1 Perhon kunta Kuva Sakari Vainionpää TALOUSARVIO 2014 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2016
2 PERHON KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYSLUETTELO PERHON KUNNAN STRATEGIA 3 Talousarvio on samalla sopeuttamisohjelma 4 Yleisperustelut 6 Talousarvion ja - suunnitelman rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvio 2014 10 Verotulot Valtionosuudet, työllisyys Investoinnit ja poistot Henkilöstömenot Kunnan vieraspääoma ja lainanottovaltuus Talousarvion sitovuus, käyttösuunnitelmat 13 Tavoitteet konserniyhteisöille 15 Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut 16-18 TULOSLASKELMA 19 RAHOITUSLASKELMA 21 Yhteenveto meno- ja tuloarvioista 22 KÄYTTÖTALOUS Yleishallinto 24 Sosiaali- ja terveystoimi 40 Kasvatus- ja opetustoimi 73 Kirjasto Vapaa-aika Elämä pelissä 87 Tekninentoimi 94 Ympäristötoimi 105 RAHOITUS 110 INVESTOINNIT 112 HENKILÖSTÖ 118
3 PERHON KUNNAN STRATEGIA 2013-2015 Siiveniskuin eteenpäin TOIMINTA-AJATUS Perhon kunta huolehtii asukkaittensa hyvinvoinnista yhteistyössä toisten kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa: tarjoamalla laadukkaita ja nykyaikaisia palveluita Perhossa asuville ja kunnassa vieraileville kannustamalla yritteliäisyyteen kaikessa elinkeinotoiminnassa edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä, tarjoamalla ihanteellisia virkistys-, metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia koskemattomassa erämaaluonnossa arvostamalla toiminnoissaan rehellisyyttä, avoimuutta, vastuullisuutta, ennakkoluulottomuutta, luottamusta ja suvaitsevaisuutta VISIO Perho on oman identiteettinsä tunteva, verkottuva ja menestyvä, yrittäjäystävällinen, itsenäinen kunta, joka tunnetaan tehokkaana ja taloudellisena laadukkaiden palvelujen tuottajana. Kunnan tulevaisuuden menestystekijät ovat: Ennakoiva ja vahva kuntatalous Toimivat peruspalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus Päämäärät ja tavoitteet 2014 2016 Ennakoiva ja vahva kuntatalous vuosikate kattaa vähintään poistot kertynyttä ylijäämää lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa Toimivat peruspalvelut Lähipalveluina päivähoito ja varhaiskasvatus perusopetus, lukio sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto ensihoito tekniset palvelut
4 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö kunnassa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, palvelutarvetta vastaava henkilöstö Perho on houkutteleva työnantaja johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Yritysneuvonta pienyrittäjyyden tukeminen, työpaikkojen lisääminen elinvoimainen maa- ja metsätalous toimiva yritysympäristö (kaavoitus, tonttitarjonta, tiet, verkostot) luonnonpuiston ja erämaaluonnon virkistyskäytön tehostaminen Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus lähiverkostot ja yhteisöllisyys luonto ja vapaa-ajan palvelut riittävä asuntotarjonta kuntaan muuttajien kotouttaminen, kuntapaketit Vuosi 2014 Vuoden 2014 talousarvio on samalla talouden sopeuttamissuunnitelma Ennakoiva ja vahva kuntatalous vuoden 2013 aikana aloitettua talouden sopeuttamista jatketaan valtionosuusleikkaukset, uudistus tulossa vuoden 2015 alusta voimaan talouden sopeuttaminen voi tarkoittaa myös lomautuksia ja henkilöstön ja henkilöstökulujen uudelleenjärjestelyitä Kasvatus- ja opetustoimen organisaatio muutetaan hallinnoltaan keveämmäksi ja voimavaroja vapautetaan opetustyöhön Teknisen- ja ympäristötoimen palvelut tuotetaan omassa kunnassa kahden viranhaltijan voimin palvelutuotannon tehostamiseksi on löydyttävä uusia toimintatapoja ja välttämättä ei voida tuottaa kaikkia aiemmin tarjottuja palveluita Toimivat peruspalvelut Painopistealueena on sosiaali- ja terveystoimen edelleen kehittäminen siten, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestäminen toteutuu Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisesti. Perhon kunta on mukana Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alueessa, johon kuuluu sopijaosapuolina seuraavat kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen,
5 Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Perhon kunta toimii järjestelyssä palvelun tuottajana. Vuoden 2014 aikana erityisesti terveyskeskuslääkärin ja hammaslääkärin tehtäviin tulee panostaa niin, että terveydenhoitopalvelujen tuottaminen lähipalveluna ei vaarannu. Sosiaali- ja terveystoimessa palvelutuotannon mitoitus sekä vastuualueet tarkistetaan kaikissa yksiköissä -> hammaslääkärimitoitus tarkistetaan v. 2014, hoito- ja palvelusuunnitelmat ajantasalle maaliskuun 2014 loppuun mennessä, Jalmiinakodin henkilöstömitoitusta lasketaan 0,66 -> Palveluprosesseja kehitetään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Virat ja tehtävät on kunnan toimintaa varten, ei yhtä hallintokuntaa tai työpaikkaa varten. Työsopimukseen ja viranhoitomääräykseen kirjataan, että työntekijä/viranhaltija palkataan kunnan palvelukseen ja mikä on työtehtävän ensimmäinen sijoituspaikka. Sairauspoissaolot keskimäärin korkeintaan 13 päivää/työntekijä Riskienhallinta on olennainen osa johtamista. Perhon kunta ottaa tulevana talousarviovuonna riskienhallinnan osaksi toimintojaan vieraan pääoman korkoriski sijoitustoiminta omaisuusriskit henkilöstöriski (myös eläköityminen)
6 2. YLEISPERUSTELUT 2.1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhteisöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja noudattaa Kuntaliiton suositusta. 2.2 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Lähde: Suomen Kuntaliitto 2.2.2 Kunnallistalouden kehitys Lähde: Suomen Kuntaliitto
2.2.3 Asukasmäärä ja työllisyys 7
8 2.2.4 Perhon kunnan strategia Talousarvion laadintaa ohjaa Perhon kunnan strategia, josta tiivistelmä on esitetty tämän talousarviokirjan alussa. Strategiassa on määritelty Perhon kunnan viisi menestystekijää, joista yhtenä on ennakoiva ja vahva
9 kuntatalous. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu noudattaen kuntataloudelle strategiassa asetettuja tavoitteita eli: vuosikate kattaa vähintään poistot kertynyttä ylijäämää lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa. Strategian pohjalta laaditut hallintokuntakohtaiset toimenpiteet ja tavoitekortit esitetään kunkin hallintokunnantalousarvion alussa. 2.2.5 Talousarvion laadintaohjeet sekä raamibudjetti Kunnanhallitus vahvisti 6.5.2013 talousarvionlaadintaohjeet aikatauluineen vuodelle 2014. Laadintaohjeissa hallintokuntia kehotettiin pohtimaan palvelujen tuottamista jopa palvelurakenteita muuttamalla, jotta annettuun raamiin päästään. Lisäksi kehotettiin tuomaan selkeästi esiin kunnan lakisääteiset tehtävät ja vapaaehtoiset tehtävät. Henkilöstökulujen kasvuprosentiksi vuodelle 2014 on arvioitu 1,0. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Lakisääteisissä tehtävissä kunnan toimivalta resurssien jakamisessa on rajoitettu. Eduskunta voi lainsäädännöllä osoittaa kunnalle uusia tehtäviä tai lisätä nykyisiin tehtäviin liittyviä velvoitteita, jotka kunnan on budjetoinnissa otettava huomioon. Resurssien osoittamisen pakollisuudessa kuntien tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: subjektiivisiin oikeuksiin, yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin tehtäviin sekä vapaaehtoisiin tehtäviin. Subjektiiviset oikeudet Subjektiiviset oikeudet ovat asiakkaan oikeuksia palveluihin, jotka kunnan on ehdottomasti järjestettävä. Perustuslain nojalla subjektiivisia oikeuksia ovat välttämätön ja kiireellisesti järjestettävä toimeentulo ja huolenpito terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maksuton perusopetus. Erillisellä lailla säädettyjä subjektiivisia oikeuksia ovat muun muassa esiopetus, lasten päivähoito ja kotihoidontuki sekä eräät vammais- ja lastensuojelupalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Subjektiivisilla oikeuksilla on etusija resurssienjaossa. Talousarviossa on osoitettava riittävät resurssit subjektiivisiin oikeuksiin. Määrärahaa on osoitettava tarvetta vastaava määrä. Palvelua ei voi evätä sillä perusteella, ettei siihen ole varattu määrärahaa. Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tehtävät Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat pääosa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluista sekä lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetuspalvelut. Kulttuuritoimessa lakisääteisiinpalveluihin kuuluvat kirjaston, kulttuuritoimen ja liikuntatoimen palvelut. Lakisääteisiä perusrakenteen ylläpitämis- ja kehittämistehtäviä ovat muun muassa kaavoitus, rakennusvalvonta, vesihuolto, jätevedenpuhdistus,
10 ympäristön suojelu ja pelastuspalvelut. Yleisessä järjestämisvelvollisuudessa kunnalla on harkintavaltaa toiminnan laajuuden ja varattavien resurssien suhteen. Lakisääteinen toiminta on kuitenkin järjestettävä siten, että palveluja on tarjolla ja toimintaan on varattava määrärahoja. Vapaaehtoiset tehtävät Laissa säädettyjen tehtävien lisäksi kunta voi itsehallintonsa perusteella ottaa hoidettavakseen tehtäviä harkintansa mukaan. Näitä ns. vapaaehtoisia tehtäviä ovat muun muassa vapaa-aikatoimeen liittyvät palvelut, ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja vapaa sivistystyö. Vapaaehtoisia perusrakennepalveluja ovat esimerkiksi asuntotoimi, energiahuolto ja joukkoliikenne. Voimavarojen osoittaminen vapaaehtoisiin palveluihin on kunnan päätösvallassa. 3 TALOUSARVIO 2014 3.1 Verotulot Kunnanvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,50 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014 (vaikutus noin 160.000 euroa). Talousarvio perustuu 21,00 % tuloveroprosentille, kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 6,220 milj.. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin 5 prosenttia, mikä johtuu poikkeuksellisesta yhteensä 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvasta kertaluontoisesta tilitysjärjestelmän muutoksesta. Ansiotulojen arvioidaan kasvavan noin 1,5 prosenttia ja kunnallisverotuksessa toteutettavat veronkevennysten arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin. Perusvähennystä ja työtulovähennystä korotetaan maltillisesti. Kuluvalle vuodelle ajoittuvan kertaluonteisten erien vuoksi kunnallisveron tilitykset kasvavat vuonna 2014 vain noin 1 prosentin. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus jatkuu vuosina 2014 2015. Yhteisöverokanta on vuoden 2014 alusta lukien 20,0 prosenttia (muutos 24,5 -> 20,0), mutta muutos on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan kasvavan 5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Perhon kunnan yhteisöverotuotoksi on talousarvossa arvioitu 0,45 milj..
11 Kiinteistöverotuloksi vuodelle 2014 on arvioitu 430.000. Kiinteistöveron tuottoa kasvattavat kiinteistöverojärjestelmän muutokset. Kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna 2013 ja perustuvat seuraaviin veroprosentteihin: 3.2 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain asukasmäärien, oppilasmäärien ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Vuoden 2014 valtionosuudet on arvioitu varovasti Kuntaliiton ennakkolaskelmien mukaisesti, lopulliset päätökset saadaan alkuvuodesta 2014. Valtionosuusuudistus on tulossa voimaan vuoden 2015 alusta. Marraskuun puoleenväliin mennessä luvattuja ennakkolaskelmia uudistuksen vaikutuksista yksittäisen kunnan valtionosuuksiin ei ole saatu, mutta suunnitelmavuosille 2015 2016 on arvioitu saavan valtionosuutta talousarviovuotta 4-5 %- yksikköä vähemmän.
12 3.3 Työllisyyden hoito Työllisyyden hoidon päävastuu on kunnalla viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimii yhteistyössä Kyyjärven kunnan kanssa työllistämisen parantamiseksi. Kunnan työttömyysaste on 10,3 %. (maan keskitaso 11,1 %, Keski-Pohjanmaa 9,0 % 15.11.2013). Vuoden 2014 talousarvioon eri hallintokunnat ovat varanneet työllistämispalkkoihin yhteensä 140.000. Nuorten kesätyöllistämiseen on varattu 10.000 euroa. 3.4 Investoinnit Vuoden 2014 investointihankkeet ovat yhteensä 5,1 miloonaa euroa, joista merkittävimmät: Hyvinvointikeskus hankkeen aloittaminen rakentamalla Asuntola Aamuruskolle uudet tilat 1,4 milj. (avustus/korkotukilaina) tiehankkeita tuetaan 1,5 milj. kaavateitä ja liikenneväyliä suunnitellaan ja rakennetaan 0,165 milj. keskuskenttä perusparannetaan 0,25 milj. tietoverkko ja runkolinjat 0,234 milj. Suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 suurimmat investoinnit ovat Jalmiinakodin alueen uudisrakentaminen ja perusparannus. Investointien tarkistettu poistosuunnitelma otetaan käyttöön 1.1.2013 jälkeen valmistuviin investointien osalta. 3.5 Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat lähes 10,875 milj.. Sosiaalimaksujen yhteismäärä on 6,7 % (työnantajan sosiaaliturvamaksu, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu). Eläkevakuutusmaksujen keskimääräinen prosentti on 24,3 %. Eläkemenoperusteisia vastuita on kirjattu talousarvioon n. 0,52 milj.. Talousarviossa on varauduttu 1,0 %:n palkankorotuksiin.
13 3.6 Kunnan vieraspääoma Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli 1.1.2013 kokonaislainamäärä 6,440 milj. Vuoden 2013 lopussa lähes 8 milj. eli 2.730 /asukas. 2.202 /asukas ja lainojen määrä on Talousarviovuonna pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 0,393 milj.. Investointien rahoittamiseen voidaan purkaa sijoituksia ja/tai ottaa lainaa. Käyttötaloudessa on varattu lainojen korkokuluihin 200.000 euroa. Vuoden 2014 investointien rahoittamiseen puretaan sijoituksia 1,5 milj. ja uutta lainaa tarvitaan 1,4 milj.. Lainamäärä tulee olemaan vuoden 2014 lopulla yhteensä (8,0 0,393 + 1,4) 9,0 milj. euroa, asukasta kohden noin 3.070 euroa. 3.7 Kunnanhallituksen talousarviolainojen ottovaltuus Kunnanvaltuuston hyväksymässä Perhon kunnan hallintosäännössä on päätetty, että kunnanhallituksella on ratkaisuvalta lainojen ottamiseen kunnanvaltuuston talousarviossa määrittelemissä rajoissa. 3.8 Kunnanhallituksen tilapäislainanottovaltuus Vuoden 2005 aikana kunta on ottanut käyttöön kuntatodistukset. Kuntatodistukset ovat kuntien ja kuntayhtymien liikkeeseen laskemia lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Laina-aika on vähintään yksi päivä ja alle yksi vuosi. Kuntatodistuksen kaupasta sovitaan puhelimitse, hinta määräytyy markkinakorkojen mukaan. Kunta avasi vuoden 2002 aikana luottolimiitin Perhon Osuuspankkiin. Talousarviossa olevien rakennusinvestointien ja maksuliikenteen hoitamiseksi kunnanhallitukselle annetaan valtuus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ottaa tilapäisluottoa tarvittaessa vuoden 2014 aikana enintään 9,5 milj.. 3.9 Antolainat Talousarvioon sisältyy 30.000 antolainavaraus, mikä on tarkoitettu nuorten ensiasuntolainoihin. 4. TALOUSARVION SITOVUUS Taloussuunnitelman vuosi 2014 on sitova talousarviovuosi. Sitovuustaso on käyttötalousosassa tulosalueittain toimintamenot ja toimintatulot. Investointiosassa luetellut investoinnit kohteittain. Kunnanvaltuuston hyväksymä pienhankintaraja on 10.000 euroa. Mikäli yksittäinen hankinta jää tämän rajan alle, kustannukset kirjataan käyttötalouspuolelle, vaikka määrärahavaraus on investointiosassa. Palkkamenojen ja muiden henkilöstösivukulujen menot ovat sitovia, niitä ei voi käyttää muiden menojen katteeksi. Tuloslaskelmassa sitovia erä ovat verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja kulut, muut rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat antolainojen lisäys ja vähennys, pitkäaikaisten saamisten lisäys ja vähennys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys. Sitovuus edellyttää sitä, että
14 kunnanvaltuustolle on ennen talousvuoden loppua annettava selvitys poikkeamasta ja tehtävä muutos talousarvioon. Kunnanhallitus on oikeutettu lainanottoon ja lainojen takaisinmaksuun rahoituslaskelmassa merkittyjen muutosten rajoissa. Talousarvion sitovuutta tullaan edelleen korostamaan vuoden 2014 aikana. Talouden seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kuukausiraportin yhteydessä seurataan käyttötalouden ja investointien toteutumista hallintokunnittain, kunnan saatavatilannetta sekä kunnan henkilöstömäärää ja poissaoloja työpaikoittain. Kustannuslaskentaa kehittämällä hallintokuntien kustannustietoisuutta lisätään. 5. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sen jälkeen kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielinten päättää talousarvioehdotusten laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Edelleen myös viranhaltijan tulee tarkistaa käyttösuunnitelmaehdotuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tulosyksilön käyttösuunnitelmaa. Käyttösuunnitelmien on sopeuduttava myös valtionosuusviranomaisten päätöksiin. Toimielimet vastaavat siitä, että tulot kertyvät kunnalle käytettyjen määrärahojen suhteessa. 6. PERHON TULEVAISUUSSEMINAARIT Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yksipäiväistä valtuustoseminaaria. Ensimmäinen keväällä osavuosikatsauksen valmistuttua ja toinen syksyllä, kun toinen osavuosikatsaus on valmis. 7. TIEDOTTAMINEN Annettujen tavoitteiden toteutumista seurataan 4 kuukauden välein laadittavissa osavuosikatsauksissa, jonka lautakunnat käsittelevät kokouksissaan ja kunnanhallitus esittää tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kunnanvaltuustolle. Ajantasaista tiedottamista henkilöstölle ja kuntalaisille lisätään. Henkilöstöinfot järjestetään keväällä ja syksyllä. 8. HENKILÖSTÖ Sijaisten ottamisessa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota laitoksen/osaston mahdollisuuksiin selviytyä tehtävien järjestelystä ilman sijaisten ottamista. Sijaiseksi on ensisijaisesti pyrittävä ottamaan kunnan palveluksessa olevaa, tilapäisesti lomautettavaa henkilöstä.
15 Henkilöstömenot ovat sitovia. Täyttämättömien virkojen/toimien henkilöstömenojen säästöä ei voida käyttää palkkojen tarkistukseen tai muuhun tarkoitukseen ilman valtuuston hyväksymistä. Avoimeksi tulevia virkoja ja toimia ei saa täyttää vuonna 2014 ilman kunnanhallituksen suostumusta. Sijaisuudet voidaan täyttää ilman erillistä lupaa talousarvion puitteissa. 9. HANKINNAT Hankintojen suorittamisessa on noudatettava hankintaohjeita sekä niiden perusteella annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä EU:n direktiivejä. 10. TALOUSARVIOMUUTOKSET Talousarviovuoden aikana seurataan valtionosuusviranomaisten ratkaisuja. Mikäli tuloperusteissa tapahtuu vähennyksiä, kunnanhallituksella on valtuus antaa ohjeita talousarvion kattamiseksi. Kunnanhallituksella on oikeus hyväksyä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. 11. ELINKEINOTOIMINTA JA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Painopistealueita: Uusiutuvan energian tuotanto Nykyisten yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset turvataan. Uusien kannattavien yritysten perustamista tuetaan ja oman kunnan asukkaita aktivoidaan yrittämään. Yrittäjille annetaan ajan tasalla olevaa tietoa kaikista yritystoiminnan osa-alueista, myös hanketoiminnan yrittäjille tarjoamista mahdollisuuksista. Luottamuksellista yhteistyötä tehdään kaikkiin suuntiin myös rajoja ylittäen. 12. TALOUSSUUNNITELMAVUODET 2015 JA 2016 Kunnallisverontulojen arvioidaan suunnitelmakaudella kasvavan kolmella prosenttiyksiköllä vuosittain. Käyttötalouden valtionosuudet eivät kasva i suunnitelmavuosina 2015 2016. Käyttötalousmenot eivät voi kasvaa suunnitelmakaudella. Suuren investointibudjetin vuoksi poistot lisääntyvät suunnitelmavuosina. Poistojen ja suoraan kuntaan kohdistuvien lainojen määrään voidaan vaikuttaa yhtiöittämällä toimintoja. Kaukolämpölaitoksen
16 ja Asuntojen ja teollisuustilojen vuokraustoiminnan yhtiöittämistä pohditaan vuoden 2014 alkupuolella. 13. TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Kuntakonserniin kuuluu seuraavat tytäryhteisöt: Perhon Kehitysyhtiö 100 %, Kiinteistö Oy Perhon Kartano 100 %, As Oy Perhonjokiranta 60 %, Perhon Opiskelija-asunnot Oy 60 % ja As Oy Rivihiekka 63,9 % sekä kuntayhtymät Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan liitto. Tavoitteet: konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava koko kunnan tavoitteiden toteutumista ja tuotava kunnalle lisäarvoa toiminnallaan konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja kannattavasti kunnan tytäryhteisöiltä edellytetään tappiotonta toimintaa Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: - asuntokannan kuntotason ylläpitämiseksi on laadittava yhteisöjen kaikkien asuntojen osalta asiantuntijan kuntokartoituksen pohjalta suunnitelma tarvittavista peruskorjaustoimista vuoden 2014 loppuun mennessä - asuntokannan kuntotason ylläpitäminen on toteutettava vuotuisin peruskorjaustoimin Kuntakonserniin kuuluvat tyttäret raportoivat taloudestaan puolivuosittain; ensimmäisen vuosipuoliskon katsaus on elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. 14 TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden savuttamista mittaavat tunnusluvut. Myynti ja maksutulojen osuudelle kunnan toimintamenoista voidaan asettaa tavoitearvo. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla: toimintatuotot prosenttia toimintakuluista.
17 Kunnan koko, toimintojen yhtiöitttäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten,että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista Tunnusluku on 37,5 %. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. (Keskimääräinen investointien omahankintameno määräytyy tp 2012 ts 2016 poistonalaisten investointien keskimäärästä, 2,99 milj..) Vuosikate euroa/asukas Vuosikatteelle saadaan kuntakohtainen tavoitearvo, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Tavoitearvo on 1.024 euroa/asukas. Vuosikate talousarviossa olisi tavoitearvolla olisi 3 milj. euroa, ta 2014 on 1,184 milj. euroa.
18 Taseen kertynyt yli-/alijäämä Pitkän aikavälin tulorahoitustarve voidaan asettaa taseen kertyneen yli-/alijäämän perusteella.taseen kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan. Tavoitearvon tulisi olla vähintään 300 400 euroa asukas. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuoden 2014 lainanhoitokate on 0,89.
19
20
21
22
23
24
25
26 MENESTYSTEKIJÄT Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeino-rakenne Ravintopalvelut Siivous- ja pesulapalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö TOIMENPITEET YLEINEN HALLINTO Yritysneuvonta Maatalouden elinvoimaisuus Riittävä asunto- ja teollisuustonttitarjonta Riittävä vuokra-asuntojen määrä Täysipainoinen laadukas lähiruoka Käyttäjien tarpeiden mukainen siivous Koulutustarvekartoitus Onnistunut rekrytointi Täydennyskoulutus Varhaisen tuen malli Työnohjaus MITTARIT Pk-yritysten lukumäärä/kaikki yritykset Uusien yritysten määrä Työpaikat kpl/sektoreittain Spv:t /vuosi Aktiivitilojen lukumäärä Työttömyysprosentti Vapaiden tonttien määrä Vapaat vuokra-asunnot Ajantasainen omavalvonta Kokonaistaloudellisuus Elintarvikkeiden kotimaisuusaste % Siivottavat neliöt pv Siivottavat neliöt/työntekijä /m2 Käydyt kehityskeskustelut Kelpoisuuden täyttävien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä Koulutuspäiviä 3/ työntekijä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä, < 13 pv/työntekijä TALOUSARVIO 2014, TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 YLEINEN HALLINTO
27 Toimielin Keskusvaalilautakunta Vaalit: Eduskunta-, europarlamentti-, kunnallis- ja presidentinvaalit Tehtävä Keskusvaalilautakunta vastaa kunnallisten-, valtiollisten ja EU-vaalien toimittamisesta sekä mahdollisista kansanäänestyksistä. Asetetut tavoitteet Vaalien toimittamisessa pyritään virheettömyyteen ja tulospalvelussa nopeuteen. Vuoden 2014 aikana järjestetään europarlamenttivaalit. Oikeusministeriö korvaa kunnalle europarlamenttivaalien järjestämisen ( / äänioikeutettu kuntalainen). Voimavarat Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä ja sihteeri TULOSLASKELMA Tehtävä Keskusvaalilautakunta Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 7 668 5 000 5 Toimintamenot Henkilöstömenot -9 958-3 980 Palvelujen ostot -1 112-600 Aineet, tarvikkeet -101-300 Muut kulut -154-120 Toimintakulut yhteensä -11 325 0-5 000-5 -5 TOIMINTAKATE -3 657 0 0 0-5 Nettomenot /asukas -1,25 0,00 0,00 V. 2012 Presidentinvaalit, vars. vaalipäivä 29.1.2012 V. 2012 Kunnallisvaalit, vars. vaalipäivä 28.10.2012 V. 2014 EU-vaalit, vars.vaalipäivä V. 2015 Eduskuntavaalit V. 2016 Kunnallisvaalit Toimielin Tarkastuslautakunta Tehtävä Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
28 tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet arvioida tulevia tavoitteita ja sitä onko taloussuunnitelma toteuttamiskelpoinen konsernitarkastuksen tuomat uudet tehtävät. Asetetut tavoitteet Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja valmistelevat työskentelyään varten vuosittain tarkastussuunnitelman tehtävänsä toteuttamista varten. Voimavarat Tarkastuslautakunta, 5 jäsentä Tilintarkastusostopalvelut 10 päivää Sihteerinä toimii kanslisti Kaarina Vainionpää Talous Toimielin Kunnanvaltuusto Tehtävä Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja suuntalinjoista. Asetetut tavoitteet Kunnan tarjoamien palveluiden järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti itsenäisenä kuntana omana tuotantona.
29 Voimavarat Kunnanvaltuusto 21 valtuutettua Talous Toimielin Kunnanhallitus ja tilapäiset toimikunnat Tehtävä Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisesta hoitamisesta kuntastrategian mukaisesti. Asetetut tavoitteet vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta valmistelee talouden sopeuttamisen vaatimat organisaatiomuutokset valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa, käyttää puhevaltaa sekä antaa tarvittaessa ohjeita tehtävät hoidetaan lain, hyvän talouden ja hallinnon sekä valtuuston asettamien periaatteiden mukaisesti v. 2014: palvelujen ostossa on varattu 3.000 koulutukseen avustuksissa on 25.000 : 15.000 palveluseteliin 10.000 kunnanhallituksen käyttövaroihin Voimavarat Kunnanhallitus 9 jäsentä
30 Talous Toimielin Hallintopalvelut Tehtävä - Kunnanjohtaja toimii viraston päällikkönä, hallintojohtaja tai vastaava on yleisen osaston osastopäällikkö ja palkka-asiamies tehtävänä on järjestää kunnan päätöksenteko luotettavasti, varmasti ja taloudellisesti vastaa kunnan asioiden tiedottamisesta vastaa yhteistoiminnasta ja virka- ja työehtosopimusten mukaisista neuvotteluista työntekijäjärjestöjen kanssa tuottaa kunnan tarvitsemat toimisto-, talous- ja atk-palvelut tuottaa kunnan tarvitsemat ruokapalvelut sekä siivous- ja pesulapalvelut järjestää ja koordinoi asuntotointa, elinkeinotoimen palveluja sekä metsänhoitoa ja myyntiä hallintopalvelut sisältää myös yhteistoimintaosuudet (Kuntaliitto, K-P:n liitto ym.) Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Asetetut tavoitteet Johtaa kunnan hallinnon ja palvelujen kehittämistä kuntastrategian mukaisesti. Huolehtii talouden sopeuttamisesta ja sen vaatimista tarvittavista toimenpiteistä (henkilöstösuunnitelma, eläköityminen). Riskienhallinta on olennainen osa johtamista (vieraan pääoman korkoriski, sijoitustoiminta, omaisuusriskit, henkilöstöriski). Kuntatalousyksikkö on valmistellut suosituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpanemiseksi. Suositus julkaistaan viikolla 49/2013.
31 Hyvinvointikertomus liitetään osaksi kunnan kehittämistoimintaa ja palvelutuotannon arviointia. Henkilöstö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Kunnanjohtaja 1 1 1 Hallintojohtaja tai vastaava 1 1 0,35 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 2 2 1,35 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Hallintopalvelut Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 2 158 Muut tuotot 529 2 000 Toimintatuotot yhteensä 2 687 2 000 0 0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot -190 037-188 480-157 970 Palvelujen ostot -89 718-81 500-84 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -6 898-3 300-4 200 Muut kulut -240-2 500-2 500 Sisäiset menot -25 192-22 630-34 030 Toimintakulut yhteensä -312 085-298 410-282 700-282 -282 TOIMINTAKATE -309 398-296 410-282 700-282 -282 Toimintakate, ulkoinen -284 191-273 780-248 670 Suunnitelmapoistot -9 773-7 350-9 800 Nettomenot /asukas -105,85-101,41-96,72 Toimielin Muu yleishallinto Tehtävä Muuhun yleishallintoon kuuluvat kunnallisverotus sekä Metsänhoito- ja myynti. Osuus verotuskustannuksiin on 68.000 euroa. Talousarvioon sisältyy metsänmyyntiä 180 000 ja myyntivoittoja 100.000.
32 Asetetut tavoitteet Metsän myynnin kilpailuttaminen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden valvonta sekä tehtyjen metsäkauppojen toteutumisen seuranta. Kiinteistöjen myynnin valmistelu (lomarantatontit). Talous Tehtävä TULOSLASKELMA Muu yleishallinto ( kunnallisverotus, metsän hoito ja myynti) Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 185 870 310 000 180 000 Tuet ja avustukset 0 6 000 0 Muut toimintatuotot 4 188 0 100 000 Toimintatuotot yhteensä 190 058 316 000 280 000 200 200 Toimintamenot Henkilöstömenot -8 500 Palvelujen ostot -92 784-105 000-117 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 650 Avustukset Muut kulut -1 264-100 -1 000 Toimintakulut yhteensä -95 698-113 600-118 000-118 -116 TOIMINTAKATE 94 360 202 400 162 000 82 84 Nettomenot /asukas 32,28 69,24 55,42 Toimintakatteet: Tp 2012 TA 2013 TA 2014 Kunnallisverotus -65 579-66 000-68 000 Metsän hoito ja myynti 160 372 268 400 230 000 Yhteensä 94 793 202 400 162 000 Toimielin Sisäiset palvelut/ Henkilöstöhallinto ja yhteistyöryhmä Tehtävä Tehtäväalue hoitaa koko kunnan henkilöstön työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen ja tyky-toiminnan. Kaikki kustannukset vyörytetään tilinpäätöksessä hallintokunnille henkilöstömäärän suhteessa. Asetetut tavoitteet Työhyvinvointi, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan liittyvä varhaisen tuen malli vastuualueiden esimiesten käytössä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja parantamiseksi Kehityskeskustelut koko kunnan henkilöstön kanssa hoidetaan vuosikellon mukaisesti
33 Tehtävä Henkilöstösuunnittelu ja raportointi, henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen vuoden 2014 aikana henkilöstösuunnittelun tueksi Sairauspoissaoloja seurataan kuukausiraporttien yhteydessä, keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä < 13 päivää/työntekijä. Eläköitymiseen varaudutaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. TULOSLASKELMA Sisäiset palvelut/ Henkilöstöhallinto ja yhteistyöryhmä Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Tuet ja avustuksset 33 361 37 000 45 000 Muut tuotot 821 0 0 Sisäiset tuotot 88 980 49 160 52 000 Toimintatuotot yhteensä 123 162 86 160 97 000 97 97 Toimintamenot Henkilöstömenot -1 060 Vakuutukset -5 273-6 500-6 000 Terveyspalvelut -82 342-50 000-70 000 Koulutus -11 848-12 000-3 000 Aineet, tarvikkeet -9 184-5 100-6 100 Tyky-toiminta ym. -14 427-11 500-11 900 Toimintakulut yhteensä -123 074-86 160-97 000-97 -97 TOIMINTAKATE 88 0 0 0 0 Toimintakate, ulkoinen -88 890-49 160-52 000 Nettomenot /asukas 0,00 0,00 0,00 Henkilöstöhallinnon kustannukset kirjataan sisäisinä menoina eri hallintokunnille henkilöstömäärien suhteessa. Toimielin Sisäiset palvelut/ Toimisto-, talous- ja atk-palvelut Tehtävä Tehtäväalue hoitaa koko kunnan palkanlaskennan, kirjanpidon, raha- ja maksuliikenteen, osto- ja myyntilaskutuksen, toimisto- ja atk-palvelut. Asetetut tavoitteet Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Tehtäväalueen tuottamia isännöinti- ja/tai kirjanpitopalveluja käyttävät myös kuntakonserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Perhon Kartano, Perhon Opiskelija -asunnot Oy, As Oy Rivihiekka ja Perhon Kehitysyhtiö Oy sekä As Oy Perhonjokiranta.
34 Yleishallinnon tulee suorittaa sille kuuluvat toimisto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tukipalvelutehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti sekä hyvän asiakaspalveluperiaatteen mukaisesti. Palvelut tuotetaan toimistotiiminä ja tehtävänimikkeitä muutetaan vastaamaan toimenkuvaa. Pyritään ostolaskujen verkkolaskujen määrän kasvattamiseen ja paperilaskujen osalta keskitettyyn skannaukseen. Toimisto- ja taloustiimin kustannukset mukaan eri hallintokunnille. vyörytetään aiheuttamisperiaatteen Henkilöstö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Toimistosihteeri 1 1 1 Kanslisti 1 1 1 Taloussihteeri 1 1 1 Palkanlaskija 1 1 1 Atk-vastaava 1 1 1 Toimistonhoitaja 1 1 1 Kanslisti 1 1 1 Sosiaalipalveluohjaaja 0,35 - - Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 Kanslisti 1 1 1 Kanslisti 2 1 1 Toimistotyöntekijä 2 2 2 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 12,85 11,5 11,5. Tehtävä TULOSLASKELMA Sisäiset palvelut/ Toimisto-, talous- ja atk-palvelut Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 10 563 7 000 Sisäiset toimistopalv. 623 079 568 620 594 080 Toimintatuotot yhteensä 633 642 568 620 601 080 600 584 Toimintamenot Henkilöstömenot -519 031-473 350-491 960 Palvelujen ostot -99 913-81 500-89 700 Aineet, tarvikkeet -9 728-9 700-9 700 Muut kulut -4 970-4 070-4 720
35 Toimintakulut yhteensä -633 642-568 620-596 080-600 -584 TOIMINTAKATE 0 0 5 000 0 0 Suunnitelmapoistot 0 0-5 000 Toimintakate, ulkoinen -617 760-566 050-586 360 Toimielin Sisäiset palvelut/ Ruokapalvelut Koulujen keittiöt ja Jalmiinakodin keittiö Tehtävä Ruokapalvelut kattaa ateriapalvelut kunnan kaikissa toimipisteissä. Palvelut koskevat kaikkia ikäryhmiä. Koko kunnan ruokahuolto on keskitetysti yhden työnjohdon alaisuudessa. Asetetut tavoitteet Valmistuskeittiöitä on kolme: Keskuskoulu, Möttösen koulu ja Jalmiinakoti. Keskuskoulun keittiössä tehdään koulukeskuksen, Oksakosken koulun, Päiväkodin ja ryhmäperhepäivähoidon ateriat. Möttösen koulu valmistaa ruoan omaan käyttöönsä. Jalmiinan keittiössä valmistetaan palvelukeskuksen tarvitsemat ateriat, Asuntola Aamuruskon ja Toimintakeskuksen ateriat sekä kotiin kuljetettavat ateriat. Ruokapalvelut valmistaa päivittäin lounaat ja välipalat oppilaille ja päiväkotiin ja lisäksi aamupalat, päiväkahvit, päivälliset ja iltapalat palvelukeskukseen. Terveydellisistä tai muista syistä erikoisruokavalio valmistetaan, mikäli oppilaalla on erityisruokavaliotarpeesta asianmukainen todistus. Ateriat suunnitellaan ja toteutetaan asetettujen vaatimusten mukaisesti. Elintarvikehinnat on kilpailutettu kaikkien kunnan keittiöiden osalta kahdeksi vuodeksi eteenpäin, uudet sopimukset syyslukukauden alusta 2013. Hankinnat tehdään taloudellisesti, elintarvikkeiden laatutekijät huomioon ottaen. Talous- ja kustannusseurantaa varten on kaksi tulosyksikköä. Yksiköiden menot kirjataan sisäisinä menoina palveluja käyttäneille hallintokunnille. Kustannuslaskentaa ja hinnoittelua kehitetään sisäisen laskutuksen perustaksi. Ruokahuoltoon on varattu määräraha yhden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Mikäli Jalmiinakodin keittiöllä tai muissa keittiöissä ilmenee suuria investointitarpeita, selvitetään yhden valmistuskeittiön mallin käytäntö. Henkilöstö Yhteensä 11 henkilöä
36 Ravitsemuspäällikkö, 1 Vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 (Jalmiina ja Möttösen koulu) Ravitsemistyöntekijä, 8 (Jalmiina 4,5, koulut 3, päiväkoti 0,5) TULOSLASKELMA Koulujen ruokahuolto Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Maksutuotot 15 794 15 000 15 000 Tuet ja avustukset 6 394 3 000 8 000 Sisäiset tuotot 340 568 369 040 356 420 Toimintatuotot yhteensä 362 756 387 040 379 420 379 377 Toimintamenot Henkilöstömenot -227 897-243 440-230 470 Palvelujen ostot -9 896-5 200-5 200 Aineet, tarvikkeet -124 733-123 900-130 000 Sisäiset menot -230-14 500-13 750 Toimintakulut yhteensä -362 756-387 040-379 420-379 -377 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Toimintakate, ulkoinen -340 338-354 540-342 670 TULOSLASKELMA Ravintopalvelut Jalmiinakoti Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 14 950 15 000 15 000 Tuet ja avustukset 10 511 10 000 15 000 Sisäiset tuotot 416 704 386 080 422 940 Toimintatuotot yhteensä 442 165 411 080 452 940 453 453 Toimintamenot Henkilöstömenot -251 248-241 460-254 400 0 Palvelujen ostot -10 052-5 450-5 450 Aineet, tarvikkeet -125 750-116 200-128 300
37 Muut kulut -418-500 -500 Sisäiset menot -49 100-47 470-58 690 Toimintakulut yhteensä -436 568-411 080-447 340-453 -453 TOIMINTAKATE 5 597 0 5 600 0 0 Poistot -5 597-5 600 Toimintakate, ulkoinen -362 007-338 610-358 650 Toimielin Sisäiset palvelut/ Siivouspalvelut Tehtävä Siivottavat alueet ovat Jalmiinakoti, terveyskeskus, koulut, virastot, vuokra-asuntojen yhteiset tilat ym. alueet. Siivoustiheys on mitoituksen mukainen. Asetetut tavoitteet Rakennusten siivouksessa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja yleinen vaatimustaso sekä mahdollistetaan rakennusten ja rakennusmateriaalien pitkä taloudellinen käyttöikä. Siivoustoimen mitoitus tehdään alkuvuodesta 2014. Siivoustoimeen on varattu määräraha yhden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Siivousja pesulapalvelut pyritään toteuttamaan nykyisellä henkilöstöllä. Henkilöstö Tp2012 Ta2013 Ta2014 Siivoustyönohjaaja 0,5 0,5 0,5 Laitosapulaisia ja siivoojia 10,5 10,5 10 Vaatehuoltaja 1 1 Talous TULOSLASKELMA Siivoustoimi Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Tuet ja avustukset 14 158 5 000 8 000 Sisäiset tuotot 376 270 392 630 422 730 Toimintatuotot yhteensä 390 428 397 630 430 730 431 428 Toimintamenot Henkilöstömenot -350 275-349 790-341 160
38 Palvelujen ostot -4 089-6 100-40 800 Aineet, tarvikkeet -27 751-37 200-35 200 Sisäiset menot -6 971-4 540-3 570 Toimintakulut yhteensä -389 086-397 630-420 730-431 -428 TOIMINTAKATE 1 342 0 10 000 0 0 Poistot -1 342-10 000 Toimintakate, ulkoinen -382 115-397 180-417 160 TULOSLASKELMA Pesulapalvelut Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Sisäiset tuotot 63 540 64 070 Toimintatuotot yhteensä 63 540 64 070 64 64 Toimintamenot Henkilöstömenot -32 580-33 090 Palvelujen ostot -30 150-30 150 Aineet, tarvikkeet -600-600 Sisäiset menot -210-230 Toimintakulut yhteensä -63 540-64 070-64 -64 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 Toimintakate, ulkoinen -63 330-63 840 Maaseututoimi ja elinkeinotoimi Tehtävä Tavoitteet Maaseutuelinkeinot Tilivelvollinen: Toimistonhoitaja Seija Klemola Maaseutuyksikkö KaseKa vastaa maaseutupalvelujen järjestämisestä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnissa sekä Kannuksen kaupungissa. Yhteinen toimielin aloitti toimintansa 1.1.2013. Perhon kunta ostaa yhteistoimintasopimuksen mukaiset palvelut Lestijärven kunnalta. Lisäksi Perhon kunnan talousarviossa on varattu maatilojen kehittämistä varten 10.500 :n määräraha. Lisäksi Perhon kunnan talousarviossa on 3.000 :n suuruinen määräraha, joka käytetään maatalouden kehittämistyöryhmän toimintaan. Tuloksi on budjetoitu 13.500 euron toiminta-avustus Perhon Kehitysyhtiöltä.
39 Henkilöstö Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Maaseutuasiamies 1 Ostopalveluna x x Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Maaseutuelinkeinot ja lautakunta Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tulot, avustus Kehitysyhtiöltä 13500 13 13 Toimintamenot Henkilöstömenot -54 708-6 170-6 700 Palvelujen ostot -1 783-58 790-57 500 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 369 0 0 Avustukset -12 604-10 500-10 500 Muut kulut -3 642-5 740-3 230 Toimintakulut yhteensä -75 106-81 200-77 930-77 -77 TOIMINTAKATE -75 106-81 200-64 430-64 -64 Nettomenot /asukas -25,69-27,78-22,04 Tunnusluvut ja mittarit: Tp 2012 Ta 2013 TA 2014 Aktiivitiloja, lkm 130 128 127 Peltoa viljelyksessä, ha 5 812 5 900 6 000 Aktiivitiloilla peltoa keskim.ha 44,7 46,0 47,0 Aktiivitilojen maitokiintiö, keskimäärin ltr 221 776 230 000 240 000 Maidontuottajien keskimääräinan lehmä lkm 31 31 31 Maksetut tuet, milj. 5,7 5,5 5,5 Sopimukset: Eläinten hyvinvoinnin tukitiloja kpl 35 36 35 Lietelannan sijoittaminen peltoon 850 950 880 Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, ha 186 190 186
40 Tehtävä Elinkeinotoimi ja projektit Elinkeinotoiminnan tukeminen Tavoitteet Määrälliset: uutta yritystoimintaa sekä uusia työpaikkoja, uusiutuvaa energiatuotantoa Laadulliset yrittäjien osaamisen kohottaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen yritysten toiminta-alueiden vahvistaminen pienyritysten ja sivuelinkeinojen perustaminen maataloudesta ja työmarkkinoilta vapautuvan työvoiman ja osaamisen perustalle Taloudelliset Kase Yrityspalvelu 35.000 Nuorten kesätyöllistäminen 10.000 (avustus Kehitysyhtiöltä) muut projektien kehittämisrahat 27.500, sisältäen Etsivän nuorisotyön pajatoiminnan hankkeen kuntarahaosuutena 12.500 joukkoliikenteen ostosopimukset 95.000. Voimavarat Ostopalveluna Kase Yrityspalvelulta Tehtävä TULOSLASKELMA Elinkeinotoimi ja projektit Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tulot, avustus Kehitysyhtiöltä 10 000 10 10 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 089-3 500-3 500 Joukkoliikenne -95 123-95 000-95 000 Seutukuntapalvelut -39 500-33 000-35 000 Projektit -107 545-87 500-27 500 Avustukset, Kehitysyhtiö 0 0 0 Avustukset, nuorten työllistäminen -6 661-10 000-10 000 Muut kulut -3 303 0 0 Toimintakulut yhteensä -255 221-229 000-171 000-171 -171 TOIMINTAKATE -255 221-229 000-161 000-161 -161 Suunnitelmapoistot -193-200 -150 TILIKAUDEN TULOS -255 414-229 200-161 150 Nettomenot /asukas -87,38-78,41-55,13 Tehtävä YLEISHALLINTO YHTEENSÄ
41 Talous Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 217 475 327 000 207 000 Maksutuotot 16 973 15 000 15 000 Tuet ja avustukset 64 424 61 000 99 500 Muut tuotot 42 721 0 100 000 Sisäiset tuotot 1 838 541 1 829 070 1 912 240 Toimintatuotot yhteensä 2 180 134 2 232 070 2 333 740 2 251 2 225 Toimintamenot Henkilöstömenot -1 658 089-1 601 840-1 581 690 Palvelujen ostot -693 785-711 390-719 100 Aineet, tarvikkeet, tavarat -317 112-303 750-322 150 Avustukset -44 442-45 500-45 500 Muut kulut -37 486-30 850-33 770 Sisäiset menot -49 100-94 660-113 220 Toimintakulut yhteensä -2 800 014-2 787 990-2 815 430-2 813-2 758 TOIMINTAKATE -619 880-555 920-481 690-562 -533 Toimintakate, ulkoinen -2 337 684-2 290 330-2 280 710 Suunnitelmapoistot -19 478-12 710-32 480 TILIKAUDEN TULOS -2 357 162-2 303 040-2 313 190 Nettomenot /asukas -806,42-787,90-791,38
42
43 TALOUSARVIO 2014, TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 PERUSTURVAN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Nina Wikström Tehtävä Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toiminta Johtokunta, hallintopalvelut, sosiaalimiestoiminta, potilasasiamiestoiminta ja yhteistoimintaosuudet Jyta-alueen toiminnoista. Toiminta- ajatus: Peruspalvelujen toimialan tehtävänä on turvata kuntalaisille yhdenvertaiset ja tasapuoliset lähi- ja erityispalvelut sekä mahdollistaa käytössä olevien voimavarojen tehokas käyttö. Asetetut tavoitteet Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat 1.1.2009 alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille siten kuin on yhteisesti sovittu vuosittain hyväksyttävässä palvelusopimuksessa järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto järjestetään elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, kotihoito - ja palveluasuminen sekä terveyden- ja sairaanhoito. Perhon sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen sekä elämänhallintaan liittyviä tasavertaisia palveluja. Palveluprosesseja tarkastellaan uudelleen sekä henkilöstöresurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Palvelutuotannon mitoitus sekä vastuualueet tarkistetaan kaikissa yksiköissä.
44 Vuoden 2012 aikana on aloitettu Hyvinvointikeskuksen suunnittelu. Tärkeimpinä osa-alueina tässä ovat Jalmiinakodin ja Aamuruskon tilatarpeet, tukiasunnot ja työtoimintapalvelut, kotona asuvien hoidon tukeminen sekä ryhmä- ja kuntoutuspalvelujen tilat. Perusturvajohtajalla on kokonaisvastuu Perhon sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannosta. Henkilöstö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 1 1 1 1. PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1. Strateginen katsaus Peruspalveluliikelaitos Jyta vastaa Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon Toholammin ja Vetelin kunntien ja Kannuksen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisestä. Liikelaitos on perustettu 1.1.2009 ja sillä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu edellä mainittujen kuntien osalta. Liikelaitoksella on yhteinen hallinnollinen organisaatio Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän muun toiminnan kanssa (erikoissairaanhoito). Liikelaitos on osa kuntayhtymää ja kuntayhtymän valtuusto on myös Jytan valtuusto. Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille siten kuin on yhteisesti sovittu järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Kuntien kanssa yhteinen tärkeä strateginen valinta on korostaa kaikessa toiminnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, jonka merkitys nähdään suureksi ja keskeiseksi kuntalaisten kannalta hyvinvoinnin lisäämisessä. Palvelutuotannon ja järjestämisvastuun toteutukselle on ominaista kuntien vahva omistajaohjaus. Kunnat hyväksyvät vuosittain palvelusopimuksen, jossa määritellään kunnan saamat palvelukokonaisuudet sekä siihen varatut määrärahat sekä linjataan kunnan asettamat toiminnalliset painopisteet tai järjestämistapaa koskevat erityisehdot. Järjestämisvastuussa olevana tahona peruspalvelulautakunta hyväksyy palvelusopimuksen. Palvelusopimuksen tulee sisällöltään täyttää järjestämisvastuun edellyttämä vähintään lakisääteinen ja peruspalvelulautakunnassa hyväksytty palvelutaso. Liikelaitoksen palvelutuotannon strategisena linjauksena toimi liikelaitoksen toiminnan ensimmäisen valtuustokauden ajan kuntien perustamisvaiheessa hyväksymä palvelusuunnitelma. Yhteistoiminta-alueen palvelusuunnitelmaa ei ensimmäisen valtuustokauden aikana tarkistettu kertaakaan, vaan tarkistukset ja yksityiskohtaisemmat strategiset linjaukset tehtiin vuosittain talousarvioasiakirjassa. Strategisten valintojen miettimistä ja toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu kaksi kertaa vuodessa pidetyissä
45 Jyta-seminaareissa, joihin on kutsuttu kuntien luottamushenkilöt ja kuntien virkamiehiä. Yhteisten seminaarien lisäksi on kokoontunut eri asioiden puitteissa pienemmissä kuntaryppäissä asiasta riippuen. Peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2014 on valmisteltu kuntayhtymän taloushallinnon antamien ohjeiden ja liikelaitoksen kuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Talousarvion laadintaan ovat vaikuttaneet suuresti omistajakuntien heikko taloustilanne, vaikea yleinen taloustilanne maassa sekä kuntakenttään ja toimintojen organisointiin liittyvät muutospaineet. Jytakuntien taloudellinen tilanne ei sallisi kustannusten nousua, vaan kustannuksia tulisi saada alas vuoden 2012 tilinpäätöksestä. Liikelaitoksen toimipisteissä on toimintaa strategisten linjausten mukaisesti pyritty siirtämään painopistettä avohuoltoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimiin. Tavoitteissa on edetty ja saatu uusia toimintatapoja käyttöön ja jatkettu edelleen kehittämistyötä. Taloudellisen tilanteen heikentyessä ei ole varaa luovuttaa ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa, vaan olisi oltava entistäkin kekseliäämpi ja avoimempi myös uusille ja ennakkoluulottomille tavoille toimia ja järjestää palveluita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa on työstetty vuoden 2013 aikana ja se saadaan käyttöön Jytakunnissa ja koko Keski-Pohjanmaalla 2014 vuoden aikana. Sähköinen hyvinvointikertomus auttaa kuntapäättäjiä hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten suunnittelussa ja päätöksenteossa ja antaa myös kuntalaisille nykyistä tarkempaa ja helpommin käsiteltävää tietoa ihmisten ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta kunnassa. Liikelaitoksen toiminnassa jatketaan vuonna 2014-2016 aloitettua palvelurakenteiden tarkastelua ja laadittujen toimintaohjelmien toteuttamista. Vuoden 2013 aikana ympärivuorokautisen hoidon ja hoiva ohjelman toteuttamista on taloudellisten ja henkilöstön saantiin liittyvien vaikeuksien takia nopeutettu erityisesti Lestijokilaakson alueella. Vuonna 2014 painopiste muutoksissa on Halsua-Kaustinen-Veteli alueella. Mielenterveyskuntoutujien palvelurakenneohjelman toteuttamista on myös viety eteenpäin ja syvennetty tavoitteita ja tämä työ jatkuu. Kuntayhtymän tuottavuusohjelmaa on työstetty eteenpäin ja siinä kiinnitetään edelle huomiota mm. tietojärjestelmien toimivuuteen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, toimivaan logistiseen järjestelmään jne. Vuonna 2014 liikelaitos laajentaa Maisema-malli työkalun käyttöä ja tekee toiminnallisia ja kustannusvertailuja toiminnan kehittämisen pohjaksi ko. työkalua hyödyntäen. 1.2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä omistajakuntien huono taloudellinen tilanne heijastuu liikelaitoksen toimintaan ja edellyttää liikelaitoksen toimintojen sopeuttamista taloudelliseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitää pystyä laskemaan vuoden 2012 tasosta. Tämä ei ole helppoa, koska asiakasmäärät eivät välttämättä pienenny samassa suhteessa, vaan jopa kasvavat esim. vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa. Myös lasten ja lapsiperheiden tuen tarve näyttää pysyvän vähintäänkin entisellä tasolla ja työttömyystilanteen heikkeneminen näkyy palveluiden tarpeessa lapsiperheissä. Epävarmuutta toimintaympäristössä aiheuttaa myös kuntakentän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvät tulossa olevat valtakunnan tasolta ohjatut muutokset. Ne tuovat todennäköisesti suuria muutoksia palveluiden järjestämistapaan ja organisointiin. Valtakunnan tasolla tähdätään nykyistä isompiin sosiaali- ja terveydenhuollon