Järjestämissopimus 2012

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki LUONNOS Päivitetty Toimitettu kuntaan

2 Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen kesto Palveluprosessit ja -rakenne Investoinnit Hankkeet Talousraami ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset LIITE: Maisema-yhteenveto

3 Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelussa on otettu käyttöön palveluseteli. Tarve on ollut satunnaista, palvelu järjestetty tähän saakka kotihoidosta. omana toimintana. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Kustannusvaikutus noin Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla haasteita. Työnjaollisesti toteutetaan siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koor- 3

4 Yksikössä tulee olla perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. dinoi. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoiman saatavuus on huono. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palve- Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä, heillä on päihteidenkäyttöä Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. 4

5 luverkoston toimintaa tehostamalla. ja heitä on paljon lastensuojeluasiakkuudessa. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta - kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus on 25 % = jakautuen vuosille Kuntien rahoitusosuus jakaantuu kunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Kehittämistyöhön käytettävä työaika. Toteutetaan Sosiaalisujuvahankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Toimeentulotuen palvelutakuut toteutuvat. Pudasjärvellä on ollut ajoittain vaikeuksia pysyä toimeentulotuen palvelutakuuajoissa. Tilannetta on vuonna 2011 jouduttu korjaamaan mm. määräaikaisella etuuskäsittelijän resurssilla. Toimeentulotuen työprosessien kehittämiseen käytettävä työaika. Mahdollinen lisäresurssi etuuskäsittelytyöhön. Tarkentuu. Mahdollinen lisämäärärahatarve katetaan toiminnan tehostamisen kautta säästyvistä määrärahoista. Osallisena Suomessa hanke; sote-palvelujen toimintamallien kehittäminen alkuarviointi- ja kotouttamistyössä. Uusi kotouttamislaki edellyttää kaikille maahanmuuttajille tehtävää alkuarviointia. Lakisääteisten kotoututumissuunnitelmien laatiminen on tärkeä kotoutumisen työväline. Toteutetaan Osallisena Suomessa hankkeen kautta. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Toteutetaan Osallisena Suomessa -hankkeen kautta. Lapsiperheiden kotipalvelussa on palvelutarpeisiin ja palvelujen myöntämisen kriteeristöihin suhteutettuina riittävät resurssit. Lapsiperheiden kotipalvelu tukee perheen selviytymistä akuutissa tilanteessa ja turvaa lapsen arjen sujumisen järjestämisen silloin, kun perhe tarvitsee apua vakavassa kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Tarkentuu. Mikäli lisämäärärahan tarvetta, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön resurssi on Pudasjärvellä hyvä. Selvite- 5

6 tään palvelujen myöntämisen kriteeristöjen ja palvelujen kohdentumisen toimivuus. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. Koulukuraattoriresurssia on vahvistettu. Työpanosta myydään myös ammatilliselle oppilaitokselle. Pudasjärvellä on ollut suosituksiin nähden liian pieni koulukuraattoriresurssi. Koulut ovat etäällä toisistaan. Ammatillisella oppilaitoksella ei ole ollenkaan omaa koulukuraattoria. Yksi uusi koulukuraattorivakanssi perhepalveluihin. Käytetään lastensuojelun laitosvaltaisuuden purkamisesta säästyvää määrärahaa tähän. Vammaispalvelut Vammaispalvelun sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittäminen; vuonna 2011 on perustettu vammaispalvelun sosiaalityöntekijän virka. Vammaispalvelun sosiaalityön piirissä on paljon asiakkaita ja kustannukset ovat erittäin suuret verrattuna muihin Oulunkaaren kuntiin. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven perhepalvelujen esimies. Vammaispalvelun sosiaaliohjauksen resurssitarve tarkentuu vuoden 2012 aikana (mahdollinen vakanssin lakkaaminen). Erityisryhmien asumispalvelut; Neli-Iikkalan toiminnan muuttaminen tukiasumisyksiköksi. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven perhepalvelujen esimies. Ei lisäresurssin Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Kunnissa on ollut huonosti saatavilla erityisryhmille soveltuvia pieniä asuntoja. Asuntojen tavoitetilan lukumäärä tarkentuu. Toteutetaan omana kehittämistoimintana yhteistyössä Pudasjärven kaupungin kanssa. Vastuuhenkilöt sosiaalijohtaja, perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven per- Tarkentuu. Mahdollinen lisämäärärahatarve katetaan toiminnan tehostamisen kautta säästyvistä määrärahoista. 6

7 hepalvelujen esimies. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Työ- ja päivätoiminta Avo- ja tuetun työn lisääminen. Kehitysvammaisten avo- ja tuettu työ on valtakunnallisten linjausten mukainen kehitysvammaisten työtoimintojen tavoitetila. Työkeskukset ovat työhönvalmennuskeskuksia, jossa/josta valmennetaan ja ohjataan avo- ja tuettua työtä normaaleissa työpaikoissa. Pudasjärvellä on vielä tarvetta lisätä tätä. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja vastaava ohjaaja. Ei lisäresurssin Päihdepalvelut Päihdehuollon työn sisältöjä on kehitetty. On vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi-Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. Neuvolapalvelut Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset on toimintana siirretty osaksi perhepalvelut/neuvolapalvelujen palveluprosessia. Neuvolapalvelujen henkilöstömitoitus on valtakunnallisten suositusten tasolla. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ovat toimintana Oulunkaaren linjauksen mukaisesti osana perhepalveluja. Pudasjärvellä on osittain neuvolatyön henkilöstömitoitussuositukset ylittyneet ja vakanssisiirron avulla saadaan korjattua tilannetta. Yhden terveydenhoitajan vakanssin siirto terveyspalveluista perhepalveluihin. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisesti yhtenäisiä työkäytäntöjä. Toteutetaan Virtahankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Perhekeskuksen rakentuminen perheiden kokonaisvaltaiseksi Perhekeskuksen muodostamisesta terveysaseman Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. Riit- Tilatarpeiden kustannusvaikutuksista 7

8 palvelukeskukseksi on edennyt kolmivaiheisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. ns. neuvolapäätyyn on tehty suunnitelma. Tilat ovat kuitenkin osoittautumassa liian pieniksi perhekeskuksen tarpeisiin nähden, koska terveyspalvelut tarvitsivat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän tiloja. tävät toimintatilat perhekeskustoiminnalle. neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 on täytetty pysyvästi 5/7 lääkärin virkaa, joista yhden haltija on virkavapaalla. Osaaikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen edes sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Pysyvää parannusta ei ole näköpiirissä. Käynnissä on jatkuva rekrytointi. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 35 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Viikonloppuvastaanotto (la klo 9-17 ja su klo 11-17) Erityisesti maanantait, mutta myös perjantait, ovat kiireisiä vastaanotolla, kun viikonloppuina on vain päivystys Oulussa. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen viikonloppuvastaanoton käynnistämisestä. Käynnistäminen omana työnä ei onnistu rekrytointivaikeuksista johtuen. Käynnistäminen edellyttää ulkoistamista ja kilpailuttamista. Lisämäärärahan tarve selviää kilpailuttamisen jälkeen. Alustavan arvion mukaan yli / vuosi. 8

9 Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Päivä- ja työtoiminnan kehittämistä on jatkettu. Tällä tavalla mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan. Vähennetään raskaampien hoitomuotojen Resurssi on ollut liian niukka ja haavoittuvainen. Resurssivaje estää tarkoituksenmukaisen avohoidon kehittämisen. Tarvitaan koulutettua, osaavaa, motivoitunutta ja tällaiseen työhön sitoutuvaa henkilökuntaa. Kustannusten nousu mielenterveystoiminnoissa noin Tarkoitus kattaa perhepalveluiden ostopalveluiden vähenemisellä. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna oleva psykologin vakanssi. Psykologien rekrytointi on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Pyritään täyttämään vakanssi, jolloin voidaan lopettaa ostopalvelut. Ei kustannusvaikutuksia. Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. 30-paikkaiselle osastolle ei saa kertyä liikaa pitkäaikaishoidettavia, koska silloin joudutaan ostamaan lyhytaikaishoitoa ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Optimi pitkäaikaispotilaiden määrä on 5-8. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Ei kustannusvaikutuksia. 9

10 Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Toiminta on palautettu oman palvelutuotannon piiriin alkaen mikäli mahdollista. Perusedellytys on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Ostopalvelusopimus päättyy kesällä Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Nykyinen henkilökunta siirtyy pääosin Oulunkaaren palvelukseen. Vuodelle 2012 ei muutosta. Vuodesta 2013 eteenpäin selvä alenema kunnan tth:n kustannuksiin, mikäli tth siirtyy omaksi toiminnaksi. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Kotihoidon palveluseteli käytössä. Kotihoidon palveluseteli on käytössä omaishoitajien vapaapäivissä 300 /kk/asiakas. Asiakkuuksia neljä. Määrärahavaraus kotihoidon palveluseteliin vuonna 2011 on , siivous/tukipalvelut ja kauppakassi ym , yhteensä Tarkennetaan palvelusetelin kohdentaminen taajama-sivukylät. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Palvelusetelimääräraha vuonna 2012 on , josta tehostetun palveluasumisen palvelusetelin osuus (vuonna 2011: ). Tiliryhmä Avustukset kotitalouksille ei kuitenkaan nouse vuodesta Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus toi- Omaishoidon tuen asiakkaita 98. Määrärahataso on riittävä. Omaishoitajien vapaapäivät järjestetään Lakkarin 9 Vanhuspalvelujohtaja päättää tuen myöntämisestä. Vastuuhenkilöt: Lakkarin vastaava hoitaja, asumi- Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla

11 mivat hyvin. vuorohoitopaikalla ja 3 asiakasta saa palvelusetelin. sen palveluesimies. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne ja mitoitus. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Kotihoidon resurssien kohdentaminen ei optimaalista. Työkäytännöissä kehitettävää. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Toteutetaan osin Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilönä vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Kylien kotihoidon palvelujen toimiva ja kustannustehokas järjestäminen; Kevyen hoidon toimintamallin eteneminen osana Harva-hanketta. Prosessi työvaiheessa. Viidellä kylällä työskentelee kylätyöntekijä. Toteutetaan erillisen hankkeen avulla sekä omana kehittämistoimintana. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Päivätoiminta aloitettu 2/2011 2,5 pv viikossa. Kysynnän ja asiakasmäärän kasvun vuoksi vuonna 2012 päivätoimintaa järjestetään 3,5 pv viikossa. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Henkilötyöpanos on 1,5 työntekijää päivätoiminnassa noin 10 kk (sulut noin 2kk/vuosi). Asumispalvelut Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Laitosvaltainen palvelurakenne muutettu tehostetun asumispalvelun paikoiksi, joita on 50 omana toimintana, ostopalveluna 48 ja palvelusetelillä 13. Tuetun asumisen paikkoja on 11. Yhteensä asumispalvelun paikkoja on

12 Asumispalvelujen yksikköjen kilpailuttaminen vuonna Yläkartanon sopimus päättyy vuoden 2012 lopussa. Vastuutahona järjestämiskeskus. Nettokustannukset vuonna Ikäihmisten asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kaupungin kanssa. Ikäihmisille on tarjolla toimintakykyä tukevia senioriasuntoja. Yhteistyötä tehdään mm. Vanhustentaloyhdistys ry:n kanssa. Esteettömän seniorirakentamisen suunnitelma vireillä. Vastuu: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Hoivahoito Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Hoivapaikkamäärä (37) on riittävä tarkasteltuna vuoteen 2025 asti. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisäresursointia tai määrärahan Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. 7 autoa kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon, 1 auto hallinnon virkakäyttöön. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö noin /auto/vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hytetyöryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna

13 Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. Terveyspalveluihin kohdentuu noin euroa investointeja vuodelle Erittely kaupungin talousarviossa. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna Lisätietoja hankkeista ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. 13

14 Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla Hankkeen kustannusarvio on euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on 14

15 saada vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina ja kokonaiskustannusarvio on , josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Harva-toimintamalli Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren yhteistyönä työstetään kuvausta Harva-toimintamallista ja sen toimenpiteistä. Harva-toimintamallin avulla pyritään kehittämään alueellista elinvoimaa ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tiedot täydentyvät Harva-työryhmän työskentelyn edetessä. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15

16 6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% Perhepalvelut Tuotot ,74 Kulut ,82 Netto ,99 Terveyspalvelut Tuotot ,56 Kulut ,56 Netto ,85 Vanhuspalvelut Tuotot ,28 Kulut ,57 Netto ,64 Leikkaukset Tuotot 0 Kulut Netto Oma tuotanto yhteensä Tuotot ,61 Kulut ,02 Netto ,22 Työllistäminen ,17 Tukipalvelut ,93 Sote-hankkeet ,49 Sisäiset ,21 Oma tuotanto yhteensä ,54 Erikoissairaanhoito Tuotot ,03 Kulut ,05 Netto ,59 Koko kunta yhteensä Tuotot ,18 Kulut ,82 Netto ,50 16

17 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma Talousarvio Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kaarina Daavittila Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 17

18 LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto

19 Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä oleva Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen

20 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 8 % 8 % 7 % Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,15 2,15 2,25 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 16 % 11 % 17 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 9 % 8 % 9 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva Kulut

21 Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kulut yhteensä Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 96 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat Kuntoutus / terapia-asiakas Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat Kuntoutus / kuntoutusasiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas Kuntoutus / hoitopäivä Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (kaupunki) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (valtio) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto

22 Kuntoutus Kustannukset yhteensä Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Avohuolto, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä Perhepalvelut / hoitopäivä Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 2 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat Perhepalvelut Jonotusaika kk Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 21 % 26 % 26 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset

23 Perhepalvelut / sopimus Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kulut yhteensä Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 26 % 26 % 27 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 82 % 82 % 82 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 44,40 70,50 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä Suun terveydenhuolto Tuotot Suun terveydenhuolto Netto / asiakas Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto

24 Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

25 Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys 62 % 62 % 92 % Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Laboratoriotutkimukset Vastaanotto / tutkimus 4,2 2,6 3,1 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Röntgentutkimukset Vastaanotto / tutkimus 77,9 29,6 60,8 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Sairaankuljetukset Vastaanotto / kuljetus Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Kulut yhteensä Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen