Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta LUONNOS Päivitetty 21.11.2011 Toimitettu kuntaan 21.11.2011 1
Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Palveluprosessit ja -rakenne... 3 4 Investoinnit... 15 5 Hankkeet... 15 6 Talousraami ja sen kohdentaminen... 17 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 18 8 Sopimuksen liitteet... 18 9 Sopimuksen seuranta... 18 10 Allekirjoitukset... 18 LIITE: Maisema-yhteenveto... 19 2
Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Iin kunta Jokisuuntie 2, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Markku Kehus, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2012 31.12.2012. 3 Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle 2012. Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelussa on otettu käyttöön palveluseteli vuonna 2012. Palveluseteli on tarkoitettu kotipalvelun järjestämiseen, kun perhe tarvitsee apua vakavassa kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palvelun sisältö määritellään sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä akuutissa tilanteessa ja turvaa lapsen arjen sujumisen. Satunnaista kysyntää ollut nykyisellään. Palvelutuotantolautakunta päättää käyttöönotosta ja säännöistä määrärahan puitteissa. Arvioitu kustannusvaikutus n. 1500-2000. 3
Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla haasteita. Yksikössä tulee olla perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Toteutetaan työnjaollisesti siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. tarvetta. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. tarvetta. Perheneuvolatyön sosiaalityön resurssitarve on selvitetty ja turvattu. Perheneuvolan vakanssirakenteeseen tulee kuulua sosiaalityön työpanos. Tällä hetkellä sitä on vain Pudasjärvellä, muualla osana perheneuvolatoiminnan ostopalvelua ja Iissä ei varsinaisesti ollenkaan. Ko. työpanoksen tulisi olla erillinen resurssi lastensuojelun sosiaalityöstä jääviyskysymysten vuoksi. Mahdollinen lisäresurssi sosiaalityöhön. Tarkentuvat. Mikäli selvityksen perusteella tarvitaan lisäresurssia sosiaalityöhön, neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Ii-Simo-perhepalvelujen palvelualueella on otettu käyttöön yhteinen lähiesimiesmalli. Esimiehen pääasiallinen toimipiste on Iin sosiaalitoimistossa, mutta Ii-Simo-alueelle muodostetaan yhteinen perhepalvelujen palvelualue, jotta voidaan hyödyntää paremmin työntekijöiden erityisosaa- Iin perhepalvelujen palveluesimiehen vakanssi hallinnolliseksi. Yhteinen vakanssi Simon kanssa. tarvetta. 4
hän työskentelee viikoittain tai vähintään vuoroviikoittain myös Simon toimipisteessä. Esimiehen tehtävät ovat pääasiallisesti hallinnollisia, ei varsinaista osallistumista asiakastyöhön. Videoetäyhteyksiä hyödynnetään tehokkaasti. Työajasta Simon työyksikköön kohdistuu noin 30% ja Iin työyksiköihin noin 70% esimiehen työajasta. minen koko alueella ja luoda alueelle yhteisiä työprosesseja ja toimintakäytäntöjä. Iin perhepalvelujen lähiesimiehen vakanssi on osittain hallinnollinen ja on mahdollista yhdistää Simon alueen sosiaalityön esimiestehtävät tähän vakanssiin. Yhteinen Ii-Simoalueen perhepalvelujen palveluesimiehen virka laitetaan ulkoiseen hakuun syksyllä 2011. Ii-Simo-palvelualueen yhteistyö; tarkoittaa esim. yhteisiä sosiaalityöntekijöiden vakansseja ko. alueella, jolloin erikoistutaan eri sosiaalityön osa-alueisiin. Sosiaalityöntekijöiden osaamista ja työpanosta on hyödynnetty koko Ii-Simopalvelualueella. Toteutetaan työnjaollisin järjestelyin Simon kanssa. tarvetta. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan tarvetta. Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Ii-Simo-alueelle on perustettu vakinainen koulukuraattorin yhteinen vakanssi. Iin alueella ko. koulukuraattori työskentelee Kuivaniemen ja Olhavan kouluilla. Yhteinen vakanssi Simon kanssa, josta Iin osuus 50 %. Iissä on ollut suosituksiin nähden liian vähäinen koulukuraattoriresurssi, Simossa ko. työtä on hoitanut sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorityö on järkevää toiminnallisesti erottaa omaksi kokonaisuudeksi ja osaksi oppilashuoltotyön kokonaisuutta. Kustannusvaikutus n. 20 000 vuodessa. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuolto- Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. 5
toimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä 15 29-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus 25 % = 28 175 jakautuen vuosille 2011-2012. Kuntien rahoitusosuus väkiluvun mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Kehittämistyöhön käytettävä työaika. Toteutetaan Sosiaalisujuvahankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Vammaispalvelut Erittäin haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten asuminen ja erityisopetus on järjestetty oman palvelualueen alueella. Asuminen ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta tai omana toimintana. Asiakkaiden tarvitsema erityisopetus Iin kunnan opetuspalveluista. tarvetta, koska ko. kustannukset ovat jo olleet talousarviossa vuonna 2011 asiakaspalvelujen ostoissa. Kustannus Iin kunnan opetus- 6
palvelujen budjetissa. Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Kunnissa on ollut huonosti saatavissa pieniä asuntoja, joita ko. asiakasryhmä tarvitsisi. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Asuntojen tavoitearvion lkm tarkentuu. Tarkentuu. Mahdollisesta lisämäärärahasta neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Työ- ja päivätoiminta Ii-Simo-yhteistyötä on kehitetty yhteistyösuunnitelman pohjalta; sisällöistä ja työnjaosta on sovittu ja ne on viety käytäntöön. Välimatka Kuivaniemen ja Simon työ- ja päivätoimintakeskusten välillä on lyhyt. Yksiköiden toimintojen välille olisi mahdollista luoda asiakaslähtöisiä työnjakoja, yhteisiä toimintoja ja myös osin keskittää palveluja. Tarkentuvat vuonna 2011-2012 tehtävän toimenpidesuunnitelman perusteella. Tarkentuvat. Mikäli kustannusvaikutuksia, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Päihdepalvelut Päihdehuollon avohuollon erityispalveluja tuotetaan lähipalveluna ja työn sisältöjä on kehitetty. Ostettu aikaisemmin Oulun kaupungilta, mistä sitä ei enää saa ostopalveluna. On myös vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Omien työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. tarvetta. Neuvolapalvelut Neuvolapalveluissa on valtakunnallisten suositusten mukainen resurssi. Tilannetta on seurattu jatkuvasti ja mahdollisesti tarvittavista lisäresursseista on neuvoteltu kunnan kanssa. Henkilöstöresurssi on tällä hetkellä valtakunnallisten suositusten ylärajoilla. Mahdollinen henkilöstölisätarve neuvolatyöhön. Tarkentuvat, mikäli asiakasmäärät suhteessa terveydenhoitajien määriin lisääntyvät. Mikäli lisämäärärahan tarvetta, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. 7
Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Terveystarkastukset on aloitettu 5/2011. Toimintana Iissä uusi, tarvitaan toimintamallin kehittämistä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. tarvetta. Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. tarvetta. Vanhempainkoulut toimivat. Käynnistetään vanhemmuuden tukemista varten, jotta vanhemmat saavat käytännönläheisiä menetelmiä kasvatustyöhön. Perustuu amerikkalaiseen työmenetelmään. Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. tarvetta. Kunnanvirastolla toimii yhteispalvelupiste, jossa on mukana myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakkaiden ohjaus- ja neuvontapalveluja keskitetään kunnanvirastolla yhteen asiointipisteeseen. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. tarvetta. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Terveysasema on kovin vanha. Vastaanottotilat ovat ahtaat ja rakenteellisesti puutteelliset nykyaikaiseen toimintaan. Asianmukaiset toimitilat. Nämä saadaan syksyllä 2011 alkaneella vastaanoton uudisrakentamisella ja vuoden 2013 alussa valmistuvalla nykyisten tilojen saneerauksella. Kunnan investointimenoihin n. 3 M. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 täytetty vakituisesti 6/7 virkaa. Osaaikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien pois- Ei vaadi lisävakansseja. Käynnissä on jatkuva rekrytointi. Ei kustannusvaikutuksia. 8
saolojen kompensoiminen sijaistyövoimalla on haasteellista. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 35 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. tarvetta. Optimaalisen henkilöstörakenteen saavuttaminen. Sairaanhoitajaresurssi on niukka tarpeeseen nähden. Mm. työnjaon muuttuminen lääkärit/hoitajat ja erikoissairaanhoidosta siirrettävät tehtävät edellyttävät nykyistä kahdeksaa suurempaa sairaanhoitajamäärää. 1-2 sairaanhoitajan vakanssin perustaminen vuosina 2012-2013. 40 000-80 000 / vuosi. Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Palvelutuotannon puutteet toimintaterapian osalta on poistettu ja kustannustehokkuutta fysioterapian osalta on parannettu. Toimintaterapeutin vakanssin perustaminen siten, että noin puolet työpanoksesta myydään Simolle. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Toimintaterapian kysyntä ja saatavuus eivät ole Iissä tasapainossa. Toimintaterapia on ostopalveluna kallista ja sen kohdentaminen omana työnä on vaikuttavampaa. Ei vaadi lisävakansseja. Kuivaniemen fysioterapian toimipisteen tilojen järkeistäminen. Edullisinta olisi siirtää toiminta suurimmaksi osaksi Simon terveysasemalle, jossa valmiit tilat vapaana ja samalla päästäisiin parempaan tehokkuuteen esim. lomien sijaistuksissa. Vähintäänkin pitäisi pystyä siirtämään toiminta pienempiin ja siten halvempiin tiloihin Kuivaniemen terveysasemalla. Ei kustannusvaikutuksia. Kustannusten säästö noin 10 000. 9
Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Perustettu psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi yhteistyössä Simon kanssa. Resurssi erityisesti Kuivaniemellä on liian niukka, ja samalla haavoittuvainen. Resurssivaje estää tarkoituksenmukaisen avohoidon kehittämisen. Puolikas sairaanhoitajan vakanssi. Kustannusvaikutus n. 20 000 /vuosi. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna olevat psykologien vakanssit. Psykologien rekrytointi on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Pyritään täyttämään vakanssit, jolloin voidaan lopettaa ostopalvelut. Ei kustannusvaikutuksia. Osastohoito Osaston paikkamäärä on tarkoituksenmukainen. Paikkojen määräaikainen lisäys osastolla 4 paikkaa (20 24). Vuonna 2012 toiminta jatkuu samalla volyymilla kuin loppuvuodesta 2011. Paikkoja lisätty, koska pitkäaikaishoidettavien kertymisen vuoksi jouduttiin ostamaan lyhytaikaishoitoa ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Kolme lähihoitajan määräaikaista vakanssia. Kustannusvaikutus n. 78 000 / vuosi. Nykyisen toimitilan puitteissa käytettävissä olevien hoitopaikkojen määrän optimointi. Suunnitellaan vuoden 2012 aikana osastolla tarvittavat tilamuutokset, esim. infektiopotilaitten eristyshuoneet, hygieniaolojen kohentaminen ja vainajien säilytystilat. Potilaspaikkojen ja henkilökunnan mitoitus tarkentuu remontin valmistuttua. Suunnittelukustannus näkyy kunnan budjetissa. Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona 2012. Hoitotakuu toteutuu. Uusitaan yksi vanhentunut hoitokoneyksikkö. Hoitokoneen hinta 26 000, sijoitettava kunnan investointiohjelmaan. Uusien toimitilojen sijoituspaikan kartoitus kuntakeskuksesta, läheltä koulukeskuksia. Suun terveydenhuollon nykyiset toimitilat ovat hyvinkin käyttöikänsä päässä. Selvitetään toimitilojen sijoittamista paremmin sopiviin tiloihin. Uusien toimitilojen kustannus, tarkentuu. 10
Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Toiminta on palautettu oman palvelutuotannon piiriin 1.8.2012 alkaen mikäli mahdollista. Perusedellytys on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Ostopalvelusopimus päättyy kesällä 2012. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Nykyinen henkilökunta siirtyy pääosin Oulunkaaren palvelukseen. Terveysaseman avohoitotilojen saneerauksen valmistuttua toiminta siirtyy vastaanoton välittömään läheisyyteen vuonna 2013. Vuodelle 2012 ei muutosta. Vuodesta 2013 eteenpäin selvä alenema kunnan tth:n kustannuksiin, mikäli tth siirtyy omaksi toiminnaksi. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna 2012. Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Kotihoidon palveluseteli on edelleen käytössä. Kotihoidon tukipalvelujen määrärahasidonnainen palveluseteli kohdennetaan pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille ja harkinnanvaraisesti tilapäisen kotihoidon asiakkaille. Palveluseteli on käytössä kotihoidon tukipalveluissa, siivous, kylvetys, vaatehuolto, asiointi. Asiakkaita on 148. Kotihoidon palvelusetelimääräraha on pienentynyt vuoden 2011 tasolta 103 000. Palvelutuotantolautakunta päättää käyttöönotosta ja säännöistä määrärahan puitteissa. Palvelusetelimääräraha 82 500 vuonna 2012. Määrärahan pienennys vuodelle 2012 on 20 500. Omaishoidon tukea maksetaan tuen myöntämisen kriteerit täyttäville henkilöille. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus toimivat hyvin. Omaishoitotuen asiakkaiden määrä on 64. Vuonna 2011 määräraha 248 000. Kotihoidon palveluesimies päättää omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha 265 000 vuonna 2012. Määrärahan nousu vuodelle 2012 on 17 000. Nousu 11
johtuu asiakasmäärän noususta. On selvitetty palvelusetelikäytännön mahdollisen laajentamisen hyödyt ja haitat. Selvitetään palvelusetelin käyttötarve ja kustannukset asumispalveluissa. Toteutetaan omana selvitystyönä. Asia esillä kuntaneuvotteluissa. tarvetta tässä vaiheessa. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. tarvetta. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Vuorohoito järjestetään omana toimintana. Vuorohoito yhdeksälle henkilölle ostopalveluna tulisi vuonna 2012 maksamaan noin 120 000. Omaishoidon vapaapäiviä järjestetään vuonna 2012 Iin hoivaosastolla kahdella paikalla ja Kuivaniemen osalta Simon palvelukoti Mäntylässä ja palvelusetelillä päivätoiminnassa. Kotihoidon palveluesimies ja asumuspalvelujen esimies vastaavat järjestelyistä. Mahdollinen vuorohoidon ostojen taso vuodessa noin 10 000-20 000. Omana toimintana järjestettynä vuorohoidon etu on noin 64 000 /vuosi. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Toteutetaan johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Oulunkaaren omarahoitusosuus noin 14 000 vuonna 2012 (jaetaan kuntakohtaisesti). Asumispalvelut Ii-Simo alueen yhteistyötä on kehitetty asumispalveluissa. Asiakkaan palvelujen saatavuus turvataan laajemmalla alueella. Toteutetaan omana selvitystyönä. Suunnitelma kuntaneuvottelun pohjaksi. Vastuuhenkilöt vanhuspalvelujohtaja ja asumispalveluiden esimies. tarvetta. Yksittäisiä tehostetun palveluasumisen paikkoja on ostettu ostopalveluna harkitusti. Asumispalvelupaikkoja Iissä ja Kuivaniemellä yhteensä 36. Ostetut paikat 9, kustan- Yhden ostopalvelupaikan hinta on keskimääräin 82 /vrk/netto = noin 30 000 /vuosi. 12
nukset 229 500 (netto) vuonna 2012. Hoivahoito Lakisääteinen vuorohoito toteutetaan hoivaosastolla. Tarvittaessa hoivahoitoa on lisätty myös Kuivaniemellä. Nykyiset hoivahoidon paikat Iissä 14 ja Kuivaniemellä 22. Vastuuhenkilöt: vanhuspalvelujohtaja ja hoivahoidon esimies. Senioritupa Selvitetään terveysaseman fysioterapiatilojen käyttöönotto Seniorituvan käyttöön. Nykyiset tilat epätarkoituksenmukaiset. Selvitys yhteistyössä Iin kunnan johdon ja teknisen toimen kanssa. Tarkentuvat selvitystyössä. Vanhuspalveluiden yhteiset tavoitteet Apteekkilääkejakelun käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat on selvitetty. Apteekkilääkejakelu on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kustannustehokkuutta parantavaksi toimintamalliksi. Itse maksavia asiakkaita on 10/2011 noin 20. Hyödyt: Apteekki vastaa lääkärikonsultaatioista, reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta sekä koneellista lääkkeenjakelusta. Asiakkaat hyötyvät lääkekustannuksissa, hoitohenkilöstön resurssia vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Turvallisen lääkehoidon takaaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilöt: vanhuspalvelujohtaja ja terveydenhuollon koordinaattori. Selvitys valmistuu 11/2011 mennessä. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannukset ovat noin 19 000-23 000 /vuosi. 13
Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Käytössä Iin kotipalvelussa yksi auto ja Kuivaniemen kotipalvelussa yksi auto. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö noin 6000 8000 /auto/vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna 2011. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu. 1.5.2011 voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hyte-työryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hanke. Tarkentuu vuonna 2012. Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 14
4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Terveyspalvelut Suun terveydenhuolto, hoitokone 26 000. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna 2012. Lisätietoja hankkeista www.oulunkaari.com. ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on 1.9.2011 31.12.2013. Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju - osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytkehanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä 2012. Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteute- 15
taan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille 2011 2013 Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat 650 404 euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla 1.10.2010-31.10.2012. Hankkeen kustannusarvio on 95 341 euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada 15-29-vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina 2011-2012 ja kokonaiskustannusarvio on 2 126 473, josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on 28 175. Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään 31.12.2011 mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 16
6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. IIN KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% 2011-2012 Perhepalvelut Tuotot 671 126 616 110 674 600 9,49 Kulut 5 213 002 5 685 339 5 691 090 0,10 Netto 4 541 876 5 069 229 5 016 490-1,04 Terveyspalvelut Tuotot 793 789 686 420 739 300 7,70 Kulut 4 779 655 5 055 999 5 117 361 1,21 Netto 3 985 866 4 369 579 4 378 061 0,19 Vanhuspalvelut Tuotot 1 532 702 1 413 145 1 459 100 3,25 Kulut 5 248 573 5 284 985 5 332 962 0,91 Netto 3 715 871 3 871 840 3 873 862 0,05 Oma tuotanto yhteensä Tuotot 2 997 617 2 715 675 2 873 000 5,79 Kulut 15 241 230 16 026 323 16 141 413 0,72 Netto 12 243 613 13 310 648 13 268 413-0,32 Työllistäminen 43 832 83 577 95 488 14,25 Tukipalvelut 1 846 034 1 852 430 1 972 900 6,50 Sote hankkeet 32 721 43 746 39 300-10,16 Sisäiset palvelut 721 108 609 599 880 139 44,38 Oma tuotanto yht. 14 887 307 15 900 000 16 256 240 2,24 Erikoissairaanhoito Tuotot 1 342 0 0 Kulut 9 422 680 9 100 000 9 400 000 3,30 Netto 9 421 338 9 100 000 9 400 000 3,30 Koko kunta yhteensä Tuotot 2 998 959 2 715 675 2 873 000 5,79 Kulut 27 307 604 27 715 675 28 529 240 2,94 Netto 24 308 645 25 000 000 25 656 240 2,62 17
7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2012 9 Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Markku Kehus Kunnanjohtaja Iin kunta 18
LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 390 400 500 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 7 7 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 711 662 599 Aikuispsykososiaaliset Kulut 277 483 264 780 299 430 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 2 097 2 900 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 275 385 261 880 299 430 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 21 21 17 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 5 958 5 957 6 205 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 26 037 23 160 26 570 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 92 82 73 Aikuispsykososiaaliset Kulut 546 771 486 350 451 698 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 106 769 54 000 70 879 Aikuispsykososiaaliset Netto 440 002 432 350 380 819 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat 93 79 80 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät 4 032 3 750 4 000 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 412 1 873 2 146 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 33 40 43 Aikuispsykososiaaliset Kulut 131 280 148 170 171 650 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 25 495 15 700 25 500 Aikuispsykososiaaliset Netto 105 785 132 470 146 150 Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 1 065 1 035 1 088 Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN 955 533 899 300 922 778 KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 134 361 72 600 96 379 Aikuispsykososiaaliset NETTO 821 171 826 700 826 399 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon 17 15 35 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 424 1 313 919 Aikuispsykososiaaliset Kulut 7 200 19 700 32 180 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 7 200 19 700 32 180 Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 88 150 240 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 141 333 188 Aikuispsykososiaaliset Kulut 12 418 50 000 45 000 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 12 418 50 000 45 000 19
Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 1 138 4 523 2 164 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 1 138 4 523 2 164 (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 19 618 69 700 77 180 Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset NETTO 19 618 69 700 77 180 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 975 151 969 000 999 958 kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 104 103 107 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 134 361 72 600 96 379 tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 840 789 896 400 903 579 Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 4 556-219 - 656 Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 845 346 896 181 902 922 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet 316 341 351 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 902 1 296 630 Aikuissosiaalityö Kulut 285 130 441 836 221 170 Aikuissosiaalityö Tuotot 102 590 80 000 80 000 Aikuissosiaalityö Netto 182 540 361 836 141 170 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet 271 280 395 Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe 3 011 3 718 1 982 Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita /1000 29 30 42 asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut 816 070 1 041 103 782 851 Aikuissosiaalityö Tuotot 226 730 257 500 242 100 Aikuissosiaalityö Netto 589 340 783 603 540 751 Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat 6 3 4 Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat 59 35 50 Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä 43 376 94 oleva Aikuissosiaalityö Kulut 2 562 13 165 4 700 Aikuissosiaalityö Tuotot 25 022 11 700 4 700 Aikuissosiaalityö Netto - 22 460 1 465 0 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä 0 0 0 Aikuissosiaalityö Kulut 1 103 763 1 496 104 1 008 721 Aikuissosiaalityö Tuotot 354 342 349 200 326 800 Aikuissosiaalityö Netto 749 421 1 146 904 681 921 Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus 0 0 0 Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 749 421 1 146 904 681 921 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden 76 76 64 määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 1 346 1 846 1 675 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 9 % 9 % 6 % 20
Hoito ja hoiva / asiakas 3 138 5 562 4 982 Hoito ja hoiva Kulut 238 464 422 700 318 870 Hoito ja hoiva Tuotot 3 452 5 700 0 Hoito ja hoiva Netto 235 013 417 000 318 870 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä 346 398 498 Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman 201 323 260 piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,25 2,25 2,51 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste 4 220 2 736 3 409 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 20 % 33 % 26 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas 7 243 6 004 5 297 Hoito ja hoiva Kulut 2 506 204 2 389 411 2 638 030 Hoito ja hoiva Tuotot 454 364 386 100 396 160 Hoito ja hoiva Netto 2 051 840 2 003 311 2 241 870 Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät 6 423 6 423 5 842 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 29 38 36 Hoito ja hoiva Kulut 187 938 244 230 212 500 Hoito ja hoiva Tuotot 44 269 38 600 48 012 Hoito ja hoiva Netto 143 669 205 630 164 488 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät 17 848 15 445 17 040 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 12 751 10 794 11 200 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 5 % 6 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 108 108 111 Hoito ja hoiva Kulut 1 922 087 1 663 050 1 896 755 Hoito ja hoiva Tuotot 583 367 460 400 576 900 Hoito ja hoiva Netto 1 338 720 1 202 650 1 319 855 Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät 11 912 11 838 12 665 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta 15 894 12 438 13 630 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 4 % 4 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 163 156 140 Hoito ja hoiva Kulut 1 940 996 1 847 690 1 768 257 Hoito ja hoiva Tuotot 456 252 534 245 477 000 Hoito ja hoiva Netto 1 484 744 1 313 445 1 291 257 Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät 7 489 7 490 8 390 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 182 180 187 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat - - - Hoito ja hoiva Kulut 1 362 437 1 345 784 1 567 034 Hoito ja hoiva Tuotot 178 125 190 303 211 630 Hoito ja hoiva Netto 1 184 312 1 155 481 1 355 403 21
Hoito ja hoiva Kulut yhteensä 8 158 125 7 912 865 8 401 446 Hoito ja hoiva Tuotot 1 719 827 1 615 348 1 709 702 Hoito ja hoiva Netto 6 438 298 6 297 517 6 691 743 Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus - 1 761 1 808-69 050 Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 6 436 536 6 299 325 6 622 694 Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias 10 951 10 621 11 277 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 96 % 96 % 96 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat 157 240 310 Kuntoutus / terapia-asiakas 622 453 387 Kuntoutus jonotusaika kk - - - Kuntoutus Kulut 97 685 108 741 119 820 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 97 685 108 741 119 820 Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat 709 1 002 1 002 Kuntoutus / kuntoutusasiakas 493 348 307 Kuntoutus Kulut 349 279 348 264 307 950 Kuntoutus Tuotot 9 335 25 000 8 400 Kuntoutus Netto 339 944 323 264 299 550 Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat 89 89 120 Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät 772 700 900 Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas 129 228 191 Kuntoutus / hoitopäivä 15 29 26 Kuntoutus Kulut 11 451 20 248 22 960 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 11 451 20 248 22 960 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat 133 140 150 Kuntoutus / asiakas 512 417 380 Kuntoutus Kulut 68 086 58 408 57 000 Kuntoutus Tuotot 56 0 0 Kuntoutus Netto 68 031 58 408 57 000 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 62 62 45 (valtio) Kuntoutus / asiakas 1 602 1 129 1 333 Kuntoutus Kulut 99 345 70 000 60 000 Kuntoutus Tuotot 94 423 70 000 60 000 Kuntoutus Netto 4 922 0 0 Kuntoutus Kustannukset yhteensä 625 846 605 660 567 730 Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion 526 501 535 660 507 730 määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa 9 391 25 000 8 400 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa 517 111 510 660 499 330 Kuntoutus Ulkokuntien osuus 449 1 024 0 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen 517 559 511 684 499 330 22
Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat 236 110 100 Perhepalvelut / asiakas 297 0 230 Perhepalvelut Kulut 69 995 0 23 038 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 69 995 0 23 038 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas 55 29 268 Perhepalvelut / asiakas 2 026 4 858 465 Perhepalvelut Kulut 111 446 140 870 124 562 Perhepalvelut Tuotot 506 650 400 Perhepalvelut Netto 110 940 140 220 124 162 Perhepalvelut Avohuolto, asiakas 74 88 124 Perhepalvelut / asiakas 0 494 500 Perhepalvelut Kulut 0 43 500 62 000 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 0 43 500 62 000 Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat 19 16 11 Perhepalvelut Hoitopäiviä 3 297 2 056 2 195 Perhepalvelut / hoitopäivä 131 231 197 Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 0 % Perhepalvelut / asiakas 22 781 29 738 39 318 Perhepalvelut Kulut 432 834 475 800 432 500 Perhepalvelut Tuotot 15 779 30 000 27 000 Perhepalvelut Netto 417 056 445 800 405 500 Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat 8 10 11 Perhepalvelut / asiakas 7 151 5 770 5 200 Perhepalvelut Kulut 57 208 57 700 57 200 Perhepalvelut Tuotot 0 0 1 500 Perhepalvelut Netto 57 208 57 700 55 700 Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat 368 100 274 Perhepalvelut Jonotusaika kk 0 0 0 Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 14 % 4 % 10 % Perhepalvelut / asiakas 176 998 377 Perhepalvelut Kulut 64 949 99 840 103 280 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 64 949 99 840 103 280 Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas 182 380 1 Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset 182 120 250 Perhepalvelut / sopimus 68 248 85 Perhepalvelut / asiakas 68 78 21 360 Perhepalvelut Kulut 12 354 29 710 21 360 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 12 354 29 710 21 360 23
Perhepalvelut Kulut yhteensä 748 787 847 420 823 940 Perhepalvelut Tuotot 16 285 30 650 28 900 Perhepalvelut Netto 732 502 816 770 795 040 Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus 918 1 027 1 234 Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 733 420 817 797 796 274 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat 3 781 3 781 3 786 Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 30 % 30 % 30 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 68 % 68 % 68 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 44,40 70,50 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä 796 663 798 553 839 245 Suun terveydenhuolto Tuotot 231 430 188 392 218 557 Suun terveydenhuolto Netto / asiakas 149 161 164 Suun terveydenhuolto Netto / asukas 60 65 66 Suun terveydenhuolto Netto 565 233 610 161 620 688 Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus 10 733 8 730 9 320 Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 575 966 618 892 630 008 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat 7 1 4 Vammaispalvelut / asiakas 33 629 190 377 31 653 Vammaispalvelut Kulut 235 401 190 377 126 610 Vammaispalvelut Tuotot 1 546 0 1 450 Vammaispalvelut Netto 233 854 190 377 125 160 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman 115 120 129 palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas 1 055 1 639 2 209 Vammaispalvelut Kulut 121 314 196 629 285 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 121 314 196 629 285 000 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen 1 825 0 1 825 hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä 3 0 21 Vammaispalvelut Kulut 5 771 0 37 500 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 5 771 0 37 500 Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat 22 25 24 Vammaispalvelut / asiakas 426 2 392 2 479 Vammaispalvelut Kulut 9 364 59 795 59 497 Vammaispalvelut Tuotot 0 7 160 4 500 Vammaispalvelut Netto 9 364 52 635 54 997 Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat 115 115 135 Vammaispalvelut / asiakas 223 428 391 Vammaispalvelut Kulut 25 700 49 238 52 799 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 25 700 49 238 52 799 24
Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ 397 551 496 040 561 406 Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN- 1 546 7 160 5 950 SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO 396 004 488 880 555 456 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat 132 132 122 Vammaispalvelut / asiakas 6 333 6 263 6 743 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 835 900 826 699 822 645 Vammaispalvelut Tuotot 70 594 73 281 91 200 Vammaispalvelut Netto 765 306 753 418 731 445 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen 12 514 12 385 15 868 hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä 102 97 94 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 1 281 774 1 197 390 1 484 363 Vammaispalvelut Tuotot 96 751 99 350 177 889 Vammaispalvelut Netto 1 185 024 1 098 040 1 306 473 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät 1 749 720 465 Vammaispalvelut / hoitopäivä 210 429 323 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 367 087 308 859 150 000 Vammaispalvelut Tuotot 11 862 10 000 0 Vammaispalvelut Netto 355 225 298 859 150 000 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH- 2 484 761 2 332 948 2 457 008 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas 13 770 12 945 13 455 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH- 179 207 182 632 269 089 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO 2 305 555 2 150 317 2 187 919 Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut 2 882 312 2 828 988 3 018 414 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot 180 753 189 792 275 039 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- 2 701 559 2 639 197 2 743 375 TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus 6 558-1 423-1 244 Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen 2 708 118 2 637 774 2 742 131 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 6 381 6 381 0 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 189 200 161 Vastaanotto / asiakas 277 294 0 Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen 58 % 58 % 59 % peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä - - - 25
Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut 1 770 474 1 874 632 1 506 270 Vastaanotto Tuotot 216 740 153 461 159 800 Vastaanotto Netto 1 553 734 1 721 171 1 346 470 Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat 2 368 1 620 3 975 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 43 50 47 Vastaanotto / asiakas 169 290 111 Vastaanotto Kulut 399 084 469 232 442 975 Vastaanotto Tuotot 91 0 0 Vastaanotto Netto 398 993 469 232 442 975 Vastaanotto Laboratoriotutkimukset 68 090 68 090 72 000 Vastaanotto / tutkimus 5,0 5,8 5,7 Vastaanotto Kulut 340 016 395 819 413 030 Vastaanotto Tuotot 11 188 11 239 63 200 Vastaanotto Netto 328 829 384 580 349 830 Vastaanotto Röntgentutkimukset 2 805 2 805 2 800 Vastaanotto / tutkimus 60,4 55,1 61,1 Vastaanotto Kulut 169 439 154 567 171 000 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 169 439 154 567 171 000 Vastaanotto Sairaankuljetukset 742 742 742 Vastaanotto / kuljetus 284 312 236 Vastaanotto Kulut 210 557 231 851 175 000 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 210 557 231 851 175 000 Vastaanotto Kulut yhteensä 2 889 571 3 126 101 2 708 275 Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen 308 333 289 asukas Vastaanotto Tuotot 228 019 164 700 223 000 Vastaanotto Netto 2 661 552 2 961 401 2 485 275 Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus 5 507-4 711-24 099 Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 2 667 059 2 956 690 2 461 176 26