yhteisön perustajajäseniä. Minulle syntyi lauluun intohimoinen suhde, joka muuttuu sitä herkemmäksi ja rikkaammaksi, mitä enemmän vuosia kertyy, Satu Kaarisola-Kulo kertoo. Värinää-yhteisö merkitsee ennen kaikkea ystävyyttä suurenmoisten taiteilijoiden ja muusikoiden kanssa. Olen kokenut uskomattomia elämyksiä niin valmistusprosessien aikana kuin konserteissa. Jaamme myös toistemme huolia ja iloja, hän kertoo. Pianisti on tärkeä kumppani Satumaista Liediä -konsertissa Satu Kaarisola-Kulon kanssa esiintyy pianisti Kari Syväniemi, jonka kanssa syntyi myös An die Musik -levytys viitisen vuotta sitten. Laulajan ja pianistin saumaton yhteispeli antaa teokselle sen sielun, mitä Kaarisola-Kulo on opettanut monissa lied-seminaareissakin. Satumaista Liediä -konsertti alkaa venäläisen Modest Mussorgskyn Djetskaja - Lastenkamarisarjalla. Lisäksi ohjelmistossa on Robert Schumannin ja Enrique Granadoksen lauluja. Ranskalaisen Ernest Chaussonin Chanson perpetuelle -teoksessa laulajan ja pianistin seuraksi liittyy Värinää-jousikvartetti, jossa soittavat aviomies Heikki Kulon lisäksi Erja Unkari, Marja Jukkola ja Tiina Aho-Erola. Konsertti huipentuu Richard Straussin neljään lauluun. Straussia en olisi voinut mitenkään jättää konsertistani pois. Olen laulanut näitä lauluja paljon viime vuosina, ihan vaan omaksi terapiakseni, rauhoittaakseni lepattavaa sydäntäni. Sosiaalista vastuuta musiikin kautta Satu Kaarisola-Kulo lahjoittaa puolet konsertin lipputuloista Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankille ja edistää siten kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Naisena ja äitinä minua koskettaa kehitysmaiden naisten asema. Tukemalla heitä tuen samalla heidän lapsiaan ja kokonaisia perheitä, Kaarisola-Kulo pohtii. n Teksti Juhani Airas Juhani Haapasalo Sibeliusviikkojen vuoden säveltäjäksi Jo yli sata vuotta junat ovat kuljettaneet järvenpääläisiä säveltäjiä Helsinkiin, alkaen Jean Sibeliuksesta ja jatkuen mm. Joonas Kokkosella, Paavo Heinisellä ja Harri Vuorella. Yksi uskollisimpia junamatkustajia on ollut Juhani Haapasalo, järvenpääläinen urkuri, säveltäjä, pedagogi ja Järvenpään Sibeliusviikkojen Vuoden säveltäjä 2010. Haapasalon opetustyö Sibelius-Akatemiassa alkoi heti hänen valmistuttua 1972 ja on jatkunut siitä pitäen huimat jo lähes 40 vuotta! Järvenpäähän Haapasalo muutti perheineen 1975, kun hänet valittiin Järvenpään seurakunnan kanttoriurkuriksi. Seurakuntatyö jatkui kahdeksan vuoden ajan vaihtuen sittemmin Sibelius-Akatemian täysiaikaisiin opetushommiin. Kun Järvenpäästä tuli viisihenkisen perheemme yhteinen koti, emme ole mitenkään osanneet täältä muuallekaan haaveilla, vaikka oma työni vaihtui, Haapasalo kertoo. Sibelius-Akatemiassa Haapasalo on pääosin opettanut liturgisen musiikin ja urkujen soittoa. Näihin erikoisaloihin keskittyy valtaosin myös Haapasalon sävellystyö: hän säveltänyt muun muassa lukuisia koraalialkusoittoja, liturgisia lauluja ja muuta messumusiikkia. Sysäyksen Juhani Haapasalon valintaan vuoden säveltäjäksi antoi hänen 60-vuotispäivänsä alkusyksystä 2010. Juhlakonsertin järjestelyissä ovat mukana Järvenpään Sibeliusviikkojen lisäksi Järvenpään seurakunta ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosasto. Konsertti kajahtaa Aleksis Kiven päivänä, sunnuntaina 10.10.2010 klo 18 Järvenpään kirkossa. Esiintymässä on suuri joukko maamme huipputaiteilijoihin kuuluvia Haapasalon ystäviä. Ohjelmassa ovat laulusarjat L. Onervan ja Anna Haavan runoihin, koraalikantaatti Vater unser, kaksi raamatuntekstikonserttoa laulajalle ja uruille sekä psalmit 100 ja 118. Kantaesityksenä Susanne Kujala soittaa uruilla kolme meditaatiota uruille. Juhani Haapasalon juhlakonserttiin on vapaa pääsy. Lisätietoa tästä ja muista Sibeliusviikkojen tapahtumista on ohessa. n Järvenpään Sibeliusviikot 2010 Su 10.10. klo 18 Järvenpään kirkko. Vapaa pääsy VUODEN SÄVELTÄJÄ JUHANI HAAPASALO (1950 ) Nicholas Söderlund, Tuula Hällström, Aulikki Eerola, Pertti Eerola, Erkki Rajamäki, Canzonetta Nova -kuoro, Markku Hietaharju, Susanne Kujala ja Kari Vuola To 21.10. ja pe 22.10. klo 18.30 Sibelius-Sali (15/10 ) Uutta sirkusta Järvenpäässä! Circo Aereo & Rinneradio: Ruostetta iholla Su 24.10. klo 19 Sibelius-sali (20/10 ) Sopraano Satu Kaarisola-Kulo 50 vuotta Kari Syväniemi (piano) ja Värinää-jousikvartetti Mussorgsky, Schumann, Granados, Chausson, R.Strauss Puolet tuloista Ugandan Naisten Pankille Ke 3.11. klo 19 Järvenpään taidemuseo (10/5 ) Karhea Esa Pietilä, tenorisaksofoni Ennakko: Järvenpään taidemuseo Su 14.11. klo 18 Sibelius-sali (15/10/5 ) Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Johtaja Petri Komulainen Solisti Linda Bärlund, Kuopion viulukilpailun 2010 voittaja Schumann, Sibelius, Schumann Ke 17.11. klo 19.30 Sibelius-sali (25 ) Vauhdikasta, suurta viihdemusiikkia James Bond-elokuvista MY NAME IS BOND Vantaan Viihdeorkesteri Johtaja Nick Davies, solisti Johanna Försti Su 28.11. klo 18 Järvenpään kirkko J.S. BACH: JOULUORATORIO, kantaatit I III Canzonetta Nova, valm. Erkki Rajamäki orkesteri, solistit, johtaja Aino Koskela Ma 29.11. klo 18.30 Sibelius-sali (12 ) Koko perheen konsertti RISTO RÄPPÄÄJÄ Paavo Kerosuo, Musikaaliseurue Kapsäkki & yhtye Ke 8.12. klo 19 Ainola SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄN KONSERTTI Lippujen ennakkomyynti: Lippupalvelu. Hintoihin lisätään palvelumaksut. Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/sibeliusviikot Järvenpää syksy 2010 15

Syksy 2010 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Hanna Nikander Uusinta uutta x 2 taidemuseolla! Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyt esittelevät sekä suomalaisen taiteen että museon kokoelmien uusinta uutta. Tuomas Hallivuo Tuomas Hallivuo, Sisällä ulkona, 2009, etsaus, akvatinta, carborundum, kuivaneula. SKjL 2010 -vuosinäyttely 13.10.2010 30.1.2011 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) jokavuotinen, kaikille avoin vuosinäyttely pidetään syksyllä 2010 ensimmäistä kertaa Järvenpään taidemuseossa. Vuosinäyttelyyn tarjoaa teoksiaan vuosittain noin 400 taiteilijaa. Järvenpään taidemuseolla järjestettävän näyttelyn taiteilijat ja teokset valittiin kaksivaiheisella jurytyksellä; ensin teoskuvien ja sitten itse teos- ten perusteella. Näyttelyn juryyn kuuluivat puheenjohtaja Petri Eskelinen, Tuija Arminen ja Hannu Lindholm sekä varalla Ismo Hyvärinen. Näyttelysihteerinä toimii SKjL:n pääsihteeri Harri Hirvonen. Ensi vaiheessa vuosinäyttelyyn hyväksyttiin noin 50 nykytaiteilijan teoksia vuosilta 2008 2010. Tuomas von Boehm piirustusakatemia 13.10.2010 30.1.2011 Järvenpään taidemuseo on saanut kokoelmiinsa Tuomas von Boehmin (1916 2000) teoksia lahjoituksena taiteilijan perikunnalta. Tuomas von Boehm oli yksi keskeisistä suomalaisen modernismin edustajista, jonka teoksia on säännöllisesti ollut esillä aina vuodesta 1945. Tuomas von Boehmin taiteelle tunnusomaista on äärimmilleen viety harmoninen sommittelu. Siinä esitetyn aiheen henkilön, esineen tai maiseman tilalliset suhteet ovat yhtä merkittäviä kuin esitetyt aiheet itse. Von Boehmille piirtäminen oli keskeistä. Hän osallistui aktiivisesti Suomen taideyhdistyksen elävän mallin piirustusiltoihin, joissa Järvenpään taidemuseoon lahjoitetut teokset ovat syntyneet. Croquis-piirustus ja piirustusillat olivat osa taiteellista luomistyötä, taiteen perustaa, mutta myös taiteilijakollegoiden luonteva tapaamispaikka. Yhdessä von Boehmin teosten kanssa on esillä Eero Järnefeltin ja Venny Soldan- Brofeldtin mallipiirroksia ja -maalauksia. Molemmille taiteilijoille piirtäminen oli Tervetuloa taidemuseoon Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää puh. (09) 2719 2827 taidemuseo@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Avoinna syksyllä 2010 ke 14 20, to su 11 18 Opastukset ryhmille 15 euroa keskeistä ja Järvenpään taidemuseon kokoelmiin kuuluu lukuisia teoksia, joihin on kuvattu henkilöitä sekä taiteilijoiden lähipiiristä että kouluajan malleja. n Hanna Nikander/Järvenpään taidemuseo Tuomas von Boehm, Alastonmalli, luonnos, 1980-luvun loppu -1990-luku, pastelli. Teksti ja kuva Anju Asunta Kalle Jämsen luotsaamaan kulttuuripalveluita FM Kalle Jämsen aloitti työnsä Järvenpään kulttuurijohtajana syyskuussa. Työlle perspektiiviä antaa edellinen pesti Brysselissä, missä Jämsen johti Suomen kulttuurivientiä ja tiedettä edistävää Benelux-instituuttia. Hyppy 25 miljoonan asukkaan vaikutusalueesta tänne 39 000 asukkaan kaupunkiin ei Jämseniä pelota, päinvastoin. Järvenpää on kokonaisuutena kulttuurisesti minusta aina ollut oikein mielenkiintoinen. Sillä on merkittävä kulttuurihistoria ja nykypäivässäkin sillä on kiintoisa profiili erilaisine tapahtumineen ja paikkoineen. On kiva päästä nyt paikallistasolla konkreettiseen tekemiseen käsiksi, Jämsen kertoo. Olisi kiva tarjota järvenpääläisille jotain sellaista, mitä ei vielä osata halutakaan. Haluaisin aikaansaada positiivisen kierteen ylöspäin, niin että yllättävät kulttuurikokemukset loisivat elämyksiä, jotka toisivat ihmisen kulttuuritarjonnan piiriin yhä uudelleen, hän visioi tulevasta kulttuuritarjonnasta. Upean elämyksen voisi juuri nyt saada Circo Aereon ja Rinneradion Ruostetta iholla -esityksestä Järvenpää-talossa lokakuussa. Circo Aereo oli kuuma nimi Belgiassakin ja nyt saamme heidät tänne Järvenpäähän sitä ei kannata missata! n Järvenpäässä tapahtuu NÄYTTELYITÄ Järvenpään taidemuseo 13.10.2010 30.1.2011 SKjL 2010 Suomen kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttely 13.10.2010 30.1.2011 Tuomas von Boehm piirustusakatemia Helmi toukokuussa Susanna Autio ja Kaisu Koivisto taidemuseon vieraina 2011 Taidemuseon tapahtumia Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 20.10. klo 18 Seiniä vai sisältöä? Nykytaidekeskustelu, vetäjänä Veikko Halmetoja 27.10. klo 18 Von Boehm -luento 3.11. klo 19 KARHEA. Esa Pietilä, tenorisaksofoni. Jazz-konsertti taidemuseolla. Konserttivieraille opastus taidemuseon näyttelyyn klo 18 13.11. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja 14.11. klo 13 Isänpäivä-teemaopastus. Isille vapaa pääsy 27.11. klo 12 GRAFIIKKAA LAPSILLE. Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä 5.12. klo 13 Kulttuurikuntopäivän teemaopastus 22.1. klo 14 Kerro, kerro kuvastin - Muotokuvatyöpaja 12.2. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja 7. 20.3. Värinää-viikot. Tapahtumapäivät varmistuvat myöhemmin. 9.4. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja Muutokset mahdollisia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tuomas Ravea, puh. 040 315 2908 MUITA NÄYTTELYITÄ Prisman rantagalleria 1.9. 30.9.2010 Jenni Forssen, kuvataidetta 1.10. 24.10.2010 Riitta Morri + muita veistoksia ja maalauksia 25.10. 14.11.2010 Pirkko Korpela ja Terttu Niinikoski, keramiikkaa ja posliinitöitä 15.11. 5.12.2010 Majavanpaja, taide ja taidekäsityö 06.12. 31.12.2010 Henna Nirvanpää-Ampuja, taidekäsitöitä (käyttökeramiikkaa) MUITA NÄYTTELYITÄ Järvenpää-talon näyttelytila Järnätti 23.9. 14.10.2010 Terisäätiö, evakkonäyttely 15.10. 07.11.2010 Mia-Maija Hyvönen, maalauksia 08.11. 30.11.2010 Järvenpään Taideseura ry, syysnäyttely 1.12. 22.12.2010 Hanne Lindström ja Marjo Poijärvi, piirustuksia ja tekstiilitaidetta Järvenpään taidetalo 22.9. 13.10. Maija Manninen, maalauksia 17.10. 10.11. Maarit Kareno ja Raija Lyytinen, maalauksia 14.11. 5.12. Hutri, Lantunen, Pelkonen, Saarela, maalauksia 8.12. 22.12. Eija Tuomela-Lehti, maalauksia Villa Cooper 20.11. 23.12. Käsintekijöiden joulupuoti ma pe klo 15 18 ja la su klo 10 16 TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 20.11. Joulukadun avajaiset Joulukojut Jannella lauantaisin 20.11., 27.11., 4.12. ja 11.12. sekä 13.12. 23.12. päivittäin. 19.12. Joulumarkkinat JÄRVENPÄÄ-TALON KONSERTTEJA JA TAPAHTUMIA Tulossa mm. Kari Tapio, Jari Sillanpää, Katri Helena ja Risto Räppääjä, ks. www.jarvenpaatalo.fi > Tapahtumat JÄRVENPÄÄN TEATTERIN OHJELMISTOA Tarpeettomia ihmisiä, ensi-ilta 15.10. Munaako herra ministeri Yleisön pyynnöstä Mulle lovee Ravintola Svengissä 20.11., 25.11. ja 26.11. Tulossa Loppiaisena 2011 Amadeus Esitykset: www.jarvenpaanteatteri.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat