MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 23.3.2015 106 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus 5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 8 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 10 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 13 1.6 Kunnan henkilöstö 14 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 14 1.8 Ympäristötekijät 15 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 1.10 Vuoden 2014 toiminnan arviointi 18 1.11 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 22 1.11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 22 1.11.2 Toiminnan rahoitus 23 1.12 Rahoitusasema ja sen muutokset 24 1.13 Kokonaistulot ja menot 25 1.14 Kuntakonsernin toiminta ja talous 26 1.14.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 26 1.14.2 Konsernin toiminnan ohjaus 26 1.14.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 26 1.14.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 26 1.14.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 27 1.14.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 28 1.15 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 31 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 32 2.1 Keskushallinto 32 2.2 Kasvatus- ja sivistyslautakunta 40 2.3 Tekninen lautakunta 50 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 56 2.5 Investointiosan toteutumisvertailu 58
2.6 Rahoitusosan toteutumisvertailu 60 2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen tuloarvioiden toteutumisesta 61 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 62 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 70 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 70 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 72 4.3 Taseen liitetiedot 76 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 82 4.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 84 4.6 Eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat 85 5 TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 93 6 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 94 7 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 95
Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Viime vuotta kuvailisin epävarmuuden, selvitysten ja pysähtyneisyyden vuodeksi. Kuntarakenneselvitys työllisti päättäjiä ja viranhaltijoita koko vuoden ja se vei voimavaroja kunnan tavanomaiselta kehittämistyöltä. Myös kuntien välinen yhteistyö oli poikkeuksellisen hiljaista; uusia hankkeita ei lähtenyt valmisteluun, kun odoteltiin jotakin suurempaa. Valmisteilla oleva sote-rakenteen uudistus lisäsi osaltaan epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vaikka nyt lakiesitystä ei hyväksyttykään, uudistus on tulossa ja toteutuessaan se tulee muuttamaan merkittävästi kuntien toimintaa. Samaan aikaa suurten rakenteellisten uudistusten kanssa kunnissa kamppailtiin yhä heikkenevän talouden haasteiden parissa. Yleinen taloustilanne pysyi heikkona, työllisyys heikkeni ja mm Ukrainan tilanne lisäsi Euroopan laajuista taloudellista epävarmuutta. Heti alkuvuodesta kunnanhallituksen asettama työryhmä ryhtyi etsimään keinoja Mynämäen kunnan talouden tasapainottamiseksi tulevina vuosina. Valtionosuudet pienevät, verotulojen kasvu on hidasta ja lakisääteisten palvelujen järjestäminen maksaa yhä enemmän. Taseeseen kertynyt ylijäämä hupenee nopeasti. Yhteinen näkemys on, että talous tulee pitää tasapainossa, mutta keinoista sen saavuttamiseen ei ole löytynyt yhteistä linjaa. Työ jatkuu edelleen. Myös lainsäädännön muutokset edellyttävät uudistumista. Positiivista yleiseen tilanteeseen nähden oli, että rakentaminen kunnassa jatkui. Rakennuslupia uusille asuintaloille myönnettiin 16. Kunta luovutti 9 omakotitonttia, mikä on 2 enemmän kuin edellisenä vuonna. Teollisuustontteja myytin 4. Asukasmäärä laski edelleen. Kuolleisuus ylitti viime vuonnakin syntyvyyden 16 hengellä. Kuntien välinen muutto oli edelleen suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Vapaita tontteja ja erilaisia asuntoja on hyvin tarjolla eri puolilla kuntaa. Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa pääsi muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä. Laajennusosan rakennustyöt jatkuvat. Lukion menestys jatkui valtakunnallisissa vertailuissa. Kunnan tuloveroprosentti nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä eli 20,50 %:iin. Tuloveron tuotto oli 3,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailuun vaikuttaa vuonna 2013 voimaan tullut tilityslain muutos, jonka seurauksena kunnille tilitettiin normaalia enemmän veroja. Kaikki verotulot yhteensä kasvoivat 4,6 %. Valtionosuusleikkausten takia valtionosuudet vähenivät 4,1 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,0 % ja toimintakulut kasvoivat 2,4 %. Suurin syy kulujen kasvuun oli sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 54,9 % kunnan menoista. Vuosikate oli +258.125 euroa eikä riittänyt kattamaan poistoja. Alijäämää kertyi 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 alijäämän jälkeen taseeseen jää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää 2,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,3 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Pikkulaurin päiväkoti ja Huolin kevyenliikenteenväylän rakentamisen aloittaminen. Pitkäaikaisen lainan määrä vuoden lopussa oli 1.310 euroa/asukas, mikä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon 2.733 euroa/asukas. Kunnan lainamäärässä ei ole huomioitu maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettävää lyhytaikaista luottoa. Epävarmuus on tullut jäädäkseen ja meidän on opittava sitä sietämään. Se edellyttää joustavuutta ja nopeutta päätöksentekoon sekä ennakkoluulotonta suhtautumista uudistuksiin. Tässä meillä kaikilla on vielä opeteltavaa. Kiitos päättäjille ja henkilökunnalle kuluneesta vuodesta yhdessä eteenpäin! Seija Österberg, kunnanjohtaja 9
Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Kunnan sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Perusturvakuntayhtymä Akseli. Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella 2013 2016 ovat seuraavat: Pj Alatalo Juuso, SDP I vpj Kitola Arja, KOK II vpj Lehtonen Aarne, KESK III vpj Karkoinen Kimmo, PS Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta eli vuodet 2013-2014. Jäsenet Aalto Jari, VAS, SIT Argillander Miska-Alexander, SIT (15.9.2014 asti) Hannula Juhani, PS Huiskala Marjaana, KESK Huuskonen Petteri, KESK Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Marianne, KOK Jaakola Timo, KESK Kaasinen Sakari, KOK Kantonen Jorma, PS Kylänpää Miia, VIHR Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK Lehtonen Esko, KOK Maisila Päivi, KESK Myllymäki Pekka, KESK Rautiola Leena, VAS (15.9.2014 alkaen) Rippstein Katja, SDP Saastamoinen Merja, SDP Sainio Hannu, PS Setälä Marko, KOK Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella 2013 2014 ovat: Pj I vpj II vpj III vpj Myllymäki Pekka Vanhanen Juha Nuutamo Antti Tamminen Ari 10
Toimintakertomus Jäsenet Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa Jaakola Timo Kantonen Jorma Lassila Hanne (15.9.2014 alkaen) Luotonen-Virtala Minna (15.9.2014 asti) Maisila Päivi Strand Eeva Vänni Hanna kunnanjohtaja hallintojohtaja Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja neljästä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto taloushallintoyksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. 11
Toimintakertomus Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Tekninen johtaja Timo Oja 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu vaimeana myös lähivuosina niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Rahoitusaseman koheneminen on hyvin hidasta tulevina vuosina. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee korkeammaksi kuin vuosikymmeniin, eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan pysyvän pienempänä kuin 3 prosentin viitearvo, sen sijaan velkasuhde on ylittämässä 60 prosentin rajan. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Menoaste eli menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut hyvin korkeaksi viime vuosina ennen muuta BKT:n hitaan kasvun vuoksi, mutta menoastetta nostavat myös mm. työttömyydestä aiheutuvat menot. Veronkorotukset nostavat puolestaan veroastetta eli verojen suhdetta kokonaistuotantoon. Valtiontalous on v. 2014 suuresti alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä alijäämä ole olennaisesti pienenemässä kahtena seuraavana vuotenakaan. Tämä johtuu ennen muuta pitkittyneestä matalasuhdanteesta; sopeutustoimet ovat osaltaan estäneet alijäämän syvenemistä. Eri vaiheissa päätetyt sopeutustoimet purevat sekä tulo- että menopuolella ja pienentävät valtiontalouden alijäämää. Samalla hiljalleen viriävä mutta edelleen vaimea talouskasvu nopeuttaa verotulojen kasvua. Alijäämä pienenee edelleen v. 2016. Valtionvelka kohoaa yli 100 miljardiin ennustejaksolla. Kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia v. 2015. Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan paikallishallintosektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Työeläkerahastojen ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee kuluvan ja viime vuoden noin parista prosentista reiluun prosenttiin vuosina 2015 2016. Eläkeläisten määrän ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua v. 2015. Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksutulojen kasvua v. 2015 palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Eläkeneuvotteluissa sovittu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön alennus TyEL-maksuun leikkaa työeläkerahastojen maksutuloja v. 2016. Vaikka eläkevarojen arvon on noussut voimakkaasti viime aikoina, työeläkerahastojen omaisuustulot ovat pienentyneet matalan korkotason vuoksi. Korkotason odotetaan pysyvän matalana myös vuosina 2015 2016, mikä heikentää arviota omaisuustulojen kehityksestä merkittävästi. 12
Toimintakertomus Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot ovat lähellä tasapainoa koko ennustejakson. Työttömyysmenot ovat jatkaneet kasvuaan kuluvana vuonna, mutta kehityksen odotetaan taittuvan ensi vuonna, kun työttömyyden kasvu tasaantuu. Vuonna 2016 työttömyysmenojen odotetaan kääntyvän selkeään laskuun. Sosiaalietuuksien ja -avustusten indeksikorotusten rajoittaminen 0,4 prosenttiin hidastaa muiden sosiaalirahastojen menojen kasvua v. 2015. Lähde: VM:n Taloudellinen katsaus Talvi 2014 Kuntatalous Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa (7,9 %). Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus 13
Toimintakertomus 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia, joten vuoden 2013 ja vuoden 2014 tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimintatuotot yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 110.300 euroa (2,0 %). Myyntitulot kasvoivat 180.000 euroa (6,7 %). Kasvu johtuu pääasiassa valtionosuusjärjestelmään liittyvien opetustoimen kotikuntakorvausten kasvusta sekä vuonna 2009 purkautuneen kansalaisopiston eläkemaksujen laskuttamisesta osakaskunnilta useammalta vuodelta. Maksutuotoissa päivähoitomaksut ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikuntatoimen maksutuottoja kertyi 10.000 euroa (65,5 %) ja aamu- ja iltapäiväkerhojen maksutuottoja 10.000 euroa (28,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja jätevesimaksujen maksutuotot kasvoivat 84.000 euroa (9,5 %). Kasvu johtuu perusmaksun ja jätevesimaksun korotuksesta. Rakennusvalvonnan maksutuotot kasvoivat 9.000 euroa (10,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuottojen väheneminen 60.000 eurolla (4,3 %) johtuu Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vuokratulojen vähenemisestä Rasekon siirrettyä toimintojansa pois Mynämäestä. Muut toimintatuotot vähenivät 56.000 euroa (6,8 %). Väheneminen johtuu edellisenä vuonna terveyskeskuksen tulvavesivahingosta saadusta vakuutuskorvauksesta. Puunmyyntitulot olivat 56.000 euroa ja edellisenä vuonna 109.000 euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot lisääntyivät edellisen vuoden 89.000 eurosta 201.000 euroon. Toimintakulut kasvoivat yhteensä 1,1 milj. euroa (2,4 %). Henkilöstökulut yhteensä kasvoivat 195.000 euroa (1,4 %). Palkat ja palkkiot kasvoivat 164.000 euroa (1,6 %) ja henkilöstösivukulut 30.000 (0,8 %). Palvelujen ostot kasvoivat 849.000 euroa (2,9 %). Perusturvakuntayhtymä Akselin maksuosuus nousi 40.000 euroa (0,24 %). Osakaskunnat antoivat Akselin vuoden 2014 talousarviota hyväksyessään säästövelvoitteeksi 2 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 9,9 milj. euroa. Kustannukset lisääntyivät 1,3 milj. euroa (14,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtuu osittain ensihoidon ja osan päivystyksen siirtymisestä sairaanhoitopiirin vastuulle. Ko. kustannukset jäivät pois Akselilta. Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat vähenivät 114.000 euroa (4,8 %). Sähkömenot vähenivät 40.000 euroa (7,5 %). Lämmityskulut nousivat 34.000 euroa (5,8 %). Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavarahankintojen menot vähenivät kaikissa hallintokunnissa. Avustukset kasvoivat 76.000 euroa (9,8 %). Pääasiassa kasvu johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Muut toimintakulut sisältää 106.902 euroa käyttöomaisuuden myyntitappiota Häävuoren B-talon luovutuksesta Mynämäen Vanhustentaloyhdistys ry:lle. Verotulot yhteensä kasvoivat 1,1 milj euroa (4,6 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 863.000 euroa (3,8 %). Kunnan tuloveroprosenttia nostettiin 1,0 %-yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailuun vaikuttaa tilityslain muutos, jonka seurauksena kuntien vuoden 2013 kunnan verotulon tuotto oli normaalia suurempi. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 155.000 euroa (13,7 %). Kasvu johtuu kiinteistöjen verotusarvojen korottamisesta. Yhteisöveron tuotto oli 100.000 euroa (15,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien jako-osuutta korotettiin vuodesta 2014 alkaen kompensoimaan yhteisöverokannan alentamista. Vuosille 2012-2015 yhteisöveron kuntien jako-osuutta on muuten korotettu 5 %-yksiköllä. Valtionosuudet vähenivät 718.000 euroa (4,1 %). Väheneminen johtuu valtion tekemistä kuntien 14
Toimintakertomus valtionosuuksien leikkauksista. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli -16.000 euroa (-28,2 %). Korkokulut kasvoivat lainamäärä lisääntymisen takia. Muita rahoituskuluja vähensi edellisenä vuonna muihin rahoituskuluihin kirjattu Turun kaupungille palautettu Unto ja Tehilia Virtasen stipendirahastosta saadut rahavarat. Rahastoa hallinnoi Turun kaupunki. Turun kaupunki ja Raseko ovat sopineet stipendien jakamisesta. Vuoden 2014 vuosikate 258.000 euroa, joka on 586.000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1.642.000 euroa ja puretuista päiväkotirakennuksista tehdyt kertaluonteiset poistot 565.000 euroa. Tilikauden tulos on -1,95 milj. euroa ja tilikauden alijäämä -1,9 milj. euroa. Vuoden 2013 alijäämäkirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää 2.966.147,89 euroa. Investoinnit olivat yhteensä 4.457.674 euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat 4.287.674 euroa. Suurimpia investointeja olivat uuden päiväkodin valmistuminen ja sen laajennusosan aloitus (3.240.843 euroa), Huolin kevyenliikenteenväylän aloitus (221.137 euroa) ja vesijohtoverkoston peruskorjaus (120.801 euroa). Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1.591.314 euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä 31.12.2014 oli 10.375.130 euroa eli 1.310 euroa/asukas (vuonna 2013 1.003 euroa/as.). Koko maassa lainamäärä oli 2.733 euroa/asukas (2.542 euroa/as). Maksuvalmiuden turvaamiseksi kunta käyttää lyhytaikaista luottoa (ei sisälly em. lukuihin). Vuoden vaiheessa luottoa oli käytössä 4,0 milj. euroa. Taseen tunnusluvussa lainakanta on 1.815 /as. Tunnusluku lasketaan koko vieraasta pääomasta. Vuoden 2013 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi 27.000 euroa tuloarvioiden vähennyksiä ja yhteensä 1.287.000 euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Kunnan verotuloarvioita korotettiin vuoden aikana yhteensä 247.000 eurolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.3.2015 20 tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden tuloarvioiden ylityksiä ja määrärahojen ylityksiä ja alituksia (ei käsitellä lisämäärärahoina). Kulut tulosalueittain -kaavio sisältää sekä sisäiset että ulkoiset kulut, jotta kunnan omien toimintayksiköiden maksamat tilavuokrat ja ruokapalvelumaksut näkyvät toimintayksiköiden kuluina. 15
Toimintakertomus Ulkoisia toimintatuottoja ovat mm. vesi- ja jätevesimaksut, ruokapalveluiden myynti Mynämäessä sijaitseville Perusturvakuntayhtymä Akselin toimipaikoille ja taloushallintoyksikön palveluiden myynti Akselille, Nousiaisten kunnalle. Maksutuottoja ovat mm. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivähoidon asiakasmaksut sekä liikuntatoimen asiakasmaksut. Vuokratuottoja ovat mm. Mynämäessä sijaitsevista Akselin toimipaikoista perittävät vuokrat. Ulkoisissa toimintakuluissa suurimmat palvelujen ostot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osto Akselilta ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Henkilöstökulut ovat kunnan henkilökunnan palkat sivukuluineen sekä luottamushenkilöiden palkkiot. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisältävät mm. elintarvikkeet sekä kunnan kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökulut. 16
Toimintakertomus Käyttötulot ovat toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot yhteensä. Kunnan metsät Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 56. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille 2008 2018. Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2014 hakkuumäärä oli 939,13 m³. Myrskypuita korjattiin viideltä lohkolta 519,5 m³. Ennen pystykauppaa on tehty ennakkoraivausta 9,7 ha alueella. Puunmyyntitulot olivat 56.438 ja metsänhoitokulut olivat 37.785 (mm. taimikon hoitoa ja ennakkoraivausta). 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mynämäen taloudellinen tilanne on viime vuosina kääntynyt heikompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu on vienyt ja tulee viemään voimavaroja kunnan muusta toiminnasta. Näiden menojen ennakoitavuus ja kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset. Tulorahoituksen turvaamiseksi tuloveroprosenttia nostettiin vuosina 2013 ja 2014. Vuonna 2014 veroprosentti oli 20,50 %. Vuodelle 2015 tuloveroprosentti on sama 20,50 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksessa Mynämäen kunta menetti peruspalvelujen valtionosuutta huomattavasti. Menetys vuoteen 2014 verrattuna on 884.000 euroa (luvussa on huomioitu verotulojen tasaus). Valtionosuuden yhteismäärään vaikuttaa myös opetusja kulttuuritoimen valtionosuus (mm. lukio), joka ei kuulunut valtionosuusuudistuksen piiriin. Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja ja tilinpäätös on ollut alijäämäinen nyt neljänä vuotena peräkkäin. Taseessa on vuoden 2014 alijäämäkirjauksen jälkeen ylijäämää edellisiltä vuosilta 2,9 M. Kunnan tase tule olemaan alijäämäinen viimeistään suunnitelmakauden 2017 lopussa ellei menokehitystä saada sopeutettua. Talouden vakauttamistoimenpiteitä valmistellut työryhmä selvitti vaihtoehtoja 17
Toimintakertomus lähivuosina tarvittavista uudistuksista. Talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan 2015-2017 on kirjattu valmisteluun ja/tai täytäntöön pantavaksi esitettyjä toimenpiteitä. Kunnan oman toiminnan osalta tarkasteltavaksi tulee kunnan koko oma palvelurakenne, investoinnit sekä kiinteistöt ja muut omaisuuserät. Myös kuntayhtymien toimintaa pyritään ohjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta talous saataisiin pysymään tasapainossa. Omarahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointeja ja ne joudutaan rahoittamaan lainalla. Kunnan investointitaso on ollut omarahoitukseen nähden liian korkea ja sitä tulee tarkastella kriittisesti tulevina vuosina. Uuden päiväkodin rakentaminen sekä Mynämäen ja Mietoisten väliset kevytväylähankkeet ovat merkittäviä investointeja ja toteutuessaan kasvattavat myös suunnitelmapoistojen määrää. Lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta ja kunnallistekniikka vaativat jatkuvasti korjausinvestointeja. Rahoituslaskelmassa on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku, jolla seurataan tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden investointien omarahoituksen toteutumista. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Mynämäen kunnan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku on -9.632.506 euroa (edellisenä vuonna -3.691.407 euroa). Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmassa investointitaso on hiukan alhaisempi kuin aiempina vuosina. Omarahoitusvaatimuksen täyttyminen edellyttää, että vuosikate on tulevina vuosina vähintään investointien verran plussalla. Kunnan lainamäärä on vielä alle valtakunnan keskiarvon, mutta tulee kasvamaan tulevina vuosina suurten investointien vuoksi. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja tilinpäätöksessä 2014 se on 54,1 %. Omavaraisuusaste lähenee ns. kriisikuntaraja-arvoa 50 %. Pitkään valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 keväällä päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen valmistelu jatkunee jossain muodossa maan uudessa hallituksessa ja eduskunnassa. Uudistukset tulevat hyvin todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi koko kunnan toimintaan, erityisesti tukipalveluihin ja kiinteistöihin. Muutokset vaikuttavat myös henkilöstöön, sillä nykyisin ptky Akseli ostaa kunnalta talous- ja palkkahallinnon, puhtaanapidon, ateriapalvelut sekä kiinteistönhoidon. Myöskään toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenneuudistus ei edennyt päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen mukaan kaikki toisen asteen koulutuksen nykyiset järjestämisluvat olisivat päättyneet vuoden 2016 lopussa. Koulutuksen rahoituksenkaan uudistukset eli noin 190 milj. euron säästöt eivät edenneet päättyvällä vaalikaudella. 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 253. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna vakituisten määrä oli 261. Vakituisen henkilöstön määrän vähentyminen 8 henkilöllä johtuu siitä, että avoimeksi tulleita virkoja ja toimia on täytetty määräaikaisesti varautuen mahdolliseen palvelurakenteen muutokseen. Koko henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 328 ja edellisenä vuonna 326. Tehtäväkohtaiset palkat nousivat virka- ja työehtosopimusten mukaisesti 1.7.2014 alkaen KVTES:n ja TS:n alueella 20 euroa/kk, OVTES:n alueella 0,68 % ja TTS:n alueella palkkaryhmästä riippuen 12-13 senttiä/h. Henkilöstökulut olivat 13,9 milj. euroa (13,7 milj. euroa). Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 194.600 euroa eli 1,4 %. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot esitetään erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 18
Toimintakertomus Julkisen talouden tila ja tarvittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen tulevinakin vuosina. Valmistelussa on merkittäviä kuntia koskevia suuria uudistuksia. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee 23.3.2014 valtion taholta ilmoitetun linjauksen perusteella muuttamaan toimintaympäristöä perusteellisesti. Se, mikä tulee olemaan kunnan rooli palvelujen tuottajana, selviää vasta lain sisällöstä. Tässä vaiheessa uudistuksen kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa se tulee vaikuttamaan kunnan muuhunkin toimintaan ja toimitiloihin. Sivistystoimen puolella syksyllä 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä valmistelussa oleva uusi opetussuunnitelma (2016 -) tuovat uusia velvoitteita ja lisää kustannuksia perusopetuksen puolelle. Lisäksi vähenevä perusopetuksen oppilasmäärä vähentää valtionosuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntymässä, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia. Valmistelussa olevat lukiolaki ja lukion tuntijako sekä varhaiskasvatuslain ja liikuntalain muutokset kasvattavat kunnan kustannuksia. Kunnan väestön ikärakenteen muutos; kouluikäisten lasten ja nuorten vähentyminen ja iäkkäämpien ikäryhmien suureneminen tuo tullessaan tarpeen kehittää palvelurakennetta uudella tavalla. Työikäisten määrän väheneminen näkyy verotuloissa ja Varsinais-Suomen heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa kunnan taloustilanteeseen, vaikka työllistämisen tukitoimiin onkin luotu uusia toimintamalleja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ikääntyvät kiinteistöt tulevat lisäämään investointikustannuksia ja kiinteistöjen käyttöasteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä tulisi luopua. Kunnan pitkäaikainen lainamäärä on kasvanut ja maksuvalmiutta on jouduttu ylläpitämään lyhytaikaisella lainalla jo pitkän aikaa. Korkotason nousu lisäisi kunnan korkomenoja. Kunnan talouden heikkeneminen on merkittävä riski, ellei korjaavia toimenpiteitä saada eteenpäin. Taseen ylijäämä on käytetty suunnitelmakauden 2015-2017 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat kuntayhtymien uudistustoimenpiteistä huolimatta ja vievät yhä suuremman osan kunnan käytettävissä olevista varoista. 1.8 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2013 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden 2011-2014 suunnittelutyöhön, jossa teemana on "Alueellisiin tavoitteisiin paikallisin keinoin - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2011-2014". Ohjelman painopistealueita ovat energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Teknisen osaston edustaja (tekninen johtaja) on kutsuttu myös ilmastonmuutos/energiatehokkuus työryhmään. Mynämäen kunta on pyydettynä jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuuden Sähköisen asioinnin edistäminen (SADe) -klusteriryhmässä. Kunnan edustajana ryhmässä on tekninen johtaja. SADe-projektin tarkoituksena on tuottaa ja mahdollistaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja. Ryhmän toimikausi on 1.3.2010-28.2.2014. Mynämäen kunta on vuonna 2007 liittynyt mukaan Itämerihaasteeseen, jonka avulla on tarkoitus parantaa Itämeren tilaa (www.itamerihaaste.net). Uuden päiväkodin katolle hankittiin 18 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkopaneelit tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Järjestelmä on Suomen 29. suurin ja päiväkotien joukossa 3. suurin. Kolmen kyläkoulun (Tarvainen, Karjala, Ihalainen) öljylämmityslaitteiston rinnalle hankittiin ns. osateho-vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä. Lämpöpumppu tuottaa 80-85 % lämmitysenergiasta; ainoastaan kylmimmän ajan (yli -20 ast.) tarvitaan öljylämmitystä. Laitteistot hankittiin loppuvuodesta -14, asennustyö valmistui tammikuussa 2015. Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 3,5 vuotta. 19
Toimintakertomus Aseman koulun valaistus muutettiin kokonaan LED-valaistukseen vaihtamalla vanhat loisteputket LED-putkiin. Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 vuotta. Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:n omistamaan Koivikkokujan palvelukeskukseen asennettiin maalämpö. Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Päätöksistä kolme oli olemassa olevien eläinsuojien ympäristölupien lupamääräysten tarkistuksia. Yksi lupa koski toiminnan muutosta kalkkunakasvattamosta karanteeniemokanalaksi. Meluilmoituksia käsiteltiin yksi. Vesihuoltolain mukaisia vapautusanomuksia käsiteltiin 12. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi kuusi ja viranhaltijalausuntoja annettiin neljä. Tarkastuksia tehtiin 33. Tarkastuksia tehtiin osana ympäristölupien käsittelyä, jätevesiasioissa ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista hakeneilla kiinteistöillä, erilaisten valitusten takia ja keskeneräisissä roskaantumisasioissa. Keväällä 2014 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmus, jossa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen 14.1.2008 ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen 7.11.2011. Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin 14.1.2008 ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnasta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä 2008. Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä 2008. Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen -malli hyväksyttiin 28.11.2011. Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan 1.1.2010. Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Kunnan varautumista häiriötilanteisiin on parannettu tarkistamalla valmissuunnitelmia. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien kanssa. Sähkön saannin turvaamiseksi on hankittu kaksi kiinteää ja yksi siirrettävä aggregaatti. Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:ltä hankitaan atk-laitteita, av-välineitä sekä Microsoftin lisenssejä. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen kirjallisen raportin 20
Toimintakertomus toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta 2014. Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskustelujen pitämisestä, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastojen teon seurannasta ym. Talouden seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain talousarvion toteutumisraporttien avulla. Kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja elokuun toteuman perusteella, kootaan kattavampi raportti talouden ja toiminnan toteutumisesta. Viranhaltijat seuraavat talouden kehittymistä jatkuvasti Tane-järjestelmän välityksellä. Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus seuraa lautakuntien työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen välityksellä. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt edustajan ja varaedustajan lautakuntien kokouksiin. Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty-asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 276, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 33 ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 34 kpl 46 kpl 19 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennus-ohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laiteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (kh 29.11.2010 349). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia sekä taloushallintoyksikön työntekijöitä lukuun ottamatta. Taloushallintoyksikössä työ on ajoittain kausiluonteista (esim. tilinpäätös), jolloin ylitöitä kertyy. Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Muuta huomioitavaa: 21
Toimintakertomus Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse ajankohtaisia ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tehostettu sisäistä valvontaa ja tarvittaessa tarkistettu ohjeistusta. Sopimusten seurantaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, jotta sopimusehtojen täyttymistä seurataan asiallisesti. Johtoryhmä on keskustellut toistuvasti työterveyshuollon edustajien kanssa sairauspoissaoloista ja varhaisesta puuttumisesta. Poissaolojen kehittymistä ja syitä seurataan ja ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuosilomia myönnettäessä sijaisjärjestelyihin on kiinnitetty huomiota. Toisiaan sijaistaville henkilöille ei tule myöntää vuosilomaa samaan aikaan silloin, kun työjärjestelyt sitä edellyttävät. Varautumista koskevia suunnitelmia ja ohjeita päivitetään jatkuvasti ja yhteistyötä Akselin sekä naapurikuntien kanssa on tehostettu mm useissa yhteisissä johtoryhmien valmistelutilaisuuksissa. Pienimuotoinen harjoitus järjestettiin 6.2.2014 aluepelastuslaitoksen edustajan avustuksella. Saatavien perinnän tehostamiseksi otettiin jo vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedonsiirto taloushallintoyksikön ja perintätoimiston välille. 1.10 Vuoden 2014 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2014 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja painopistealueita ja niihin liittyviä strategisia (pitkän aikavälin) tavoitteita: YHDYSKUNTARAKENNE Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Mynämäen kunnan toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi hyväksyttiin kunnanhallituksessa 9.6.2014. Maapoliittinen ohjelma päivitettiin loppuvuodesta ja se hyväksyttiin valtuustossa 26.1.2015. Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava valmistui valtuuston käsittelyyn joulukuussa, mutta museoviranomaisten myöhässä saapuneen lausunnon vuoksi hyväksyminen siirtyi seuraavaan kokoukseen. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa 0,8 km ja saneerattiin vesi- ja viemäriverkostoa 0,6 km. Uusia liittyjiä oli 35. Huoli-Pyhe kevytväylän rakentaminen aloitettiin syksyllä. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 151 (AO) + 7 (AR), liikerakentamisen tontteja 4 (AL/KL) ja teollisuustontteja 13 (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 ja Laajoella 5). Kunta luovutti yhteensä 9 omakotitonttia ja yhdestä tontista on varaus. Yksityiset maanomistajat myivät useita rakennuspaikkoja haja-asutusalueelta. Uusille asuinrakennuksille myönnettiin 16 rakennuslupaa. Yrityksille myytiin 3 teollisuustonttia Roukkulista ja 1 tontti Laiskankareen teollisuusalueelta Mietoisista. Kylien neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kylätoimintaa ja koordinoida kyläyhdistysten yhteistoimintaa. Syksyllä käynnistettiin Varsinais-Suomen Kylät Ry:n johdolla järjestöstrategian valmistelu 22
Toimintakertomus ja siihen sisältyy merkittävänä osana myös kylien/kyläyhdistysten toiminnan kehittäminen. Järjestöjen sekä päättäjien tavoitteita ja toiveita kartoitettiin kyselyllä loppuvuodesta. Kunnan tontti- ja imago-markkinointia uudistettiin. Lehdissä julkaistiin 34 tontti-ilmoitusta ja uutena keinona otettiin käyttöön FaceBook-markkinointi. Kunta osallistui helmikuussa Rakentaminen ja Sisustaminen -messuille yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Erityisesti painotettiin maaseutuasumista ja monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa. Mynämäen lukion jatkuva menestyminen lukiovertailussa samoin kuin mynämäkeläisten urheiluseurojen ja järjestöjen aktiivinen toiminta toivat kuntaa positiivisesti esille tiedotusvälineissä läpi vuoden. Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli 7921. Vuoden aikana kunnassa syntyi 64 ja kuoli 80 asukasta; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 16 hengellä. Muuttoliike molempiin suuntiin oli suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Turkuun muuttoa selittää osaltaan opiskelijoiden kotikunnan muutokset. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on n. 10,5 %. ELINKEINOPOLITIIKKA Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnanvaltuusto hyväksyi 3.3.2014 päivitetyn elinkeino-ohjelman vuosille 2014-2016. Toimintaa seuraa kunnanhallituksen asettama elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Työryhmä laatii vuosittain kunnanhallitukselle raportin elinkeinotoiminnan keskeisimmistä tunnusluvuista. Yritysvaikutusten arviointi otettiin systemaattisesti käyttöön syksyllä kaikessa päätöksenteossa. Mynämäen kunta on mukana OPM:n ja Rasekon rahoittamassa työelämän kehittämishankkeessa (Synapsi), jossa paikallisille yrityksille tarjotaan asiantuntija-apua oman ja henkilöstön ammattitaidon kehittämisen sekä yritystoiminnan kehittämisen tarpeiden kartoittamiseen. Hankkeen myötä moni yrittäjä on aloittanut yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen. Keskusta-Asemanseudun osayleiskaavassa on tehty aluevarauksia elinkeinotoiminnan tarpeita huomioon ottaen vuosikymmeniksi eteenpäin. Vt 8:n itäpuoliset alueet voidaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun valtatien risteysjärjestelyt ovat parantuneet Roukkulissa ja Yläneentien risteyksessä. Asemakaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi jatketaan sen jälkeen, kun osayleiskaava on lainvoimainen. TSeK kartoitti kuntien toimitiloja ja yritystontteja alkuvuodesta sijoittautumistoimintaa silmällä pitäen ja yritysneuvoja oli mukana kunnan standilla yrittäjien järjestämässä messutapahtumassa toukokuussa. TSeKin edustajien ja kunnan johdon vuosittainen keskustelu yhteistoiminnasta oli marraskuussa. Nykyisen seudullisen elinkeinoyhteistyön toimivuutta on kritisoitu useassa kunnassa ja myös Mynämäen kunta irtisanoi yhteistyösopimuksen päättymään vuoden 2015 lopussa. Uuden sopimuksen valmistelu aloitetaan alkuvuodesta 2015. Kuntakohtaiseen elinkeinotyöhön toivotaan nykyistä enemmän resurssointia ja uudenlaista toimintaa. Yrittäjät ovat käyttäneet Yrityskeskus Potkurin palveluja ja sen neuvonnan kautta kuntaan perustettiin 16 uutta yritystä. HINKU-hanke on edelleen tuonut kuntaa esille tiedotusvälineissä ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. Kiinteistöjen öljylämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiamuotoon tehtiin seuraavissa kohteissa: Tarvaisten, Ihalaisten ja Karjalan kouluihin asennettiin osateho vesi-ilmalämpöpumppu (VILP). Lämpöpumppu tuottaa 80-85 % tarvittavasta lämpöenergiasta. Alle -15 asteen pakkasilla öljylämmitys tuottaa tarvittavan huipputehon. Koivikkokujan toimintakeskukseen (Teollisuuskiinteistö Oy) asennettiin maalämpö. Pikkulaurin päiväkodin katolle asennettiin 20 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Paneelit on mitoitettu siten, että ne tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjesti keväällä Energiakävely-tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityisten toteuttamiin energiaratkaisuihin. 23
Toimintakertomus PALVELUT Toimiva ja tehokas palvelurakenne Perusturvakuntayhtymä Akseli vastaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty kuntayhtymän järjestämät palvelut ja palveluverkko. Kuntayhtymä järjesti jäsenkuntien valtuutetuille 2 yhteistä keskustelu- ja tiedotustilaisuutta toiminnasta ja taloudesta. Tämän lisäksi kuntien edustajat ovat keskustelleet kehittämistyön etenemisestä. Perussopimusta muutettiin joiltakin osin ja hallintosääntö tarkistettiin. Kunnat tilasivat keväällä ulkopuolisen konsulttiselvityksen kuntayhtymän toiminnan tehostamisen mahdollisuuksista. Selvityksen perusteella kuntayhtymän toimintaa on lähdetty uudistamaan ja sen myötä toivotaan aikaisempaa maltillisempaa menokehitystä. Kunnanhallitus seuraa aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittymistä. Kuntien toivomaa säästötavoitetta ei saavutettu, mutta alkuperäinen talousarvio alitettiin. Erityisesti terveyspalvelujen uudistukset näkyivät menokehityksessä. Taloushallintoyksikkö myy taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle sekä palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle. Tulevien ohjelmistovaihdoksien vaihtoehtona kunnanhallitus päätti selvittää mahdollisuuden siirtää talousja palkkahallinnon palvelut Taitoa Oy:n hoidettavaksi. Selvitys valmistui vuoden lopussa, mutta päätöksenteko siirtyi seuraavaan vuoteen. Valmisteilla oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntien palvelutuotantoon ja erityisesti tukipalveluihin. Hallintosääntö tarkistettiin ja valtuusto hyväksyi sen 17.11.2014. Hallintosäännössä määritellään eri toimijoiden muodollinen toimivalta. Konserni- ja yhteistyöasioita käytiin lävitse jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa. Koko vuoden kestänyt kuntarakenneselvitys työllisti hyvin paljoin päättäjiä ja johtavia viranhaltijoita. Konsernin osalta erityisinä seurantakohteina vuoden aikana olivat kuntayhtymät: Akselin ja erikoissairaanhoidon toiminta ja menojen kehitys, Rasekon toiminta sekä Vakka-Suomen Sanomain toiminnan siirtäminen perustettavalle osuuskunnalle. Konserniohjeen mukaisesti kunnanhallitukselle koottiin 2 erillistä raporttia konserni- ja yhteistyöasioista. Uusi Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa otettiin käyttöön syksyllä. Uuteen osaan muuttivat Tilhentiellä olleet esikoululaiset (kolme ryhmää) ja seurakunnan tiloissa väliaikaisesti olleet lapset (Metsolan päiväkodin pienten ryhmä sekä vuoropäivähoidon ryhmä). Laajennusosan työt jatkuivat. Tainiolaan jäi vielä yksi ryhmä odottamaan muuttoa sekä Metsolan aikaisempi Karhusten ryhmä muutti Vaahteramäen päiväkodin vieressä olevaan hirsirakennukseen. Näiden kahden ryhmän on myöhemmin tarkoitus muuttaa Pikkulaurin laajennusosaan. Toimitilojen tehokasta käyttöä seurataan jatkuvasti. Koulujen osalta lautakunta päätti, että kyläkoulujen tilat ovat koulutyön ulkopuolella maksutta kunnan yhdistysten käytössä lukuun ottamatta Laurin koulun, lukion ja Karjalan koulun liikuntasaleja. Tämä on jonkun verran lisännyt iltakäyttöä. Järjestöstrategian valmistelu aloitettiin syksyllä ja sen myötä on tarkoitus entisestään kehittää järjestöjen toimintaa sekä kunnan ja 3. sektorin yhteistyötä. Vakiintunutta yhteistyötä kehitetään edelleen. Esimerkkinä voi mainita sen, että nuorisotoimi aloitti yhteistyön 4H-kerhon kanssa niin, että 4H-kerho vastaa Mietoisten nuorisotilan valvonnasta ja kehittämisen koordinoinnista. Yhteistyö on toiminut todella hyvin. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti vuoden 2014 alussa Mynämäen alaisuudessa toimien Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yhteisenä etsivänä nuorisotyöntekijänä. Mynämäen kunta haki rahoituksen ensimmäisenä vuonna. Sivistysosasto on satsannut useisiin ennalta ehkäiseviin toimiin yhdessä Akselin kanssa alkaen perheneuvolatoimintaan liittyvästä yhteistyöstä päätyen liikunnan ilon löytämiseen erilaisten hankkeiden kautta. Ikäihmisten liikuntapalvelut ovat olleet suosittuja ja niihin on osallistunut satoja kävijöitä vuoden 2014 aikana. 24
Toimintakertomus Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kunnat sekä Perusturvakuntayhtymä Akseli valmistelivat yhdessä hyvinvointikertomuksen Vasso Oy:n asiantuntijan johdolla. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tuovat uudenlaisen välineen toimintojen kehittämiseen. Valmistelutyön aikana kiinnitettiin erityistä huomiota ennaltaehkäisevien palvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Hankerahoitusta haettiin ja saatiin useille toiminnoille. Päiväkodeissa ja kouluissa oli paljon hankkeita, jotka toivat lisäarvoa peruspalveluihin: muun muassa liikkuva koulu, tasa-arvoa edistävien toimintojen kehittäminen, useita pienempiä kansainvälisyyshankkeita, yrittäjyyskasvatusta, koulujen kerhotoiminnan kehittämistä, ryhmäkokojen pienentämisen hanke ja henkilökunnan osaamista kehittävä Osaava-hanke. Osaavan puitteissa laadittiin muun muassa kolmen kunnan yhteinen opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategia. Lisäksi Mynämäen kunta oli mukana alueellisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa, joista yksi merkittävä oli perhekeskeisen oppilashuollon kehittämishanke, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuoden 2014 aikana kaikki kehittäminen tapahtui hankerahoituksella, jota saatiin tarpeisiin ja voimavaroihin nähden riittävä määrä. Kasvatus ja sivistyslautakunta jakoi liikuntatoimen avustuksia 47.000, nuorisotoimen vuosiavustuksia 19.000 ja kulttuuritoimen vuosiavustuksia 8.500. Yleisavustuksia eri järjestöille jaettiin 10.000 ja talkooavustuksia myönnettiin 10.000. Lisäksi kyläyhdistyksille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rakentaminen ja Sisustaminen -messuilla kunnan osastolla helmikuun alussa. Mukana oli 6 yhdistystä esittelemässä omaa toimintaansa. Kylien neuvottelukunta kokoontui 4 kertaa keskustelemaan ajankohtaista asioista. TALOUS Tasapainoinen talous Kunnanhallitus perusti 13.1.2014 taloustyöryhmän valmistelemaan talouden tehostamista edistäviä toimenpiteitä. Työryhmä kokoontui 7 kertaa ja työryhmässä esille nousseita toimenpiteitä käsiteltiin valtuuston iltakouluissa. Jatkovalmisteluun ja/tai täytäntöönpanoon hyväksytyt toimenpiteet on kirjattu vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien 2015-2017 toimintasuunnitelmaan. HENKILÖSTÖ Tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta on osallistunut lukuisiin koulutuksiin. Vuoden 2014 alussa hyväksyttiin uuden lainsäädännön mukainen koulutussuunnitelma. TYKY-toiminnan järjestämistä varten kunnassa on eri henkilöstöryhmien edustajista koostuva työryhmä. Henkilöstöön liittyvää tietoa on myöhemmin erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. YHTEENVETO VUODEN 2014 TOIMINNASTA Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnan päätökset ja toiminta vuonna 2014 vastasivat pääosin kuntastrategian tavoitteita. Väestönkasvun ja talouden osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kuntarakenneselvitys työllisti merkittävästi päättäjiä ja johtavia viranhaltijoita. Rakenteellisten uudistushankkeiden sekä talouskehityksen tuoma epävarmuus vaikuttivat osaltaan hidastavasti myös kunnan omaan kehittämistyöhön. 25