Järjestämissopimus 2012

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta LUONNOS Päivitetty Toimitettu kuntaan Vaalan kunnanhallituksen muutosehdotukset punaisella 1

2 Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen kesto Palveluprosessit ja -rakenne Investoinnit Hankkeet Talousraami ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset LIITE: Maisema-yhteenveto

3 Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Vaalan kunta Vaalantie 14, Vaala Vastuuhenkilö: Tytti Määttä, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lastensuojelutyön toimintakäytäntöjä on kehitetty. Vaalassa on paljon asiakkaita lastensuojelussa ja työkäytännöissä on kehitettävää. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Ei lisämäärärahan tarvetta. Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla vaikeuksia. Yksikössä tulee olla Työnjaollisesti toteutetaan siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. Ei lisämäärärahan tarvetta. 3

4 perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Ei lisämäärärahan tarvetta. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan tarvetta. Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. Ei lisämäärärahan tarvetta, työ tehdään virkatyönä. 4

5 koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä ) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus 25 % = jakautuen vuosille Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Vastuuhenkilö sosiaalijohtaja. Toteutetaan Sosiaalisujuva-hankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Vammaispalvelut Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Kunnissa on ollut huonosti saatavissa pieniä asuntoja, joita ko. asiakasryhmä tarvitsisi. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: perhepalvelujohtaja ja erityisryhmien asumispalveluvastaava. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Asuntojen tavoitelukumäärä tarkentuu. Tarkentuu. Mahdollisesta lisämäärärahasta neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. 5

6 Arvioidaan kevätlukukauden aikana mahdollisuus perustaa Vaalaan oma pienryhmä kehitysvammaisille oppilaille syyslukukauden alusta. Tiivistetään sivistystoimen ja soten yhteistyötä. Vältetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen kunnan ulkopuoliseen opetukseen. Sivistyksen tulosalueelle yksi erityisopettaja. Kesän aikana tarkistetaan tilanne sijoitettujen lasten suhteen, ja mikäli Oulunkaarella on säästymässä rahaa, voidaan määrärahaa siirtää sivistykselle pienryhmän perustamiseen. Työ- ja päivätoiminta Avo- ja tuetun työn lisääminen. Kehitysvammaisten avoja tuettu työ on valtakunnallisten linjausten mukainen kehitysvammaisten työtoimintojen tavoitetila. Työkeskukset ovat työhönvalmennuskeskuksia, jossa/josta valmennetaan ja ohjataan avo- ja tuettua työtä normaaleissa työpaikoissa. Vaalassa on vielä tarvetta lisätä tätä. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja vastaava ohjaaja. Ei lisäresurssin tarvetta. Päihdepalvelut Päihdehuollon avohuollon erityispalveluja tuotetaan lähipalveluna ja työn sisältöjä on kehitetty. Ostettu aikaisemmin Oulun kaupungilta, mistä sitä ei enää saa ostopalveluna. On myös vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi- Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella Ei lisämäärärahan tarvetta. Neuvolapalvelut Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. Ei lisämäärärahan tarvetta. 6

7 Henkilöstöresurssi vastaa suosituksia. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisia työkäytäntöjä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Ei lisämäärärahan tarvetta. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu ja rekrytointiin panostettu. Syksyllä 2011 on täytetty pysyvästi 3/3,5 lääkärin virkaa osa-aikaisilla työntekijöillä. Osa-aikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Odotettavissa on yhden lääkärin siirtyminen eläkkeelle. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Käynnissä on jatkuva rekrytointi. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 30 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Ei lisämäärärahan tarvetta. Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähkö- Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. 7

8 terveyspalvelujen lohkoilla. postilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna oleva psykologin vakanssi. Yhtymähallituksen päätöksellä Utajärvi-Vaala -palvelualueen psykologivakanssin kotipesä siirrettiin Vaalasta Utajärvelle. Palkkakustannusten ja työpanoksen jakautuminen: suunniteltu Utajärvi 60 % ja Vaala 40 %. Vakanssi täytetään niin pian kuin siihen löytyy pätevä ja sopiva työntekijä. Kustannusvaikutus: 40 % psykologin palkkakuluista. Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Osastopaikkojen (hoivapaikat/akuuttihoito) määrä otetaan arvioitavaksi. Ylisuurten potilashuoneitten maksimaalista käyttöä on syytä rajoittaa niin, että 5- hengen huoneet pyritään muuttamaan toiminnallisesti 4-hengen huoneeksi. Osastoon ei kohdisteta vuonna 2012 remonttia. Osaston peruskorjauksen ajankohdan määrittely tehdään kun on selvillä lähivuosien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli turhien investointien välttämiseksi. Kunta remontoi kevyesti 2011 vuoden lopulla Rahkatien kaksi kolmiota kahden asukkaan yhteisasunnoksi, joihin on mahdollista siirtää neljä hoivaosaston asiakasta. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Vastuu: järjestämiskeskus Suunnittelumääräraha kunnan talousarvioon. Hoivaosaston asiakaspaikkamäärän vähentyessä, yhden henkilön työpanoksen siirtäminen väliaikaisesti kotipalveluihin kunnes lomien jälkeen palkataan toinen kotihoidon työntekijä. Dementiayksikön remontin valmistuttua yhden henkilötyöpanoksen siirto 8

9 Laaditaan kokonaissuunnitelma tarvittavista hoitopaikoista, jolla vastataan tulevaisuuden tarpeisiin. Pelakuuhun. Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Röntgenin digitalisointi. Siirtyminen nykyaikaan. Vaikutus kunnan investointeihin Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Perusedellytys tth:n jatkamisena omana toimintana on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Ei vaadi lisävakansseja. Vuodelle 2012 ei muutosta. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoidon tukea maksetaan tuen myöntämisen kriteerit täyttäville henkilöille. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on 38 vuonna Vuonna 2011 määräraha Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vanhuspalvelujohtaja vastaa omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla eli Selvitetään yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa tukipalvelujen (esim. siivous) järjestämistapa kuntalaisille. Vanhus- ja vammaisneuvoston palaute. Työllistämisen kohdentaminen. Vastuutahot: järjestämiskeskus, Vaalan kunta. Ei toistaiseksi lisämäärärahan tarvetta. 9

10 Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Tukipalveluluonteiset tehtävät työllistetyille. Hoitotyöhön koulutettu henkilöstö. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisämäärärahan tarvetta. Ateriapalvelujen osalta selvitetään vaihtoehdot tuottaa ateriapalveluita sekä lauantain ateriapalvelujen järjestäminen. Kotihoidon henkilöstömäärää on lisätty. Hoitajamitoituksessa on neljän työntekijän vaje kotihoidon selvityksen perusteella. Kahden vakanssin lisäys vuonna Rekrytoinnit: vuoden alussa yksi ja kesälomien jälkeen toinen. Kotihoidon henkilöstöön siirretään väliaikaisesti hoivaosastolta yksi htv kevätlukukaudeksi, jotta onnistutaan järjestämään Rahkatien 4 asiakkaan hoito. Vastaavasti kahden tukityöllistetyn vähennys kotihoidosta. Kustannusvaikutus vuositasolla Vuodelle 2012 kohdentuu Työllistämisen määrärahan vähennys, tarkentuu. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Työvuorosuunnittelun kehittäminen. Toteutetaan erillisen hankkeen avulla. Toteutetaan Johtamisen tiekartta -hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Jatketaan kehittämistyötä kuntien päivätoiminnan ohjaajien ja kotihoidon esimiesten kesken. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisämäärärahan tarvetta. Asumispalvelut Ikäihmisten asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa. Ikäihmisille on tarjolla toimintakykyä tukevia senioriasuntoja. Laaditaan asumisen - ohjelma ja kokonaissuunnitelma. Prosessi on työskentelyvaiheessa. Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Tarkentuu. Käydään läpi kuntaseminaarissa. Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä kohdennetaan paremmin vastaamaan kysyntää. Maisemaraporttien avulla seurataan kvartaaleittain talouden ja toiminnan toteutumista. Paikkalukua mää- Vastuutahot: vanhuspalvelujohtaja ja asumisen palveluesimies. Tarkentuu. Pelakuuhun siirtyy terveys- 10

11 rittää ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Asumispalvelupaikkojen määrä 26 omana toimintana, 7 paikkaa ostopalveluna. Henkilöstömitoituksen korjaaminen vakituisella henkilöstöllä tavoitteena. Nykyinen henkilöstömäärä Suopursussa (19 paikkaa) 6.5 työntekijää, mitoitus 0.34 tt/hoidettava. Hoidetaan lisäksi 12 ulkopuolella asuvaa. 3 työllistettyä hoitotyössä. Pelakuussa (6 paikkaa) 3 hoitajaa, mitoitus 0.5 tt /hoidettava. Vuonna 2012 Pelakuun paikkaluku kasvaa kymmeneen. Kunta remontoi kevyesti 2011 vuoden lopulla Rahkatien kaksi kolmiota kahden asukkaan yhteisasunnoksi, joihin on mahdollista siirtää neljä hoivaosaston asiakasta. palveluista osastolta yksi työntekijä, joka on mahdollista sijoittaa väliaikaisesti kotipalveluun mikäli neljän asiakkaan siirto Rahkatielle onnistuu. Lisäksi tarvitaan puoleksi vuodeksi määräaikainen lisähenkilöresurssi.lisäresurssi n kustannusvaikutus puolelta vuodelta on noin vuonna Seuraaville vuosille määräaikaisen henkilön kustannusvaikutus n /vuosi + 8 paikkaa Pelakuu ja Rahkatie. -4 paikkaa hoivaosasto. Yhteensä +4 paikkaa lisää. Hoivahoito Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Maisemaraporttien avulla seurataan kvartaaleittain talouden ja toiminnan toteutumista. Paikkalukua määrittää ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Vastuuhenkilöinä vanhuspalvelujohtaja ja hoivahoidon esimies. Tarkentuu. Ylisuurten potilashuoneitten maksimaalista käyttöä on syytä rajoittaa niin, että 5- hengen huoneet pyritään muuttamaan toiminnallisesti 4-hengen huoneeksi. Osastoon ei kohdisteta vuonna 11

12 2012 remonttia. Osaston peruskorjauksen ajankohdan määrittely tehdään kun on selvillä lähivuosien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli turhien investointien välttämiseksi. Hoivahoidon tiloja on kehitetty valtakunnallisten suositusten suuntaisesti. Pitkäaikaishoidon tilojen saneeraustarve lähiaikoina. Tällä hetkellä on käytössä 5- hengen huoneita ja ne eivät täytä annettuja suosituksia. Alustavia suunnitelmia tehty yhteistyössä kunnan kanssa. Työprosessia jatketaan yhdessä kunnan kanssa. Suunnitelmissa ollut vähentää kolme pitkäaikaishoidon potilaspaikkaa ja muistiyksikköön vastaavasti saneerattaisiin lisäpaikkoja. Tämän seurauksena osastolta siirtyisi noin 1 1,5 henkilön työpanos muistiyksikköön siirtyvien asiakaspaikkojen myötä. Tarkentuu. Vanhuspalvelujen yhteinen tavoite: Apteekkilääkejakelun käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat on selvitetty. Apteekkilääkejakelu on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kustannustehokkuutta parantavaksi toimintamalliksi. Hyödyt: Apteekki vastaa lääkärikonsultaatioista, reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta sekä koneellista lääkkeenjakelusta. Asiakkaat hyötyvät lääkekustannuksissa, hoitohenkilöstön resurssia vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Turvallisen lääkehoidon takaaminen ja lääkevirheiden minimointi. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöinä vanhuspalvelujohtaja ja terveydenhuollon koordinaattori. Paikallisilta apteekeilta pyydetään lausunnot. Apteekkilääkejakelun käyttöönotto ei saa vaarantaa apteekkipalvelujen olemassaoloa paikkakunnalla. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. 2 autoa kotihoidossa ja 2 autoa ateria- ja henkilökuljetuksissa Utajärvi-Vaalan alueella. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö noin / auto / vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna Täsmentyy. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. 12

13 Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hytetyöryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 13

14 4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. Suun terveydenhuolto: Digiröntgen, n euroa, on merkitty kunnan investointiohjelmaan. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna Lisätietoja hankkeista ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteute- 14

15 taan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla Hankkeen kustannusarvio on euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina ja kokonaiskustannusarvio on , josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15

16 6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. VAALAN KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% Perhepalvelut Tuotot ,40 Kulut ,89 Netto ,90 Terveyspalvelut Tuotot ,63 Kulut ,22 Netto ,47 Vanhuspalvelut Tuotot ,06 Kulut ,60 Netto ,49 Raamin lisäys Tuotot 0 Kulut Netto Oma tuotanto yhteensä Tuotot ,58 Kulut ,62 Netto ,17 Työllistäminen ,49 Tukipalvelut ,05 Sote hankkeet ,01 Sisäiset ,90 Oma tuotanto yhteensä ,66 Erikoissairaanhoito Tuotot ,00 Kulut ,73 Netto ,08 Koko kunta yhteensä Tuotot ,15 Kulut ,36 Netto ,10 16

17 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma Talousarvio Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Tytti Määttä Kunnanjohtaja Vaalan kunta 17

18 LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto

19 Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä oleva Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen

20 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 6 % Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 1,90 1,90 2,52 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 34 % 34 % 28 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 6 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 3 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto

21 Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kulut yhteensä Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 97 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat Kuntoutus / terapia-asiakas Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat Kuntoutus / kuntoutusasiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas Kuntoutus / hoitopäivä Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (valtio) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kustannukset yhteensä Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa 21

22 Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Avohuolto, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä Perhepalvelut / hoitopäivä Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 2 % 1 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat Perhepalvelut Jonotusaika kk Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 12 % 7 % 12 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut

23 Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kulut yhteensä Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 49 % 49 % 49 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 98 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 44,40 70,50 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä Suun terveydenhuolto Tuotot Suun terveydenhuolto Netto / asiakas Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO

24 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys 69 % 69 % 86 % Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille (vrk) (keskiarvo) 19,33 25,50 0,00 24

25 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Laboratoriotutkimukset Vastaanotto / tutkimus 5,3 5,7 5,1 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Röntgentutkimukset Vastaanotto / tutkimus 57,0 56,9 63,5 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Sairaankuljetukset Vastaanotto / kuljetus Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Kulut yhteensä Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen