OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen
Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Koulutuksen laajuus ja rakenne... 3 2.2 Hitaasti etenevä polku (60 ov)... 4 2.3 Peruspolku (40 ov)... 4 2.4 Nopeasti etenevä polku (20 ov)... 5 2.5 Lähtötason arviointi... 5 3 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 3.1 Oppimiskäsitys, -ympäristö ja työtavat... 5 3.2 Toimintakulttuuri... 7 4 OPISKELUN TUKITOIMET... 8 4.1 Opiskelijan tukeminen ja ohjaus... 8 4.2 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen... 9 5 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT... 10 5.1 Koulutukseen sisältyvät opinnot... 10 5.1.1 Suomen kieli ja viestintätaidot... 11 5.1.2 Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus... 14 5.1.3 Matematiikka... 15 5.1.4 Koulutus ja työelämä... 16 5.1.5 Tietotekniset taidot... 18 5.1.6 Terveystieto... 19 5.2 Ohjaus... 20 6 ARVIOINTI JA TODISTUS... 20 6.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 20 6.2 Arviointi koulutuksen aikana... 21 6.3 Arviointi koulutuksen päättyessä ja todistus... 22 1
1 JOHDANTO Maahanmuutto Suomeen on viime vuosikymmeninä lisääntynyt voimakkaasti, mikä on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Näihin haasteisiin vastaamisessa ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä koulutuksen rooli on ensiarvoisen tärkeä. Tampereen seudun ammattiopistossa toteutettava nuorten maahanmuuttajien ohjaava koulutus noudattaa Opetushallituksen määrittelemää valtakunnallista Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012. Koulutuksen perimmäinen tavoite on sopeuttaa maahanmuuttaja suomalaiseen yhteiskuntaan ja tarjota hänelle mahdollisuuksia edetä jatko-opintoihin ja lopulta työelämään. Keskeinen tavoite on, että opiskelija osaa kommunikoida suomen kielellä eri arkielämän tilanteissa ja hän saa tarvittavat kielelliset valmiudet jatko-opiskeluun. Koulutuksen aikana opiskelija myös oppii ymmärtämään suomalaista opiskelukulttuuria ja tottuu siihen. Maahanmuuttajat ovat Suomen lain mukaan tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Voidakseen toimia tasavertaisesti yhteiskunnassa he tarvitsevat kielitaidon lisäksi tukea uuden kulttuurin omaksumiseen ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman mukaisesti myös maahanmuuttajien äidinkielen ja oman kulttuurin tunteminen ja ylläpito on tärkeää. Koulutukseen osallistuu nuoria maahanmuuttajia hyvin erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista esimerkiksi Suomeen vasta saapuneita tai pitempään maassa oleskelleita nuoria ihmisiä. Monille heistä ohjaava koulutus on ensimmäinen kielikoulutus Suomessa, minkä vuoksi tavoitteena on pyrkiä luomaan opiskelijoille vahva pohja jatko-opinnoille. Koulutuksessa keskeistä on kielitaidon ja opiskelutaitojen kehittämisen lisäksi nuoren maahanmuuttajan kotoutumisprosessin tukeminen laajemmin. Kasvatuksellinen ote on koulutuksessa tärkeä painopiste. Koulutuksen haasteena on luoda erilaisia taustoja omaavista opiskelijoista toimiva, oppimishaluinen 2
ryhmä, jossa yhteistyö ja ryhmässä toimiminen ovat tärkeitä periaatteita. Tällä pyritään tukemaan taitoja, jotka auttavat opiskelijoita pärjäämään uudessa yhteiskunnassa. antaa suuntaviivat koulutukselle mutta jättää mahdollisuuksia kehittämiselle ja innovatiivisuudelle. 2 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Koulutuksen laajuus ja rakenne Nuorten maahanmuuttajien ohjaavan koulutuksen laajuus ja sisältö vaihtelevat lähtötason arvioinnissa selvitettyjen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koulutukseen osallistuvan nuoren opintopolku voi laajuudeltaan olla enintään 60 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan noin 25 tunnin työpanosta. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen kielessä eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason A2.2. Koulutuksen aikana kielitaitotasotavoite voi kuitenkin vaihdella sen mukaan, millaiset ovat opiskelijan jatkosuunnitelmat. Koulutus sisältää seuraavia toisiinsa integroituja opintoja: suomen kieli ja viestintätaidot (14 42 opintoviikkoa) yhteiskuntataidot (1 4 opintoviikkoa) työelämätaidot (1 3 opintoviikkoa) matemaattiset taidot (1 3 opintoviikkoa) tietotekniset taidot (1 3 opintoviikkoa) terveystieto (1 2 opintoviikkoa) ohjaus (1 3 opintoviikkoa) Koulutus toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. on jaettu kolmeen opintopolkuun: hitaasti etenevä polku peruspolku nopeasti etenevä polku 3
Opiskelijan opintopolku voi toteutua opintopolun mukaisessa opiskelijaryhmässä tai heterogeenisen ryhmän sisällä eriyttämällä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Koulutuksen aikana voidaan opiskelijalle tarjota mahdollisuutta vaihtaa opintopolkua esimerkiksi peruspolulta hitaasti etenevälle opintopolulle, jos vaihto tukee paremmin oppimista. Päätös vaihtamisesta tehdään ohjauskeskustelussa yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Koulutus on jaettu neljään moduuliin, joilla tarkoitetaan opintojaksoja, joiden kesto ja etenemisnopeus voivat vaihdella eri opintopoluilla. Koulutus koostuu 2 6 moduulista ja koulutusta toteutetaan päiväopetuksena. 2.2 Hitaasti etenevä polku (60 ov) Hitaasti etenevä polku on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on sekundaari luku- ja kirjoitustaito ja joiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin on tyydyttävä tai harjaantumaton. Tämä polku on tarkoitettu opiskelijalle, joka on käynyt omassa kotimaassaan koulua vähintään 3 vuotta ja jolla on tyydyttävät opiskeluvalmiudet. Tavoitteena on ammatilliseen perusopetukseen valmistavaan koulutukseen tai muihin jatko-opintoihin sijoittuminen ja työmarkkinavalmiuksien parantaminen. 2.3 Peruspolku (40 ov) Peruspolku on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on perusopiskeluvalmiudet, toiminnallinen luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin ja aikaisempaa kokemusta vähintään yhden vieraan kielen opiskelusta. Opiskelija on käynyt omassa kotimaassaan koulua vähintään 5 vuotta. Tavoitteena on ammatilliseen perusopetukseen valmistavaan koulutukseen tai muihin jatko-opintoihin sijoittuminen ja työmarkkinavalmiuksien parantaminen. 4
2.4 Nopeasti etenevä polku (20 ov) Nopeasti etenevä polku on tarkoitettu kielenopiskeluun tottuneille opiskelijoille, joiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin on sujuva ja joilla on erinomaiset opiskelutaidot sekä valmiudet itsenäiseen ja oma-aloitteeseen opiskeluun. Opiskelijalla on omasta kotimaastaan vähintään lukiotason koulutus ja aikaisempaa kokemusta eri kielien opiskelusta. Tavoitteena on ammatilliseen perusopetukseen valmistavaan koulutukseen tai muihin jatko-opintoihin sijoittuminen tai työllistyminen. 2.5 Lähtötason arviointi Ennen nuorten ohjaavan koulutuksen alkua opiskelijalle on voitu tehdä kotoutumislain mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty opiskelijan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Alkukartoitus on mahdollisesti tehty työ- ja elinkeinotoimiston tai kunnan toimesta ennen kotoutumissuunnitelman laadintaa. Koulutuksen alussa opiskelijalle tehdään lähtötason arviointi, jonka avulla opiskelija ohjataan sopivalle opintopolulle, sopivaan moduuliin ja opetusryhmään. Lähtötason arvioinnin tuloksia hyödynnetään myös opiskelun henkilökohtaistamisessa sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa. Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskelijan luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin, suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, mahdollisesti aiempi opiskelu- ja työkokemus, nykyinen elämäntilanne sekä omat työllistymis- ja koulutustoiveet. Tietoja kerätään sekä opiskelijaa haastattelemalla että erilaisin kartoituksin. 3 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys, -ympäristö ja työtavat Tampereen seudun ammattiopistossa toteutettavassa nuorten ohjaavassa koulutuksessa pyritään käyttämään sellaisia työtapoja, jotka tukevat konstruktivistista oppimiskäsitystä. Tämän 5
mukaan oppiminen on ennen kaikkea seurausta oppijan omasta aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun eli uutta tietoa rakennetaan, konstruoidaan, jo olemassa olevaa tietoa hyödyntämällä. Näin ollen oppiminen on perusluonteeltaan oppijan ja oppimisympäristön välinen vuorovaikutusprosessi. Voidaankin sanoa, että yhteinen tiedon ja kokemusten vaihto, jakaminen sekä yhteinen pohdinta ja analogioiden käyttäminen ovat ymmärryksen ja oppimiseen sisältyvän muutoksen edellytyksiä.. Opetuksessa korostetaan muun muassa yhteistoiminnallisuutta, vuorovaikutteisuutta ja itseohjautuvuutta. Oppimista edistetään muun muassa erilaisten pari- ja ryhmätyömenetelmien avulla, jotka tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Opettaja aktivoi opiskelijoita yhteistyöhön. Ryhmä onkin opettajan ohella tärkeä oppimisen tukija. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuraaminen henkilökohtaistavat oppimista, lisäävät opiskelijan motivaatiota ja oppimisen merkityksellisyyttä sekä kehittävät opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja. Oppijalle pyritään luomaan sellaisia edellytyksiä, jotta hänellä on mahdollisuus ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja asetettujen oppimistavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijoita ohjataan arvioimaan opittavia asioita, opittavien asioiden laajempaa merkitystä ja arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa itseensä ja toisiin ihmisiin. Valittavat työtavat virittävät halun oppia ja liittyvät opiskelijan elämänkokemuksiin ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen edistävät opiskelijoiden yksilöllistä tiedon rakentamista ja elämässä tarvittavien taitojen oppimista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät vastuun kantamista ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa 6
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta ja arvioida omaa oppimista aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehittävät opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa tukevat autenttisen opiskelumateriaalin hyödyntämistä tarjoavat mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Joidenkin työtapojen käyttäminen voi myös edellyttää harjaantumista tai poisoppimista totutuista tavoista työskennellä. Opetusta eriytetään ottamalla huomioon opiskelijoiden kyvyt ja oppimisvalmiudet. Eriyttäminen voi kohdistua mm. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä opiskelijoita joustavasti ja hyödyntämällä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Opiskelijaa ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. 3.2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri sisältää kaikki Tampereen seudun ammattiopiston toimintatavat, käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin opetustyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteistyötasolla. Koulutuksen erityispiirteenä on monikulttuurisuus ja monikielisyys. Tampereen seudun ammattiopiston toimintakulttuuri kannustaa kouluttajia, opiskelijoita ja oppilaitoksen muuta henkilöstöä avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen niin oppilaitoksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Yhteisössä pyritään eri kulttuurit huomioivaan ammattitaitoon, joka koostuu muun muassa erilaisten todellisuuksien ja elämänmuotojen ymmärtämisestä sekä oman kulttuuritaustan tiedostamisesta. 7
Tampereen seudun ammattiopiston käytänteitä rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan monikulttuurisen yhteisön toimivuutta ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa ja toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan muuttuvan ja monikulttuurisen toimintaympäristön vaatimukset. 4 OPISKELUN TUKITOIMET 4.1 Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Opiskelijan ohjaus ja tukeminen tarkoittavat opiskelijan opastamista koulutuksen suorittamisessa ja jatkosuunnitelmien laadinnassa. Opiskelija saa henkilökohtaisesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta, neuvontaa ja muuta tukea. Ohjausta ja tukea antavat ohjausalan ammattilaiset ja opettajat. Ohjausta ja tukea voidaan järjestää ryhmämuotoisesti, pienryhmämuotoisesti ja henkilökohtaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Jos opiskelun alussa tai aikana havaitaan joitakin opiskelijan fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä seikkoja, jotka saattavat vaikeuttaa opinnoissa etenemistä, tilanne selvitetään mahdollisimman pian ja pyritään löytämään keinoja opiskelijan tukemiseen. Tarvittaessa konsultoidaan ja tehdään yhteistyötä eri alan asiantuntijoiden kanssa. Ohjauksen sisältö ja tavoitteet Ohjauksen periaatteet, tavoitteet ja toimijat on esitelty Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijahuoltosuunnitelmassa. Koulutuksessa maahanmuuttajien ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajaopiskelijaa niin, että hän osaisi tehdä omaa elämänuraa, koulutusta ja työllistymistä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen avulla hän oppii tunnistamaan myös elämäntilanteeseensa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea tukea niiden ratkaisemiseen. Ohjauksella lisätään opiskelijan hyvinvointia, tuetaan opiskelijan kasvua, ennaltaehkäistään opintojen keskeyttämistä, edistetään tulevaa työhön sijoittumista ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista. Työllistymistä ja jatkosuunnitelmaa tukevat toimet seuraavat ko- 8
toutumisprosessin mukana koulutukseen hakeutumisesta aina mahdolliseen jälkiohjaukseen saakka. Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan tavoitteet ja elämäntilanne ja autetaan löytämään hänelle itselleen sopivia ratkaisuvaihtoehtoja. Vastuu ratkaisuista on opiskelijalla itsellään. Ohjauksen tavoitteet: opiskelijan henkilökohtaisen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelman laatiminen opiskelijan ura- ja elämänsuunnittelutaitojen edistäminen opiskelijan kasvun ja opiskelun tukeminen opiskelun eri vaiheissa vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen edistäminen opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen Keskeiset sisällöt: oppimisen ohjaus, opiskelutaidot erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus koulutus- ja työllistymisväyläsuunnittelu ohjaus ja tuki eri ongelmatilanteissa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksen tarjoamat muut tukipalvelut 4.2 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen Koulutuksen laajuus ja sisältö suunnitellaan opiskelijalle tehtävän lähtötason arvioinnin perusteella. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS). Sen laatimisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijalle jo aikaisemmin tehtyä alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan opiskelijan ja opettajan kanssa yhteistyössä, ja sitä päivitetään koulutuksen aikana. Suunnitelman laatimiseen voi tarvittaessa osallistua myös oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita tai viranomaisia. HOPS tukee opiskelijan jatkosuunnitelmia ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearviointiin. Omien valintojensa kautta opiskelija sitoutuu ja motivoituu koulutuksen suorittamiseen. HOPS:ssa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen. 9
Lisäksi selvitetään tukitoimien tarve ja käydään läpi elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja valmiuksia opiskella tuetaan. HOPS:ssa huomioidaan opiskeluun vaikuttavat taustatekijät, määritellään opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt, opintojen suorittaminen ja suoritustavat, henkilökohtainen ohjaus ja mahdolliset tukitoimet. Suunnitelma sisältää myös opiskelijan koulutus- ja muut suunnitelmat. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan koulutuksen aikana ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. HOPS:iin liittyvää ohjausta voidaan mahdollisuuksien mukaan antaa myös opiskelijan omalla äidinkielellä. 5 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Koulutukseen sisältyvät opinnot Koulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Opintojen laajuus vaihtelee sen mukaan, millä polulla opiskelija opiskelee. Koulutus on 5 15 kuukauden mittainen. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija siirtyy esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Yhteensä hidas (60 ov) perus (40 ov) nopea (20 ov) Suomen kieli ja viestintätaidot 42 ov 28 ov 14 ov Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus 4 ov 3 ov 1 ov Matematiikka 3 ov 2 ov 1 ov Koulutus ja työelämä 3 ov 2 ov 1 ov Tietotekniset taidot 3 ov 2 ov 1 ov Terveystieto 2 ov 1 ov 1 ov Ohjaus 3 ov 2 ov 1 ov 10
5.1.1 Suomen kieli ja viestintätaidot Oppimiskäsitys ja suomen kielen sekä viestintätaitojen opiskelu Tampereen seudun ammattiopistossa tapahtuvan suomen kielen ja viestintätaitojen opetuksessa painotetaan muun muassa toiminnallisia menetelmiä, yhteistoiminnallisuutta ja yhteistä tiedon rakentelua. Kielen, kulttuurin ja viestintätaitojen opetuksessa erittäin tärkeää on myös opittavan asian merkityksellisyys ja yhteys oppijaa ympäröivään maailmaan. Parhaimmillaan tämä oppimisprosessi avaa täysin uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuurin sisältämiä merkityksiä ja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Suomen kielen ja viestintätaitojen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijoiden omaaloitteisuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Näin ollen myös oppimista estävien elementtien varhaisella tunnistamisella ja niihin puuttumisella on suuri merkitys. Oppimaan oppimisen taitojen myötä opiskelija kykenee näkemään ja ymmärtämään oman toiminnan vaikutukset oppimiseen sekä kiinnittää aktiivisesti huomiota omiin oppimis- ja työskentelytapoihinsa sekä kykenee ymmärtämään niiden vaikutuksen oppimistuloksiin. Kielenoppimisprosessissa tärkeänä pidetään myös oppijan oman sisäisen motivaation syntymistä sekä pyrkimistä opettajajohtoisesta opiskelusta ja valmiin tiedon ammentamisesta kohti aktiivisen oppijan roolia. Kielenoppimisessa hyödynnetään oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita; kohdekielinen konkreettinen ympäristö luo kieli- ja viestintätilanteiden harjoitteluun lukuisia oppimista edistäviä mahdollisuuksia. Opiskelun tavoitteet Tampereen seudun ammattiopiston nuorten maahanmuuttajien ohjaavan koulutuksen suomen kielen ja viestintätaitojen opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat jatkoopinnoissa tai työelämässä tarvittavat valmiudet ja riittävän suomen kielen taidon. Pyrkimyksenä onkin, että opiskelija saavuttaa keskimäärin kielitaidon tasojen kuvausasteikossa määritellyn taitotason A2.2 eli kehittyvän peruskielitaidon. Kielitaidon eri osa-alueiden osaamista kuvaava kielitaitoprofiili voi vaihdella opiskelijakohtaisesti. On siis luonnollista, että opiskelija voi kuiten- 11
kin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja opintopolkunsa mukaisesti joillakin kielitaidon osa-alueilla ylittää tai alittaa koulutuksen tavoitetason. Ohjaavan koulutuksen jako kolmeen polkuun antaa oppijalle mahdollisuuden edetä opinnoissaan omien taitojen, kykyjen ja oppimisedellytysten mukaisesti. Suomen kielen ja viestintätaitojen opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat samankaltaiset, vaikka aika näiden edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelee sen mukaan, millä polulla opiskelija kullakin hetkellä opiskelee. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti koulutuksen aikana arvioidaan kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja puhuminen. Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää selkeää puhetta sen verran, että hän kykenee tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Puhumisen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija selviää suhteellisen hyvin kaikista tavanomaisista puhetilanteista ja pystyy ottamaan osaa erilaisiin keskusteluihin. Opiskelija pystyy myös kertomaan omaan elämänpiiriinsä liittyvistä arkipäivän asioista. Luetun ymmärtämisessä pyrkimyksenä on, että opiskelija kykenee ymmärtämään lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja, konkreettisia asioita. Kirjoittamisessa pyritään siihen, että opiskelija kykenee kirjoittamaan erilaisia itselleen tarpeellisia tekstejä. Näiden tekstien tulee sisältää myös ajallisia ja paikallisia siirtymiä. Keskeiset sisällöt Kielenkäyttötarkoitus omaan elämänpiiriin läheisesti liittyvien tietojen antaminen, kuvaileminen ja kysyminen sosiaalisten normien ja käytänteiden mukainen toimiminen -> perusilmausten ja fraasien käyttäminen keskustelun aloittaminen ja sen ylläpitäminen -> omien arkipäiväisten asioiden hoitaminen käskeminen, kieltäminen ja pyytäminen omista mielenkiinnon kohteista kertominen ja perusteleminen 12
AIHEALUEET 1. ihminen ja lähipiiri: esittäytyminen, henkilötiedot, perhe, ystävät, koti ja asuminen sekä harrastukset ja vapaa-aika 2. arkielämä ja asiointi: vuorokausi, vuodenajat, kello, päivärytmi, kaupassa käyminen; ruoka, vaatteet, matkustaminen, liikenne, kodinkoneet 3. terveys ja hyvinvointi: vointi, sairastaminen, lääkärissä käyminen, ruumiinosat, tapaturmat, hätätapauksessa toimiminen, apteekki 4. kulttuuri: tavat, perinteet, juhlat; sopiva / ei-sopiva 5. media: sanoma- ja aikakauslehdet, Internet, sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen 6. yhteiskunta ja ympäristö: maantuntemus, historia, luonto ja ilmasto 7. oppimaan oppiminen 8. työ ja koulutus: koulutusjärjestelmä, ammatit, työnhaku, työelämä, työkulttuuri VIESTINTÄTAIDOT 1. tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa; harjoittelee selviytymään omaan elämänpiiriin liittyvissä asiointitilanteissa; osaa keskustella omista asioista ja ilmaista mielipiteensä 2. osaa reagoida kehotuksiin, kirjoittaa erilaisia viestejä 3. osaa tehdä monenlaisia havaintoja ja poimia oleellista informaatiota kielen käytöstä lähiympäristössä 4. tunnistaa erilaisia tekstilajeja; osaa tunnistaa itselleen merkityksellisten tekstilajien piirteitä 5. osaa poimia oleelliset tiedot autenttisista teksteistä 6. osaa pyytää tarkennusta asioihin, joita ei ymmärrä 7. osaa hoitaa asioitaan viestintävälineiden avulla; kykenee kirjoittamaan erilaisia viestejä, kirjeitä tai sähköposteja ja täyttämään henkilötietonsa lomakkeeseen ja tekemään muistiinpanoja 8. hallitsee opiskeluun liittyvää sanastoa 9. kykenee tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen etsimään itselleen merkityksellistä tietoa 10. hallitsee erilaisia opiskelutapoja kuten ryhmätyöskentely, etäopiskelu, pari- ja projektityöskentely 11. hallitsee keinoja, joilla voi kehittää sanavarastoaan edelleen 13
5.1.2 Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Tavoitteet Yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemus Opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa sekä saa perustiedot voidakseen toimia aktiivisena ja tasa-arvoisena kansalaisena. Opiskelija tuntee pääpiirteittäin lähiympäristönsä, Suomen ja lähialueiden maantiedettä. Opiskelija tutustuu Suomen historiaan, yhteiskunnalliseen toimintaan ja luontoon. Yhteiskunnan peruspalvelut Opiskelija tutustuu asuinpaikkakuntansa ja Suomen sosiaalipalveluihin, terveydenhoitopalveluihin, koulutuspalveluihin, työllistymistä edistäviin palveluihin, harrastusmahdollisuuksiin ja muihin julkisiin palveluihin. Opiskelija perehtyy myös omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurinen vuorovaikutus Opiskelija oppii havainnoimaan ja tulkitsemaan suomalaiseen kulttuuriin, omaan kulttuuriinsa ja muihin kulttuureihin liittyviä tapoja, arvoja, normeja ja asenteita. Opiskelija kehittää vuorovaikutustaitojaan kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET 1. Maantieto OPISKELIJAN TAIDOT - tutustuu lähiympäristöönsä, asuinpaikkakuntaansa sekä laajemmin Suomen ja Euroopan maantieteeseen (kaupungit, järvet, luonto) 2. Kulttuurintuntemus - oppii tunnistamaan suomalaisen kulttuurin, oman kulttuurinsa ja muiden kulttuureiden tapoja, arvoja, normeja sekä samankaltaisuuksia ja eroja niissä 14
3. Peruspalvelut - tutustuu asumiseen ja perhe-elämään Suomessa - tutustuu Kelaan, TE-toimistoon, sosiaalitoimistoon, terveyspalveluihin, päivähoitoon, koulutusjärjestelmään, poliisin toimintaan sekä erilaisiin virkistyspalveluihin (kirjastot, museot, liikunta) - tutustuu kolmannen sektorin toimijoihin (järjestö- ja yhdistystoimintaan) 4. Yhteiskuntajärjestelmä 5. Lainsäädäntö 6. Suomen historia - tutustuu suomalaisen yhteiskunnan toimintaan (kunta, eduskunta, presidentti, EU) - tutustuu suomalaiseen lainsäädäntöön ja ihmisten perusoikeuksiin ja velvollisuuksiin - tutustuu lyhyesti Suomen historian pääpiirteisiin (esim. Suomen historian tärkeät tapahtumat ja historialliset henkilöt) 5.1.3 Matematiikka Tavoitteet Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu matematiikan perussanastoon ja harjaantuu käyttämään suomea myös matematiikan opiskelun kielenä. Opiskelijan tulisi osata peruslaskutoimituksia, tuntea tärkeimmät matemaattiset suureet ja geometriset peruskäsitteet sekä keskeiset mittayksiköt. Taito lukea ja ymmärtää eri muodoissa esitettyä matemaattista informaatiota on tärkeä nykyajan yhteiskunnassa. Keskeinen tavoite onkin, että opiskelija hallitsee arkielämässä tarvittavat matemaattiset perustaidot. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAIDOT 1. Matematiikan sanasto - tuntee matematiikan opintojen keskeisen sanaston suomeksi (luvut ja matemaattiset symbolit) 15
2. Peruslaskutoimitukset - tuntee lukujen paikkajärjestelmän (kymmenjärjestelmän periaate) ja hallitsee lukujen vertailun - hallitsee yhteen -, vähennys-, kerto-, ja jakolaskun kokonaisluvuilla (osaa kertotaulut) 3. Desimaaliluvut ja murtoluvut - tuntee desimaaliluvun ja murtoluvun käsitteen, niiden välisen yhteyden, niiden esittämistavat ja käytön 4. Mittayksiköt - tuntee keskeisimmät mittayksiköt (esimerkiksi ajan, pituuden, massan ja pintaalan yksiköt sekä vetomitat), niiden väliset suhteet ja ymmärtää mittayksiköiden käytön 5. Geometria - tunnistaa yksinkertaiset geometriset kuviot ja ymmärtää niiden ominaisuuksia (esimerkiksi kolmio, neliö, suorakulmio, ympyrä) 5.1.4 Koulutus ja työelämä Nuorten maahanmuuttajien ohjaavaan koulutukseen kuuluvat koulutus- ja työelämäopinnot tukevat maahanmuuttajan kotoutumisprosessia. Opinnot antavat opiskelijalle perustiedot suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja työelämästä sekä näihin liittyvän perussanaston. Opintojen avulla opiskelija hahmottaa koulutuksen ja työelämän yhteyden sekä saa välineitä ammatillisten ja muiden jatkosuunnitelmiensa tueksi. Koulutus- ja työelämäopinnot kulkevat rinnakkain muiden ohjaavaan koulutukseen kuuluvien opintojen kanssa. Sisältökokonaisuuksia voidaan vaihdella opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Koulutus- ja työelämätietous Tavoitteet 16
Tavoitteena on, että opiskelija saa perustietoa ammateista, koulutuksista ja työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. Opiskelija saa tietoa yleisistä suomalaiseen työkulttuuriin liittyvistä tavoista. Koulutus- ja työelämätietoudessa kehitetään myös opiskelijan valmiuksia hakea tietoa koulutuksista ja ammateista. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET 1. Suomen koulutusjärjestelmä ja hakumenettely OPISKELIJAN TAIDOT - tutustuu Suomen koulutusjärjestelmään ja mieltää omat jatkomahdollisuutensa - ymmärtää ammatin ja koulutuksen välisen yhteyden sekä tapoja hankkia ammatti 2. Koulutus- ja ammattitiedonhaku - ohjataan hyödyntämään tietotekniikkaa ammatinvalinnassaan aiheeseen liittyvien sivustojen kautta 3. Työkulttuuri ja työn merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa - tutustuu työelämän toimintatapoihin ja työelämän pelisääntöihin 4. Työn muodot ja ammatit - saa kuvan erilaisista työmuodoista (esim. osa-aikatyö, vakituinen työ, talkootyö) ja ammateista 5. Työnhaku - ymmärtää, miten Suomessa työtä haettaessa toimitaan - tutustuu ansioluetteloon Koulutuksiin ja työelämään tutustuminen Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu erilaisiin koulutuksiin ja/tai suomalaiseen työelämään. Tutustumisjakson tavoitteena on antaa opiskelijalle lisää valmiuksia ammatinvalintaan ja tukea opiskelijaa jatkosuunnitelmien teossa. Koulutuksiin ja työelämään tutustuminen voi sisältää esimerkiksi tutustumiskäyntejä, vierailijoiden käyntejä oppilaitoksessa ja opiskelijayhteistyötä oman oppilaitoksen sisällä. Tutustumiskohteet voivat vaihdella opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tämä jakso voidaan toteuttaa myös tutustumalla johonkin työpaikkaan, ammatilliseen tai muuhun koulutukseen. 17
5.1.5 Tietotekniset taidot Tavoitteet Tavoitteena on antaa opiskelijalle ATK-taitojen perusteet, jotta valmistavassa koulutuksessa voitaisiin keskittyä eri aihealueiden syventämiseen. Oheisessa taulukossa on aihealueet, jotka opiskelijan olisi hyvä tuntea siirtyessään maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAIDOT 1. Tekniset taidot Kirjoittamisen nopeus ja sujuvuus: - hallitsee näppäimistön ja hiiren käytön - tuntee näppäimistön merkit ja osaa käyttää niitä - hallitsee ison ja pienen alkukirjaimen sekä erikoismerkkien (esim. @,, [, ] jne.) käytön 2. ATK:n perussanasto - tuntee peruskäsitteet kuten näppäimistö, hiiri, näyttö, Internet, sähköposti 3. Ohjelmiston käyttö Microsoft Word: - hallitsee seuraavat: käytön perusteet kuten kirjoittaminen, tekstin muotoilu, lihavointi, kuvan lisääminen, tallentaminen; tallennetun tiedoston avaaminen, rivin vaihto Microsoft PowerPoint: - tietää, miten kirjoitetaan, lisätään dioja, kuvia ja muokataan tekstiä - tutustuu PowerPointin käyttöön 4. Internetin käytön perusteet Sähköpostin käyttö: - osaa käyttää oppilaitoksen sisästä sähköpostia - hallitsee sähköpostin käytön perusteet, joita ovat muun muassa viestin kirjoittaminen, viestin muotoilu, lähettäminen, viestiin vastaaminen, liitteen lisääminen viestiin Turvallisuus: - osaa vaihtaa salasanan, pyyhkiä selainhistorianhistorian selaimesta 18
- ymmärtää, että salasanat ovat henkilökohtaisia ja että ne pitää säännöllisesti vaihtaa Tiedonhaku: - hallitsee hakukoneen (esimerkiksi Google) käytön perusteet: miten hakea erilaista tietoa ja kuvia verkosta, mitä sanoja tulisi käyttää Muut tietokannat: - tutustuu erilaisiin tietokantoihin (esim. KELA:n sivut, pankkien verkkopalvelut, Tampereen kaupungin sivut ja eri sanomalehtien sivut) 5.1.6 Terveystieto Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija osaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä ymmärtää psyykkisen ja fyysisen terveyden tärkeyden. Terveystieto sisältää tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja liikunnan ja levon merkityksestä. Nuori tunnistaa tapoja ja keinoja, joilla voi edistää omaa terveyttä ja ymmärtää terveyden merkityksen opinnoista suoriutumiselle. Opiskelija osaa tunnistaa perussairauksien oireet ja osaa hakeutua hoitoon. Nuori osaa varata ajan terveydenhuoltoon ja huolehtia lääkityksestä. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAIDOT 1. Perusterveydenhoito - osaa vastata lääkärissä asioidessa terveyttä koskeviin kysymyksiin - osaa hakeutua lääkäriin ja terveydenhoitoon - tuntee asianmukaisen itsehoidon (reseptivapaat lääkkeet) - ymmärtää sairauslomatodistuksen merkityksen 2. Ravinto - ymmärtää oikean ravinnon merkityksen - ymmärtää oikeanlaisen ruokavalion merki- 19
tyksen terveyden ylläpitämisessä 3. Liikunta ja harrastukset - ymmärtää säännöllisen liikunnan (esim. hyötyliikunnan) merkityksen terveydelle - ymmärtää ystävyyssuhteiden ylläpitämisen tärkeyden 4. Lepo - käsittää riittävän yöunen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tiedostaa vuorokausirytmin tärkeyden 5. Sairaudet - osaa tunnistaa perussairauksien oireita - ymmärtää perushygieniasta huolehtimisen tärkeyden terveyden ylläpitämisessä - saa tietoa tartuntataudeista ja niiden ehkäisystä 6. Tupakointi ja päihteet - tunnistaa tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset 7. Seksuaalikasvatus - tuntee raskauden ehkäisyn menetelmät - saa tietoa sukupuolitaudeista - ymmärtää oikeutensa seksuaaliseen koskemattomuuteen - saa tietoa raskaudesta ja synnytyksestä 8. Psyykkinen hyvinvointi - oppii, miten huolehtia omasta jaksamisesta - oppii tunnistamaan omia henkisiä voimavarojaan - tunnistaa avuntarpeensa ja tietää, mistä hakea apua 5.2 Ohjaus Ohjauksen sisällöstä ja tavoitteista ks. lukua 4. 6 ARVIOINTI JA TODISTUS 6.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Nuorten maahanmuuttajien ohjaavan koulutuksen suorittamisesta tarvitaan tietoa opiskelijan kotoutumisen jatkosuunnittelua ja työ- ja elinkeinohallintoa varten. Arvioinnin tarkoituksena on 20
myös antaa opiskelijalle rakentavaa ja kannustavaa palautetta niistä taidoista, jotka hän on oppinut. Arvioinnin avulla opiskelija saa palautetta myös siitä, mitä taitoja hänen tulee vielä kehittää ja harjoitella. Näin arviointi tukee kunkin opiskelijan yksilöllistä oppimista. Opiskelijan edistymistä ja oppimistuloksia arvioidaan sekä koulutuksen aikana että sen päättyessä. Lisäksi arviointi ja arviointipalautteen antaminen on tärkeää, jotta voidaan seurata, onko opiskelija taitojaan ja oppimisedellytyksiään vastaavalla polulla. Arvioinnin tulee olla oppimista tukevaa ja monipuolista. Hyvä arviointi osallistaa oppijan; se on linjassa oppimistavoitteiden ja toiminnallisen taitokäsityksen kanssa. Arvioinnin avulla oppijan on mahdollista muodostaa realistinen käsitys omasta osaamisestaan ja kehittää oppimaan oppimisen taitojaan. Arviointiin osallistuvat kaikki opiskelijaa opettavat ja ohjaavat yhteistyössä. Kaikille opiskelijoille ja arviointiin osallistuville tiedotetaan koulutuksen arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta, kuten arvioinnin tehtävistä, kohteista ja dokumentoinnista (arviosta päättäminen, arvioinnin uusiminen) sekä koulutuksesta annettavan todistuksen sisällöstä. 6.2 Arviointi koulutuksen aikana Arviointi on jatkuva prosessi, joka kestää koko koulutuksen ajan. Se kohdistuu sekä oppimistuloksiin että oppimisprosessiin. Sen tavoitteena on antaa henkilökohtaista ja rakentavaa palautetta sekä tukea opiskelijalle. Arviointia suoritetaan koulutuksen lähtötason arvioinnissa, oppimisen edistymistä arvioitaessa, toiseen ryhmään tai polulle sijoitettaessa sekä koulutuksen päättyessä. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin sekä niistä johdettuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalle annetaan koulutuksen aikana riittävästi monipuolista palautetta edistymisestä ja oppimisesta. Jatkuvan arvioinnin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan. Itsearvioinnin ja työskentelyn arvioinnin kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja miten hänen on vielä kehitettävä osaamistaan. Oppimisen arvioinnissa käytetään opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan 21
opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista arviointipalautetta oppimisen etenemisestä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, ja ne otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja oppimisen tukemisessa. Koulutuksen arvioinnissa käytetään monipuolisia ja opiskelijoiden taustan ja osaamisen huomioon ottavia joustavia menetelmiä siten, että jokainen voi osoittaa osaamisensa. Samalla varmistetaan, että opiskelija ymmärtää arvioinnin periaatteet, merkityksen ja arviointitavan kielitaidon mahdollisista puutteista huolimatta. 6.3 Arviointi koulutuksen päättyessä ja todistus Koulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koko koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu opiskelijan yleiseen edistymiseen ja koulutuksen eri osa-alueiden tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelija saa arvioinnin perusteella realistisen käsityksen omasta osaamisestaan. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki koulutuksen osa-alueet: suomen kieli ja viestintätaidot sekä työelämä- ja yhteiskuntataidot ja mahdolliset valinnaiset opinnot. Koulutuksen päättyessä annetaan todistus. Todistus sisältää seuraavat tiedot: koulutusorganisaation nimi ja mahdollinen oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja syntymäaika koulutuksen nimi ja laajuus sekä koulutuksen sisältökokonaisuudet koulutusorganisaation/oppilaitoksen leima mahdolliset lisätiedot allekirjoitukset 22
Suomen kielen ja viestintätaitojen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet ja se, että opiskelijoiden kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Saavutettu kielitaitotaso arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti seuraavilla kielitaidon osa-alueilla: kuullun ymmärtäminen puhuminen luetun ymmärtäminen kirjoittaminen. Muita sisältökokonaisuuksia ja hankittuja taitoja ei arvioida todistuksessa erikseen. 23