Järvenpään kaavoituskatsaus Kaupunginhallitus hyväksynyt

Transkriptio

1 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt

2 Sisällys VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT 8 Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat 8 Keskustan osayleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat 8 Pietilän-Haarajoen osayleiskaava 8 VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ 8 Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma 8 Wärtsilän-Purolan osayleiskaava 8 KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi 8 TYÖN ALLA OLEVAT ASEMAKAAVAT Kassatalo (tontit ja 129-2) 10 Perhelän kortteli (kortteli 131) 10 Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) 10 Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) 12 Tataarikujan alue (korttelit 527ja 539 ja osa korttelista 528 ja Tataarikuja) 12 Torpantie 33 (tontti 562-1) 12 Auertien päiväkoti ja tontti Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat 12 Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 (tontit 784-1, 8 ja 9) 12 Levysepänkaari (Rudus Oy) 13 Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) 13 Reservikomppanian alue ja Sorapuisto 13 Ruukkukatu (tontti ) 13 Rousun alue 13 Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) 14 Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue 14 Vanhankylänniemi 14 TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Keskustan alueen asemakaavan muutokset 15 Kasino (tontti 162-1) 15 Pääradan lisäraide III 17 Pääradan lisäraide IV 17 St1 / Esso (tontti 114-4) 17 Pääradan lisäraide II 17 Ristikkipolku, kortteli Kinnarin päiväkodin laajennus 17 Villa Enckell (tontit ja 8) 17 Pajalan teollisuusalue, Myllytien ja Pajalantien kulma 17 Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli 17 Pääradan lisäraide I 18 Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) 18 Ohratie 14 (tontti ) 18 Tahvontuvan päiväkoti 18 Tammelantie 4 (tontti ja katualue) 18 Haapatie, tontti Alhotie, tontit ja 3 19 Pääradan lisäraide V 19 Poikkitien yritysalue 19 Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) 19 Ristinummentien alue (Europan) 19 2 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

3 MUUT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET 20 Erkomaan talo (tontit ja 9) 20 Asemanmäki 20 Sampo-talo (tontti 132-9) 20 Tervanokantie, kortteli Alankotie 28 (tontti 242-8) 20 Harjutie 17 (tontti 252-7) 20 Tupalantie 17 (tontti 212-1) 20 Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto 20 Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) 20 Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) 23 Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) 23 Keskitalontie, kortteli Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa 23 Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5: Helsingintien-Pohjoisväylän alue 24 Hallintokatu 7, Mestariasunnot 24 Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue 24 Tontti 712-9, Amipac 24 Tontti 825-9, Itab 24 Metson luoteispuoliset alueet 24 Itä-Nummenkylän alue 24 Halkiantien alue 24 Pietilän yritysalue 24 Haarajoen asemakaava-alueen laajennus 24 Leppätien pohjoispuoli 24 Haarajoen asuntoalue 24 Mikonkorven yritysalue 25 Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 (tila 1:1059) 25 Terholan osa-alueet 25 Sipoontien yritysalue 25 Tontti , Mäkelän Kone 25 Ristinummen asemakaava 25 Tuomonpolku ja Ernonkatu 25 Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) 25 Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) 25 Vanhankyläntie, tontti YHTEYSTIETOJA 29 Järvenpään kaavoituskatsaus

4 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavio: Osallisten vuorovaikutusmahdollisuudet asemakaavan laatimisvaiheissa. 4 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

5 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa, miten muuttoliikkeen ja syntyvyyden aiheuttama suuri väestönkasvu voidaan sijoittaa Uudellemaalle. Maakuntakaavaa täydentää maakuntavaltuuston hyväksymä ensimmäinen vaihekaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihekaava käsittelee muun muassa jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita, kiviaineshuoltoa, moottoriurheiluja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen toiminta-alueet on yhdistetty vuoden 2011 alusta. Maakuntakaavan uudistaminen (toinen vaihekaava) on käynnissä. Pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Käsiteltävänä ovat ainakin energiaverkot ja -varat, tulvariskien ehkäiseminen ja logistiikka sekä Malmin lentokentän sijainti. Maakuntakaavaehdotus asetetaan nähtäville lähiaikoina. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavoilla voi olla mittaviakin oikeusvaikutuksia (mm. erilaisten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilän-Haarajoen osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy vuonna Ristinummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Voimaan saatettu asemakaava on eri osapuolia sitova. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2011 hyväksyttiin viisi asemakaavaa: Valssimyllyn, Harjoitusjäähallin ja Seutulantalon, Laurilantien pientalokortteleiden, Pajalanpihan omakotialueen sekä Tupalantien pysäköintialueen asemakaavat. Valmistelut ovat pitkällä mm. Reservikomppanian alueen, Lepola II:n, Sauvakatu 6-8:n, Tataarikujan sekä Vanhankylänniemen asemakaavojen osalta. Vuoden 2012 kaavoitusohjelmassa on 17 asemakaavahanketta työn alla. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 22 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina , sekä 36 muuta asemakaavahanketta, jotka mahdollisesti tulevat vireille lähivuosina. Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimukset ovat itse asemakaavaa juridisesti sitomattomia asiakirjoja, joiden tarkoituksena on määritellä osapuolten yhteistyön tavoitteet ja puitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, Järvenpään kaavoituskatsaus

6 joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta, ja jonka toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maa-alueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. Rakennuskiellot Järvenpäässä ei ole kaupunginvaltuuston päättämiä rakennuskieltoja. Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on kuitenkin tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Rakennusjärjestys Järvenpään rakennusjärjestys on saanut lainvoiman Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan 6 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

7 edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. Rakennusjärjestyksen uudistaminen aloitetaan vuonna Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL toteutusohjelma tähtää kuntien ja valtion välisen voimassa olleen aiesopimuksen pohjalta asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Järvenpään asuntotuotantotavoite on 500 asuntoa vuodessa vuosina Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Tällainen asuntotuotanto nostaisi Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun yli 2 %:iin. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 500 asunnon vuosituotannon vuoteen 2017 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m2 vuosittain. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun maapolitiikan pohjalta välttämätön edellytys kaupungin asemakaavoitetun tonttivarannon ja asuntotuotannon kasvattamiseksi. MAL- aiesopimuksen päivittäminen on parhaillaan vireillä. Järvenpään tavoitteena on pienentää asuntotuotantositoumustaan keskimäärin 404 asuntoon vuodessa siten, että valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon (vuokra-asuminen ja aso- asuminen) osuus olisi 20 %. Kaupungilla on tällä hetkellä 37 vapaata omakotitonttia (AO). Saunaniityn alueen 59 tontista noin puolet on saatu myyntiin vuonna 2011, ja loput 35 tonttia tulevat myyntiin vuonna Tontinluovutus Pajalanpihan alueella, jonne on suunniteltu 48 omakotitonttia, alkaa vuonna Uusia omakotitontteja kaavoitetaan myös Reservikomppanian alueelle Nummenkylään sekä Lepolaan. Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja (AP, AR) on vapaana viisi, joista kaksi sijaitsee Lepolan aloituskortteleissa ja kolme Laurilan pientaloalueella. Kaksi asuinpientalotonttia (AP) tulee jakoon Pajalanpihan alueella. Uusia asuinpientalo- ja rivitalotontteja suunnitellaan myös Lepola II alueelle, jonka asemakaava valmistuu keväällä Lepola III asemakaava valmistunee vuoden 2013 alkupuolella. Kerrostalotontteja (AK) on tällä hetkellä vapaana vain kaksi, mutta useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan sekä Pajalan entisen teollisuusalueen pohjoisosaan, jonka asemakaava valmistunee vuonna Järvenpään kaavoituskatsaus

8 Yleiskaavat VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAA- VATYÖT Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaan liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Keskustan osayleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaan liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja on laadittavana. Osayleiskaava liittyi osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on ollut selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Osayleiskaava on jo osittain vanhentunut, mutta sen kokonaisuudistukseen ei ole vielä edellytyksiä aikataulu- ja resurssinäkökulmasta. Nyt vireillä olevien tai tulevien kiireisten hankekohtaisten asemakaavanmuutosten, kuten Perhelän kauppakeskuksen ja Tupalantien kulman kaavoituksen yhteydessä tehdään tarpeelliset osayleiskaavalliset selvitykset, mikäli keskustan osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Pietilän-Haarajoen osayleiskaava Pietilän-Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2012 aikana vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. VUOSINA MAHDOL- LISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen pientaloalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan myöhemmin yleiskaavan lähtökohtien ja aluetavoitteiden mukaisesti alueen käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Alueella on vuonna 2009 järjestetty nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Tästä johtuen yritysalue saattaa rakentua myös ilman raidetta rajatumpien asemakaavanmuutosten kautta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laatia myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden kattavuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssointi tulevat pohdittaviksi. Todennäköisesti merkittävä osa työstä tilattaisiin konsulteilta, mutta myös kuntien kaavoitusorganisaatioita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. 8 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

9 Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Keskustan osayleiskaava Lepolan osayleiskaava Ristinummen osayleiskaava Osayleiskaavat lainvoimainen vireillä tulossa vireille Asemakaavoitus Järvenpään kaavoituskatsaus

10 Asemakaavat 2012 TYÖN ALLA OLEVAT ASEMAKAAVAT 2012 Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimien muutoksia ei käsitellä enää asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos - muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta - supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita - nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla - heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai - muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. 1 Keskus Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras-joulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Riitta Vihanto, Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Skanska Kodit Oy on järjestänyt vuonna 2007 arkkitehtikilpailun, jonka tuloksia on voitu käyttää jatkosuunnittelun pohjana. Myös liikenteeseen, pysäköintiin ja geotekniikkaan sekä yhtiörakenteeseen liittyviä selvityksiä on tehty. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Kiinteistönomistajien, kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n välinen puitesopimus on hyväksytty marraskuussa 2011, ja hankkeesta tullaan tekemään maankäyttösopimus. Asemakaava on tarkoitus valmistella kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaavatyön aloitusvaiheessa tehdään keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Perhelän hankkeeseen liittyy Sibeliuksenkadun pysäköintitalon asemakaavan muutos (010096) ja vireilläoleva Kassatalon asemakaavan muutos (010084). Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010097). Terttu-Elina Wainio, Osa Rantapuistoa (kahvila-ravintola Huili) Ravintolan terasseja on tarkoitus muuttaa osittain tai kokonaan lämpimiksi tiloiksi ja keittiön laajentamiseen on tarkoitus varautua. Kaavamuutos laaditaan kahvilayrittäjän aloitteesta. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä keväällä Riitta Vihanto, Kuva: Perhelän kortteli Järvenpään keskustassa. Perhelän kortteli Kassatalo 10 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

11 Reservikomppanian alue sekä Sorapuisto Metson alueen pohjois- ja itäpuoli Ruukkukatu 18-20, tontti Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 Auertien päiväkoti ja tontti Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat (YIT) Perhelä, korttelit Tupalantien kulma (pysäköintitalo) Torpantie 33, tontti Rantapuisto Tataarikujan alue Vanhankylänniemi Lepola III Lepola II Työn alla olevat asemakaavat 2012 ehdotusvaihe valmisteluvaihe aloitusvaihe selvitysvaihe Asemakaavoitus Järvenpään kaavoituskatsaus

12 Asemakaavat 2012 Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Perhelän korttelin uuden liikerakennuksen yhteyteen on tarkoitus toteuttaa pysäköintilaitos, jolloin Tupalantien pysäköintilaitokselle osoitettu tontti voidaan suunnitella toisin. Kaupunkikuva- ja liikenneselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uudisrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavamuutos pyritään laatimaan samassa aikataulussa Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen kanssa. Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010097). Terttu-Elina Wainio, Kinnari Tataarikujan alue (korttelit 527ja 539 ja osa korttelista 528 ja Tataarikuja) Suomen Islam-seurakunta omistaa kaksi suurehkoa vajaasti rakennettua tilaa Tataarikujan ja Pykälistöntien välissä, jonne suunnitellaan asuntorakentamista. Alueella on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan sisältyviä säilytettäviä rakennuksia (Samaletdinin talo, Talusenin talo, Hjortin huvila ja Jouhikaisen huvila). Tataarikujan katualuevarausta tarkistetaan. Puitesopimus on hyväksytty. Kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken tehdään maankäyttösopimus. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2012 aikana. Riitta Vihanto, Torpantie 33 (tontti 562-1) Entiselle kaupungin nuorisotoimiston tontille on tarkoitus rakentaa myös vuokra-asumiseen soveltuva asuinkerrostalo. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna Heli Vauhkonen, Pöytäalho Auertien päiväkoti ja tontti Kaskitie, Isokydöntien ja Kaukotien kulmassa sijaitsevalle tontille on rakennettu päiväkoti, mikä edellyttää muutoksia katualueille. Auertien varrella sijaitsevan tontin omistaja on pyytänyt asemakaavanmuutosta, jotta nykyisen talousrakennuksen paikalle olisi mahdollista rakentaa asuintilaa. Tontin rakennusoikeus ja rakennusala eivät vastaa nykyisiä rakennuksia. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtävillä keväällä Elina Joutsen, Pajala Pajalan teollisuusalueen pohjoisosat Pajalan teollisuusalueesta on tarkoitus kehittää keskustaan liittyvä asuin- ja yritysalue, jonne on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupunkipuisto. Alueelle on laadittu kaavarunko Pajalan arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta. Useiden kiinteistönomistajien ja rakennusliike YIT:n kanssa on laadittu puite- ja aiesopimukset asemakaavanmuutoksen käynnistämiseksi. Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi keväällä Riitta Vihanto, Järvenpään Mestariasunnot, Sauvakatu 6-8 (tontit 784-1, 8 ja 9) Järvenpään Mestariasuntojen Sauvakadun kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta korottaa yhtä rakennusta yhdellä tai kahdella kerroksella tai sen korvaamista uudella, korkeammalla talolla. Rakennuksessa ei ole hissiä, ja lisäasunnoilla voitaisiin kompensoida sen rakentamiskustannuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä vuoden 2011 lopussa. Elina Joutsen, Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

13 Asemakaavat Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Lisärakennusoikeudelle ei ole tarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Åsa Graeffe, Wärtsilä Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet (kortteli 1001) Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan, ja asemakaavoitus riippuu lähinnä paikkaa etsivien yritysten kiinnostuksesta. Tonttien markkinointia voidaan edistää tarkistamalla asemakaavaa ja parantamalla kunnallistekniikan valmiuksia. Samalla tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Uusia tontteja palveleva katu voidaan tarvittaessa liittää suoraan Vähänummentiehen. Kaavaa varten on tehty selvityksiä katujärjestelyistä. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Åsa Graeffe, Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Alueen länsiosaan Hahlakadun pohjoispuolelle suunnitellaan omakotitontteja. Tontin rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut uudelleen nähtävillä loppuvuodesta Asemakaava tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Riitta Vihanto, Ruukkukatu (tontti ) Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitalotontti muutetaan omakotitonteiksi. Åsa Graeffe, Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Heli Vauhkonen, Järvenpään kaavoituskatsaus

14 Asemakaavat Lepola Lepola II, Seurakuntaopiston pelto (kortteli 2204) Seurakuntaopiston säätiön maille Poikkitien eteläpuolelle suunnitellaan uusi asuntoalue Lepolan osayleiskaavan pohjalta. Tavoitteena on monipuolinen rakennuskanta ja asukasrakenne. Alueelle suunnitellaan yhtiömuotoista pientalorakentamista ja omakotitontteja. Alueelle voitaneen sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavanmuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä Elina Joutsen, Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Tavoitteena on valmistella asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Heli Vauhkonen, Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna Åsa Graeffe, Kuva: Näkymä Lepolan alueelle etelästä. 14 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

15 TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Kaupunginhallitus on pyytänyt selvitystä omakotikaavojen tehostamismahdollisuuksista, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Koekohteina on tutkittu Haarajoen ja Satukallion asemakaavoja, jotta pystyttäisiin tunnistamaan vajaasti rakennetut aluekokonaisuudet. Toisessa vaiheessa tutkitaan mahdollisuudet kaavojen tehostamiseen. Tarkastelun tuloksena pystytään valitsemaan koko kaupungin alueelta kaavamuutoskohteet, jotka otetaan huomioon kaavoitusohjelmassa vuosittain. Selvitystyö tehdään vuonna Mahdollisten kaavamuutosten aikataulu täsmentyy selvitystyön aikana. 1 Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Kasino (tontti 162-1) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kuva: Järvenpään Kasino tuhoutui tulipalossa kesällä Järvenpään Kasino Järvenpään kaavoituskatsaus

16 Haapatie, tontti Tuottajankatu, tontti Levysepänkaari, Rudus Oy Pääradan lisäraide I Tahvontuvan pk Ohratie 14, tontti Jäppilänkatu-Pietolankatu Tammelantie 4, tontti ja katualue Pääradan lisäraide II Villa Enckell, tontit 6447 ja 8 Alhotie, tontit ja 3 Pajalan teollisuusalue (Myllytien kulma) Rousun alue Kinnarin pk Pääradan lisäraide III Tontti (Kasino) Pääradan lisäraide IV Tontti 114-4, St1 Ristikkipolku Poikkitien yritysalue Ristinummentie/ Europan Pääradan lisäraide V Kalliomäki 1:73 Työn alle tulevat asemakaavat aloitusvaihe selvitysvaihe Asemakaavoitus Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

17 Tulevia asemakaavoja Pääradan lisäraide III Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. St1 / Esso (tontti 114-4) Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 3 Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. 4 Kyrölä Ristikkipolku, kortteli Lumikellonkadun ja Neilikkakadun välillä on asemakaavassa kevyen liikenteen väylä, jonka poistamista viereisten tonttien omistajat ovat pyytäneet. Väylää ei ole rakennettu ja paikalla on ollut iso oja, joka on putkitettu. Kevyen liikenteen väylällä ei ole merkitystä kulkuyhteytenä, joten aluevaraus voitaisiin liittää tontteihin. Maanalainen johto otetaan huomioon rasitteena. 5 Kinnari Kinnarin päiväkodin laajennus Kinnarin päiväkodin laajentaminen edellyttää asemakaavan tarkistamista päiväkotitontin ja viereisen puistoalueen osalta. Laajentamismahdollisuuksista on tehty selvitys. 6 Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. 7 Pajala Pajalan teollisuusalue, Myllytien ja Pajalantien kulma Pajalan teollisuusalueen asemakaavoitus on edennyt Alun alueen ja sen ympäristön osalta ja Myllykorttelin rakennustyöt ovat meneillään. Entisestä teollisuusalueesta kehitetään keskustaan liittyvä asuin- ja yritysalue, jonka keskelle suunnitellaan kaupunkipuisto. Hankkeita on käynnistetty sitä mukaa, kun niille on syntynyt maapoliittisia edellytyksiä. Kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksen laatimista, mikäli tonttien arvo nousee. Myllytien ja Pajalantien kulman toteutus tutkitaan kaavamuutoksessa muiden osa-alueiden jälkeen/ Pajalan teollisuusalueen pohjoisosan yhteydessä. 9 Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Järvenpään kaavoituskatsaus

18 Tulevia asemakaavoja Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. 11 Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuoden 2012 aikana. 12 Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. 13 Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. 15 Haarajoki Haapatie, tontti Omakotitontin omistaja on pyytänyt mahdollisuutta väljästi rakennetun tontin jakamiseen kahdeksi tontiksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. Kuva: Alhotien varikkotontit. Alhotien varikkotontit 18 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

19 Tulevia asemakaavoja 19 Terhola Alhotie, tontit ja Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Alustavia selvityksiä kilpailutusta varten tehdään vuonna Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeus lisääntyy tai alueen arvo nousee. Ristinummentien alue (Europan) Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta maata, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyy kansainvälisen Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Järvenpään kaavoituskatsaus

20 Tulevia asemakaavoja MUUT ASEMAKAAVAHANK- KEET JA -ALOITTEET 1 Keskus Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköintitalon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalantien kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 2 Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Asia on ollut esillä kaupunginhallituksen iltakoulussa Tupalantie 15 (tontti 212-1) Kaupunki omistaa keskustassa pienen kerrostalotontin, jonka toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavan muutosta. 3 Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tontin osaksi mm. talousrakennusoikeuden saamiseksi. 4 Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia selvitetään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 20 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

21 Leppätien pohjoispuoli Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue Halkiantien alue Pietilän yritysalue Haarajoki, osa tilasta 11:125 Korttelin 1250 tontti 4 Haarajoen asuntoalueet Itab, tontti Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Amipac, tontti Alankotie 28, tontti Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Helsingintie-Pohjoisväylä Erkomaan talo, Harjutie, tontti tontit ja 9 Asemanmäki Terholan osa-alueet Hallintokatu 7 Tupalantie, tontti Mannilantie 43 Keskitalontie, kortteli 560 Sampotalo, kortteli 132 Pekka Harjuvaaran talo, tontti Mankisen talo, tontti Kaakkolan ranta Tervanokantie, kortteli 103 Sipoontien yritysalue Harjanteen/Kaurasen talo, Hirvikatu tontti Mikonkorven yritysalue Lepola IV Tontti , Mäkelän Kone Ristinummen asemakaava Pietilän huvila, tila 402-3:25 Ristinummi,Tuomonpolku ja Ernonkatu Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet, arvioitu kaavoituksen aloitusaika Asemakaavoitus Järvenpään kaavoituskatsaus

22 Metson alueen luoteispuoli Pietilän yritysalue Haarajoki, osa tilasta 11:125 Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Ohratie, tontti Haarajoen asuntoalueet Itab, tontti Amipac, tontti Alhotie, tontit ja 3 Sipoontien yritysalue Mikonkorven yritysalue Lepola IV Tontti , Mäkelän Kone Poikkitien yritysalue Ristinummen asemakaava Ristinummentie/ Europan Kalliomäki 1:73 Asuin- ja elinkeinoalueet, arvioitu kaavoituksen aloitusaika Asemakaavoitus Järvenpään kaavoituskatsaus 2012

23 Tulevia asemakaavoja 5 Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 6 Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Harjuvaaran talo Mankisen talo Järvenpään kaavoituskatsaus

24 Tulevia asemakaavoja Helsingintien-Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. 7 Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua. Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 8 Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 10 Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän-Haarajoen osayleiskaavan avulla. 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän-Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 15 Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen , jossa sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyttöön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen ehtojen täyttämiseen. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt asemakaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liittyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän-Haarajoen osayleiskaavan avulla. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 24 Järvenpään kaavoituskatsaus 2012