Asemakaava Asemakaava koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, osia tiloista 409-3-131 ja 409-9-1.

Vantaan kaupunki Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti PIISPANKYLÄ 9 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijaon muutos, joka koskee 26.11.2012 päivättyä, 18.3.2013 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 211600 (asemakaavan muutos nro 002090). 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaava koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, osia tiloista 409-3-131 ja 409-9-1. Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, tontteja 21-124-1 ja 24-124-2 sekä torialuetta 21-9902-1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Piispankylän kaupunginosassa Tikkurilantien (ent. Riipiläntien) eteläpuolella. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 211600, Piispankylä 9. Tikkurilantien katualueen laajentaminen Tikkurilantien ja Vanhan Nurmijärventien kiertoliittymän tulevaa rakentamista varten. Tikkurilantien ja Mestarintien välisien tonttien käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi. 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 Asemakaava... 1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 Liikenne... 4 Tekninen huolto... 4 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 Maakuntakaava... 5 Marja-Vantaan osayleiskaava... 5 Voimassaoleva asemakaava... 6 Rakennusjärjestys... 6 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 6 Pohjakartta... 6 Rakennuskiellot... 6 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ja selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 8 Mielipiteiden huomioon ottaminen... 10 4.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet... 10 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 Korttelialueet... 12 Katualue... 13 5.2 Kaavan vaikutukset... 13 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 Vaikutukset liikenteeseen... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 14 2

2 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupungin yrityspalvelut haki asemakaavan muuttamista 9.11.2009. Hakemus kirjattiin asemakaavan muutoksena nro 002090. Asemakaavatyön edetessä ja tavoitteiden muututtua suunnittelualuetta piti laajentaa asemakaavoittamattomalle alueelle, jolloin asemakaavatyön numeroksi tuli 211600. Osalla suunnittelualuetta ei ole voimassa asemakaava. Osayleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta ja lähivirkistysaluetta. Osalla suunnittelualuetta on voimassa ensimmäinen asemakaava Piispankylän teollisuusalue 1 nro 210200 (Ym 4.9.1986), joka on vielä voimassa suunnittelualueella olevan katuaukion kohdalla, ja Kehäradan asemakaava nro 701100 (Kv 15.12.2008), jossa alue on liikerakennusten korttelialuetta KL ja teollisuusrakennusten korttelialuetta TT. Asemakaavalla laajennetaan noin 0,8 hehtaaria voimassa olevan Kehäradan asemakaavan mukaista Tikkurilantien (ent. Riipiläntien) katualuetta ennestään asemakaavattomalle alueelle. Asemakaavalla mahdollistetaan Tikkurilantien ja Vanhan Nurmijärventien yhdistävän kiertoliittymän rakentaminen. Asemakaavan muutoksella teollisuusrakennusten korttelialueen tontista 21-124-1 ja liikerakennusten korttelialueen tontista 21-124-2 erotetaan noin 680 m 2 :n suuruinen osa Tikkurilantien katualueeseen liitettäväksi. Jäljelle jäävien tonttien käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi. Korttelialueelle osoitetaan uusi kevyen liikenteen väylä. Uusi kevyen liikenteen väylä Asemakaavan muutoksella muodostetaan uusi kortteli nro 21130. Tonttijaon muutoksella tontin 21-124-1 uudeksi numeroksi tulee 21-130-1 ja tontin 21-124-2 uudeksi numeroksi tulee 21-124-7. 3

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Piispankylän kaupunginosan pohjoisosassa ja rajautuu Kehäradan ja Kivistön keskustan tulevaisuudessa voimakkaasti rakentuvaan ympäristöön. Alueen eteläpuolella on Mestarintien teollisuusalue. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen tonteilla kasvaa sekapuustoa. Tilan 409-3-131 alueella on harvahkoa mäntymetsää. Alueella ei ole inventoitu arvokkaita luontokohteita eikä suojeltavia eläimiä tai kasveja. Maaperä on enimmäkseen moreenia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Kaava-alueella sijaitsee osa rakennettua Vanhaa Nurmijärventietä, joka on historiallista tieosuutta Vanha Kaarelantie Vanha Nurmijärventie, ja joka on vanha rakennuskulttuurikohde luokitustunnuksella A. Kaava-alue rajautuu rakennettuihin Mestarintien ja Tikkurilantien katualueisiin. Mestarintien teollisuusalueella on 1980-luvulta lähtien rakennettuja tuotanto-, toimisto- ja varastorakennuksia. Suunnittelualueen läheisyydessä Kisällitie 13:ssa sijaitsee teknokemian tuotteita valmistavan Transmeri Oy:n tuotantolaitos, jonka toiminnan edellyttämät turvaetäisyydet on otettava alueen suunnittelussa huomioon. Suunnittelualueelta on hyvät yhteydet valtakunnalliseen tieverkkoon. Liikenne Laadittavan asemakaavan kohdalla Riipiläntien liikennemäärä oli vuonna 2005 iltahuipputunnin aikana noin 210 ajoneuvoa. Mestarintiellä liikennemäärä oli noin 120 ajoneuvoa ja Vanhan Nurmijärventien ja Riipiläntien risteysalueella liikennemäärä oli noin 220 ajoneuvoa. Osayleiskaavan mukaisen maankäytön ja Tikkurilantien jatkeen rakentamisen jälkeen liikennemäärän alueen kaduilla on arvioitu lähes nelinkertaistuvan vuonna 2015. Suunnittelualueen pohjoispuolella on rakenteilla Kehärata, joka avataan liikenteelle 1.7.2015. Etäisyyttä tulevalle Kivistön asemalle on noin 600 metriä. Tekninen huolto Mestarintielle on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkko sekä kaukolämpöputki ja keskijännitemaakaapeli. 4

3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen tila 413-3-131 on yksityisessä omistuksessa ja tontin 21-124-1 omistaa Vantaan kaupungin kiinteistöyhtiö ja tontin 21-124-2 sekä tilan 409-9-1 omistaa Vantaan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta ja lentomelualuetta 1, jolle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaava Kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymässä osayleiskaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastoaluetta T, työpaikka-aluetta TP ja lähivirkistysaluetta VL. Alue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m2, jolla ei sallita uutta asutusta. 5

Voimassaoleva asemakaava 21-124-1 21-124-2 413-3-131 Suunnittelualueen ensimmäinen asemakaava on Piispankylän teollisuusalue 1 nro 210200 (Ym 4.9.1986), joka on vielä voimassa suunnittelualueella olevan katuaukion kohdalla. Katuaukiolle on osoitettu 100 k-m 2 rakennusoikeutta kioskirakennusta varten. Muualla suunnittelualueella on voimassa Kehäradan asemakaava nro 701100 (Kv 15.12.2008), jossa alue on liikerakennusten korttelialuetta KL ja teollisuusrakennusten korttelialuetta TT. KL-alueen tonttitehokkuusluku on 0,50 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2. TT-alueen tonttitehokkuusluku on 0,60 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 3. Osalla suunnittelualuetta ei ole asemakaavaa. Ote ajantasa-asemakaavasta, johon suunnittelualue on rajattu Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 17.12.2001. Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on tontteina 21-124-1 ja 21-124-2, yleisenä alueena 21-9902-1 sekä tiloina 413-3-131 ja 409-9-1 kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualue rajautuu Kehäradan asemakaavan mukaiseen Tikkurilantien katualueeseen. Suunnittelualueen kohdalla Tikkurilantien katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä huhtikuussa 2012. Katualueelle korttelialueiden luoteisreunalle on suunniteltu rakennettavaksi vesijohto- ja jätevesiviemäriverkko. Kiertoliittymän Tikkurilantien eteläpuolisen Vanhan Nurmijärventien liittymän katusuunnitelma ja siihen liittyvät ympäristösuunnitelmat olivat kaavan laatimisen ajankohtana tekeillä. Katusuunnitelman nähtäville asettaminen edellyttää vahvistettua asemakaavaa. Suunnittelualueesta noin 500 metriä luoteeseen tulevan Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen on laadittavana asemakaavat ensimmäisille keskusta-asumisen kortteleille. Noin kilometrin päässä pohjoisessa on Vantaan asuntomessuja 2015 varten asemakaavoitettava alue. 6

Piispankylän teollisuusalueelle kortteleihin 21124 21129 on laadittu 23.9.1986 rakentamisohjeet alueen ensimmäisen asemakaavan yhteydessä. Vantaan hulevesiohjelma on hyväksytty Vantaan valtuustossa 2009. Sen jälkeen hulevesien hallinnan lähtökohdat ja periaatteet Marja-Vantaalla on selvitetty ja määritelty Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelmassa (25.2.2009 FCG Planeko Oy). Suunnitelma on hyväksytty kunnallistekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoksessa 17.3.2009. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (002090) 10.1.2011. Asemakaavatyö on alkanut vuonna 2009 asemakaavan muutoksena nro 002090, jolloin Vantaan kaupungin yrityspalvelut teki aloitteen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavan muutoksessa nro 002090 esitettiin liikerakennusten korttelialueen (KL) tontin 21-124-2 kaavamääräyksien muuttamista siten, että tontille mahdollistetaan alle 2000 k-m 2 :n suuruisen päivittäistavaramyymälän rakentaminen. Huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueen (LHK) tontille 21-124-3 esitettiin asemakaavamääräyksien tarkistamista polttoaineen jakelupistettä varten ja rakennusoikeuden osoittamista mahdollista myymälärakennusta varten. Tonteille oli sijoittumassa Lidlin myymälä ja St1:n kylmäasema. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (002090) laadittiin 10.1.2011. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (211600) 26.5.2011. Kaavatyön edetessä keväällä 2011 tuli tarve Riipiläntien katujärjestelyiden takia siirtää Mestarintien ja Riipiläntien risteys noin 70 metriä koilliseen, jolloin myymälän ja kylmäaseman sijoittuminen oli tarpeen ratkaista uuden risteysalueen tuntumaan osittain ennestään asemakaavoittamalla alueelle. Samassa yhteydessä myös teollisuusrakennusten korttelialueen (TT) tontin 21-124-1 asemakaavaa oli tarve muuttaa siten, että sen käyttötarkoitus muutettaisiin toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Kaavatyön laajentuessa ennestään asemakaavoittamattomalle alueelle kaavatyötä jatkettiin asemakaavana ja asemakaavan muutoksena sekä tonttijakona ja tonttijaon muutoksena nro 211600. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 26.5.2011. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (211600) 21.6.2012. Kesällä 2012 luovuttiin aiemmin esitetyistä tavoitteista sijoittaa alueelle päivittäistavaramyymälä ja polttoaineen jakelupiste sekä Mestarintien risteysalueen siirtämisestä. Samaan aikaan Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskukselta tuli tarve laatia asemakaavaa Vanhan Nurmijärventien ja Riipiläntien yhdistävää kiertoliittymää varten. Kaavatyötä jatkettiin siten, että liikerakennusten korttelialueen (KL) tontin 21-124-2 ja teollisuusrakennusten korttelialueen (TT) tontin 21-124-1 käyttötarkoituksen muuttamisen lisäksi tonteista erotetaan noin 600 m 2 :n suuruinen alue Tikkurilantien katualueeseen kevyen liikenteen väylän ja vesihuollon järjestämistä varten. Ennestään asemakaavattomalle alueelle Vanhan Nurmijärventien ja Riipiläntien risteysalueelle laaditaan asemakaavalla katualuetta kiertoliittymää varten. Uudelleen tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 21.6.2012. 7

10.1.2011 26.5.2011 21.6.2012 21.6.2012 esitettyjen tavoitteiden mukainen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus sekä tonttijaon muutos nro 211600 viedään kaupunkisuunnittelun käsiteltäväksi syksyllä 2012. 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallisia olivat: - hakija - maanomistajat - naapurit - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Vantaan Energia Oy - Elisa Oyj - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 10.1.2011. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 15.1.2011. Mielipiteet pyydettiin 11.2.2011 mennessä. Mielipiteitä saatiin Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:ltä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Vantaan Energialta, yhteensä 3 kappaletta. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ilmoitti mielipiteessään, että Pohjolan omistavassa suunnittelualueen läheisyydessä olevassa kiinteistössä toimii Oy Transmeri Ab:n tuotantolaitos. Transmerin toiminnan edellytyksenä on mm. ympäristöluvassa edelletyt ja kiinteistön rakennusluvassa määritellyt varoetäisyydet. Kaavatyön edetessä tulee varmistua, ettei Transmeri Oy:n toiminnan edellytyksiä tulevaisuudessa estetä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mielipiteessä kerrotaan, että Transmeri on laajamittainen kemikaalilaitos (toimintaperiaateasiakirjalaitos), jonka lupa-, tarkastus yms. asioita valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivalvontavirasto (TUKES). Seveso direktiivi käsittelee juuri tämän kokoisia ja suurempiakin kemikaalilaitoksia. Pelastuslaitos on tiedustellut kyseisen laitoksen tarkastajalta asemakaavan muutosasiasta mielipidettä. Alla TUKESin ylitarkastaja kommentti johon pelastuslaitoksella ei juurikaan ole lisättävää. 8

Parasta olisi säilyttää kyseinen paikka teollisuustonttina. Ei ole suositeltavaa laittaa asutusta, myymälöitä jne. Seveso-laitosten välittömään läheisyyteen. Toiveena on, että näiden laitosten vieressä olisi aina muuta teollisuutta tai toimistoja (jos on muutoin edellytykset lämpösäteilyjen jne. puolesta), jos siis tontilla jotakin toimintaa pitää olla. Teknisesti katsoen tilanne kuitenkin täyttäisi liitteenä olleen selvityksen siinä mielessä, että etäisyyttä olisi yli 100 m laskettuna aerosolivarastolta. Nestekaasusäiliöt oli alun perin suunniteltu maan päälle, jolloin oli olemassa Bleven mahdollisuus, ja siitä tehty analyysi. Koska säiliöt ovatkin maapeitteisiä, tätä Bleve-riskiä ei enää tarvitse ottaa huomioon sijoitusmielessä. Siten nestekaasun suhteen kriittisin tarkasteltava on kuljetusajoneuvo ja siinä mahdollisesti tapahtuva palo. Jos LIDL ja jakeluasema välttämättä paikalle halutaan, olisi suositeltavaa vielä kertaalleen arvioida tuollaisen ajoneuvopalon vaikutusalue, jotta saisi varmuutta. Vantaan Energian mielipiteessä ilmoitetaan, että keskijännitemaakaapeli sijaitsee suunnittelualueen koillisreunalla. Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan maakaapelin sijainti. Mikäli maakaapelia pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 26.5.2011. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 28.5.2011. Mielipiteet pyydettiin 17.6.2011 mennessä. Mielipiteitä saatiin Vantaan Energialta, Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskukselta, Vantaan kaupunginmuseolta, Kivistön aluetoimikunnalta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, yhteensä 5 kappaletta. Vantaan Energian mielipiteessä ilmoitetaan, että suunnittelualueen koillisreunalla sijaitsevan keskijännitemaakaapelin lisäksi suunnittelualueella sijaitsee Vantaan Energia Oy:n kaukolämpöputkia. Vantaan Energia Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan kaukolämpöputkien sijainti. Mikäli kaukolämpöputkia pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kuntatekniikan keskus toivoi korttelialueen poikki kulkevaa kevyen liikenteen väylää yhdistämään Mestarintien ja tulevan Vanhan Hämeenlinnantien kiertoliittymän kevyen liikenteen väylän. Vantaan kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Kivistön aluetoimikunnalla ei ollut huomautettavaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pitää hyvänä asiana sitä, että myymälärakennus ja kylmäasema on siirretty aiemmasta suunnitelmasta poiketen etäämmälle alueella toimivasta laajamittaisesta kemikaalilaitoksesta (Oy Transmeri Ab, Kisällintie 13) Lisäksi pyydetään huomioimaan jatkosuunnittelussa, että alueelle suunnitellut toimitilarakennukset tulisi sijoittaa niille tarkoitetulle korttelialueelle siten, että kyseisten rakennusten pääikkunat eivät suuntautuisi laajamittaisen kemikaalilaitoksen suuntaan. Lisäksi todetaan, että ilmeisesti toimitilarakennuksille suunnitellun korttelialueen sallittu kerrosluku ei ole nousemassa aiemman teollisuustontin kolmea suuremmaksi, jolloin suunnittelussa ei tarvinne huomioida varsinaisten pelastusteiden rakentamista. 9

3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 21.6.2012. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 30.6.2012. Mielipiteet pyydettiin 3.8.2012 mennessä. Mielipide saatiin Vantaan kaupunginmuseolta. Mielipiteessä esitetään, että kaava-alueella kulkeva Vanha Nurmijärventie on historiallinen tie, Vanha Kaarelantie Vanha Nurmijärventie, rakennettu 1600-1700 luvulla. Tie on nk. vanha rakennuskulttuurikohde luokitustunnuksella A. Kiertoliittymää rakennettaessa osa tiestä jää sivuun. On toivottavaa, että vanhan tien linjaus näkyisi kuitenkin edelleen maisemassa, esimerkiksi kevyen liikenteen väylänä. Mielipiteiden huomioon ottaminen Kaikki mielipiteet otettiin huomioon asemakaavan suunnittelussa. Sähköverkon kaapeleiden ja kaukolämpöverkon putkien sijainti huomioidaan kiertoliittymän katu- ja ympäristösuunnitelmissa. Laajamittaisen kemikaalilaitoksen läheisyys huomioidaan siten, että kaavamääräyksellä kielletään rakennuksien pääikkunoiden suuntautuminen laitoksen suuntaan. Tuleva rakentaminen sijoittuu laitoksen toiminnan edellyttävän varoetäisyysalueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylä osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueelle kuntatekniikan keskuksen toivomalla tavalla. Vanhan Nurmijärventien historiallisen tieosuuden linjaus muuttuu pieneltä matkalta uudelle tieosuudelle. Käytöstä poistuva osa historiallisesta tieosuudesta jää nyt laadittavan asemakaavan ulkopuolelle, jolloin sen käytöstä päätetään tulevassa asemakaavoituksessa. 4.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin tehtiin kaavatyön edetessä tarkistuksia. Tavoitteena on laatia asemakaava kiertoliittymän rakentamisen mahdollistamiseksi sekä muuttaa teollisuusrakennusten korttelialue ja liikerakennusten korttelialue toimitilarakennusten korttelialueiksi. Osayleiskaavan lähivirkistysaluetta ja työpaikka-aluetta muutetaan asemakaavoitetuksi katualueeksi. 10

4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelualueen katualueiden kohdalla asemakaavaratkaisu perustuu huhtikuussa 2012 nähtävillä olleeseen Tikkurilantien katusuunnitelmaan välillä Vanha Hämeenlinnantie ja Vanha Nurmijärventie. Katusuunnitelmassa voimassa olevan asemakaavan mukaiselle katualueelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä siten, että väylän tilatarpeet ulottuvat korttelialueelle (kuvassa sinisellä rajattu alue). Samalle alueelle on suunniteltu myös uuden vesi- ja viemäriverkon putkia. Korttelialueen asemakaavaa on tarpeen muuttaa tai suunniteltua kevyen liikenteen väylää ei voida toteuttaa. Katusuunnitelmassa on voimassa olevan asemakaavan mukaiselle katualueelle suunniteltu Tikkurilantien ja Vanhan Nurmijärventien risteysalueelle kiertoliittymä. Ennestään asemakaavoittamatonta aluetta (kuvassa punaisella rajattu alue) on tarpeen kaavoittaa katualueeksi tai kiertoliittymää ei voida toteuttaa. Teollisuusrakennusten korttelialueen ja liikerakennusten korttelialueen muuttaminen toimitilarakennusten korttelialueiksi perustuu Vantaan kaupungin yrityspalvelujen kaavatyön aikana esittämään aloitteeseen. Toimitilarakennusten korttelialue sopii paremmin voimakkaasti rakentuvan Marja-Vantaan keskustan ympäristöön. Mikäli muutosta ei tehdä, pysyy korttelialueen käyttötarkoitus nykyisenä. Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaava ja asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista tiivistämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta tulevan Kehäradan vaikutuspiirissä. Vertailu maakuntakaavaan Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta ja lentomelualuetta. Asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Vertailu yleiskaavaan Asemakaavalla yleiskaavan työpaikka- ja lähivirkistysalueita muuttuu katualueeksi. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Teollisuusrakennusten korttelialuetta ja liikerakennusten korttelialuetta muuttuu toimitilarakennusten korttelialueiksi ja katualueeksi. Toriaukio ja sille osoitettu 100 k- m 2 :n rakennusoikeus kioskia varten poistuu. Rakennusoikeus koko korttelialueella lisääntyy noin 140 k-m 2. 11

4.4 Asemakaavan käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 asetti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon ja tonttijaon muutoksen nähtäville 30 päiväksi ajalle 16.1. 14.2.2013 MRA 27 :n mukaisesti ja oikeutti Marja-Vantaa-projektin pyytämään tarvittavat lausunnot. Lausunnot Lausuntoja pyydettiin 3 kappaletta; Vantaan kaupunginmuseolta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). Kaikki antoivat lausuntonsa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta. Muistutukset Nähtävillä oloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Asiakirjoihin nähtävilläoloajan jälkeen tehtävät tarkistukset Asemakaavakarttaan on nähtävilläoloaikana tehty tarkistuksia. Vanha Nurmijärventie muutettiin Kivistönkorventieksi nimistötyöryhmän päätöksellä 11.6.2012. Korttelialueen poikki kulkevalle kevyen liikenteen väylälle annettiin nähtävilläoloaikana nimi Taiturinpolku. Kaavakarttaan on lisätty katujen uudet nimet. Kaavamääräyksiin ei ollut tarvetta tehdä tarkistuksia. Tehdyt tarkistukset eivät ole merkittäviä, jolloin kaavaa ei ole tarvetta asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessiin sekä nähtävilläoloon ja lausuntoihin liittyvien asioiden osalta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Asemakaava-alueen pinta-ala on 34187 m 2, josta uutta asemakaava on 7966 m 2 ja asemakaavan muutosta 26221 m 2. Asemakaavalla muodostetaan uutta katualuetta. Asemakaavan muutoksessa korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan sekä muodostetaan uutta katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostetaan uusi kortteli nro 21130. Tonttijaon muutoksella tontin 21-124-1 uudeksi numeroksi tulee 21-130-1 ja tontin 21-124-2 uudeksi numeroksi tulee 21-124-7. KTY Toimitilarakennusten korttelialue Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 25323 m 2 ja ne muodostuvat tontista 21-124-7, jonka pinta-ala on 9151 m 2 ja tontista 21-130-1, jonka pinta-ala on 16172 m 2. Korttelialueille on osoitettu tehokkuusluku 0,60, jonka mukainen rakennusoikeus tontilla 21-124-7 on 5491 k-m 2 ja tontilla 21-130-1 on 9703 k-m 2. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 3. Korttelialueille saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja niiden yhdistelmiä. 12

Rakennukset tulee sijoittaa siten, että niiden pääikkunat eivät suuntaudu korttelissa 21128 sijaitsevan kemikaalilaitoksen suuntaan. Rakennuksien arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista. Julkisivuissa tulee käyttää yhtenä värinä valkoista. Rakennuksien julkisivuissa tulee käyttää laadukkaita materiaaleja. Betoni- ja tiilijulkisivujen käyttöikätavoite on vähintään 100 vuotta. Toimistotilojen ja muiden vastaavien tilojen ulkokuoren ääneneristys lento- ja tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 db. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: Toimisto 1 autopaikka/ 50 k-m 2 Teollisuus, varastot 1 autopaikka/ 100 k-m 2 Autopaikkoja saa sallitun kerrosalan lisäksi rakentaa tasoihin. Katualue Tikkurilantien ja Kivistönkorventien katualueen laajuus on noin 0,8 hehtaaria. Korttelialueesta Tikkurilantien katualueeksi muutettavan alueen pinta-ala on 682 m 2. Korttelialueiden tonttien väliin osoitetun kevyen liikenteen väylän pinta-ala on 216 m 2. Tekninen huolto Kulku- ja huoltoyhteydet korttelialueelle järjestetään Mestarintien puolelta. Hulevesiä vähennetään, käsitellään ja viivytetään korttelikohtaisesti. Menetelmät valitaan korttelityypin ja olosuhteiden mukaan. Korttelikohtaisten hallintamenetelmien mitoitusperuste on lähtökohtaisesti 1 m³ käsittely- ja viivytystilavuuden varaaminen korttelialueille 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohti. Korttelikohtainen hulevesien hallinta liitetään osaksi pihasuunnittelua. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan myötä metsäiseen maastoon rakentuu urbaani työpaikka-alue, joka liittyy pohjoisessa Kivistön aseman ympäristöön rakentuviin keskustatoimintoihin. Olemassa olevia tieosuuksia korvataan uusilla kiertoliittymään johtavilla osuuksilla. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu pääosin rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Vaikutukset liikenteeseen Toimitilarakennusten korttelialueen rakentuminen ei lisää merkittävästi liikennettä alueella. Kiertoliittymän rakentaminen ei tuo lisäliikennettä alueelle. Liikenne lisääntyy tulevan maankäytön rakentumisen myötä, jolloin kiertoliittymä mahdollistaa liikenteen sujumisen nykyisiin katujärjestelyihin verrattuna paremmin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on tullut voimaan. Kiertoliittymän rakentaminen alkaa vuonna 2013. 13

7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan laati kaavoitusinsinööri Kai Zukale. Kaavan laatimiseen osallistuivat kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, liikenneinsinööri Susanna Koponen ja vesihuollon suunnittelupäällikkö Marika Orava sekä suunnitteluavustaja Vuokko Rova. Vantaa 26.11.2012, 13.3.2013 tarkistettu VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Kai Zukale kaavoitusinsinööri 14

15

16

Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 211600, 26.11.2012, 18.3.2013 tarkistettu 17

18

19