Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus Tommi Vasankari UKK-instituutti Carea 1.10.2015
Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Miltä tilanne näyttää muissa maissa? Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa? Entä paikallaanolon aiheuttamat kustannukset? Ketä pitäisi liikuttaa eurojen näkökulmasta?
Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset datat Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.
Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.
Tarkoitus Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta ensimmäistä kertaa objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna: eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika paikallaan vietetty aika terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta) toteutuminen.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Yhteenveto Terveys 2011-tutkimuksen tuloksista Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain muutama prosentti valveillaoloajasta. Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.
Prof Pratt from USA: 2006-2011 noin 11.1% (117 miljardia dollaria) USA:n terveydenhuollon kokonaiskustannuksista liittyi riittämättömään vapaa-ajan liikuntaharrastukseen Kustannukset 1313 dollaria liikkumattomalla vs. 576 dollaria liikkujalla. Vaikka poistetaan sydäninfarktin, kävelyvaikeuksia terveyssyistä kokevat, jne ero on silti kaksinkertainen. Tutkimuksia kustannusvaikuttuvuudesta on vielä suhteellisen vähän.
The economic cost of physical inactivity in Europe: Toteaa, että vuosittain Euroopassa (EU-28) liikkumattomuus (liikunnan puute) noin 500.000 kuolemaa (vältettävissä liikannalla) Liikkumattomuus aiheuttaa 80.4 miljardin kustannukset neljän NCD sairauden osalta (sepelvaltimotauti, Tyypin 2 DM, paksusuolen syöpä ja rintasyöpä) + epäsuorat mielen ja ahdistuksen vaikutukset. Summa on 6.2 % Euroopan terveysmenoista. Kustannukset kasvavat arvio vuodesta 2030 on 125 miljardia (vuoden 2012 hinnoilla) Meillä on fyysisen aktiivisuuden aikapommi käsissämme!
Liikkumattomuuden kustannukset / Suomi Ketä kannattaisi liikuttaa / saada liikkeelle? Case diabetes Muita sairauksia Entä tuottavuuskustannukset?
Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2012 vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa 27.3.2014 Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012
Liikunnan puutteen hinta terveydenhuollon kokonaismenoista? Terveydenhuollon kokonaismenoista liikunnan puutteen hinta? NCD tautien osalta liikkumattomuusriskin osuus on 6-12 % (puuttuu istumisen osuus ja liikunnan määrä yliarvioidaan) tai Prattin esityksen mukaan 11% Yhdysvalloissa: Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa.
Runsaan istumisen hinta terveydenhuollon kokonaismenoista karkea arvio, dataa vähän? Terveydenhuollon kokonaismenoista runsaan paikallaanolon (istumisen) hinta? Perinteisiin riskeihin verrattuna istuminen riski kuolleisuuteen (Chau et al. 2013): Tupakka 8.7 % Ylipaino 4.8 % Liikunnan puute 5.5 % Paikallaanolon riski 5.9 % Mitä tarkoittaa rahassa (paikallaanolo about sama kuin istuminen): Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa (??).
Entä mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset? Työpanosmenetykset, sairaslomat, kuolemat, jne Euroopan raportissa epäsuorat 6 x terveydenhuollon menoihin Suomessa pienemmät (riippuu mitä lasketaan mukaan). Mitä tarkoittaa rahassa paikallaanolo + liikunnan puute terveydenhuollon kulut + edellisten osalta tuottavuuskustannukset: Tarkoittaa kokoluokassa väh. 3-4 miljardia vuodessa.
Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case diabetes
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset 1998 2007 (2007 rahassa) 1400 1200 1000 milj. 800 600 Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Diabeetikoiden määrä on jatkanut kasvuaan.
Diabeteksen kokonais-kustannukset vuonna 2007 (1 351 milj. ) Lääkkeet 25 % Hoitovälineet 3 % Pth:n vuodeosasto 19 % Pth:n avokäynnit 17 % Esh:n avohoito 11 % Esh:n vuodeosastohoito 25 %
Entä muut kuin terveydenhuollon kustannukset? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko). WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaisi! Kun kasvu on jatkunut 2014 luvut ovat 3,8 miljardia ja liikkumattomuuden osuus 1,0 miljardia euroa!!
Onko näyttöä, että tyypin 2 diabetes olisi ehkäistävissä? Vastaus on hyvin selkeä kyllä on! Suomalainen DPS tutkimus elintapahoitoon päässeillä 57 % pienempi sairastumisriski Jos henkilö saavutti vähintään 4 viidestä tavoitteesta: 5% painoa pois Vähemmän rasvaa Vähemmän kovaa rasvaa Riittävästi kuitua 30 min liikuntaa päivittäin Hän ei ollut sairastunut diabetekseen!! Potentiaalinen säästö siis >500 M vuodessa.
Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case ikääntyneet suuren kaatumisriskin omaavat
Ikääntyneiden kaatumisten aiheuttamat kustannukset Suomessa tapahtuu vuosittain n. 7.000 reisiluun kaulan murtumaa akuuttihoito maksaa 20.000, laitoshoito n. 45.000 vuodessa. Kokonaisuutena kaatumisten akuutti sairaanhoito maksoi 400 M vuonna 2013 (rekisteritieto).
Source: www.nationmaster.com 2 Ikääntyneiden osuus kasvaa väestössä
Lukumäärä Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset, Harri Sievänen, ATHseminaari 100414 Tulevaisuus? 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 Väestö 75+v Kaatumiset Kaatumisvammat 400000 300000 200000 100000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045
KAAOS laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan (moniammatillinen kaatumisten ja murtumien kokonaisvaltainen yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja luunmurtumiin: 1-v klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300) 900 800 700 600 500 400 HR 0.79 HR 0.72 HR 0.73 Intervention Control 300 200 100 HR 0.77 0 Fallers Falls Injuries Fractures 29
KaatumisSeula hanke (v 2014-2016) Alustava seulonta Kohderyhmä: Kaikki kunnan yli 65-v asukkaat Kumppanit Eläkeliitto Luustoliitto (Osteoporoosiliitto) Muistiliitto Omaishoitajat- ja läheiset liitto Reumaliitto Seinäjoen kaupungin terveystoimi Selviä riskitekijöitä Kolmannen sektorin ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet toimintakyvyn ja tasapainon parantamiseen Matala kaatumisriski Ei erityistä kaatumisriskiä Kaatumisklinikka (KAAOS) Korkea riski Yksilöllinen kaatumisen ehkäisyohjelma: lääkityksen tarkistaminen, räätälöity liikuntaharjoittelu, ravitsemus; kodin vaarat 30
Ikääntyneiden kaatumiset säästön paikka Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä (liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista (Kaaos-tutkimus). Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on käytössä. Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten akuuttihoidon osalta on 100-150 M / vuosi ja lasku kasvaa joka vuosi! Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee?
Kerrataan faktat 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi kestävyysliikunann osalta alle puolet (mitatusti alle ¼) Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon kontakteista Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa Säästöpotentiaali on miljardeja kaikkea ei tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on valtavasti!!! Miksei mitään tapahdu????
Miten muutos saadaan tapahtumaan? Joka vuosi yhden kestävyysvajeen verran mahdollisuuksia säästää miten eteenpäin? Vaatii vahvaa johtajuutta ja sitoutumista tavoitteeseen poliittinen ohjaus! Ei ole liikuntaväen oma asia, vaan vaatii kansallisesti ja kunnallisesti hallintorajat ylittävää päätöksentekoa ja sitoutumista! Myös terveydenhuollon pitää ottaa vastuuta liikuntaneuvonnasta valtava käyttämätön potentiaali!
Ydintoimijat? Ydintoimijat poikkihallinnollisuuden huomioiden ovat kunnanhallitus kunnissa ja valtioneuvosto kansallisesti muutoin poikkihallinnollisuus ei riittävästi toteudu! Joten olisiko aika nyt jo kypsä päätökselle, että väestön LIIKUNNAN ja LIIKKEEN lisääminen arjessa olisi Ilmaston muutoksen vastustamisen kaltainen läpileikkaava politiikka, jota vasten kaikkia muita tehtäviä päätöksiä arvioidaan?
KIITOS! www.ukkinstituutti.fi