Vantaan esiopetuksen lapset leikkiagentteina I-II Hanke kiinteänä osana kokonaisuutta Opetushallituksen rahoittama hanke Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2014 Jarmo Lounassalo, projektipäällikkö
Tavoitteena hanketyön kytkeminen kehittämistyön jatkumoon Tieto- ja viestintätekniikka pedagogiikan tukena TVT:n käytön myötä on syntynyt kiteytyksiä, joita lyhyesti esitellään Eri yhteyksissä on ollut mahdollista verrata kokemuksia muiden kuntien ja päiväkotien kokemuksiin Johtopäätökset ja kiteytykset ovat olleet hämmästyttävän samansuuntaisia Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2
1. Pienen koulun kokemukset 1990-92 Toiminta pienen ulkomaan koulun esiopetuksen opettajana ja ATK-luokan perustaminen koko koululle Tekstinkäsittelyn periaatteiden opettaminen teknisenä suorituksena oli turhauttavaa sisällön olisi pitänyt tulla äidinkielen tunneilta Rehtorin kanssa keskustellen totesimme, että koneet pitäisi sijoittaa hajautetusti luokkiin. Luokissa tietokoneita hyödynnettäisiin osana opetusta Pienessä koulussa samassa luokkahuoneessa oli useilta vuosiluokilta lapsia ja opetuksen eriyttäminen osa arkea Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3
2. Vantaan Pähkinärinteen päiväkodin kokemukset 1992-(2005 ) Pähkinärinteen päiväkodissa vietiin koneet lapsiryhmiin Ratkaisu osoittautui oikeaksi, sillä lapset opettivat toisiaan ja aikuisia luovilla tavoilla Pelit, romput ja edutainment tulivat tutuiksi Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4 Oivalsimme, että tietokoneen perusohjelmilla voimme tehdä todella paljon (teksti, piirtäminen ja kuva sekä niiden yhdistely) Esimerkiksi sarjakuva ja kirjoittamalla lukemaan oppiminen (vrt. Trageton)
3. Lasten oppiminen näkyväksi Löytöretki lasten ajatteluun Reggio-Emilian innoittamana Vuosina 1994-1998 tehty yhteistyö taiteilijoiden pedagogisten jatko-opintojen ryhmien kanssa TAIK:n taidepedagogiikan laitoksella syvensi näkemystä dokumentaation merkityksestä pedagogiikan kehittämisessä Media näkyy lasten maailmassa enemmän kuin uskommekaan (Estonia, kaksoistornit, tsunami ) Kuva alla kaksoistorneista Jonathan Hobinin näyttelystä Lens Politica 2014 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5
4. TVT tukemaan pedagogiikkaa Kokemuksen sanelemat toimintaperiaatteet 1. Lasten täytyy voida vapaasti käyttää tietokoneita Käyttöjärjestelmän säätäminen oli estetty 2. Vertaisryhmä on tärkeä opettaja Yhteiset kokeilut johtavat luovaan käyttöön 3. Koko elinympäristö opettaa meitä tarvitsemme eläviä kokemuksia Luonto ja lähiympäristön mahdollisuudet (kauppaprojekti) 4. Oppimiskokemuksia voidaan organisoida projekteissa 5. Tietotekniikka on oivallinen väline dokumentointiin 1. Tehdään lapset tietoisemmiksi omasta oppimisestaan 2. Tehdään kasvatustyö näkyväksi vanhemmille ja päättäjille 3. Mahdollistaa oman työn tutkimisen ja paremman suunnittelun Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6
Tietotekniikka elää ja voi hyvin lasten oppimisympäristössä, jos tietotekniikka on saatettu palvelemaan varhaiskasvatusyksikön kasvatuksellisia ja toiminnallisia ideoita Lapsi syntyy aluksi yhden kerran. Koska ja kuinka on mahdollista syntyä toisen kerran riippuu pitkäaikaisesta ja vaivalloisesta työstä oman identiteetin saamisesta. Loris Malaguzzi, Reggio-Emilian varhaiskasvatuksen taustahahmo Tavoitteena on luoda lasten kehitystä tukeva varhaiskasvatus ja syventää ymmärrystä lapsen toisesta kulttuurisesta syntymästä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7
Mikä on tällä hetkellä tärkeää varhaiskasvatuksen kehittämisessä? 1. Aivotutkimuksen mukaan aivot ovat ihmisen muovautuvin elin koko elämän ajan. Kehittyäkseen suotuisasti aivot tarvitsevat vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Erityisen tärkeää on varhaisen vuorovaikutuksen laatu. (Nina Sajaniemi, 2014 luennot) 2. Lapset luovat vertaiskulttuurin kokeillakseen ja ymmärtääkseen omista lähtökohdistaan aikuisten maailmassa havaitsemiaan ilmiöitä. (Corsaro, 2011) Vygotskyn mukaan lasten kehityksen uudet ilmiöt syntyvät aluksi yksilöiden välisinä suhteina ja sitten yksilön sisäistäminä suhteina. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8
jatkoa 3. Leikillä on keskeinen asema lapsen kehityksessä. Leikki on samanaikaisesti kehityksen lähde ja keino, koska se luo lähikehityksen vyöhykkeen. (Vygotsky, 1977, 2003; Hakkaraisen ja Bredikyten mukaan, 2013 s. 49.) 4. Lapset ovat parhaita tietolähteitä pyrittäessä ymmärtämään lapsuutta. (Corsaro, 2011 s. 131) Lapset eivät vain sopeudu (sosiaalistu) yhteiskuntaan vaan he tulkitset oppimaansa (interpretive reproduction) luodessaan omaa vertaiskulttuuriaan. He myös vaalivat omaa tulkintaansa ja liikkumatilaansa toiminnassaan ja leikeissään (protection of interactive space). Vastaus kehittämishaasteeseen Vantaalla ja Vantaan pääkaupunkiseudulla kaupunki, esityksen tekijä on LEIKKI 9
Kuinka voimme toteuttaa kehittämistyön koko kaupungin mittakaavassa? Vantaalla ratkaisu on PAINOPISTETYÖSKENTELY - teema kerrallaan kehittäminen. Samalla hankimme kehittämistyön osaamista tavoitteenamme KEHITTÄVÄ TYÖTAPA! Seuraavassa diassa on tiivistetty kunkin painopoisteteeman idea: I. Lasten toimintaan liittyvästä näkökulmasta ja II. Pedagogisen työn kehittämisen näkökulmasta. Kullakin teemalla on tavoiteltu tiettyjä kehittämisosaamiseen liittyviä taitoja. Tieto ja viestintätekniikka on kytketty osaksi muuta kehittämistä Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10
1. Painopistetyö ja kehittämisosaamisen punainen lanka 4. Leikki (2013-2016) I. Leikki lapsen omana kehitystä edistävänä toimintana lasten aloitteet ja II. Kehittävän työotteen vahvistaminen ja syventäminen coachaavan vuoropuhelun edistäminen / materiaali keskusteluun todellisista tilanteista (videointi, kuvat, lasten tuottama materiaali) Kunta- ja yksikkövasut (2012-2013) I. Varhaiskasvatussuunnitelma työn suuntaajana ja pakkina henkisiä työkaluja II. Rakenteet toiminnan ylläpitämiseksi ja lapsiryhmien toiminnan kannattelemiseksi - Eteneminen kohti syvenevää ja kehittävää työotetta 3. Ympäristö ja luonto (2010-2012) I. Luontokokemus (tunnekokemusten merkitys oppimisessa) II. Rajauksen tietoinen opettelu (VKK-Metron kokemusten hyödyntäminen) Kehittämisen pienet askeleet (snadit stepit) 2. Innostu kielestä (2007-2010) I. Varhainen vuorovaikutus ja yleisemmin vuorovaikutuksen laadun merkitys II. Tavoitteet kunkin ryhmän lähikehityksen vyöhykkeelle - Vertaisoppiminen ja vertaiskäynnit Verkostot: kirjasto, kulttuuritoimi, puheterapia 1. Liikunta projekti (2006-2007) I. Teema kerrallaan: Liikunnan portaat vähittäisen kehittämisen keinona II. Projektivastaavien verkosto ja johtajien rooli pedagogiikan kehittämisessä Aluksi tavoitteena kulkea samaan tahtiin (Liikunnan portaat) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11
2. Leikin painopisteteeman rakenne Kumppanuudet Kulttuuripalvelut (lastenkulttuuri: draama, sadutus ) Kirjastopalvelut (Satudiplomi ) Alueet 4 Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt 84 + 3 Projektivastaavat 120 ja päiväkodin johtajat Luonnos Vk-päällikkö ja tulosyksikön jory Projektivastaavatapaamiset tulosyksikön jory Vk-päällikkö ja Myyrmäki Projektivastaavatapaamiset tulosyksikön jory Vk-päällikkö ja projektivastaavat Myyrmäki Projektivastaavatapaamiset tulosyksikön lajory Vk-päällikkö ja projektivastaavat Myyrmäki Projektivastaavatapaamiset projektivastaavat Myyrmäki projektivastaavat Leikin mentorit johtajatiimeistä (noin 18) Varhaiskasvatuksen johtoryhmä JORY Leikin ohjausryhmä: johto ja 4 päiväkodin johtajaa Leikin pilottiryhmät (12+2) OPH LEIKKIAGENTIT HANKE Projekti A Projekti B Projekti A Projekti B Projekti A Projekti B Projekti Pilotti-ryhmä Pilotti- 1 ryhmä Pilotti- 2 Projekti Pilotti-ryhmä 1 ryhmä 2 12 Kytkentä tutkimukseen ja pedagogiikan kehittämiseen Koulutuksellinen yhteistyö kaikille & VKK-Metro (Hakkarainen, Bredikyte, Munter, Sajaniemi) Verkostoyhteistyö: toimijoina Vantaan varhaiskasvatus ja Vilnan leikkilaboratorio sekä Vilnan päiväkodit (vrt. Kajaani lto koulutus;) Opetushallituksen hankkeet Esiopetuksen lapset leikkiagentteina I ja II = Pilottiryhmän lastentarhanopettajan lapsiryhmä, jossa kehitetään ja dokumentoidaan systemaattisesti leikkiä
Leikin kehittämiseen kytkeytyvät TVT hankkeet 1. Esiopetuksen lapset leikkiagentteina I (2013-2015 kevät) Tiivis kytkentä leikin painopistetyöskentelyn rakenteisiin Videointi ja kuvaaminen sekä editointi Tuonut yhteyden käytännön toiminnan tasoon 2. Esiopetuksen lapset leikkiagentteina II (2014-2016) Jatkaa edellisen hankkeen tavoitteita, mutta hyödyntää tablet laitteita Projektityöntekijän palkkaaminen osaviikkoisena Aikuisen rooli leikissä ja lasten aloitteet tarkastelussa 3. Vantaan sivistystoimen ja tietohallinnon tablet hanke (2014-2015) 2014 hankittiin sivistystoimeen 16000 tabletia -laitetta ja näistä 702 esiopetukseen / varhaiskasvatukseen Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 13
TVT työhön liittyvistä ratkaisuista Yhdyshenkilöverkosto Jokaisessa päiväkodissa on leikin projektivastaava Jokaisessa päiväkodissa on TVT -yhdyshenkilö Leikki agentteihin nivoutuvat järjestelyt Videointiin pystyvät kamerat lapsille kaikkiin yksiköihin Videokamerat kaikkiin yksiköihin Datatykit kaikkiin yksiköihin (videokameraliitäntä ja kaiutin) Photoshop ja Premier Elements kaikkiin yksiköihin Tablet hanke Varhaiskasvatukseen 702 tablet laitetta 138 tabletia G4 yhteydellä (internetin jako muihin laitteisiin), koska langaton verkko päiväkodeissa vasta rakenteilla Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14
Lopuksi erilaisia esimerkkejä Videoklippejä Lasten leikistä Tarinallisesta leikistä aikuisen myötä Aikuisen puuttumisesta Leikistä ja huimauksesta Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 15
Lähteitä: Hakkarainen, P. & Bredikyte, M.(2014). Kehittävän leikkipedagogiikan perusteet; Majavesi: Kogni Oy. Corsaro, W. (2011). The Sociology of Childhood, Third Edition. London: SAGE Pine Forge. Giudici, C. & Rinaldi C. (toim.) (2001). Making learning visible children as individual and group learners. Reggio Emilia: Project Zero, Reggio Children. Piironen, L. (Toim.) (2004) Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY. Krokfors, L. & Kangas, M. & Kopisto, K. (toim) (2014). Oppiminen pelissä Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 16