KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2014

KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2014 SIPOONLAHDEN KOULU REHTORI OPINTIEN TIIMI APULAISREHTORI MIILIN TIEN TIIMI AAMU- JA ILTAPÄIVÄ- TOIMINTA VUOSILUOKAT 1-2VUOSILUOKAT ESIOPETUS 1-2 Tiimipalaveri 2-3 krt/kk JOHTORYHMÄ Kokoontuu joka viikko HENKILÖSTÖKOKOUS 1 krt/kk OPPILASTOIMINTA/ OPPILAIDEN OSALLISUUS OPPILASHUOLTO HALLINTO- JA HUOLTOPALVELUT KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ AAMU- JA ILTAPÄIVÄ- TOIMINTA VUOSILUOKAT 3-6 VUOSILUOKAT 1-2 VUOSILUOKAT 7-9 Tiimipalaveri 2-3 krt/kk TYÖRYHMÄ 1 TYÖRYHMÄ 2 TYÖRYHMÄ 3 TYÖRYHMÄ 4 TYÖRYHMÄ 5 1

KOULUN PAINOPISTEET 2011-2014 Keskeinen päämäärä on tuottaa laadukasta perusopetusta ja tarjota oppimiselle riittävää ja asianmukaista tukea. Opetuksen kehittämisessä käytetään pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, mahdollisimman rikkaita oppimisympäristöjä ja joustavia järjestelyjä niin menetelmien kuin ryhmienkin suhteen. Erityisesti painotetaan seuraavia kohteita: Koulun toimintakulttuuri: yhtenäiskoulukulttuurin luominen Joustavat ryhmittelyt ja opetusjärjestelyt: Pilotteina: Silmu : Esi- ja alkuopetuksen joustavien opetusjärjestelyjen kehittäminen Messi : Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke joustaviin opetusjärjestelyihin vuosiluokille 3-9 Tvt- opetuksen kehittäminen Tarkemmat kuvaukset painopisteistä jäljempänä 3 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Sipoonlahden koulun toimintaa ohjaavat ammatillisuus, kaikkien toimijoiden keskinäinen arvostus ja kunnioitus ja pyrkimys laadukkaan palvelun tarjoamiseen. Sipoonlahden yhtenäiskoulun toiminta rakentuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta, esiopetuksesta, jossa myös päivähoito on koulun alaista toimintaa, sekä perusopetuksesta vuosiluokille 1-9. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisellä pyritään palvelemaan perheiden tarpeita lapsen huolenpitoon silloin, kun vanhemmat ovat töissä. Iltapäivätoiminnan yhteydessä on laajaa harrastustoimintaa, jotta perheelle jäisi enemmän yhteistä aikaa illalla. Oppilaalle tarjotaan moniammatillista yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oikealla volyymilla oikeaan aikaan. Tähän päästään uusilla, joustavilla ja luovilla ratkaisuilla, joissa varioidaan opetusmenetelmiä, - materiaaleja, - ympäristöjä ja - ryhmiä. Tarjotaan haasteita ja motivoivia työtapoja oppilaille, joilla on erityistä kiinnostusta tai lahjakkuutta jollakin alueella. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mahdollistamiseksi opetusryhmät pidetään riittävän pieninä. Oppilaiden edistymistä ja hyvinvointia seurataan moniammatillisesti ja säännöllisesti yhdessä sovituilla menetelmillä. 4 2

KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Oppilashuoltohenkilöstö on mukana kaikissa tuen vaiheissa tiiviissä yhteistyössä sekä oppilaiden että henkilökunnan kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kouluun on laadittu Pol 29 mukainen turvallisuus-suunnitelma. Koulussa käytetään Vertaissovittelua (Verso) ja Kasvatuskeskustelu (KaKe)- sekä KiVa-koulu -toimintaa, jotta oppilaille voidaan tarjota turvallinen oppimisympäristö. Kouluun on luotu selkeä johtamisjärjestelmä, jota kehitetään edelleen, kun pysyvä henkilöstö on saatu rekrytoitua lv. 2011-12 alusta. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan selkeillä rakenteilla ja johtajuussopimuksilla. Ratkaisu- ja voimavarakeskeiset kehityskeskustelut toimivat osaltaan hyvinvoinnin edistäjänä, kun jokaisen henkilökohtaiset näkemykset saadaan osaksi kehittämistoimintaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa. Opettajia koulutetaan uudenlaisiin oppimisympäristöihin, ja opettajilta edellytetään niiden käyttöä. Pyrimme pitkällä tähtäimellä mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön, ja tätä kautta edistämään myös ympäristöarvoja. 5 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Kodin ja koulun välinen hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö on Sipoonlahden koulun toiminnan perusta. Tämä toteutuu järjestämällä tapaamisia ja kohtaamisympäristöjä yksittäisten huoltajien kanssa sekä kaikille vanhemmille yhteisiä tapahtumia. Koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, jonka johtokunnan kokouksiin koulun edustajat osallistuvat säännöllisesti. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana ja koulun kehittäjänä, jolle halutaan osallistamisen kautta antaa ikätasoisesti vastuuta omasta toiminnastaan ja oppimisestaan. Selvitetään mahdollisuutta toiminnalliseen yhteistyöhön ruotsinkielisten koulujen kanssa. Koulutusta ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti itsearviointina. Koulu osallistuu kunnan yhteiseen laatu- ja arviointityöhön. 6 3

TOIMENPITEET YHTENÄISKOULUKULTTUURIN LUOMISEKSI Tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikille sitä tarvitseville oppilaille. Tarjotaan opiskeluun riittävä tuki: seurataan moniammatillisesti säännöllisillä kartoituksilla oppilaiden oppimistuloksia sekä kouluviihtyvyyttä, järjestetään läksyparkki, käytetään joustavia ryhmittelyjä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä, kehitetään systemaattista oppilaanohjausta sekä ala- että yläkoulun oppilaille ja rakennetaan toimivat käytännöt nivelvaiheiden joustavaan sujumiseen. Palkataan kouluun kouluohjaaja/työyhteisöpedagogi, joka voisi opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa yhteistyössä tarjota oppilaille apua ja tukea arkisissa käytännön asioissa. Kehitetään joustavia opetusjärjestelyjä tehostettua ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille ns. Silmu ja Messi -toimintojen kautta. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Oppilashuoltohenkilöstö toimii osana koulun arkea oppilaiden ja henkilökunnan kanssa ja tarjoaa oman ammattitaitonsa kautta näkemyksiä koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja tukitoimien tarjoamiseen oppilaille. 7 TOIMENPITEET YHTENÄISKOULUKULTTUURIN LUOMISEKSI Kehitetään koulun johtamisjärjestelmää ja laaditaan johtajuussopimus, jossa määritellään vastuut ja toiminta-alueet ainakin rehtoreille, johtoryhmälle, tiimeille ja muille toimijoille. Tarjotaan johtoryhmän jäsenille koulutusta ja kehitetään vastuullisen jaetun johtajuuden toimintamallia. Järjestetään säännölliset kehityskeskustelut ja tarvittaessa muita tapaamisia yksittäisten henkilökunnan jäsenten tai tiimien kesken. Pidetään säännölliset henkilöstökokoukset noin kerran kuukaudessa ja tiimi- tai työryhmätapaamiset 2-3 kertaa kuukaudessa tarpeen mukaan. 8 4

SILMU Esi- ja alkuopetuksen joustavien opetusjärjestelyjen kehittäminen TAVOITTEET JA TOIMENPITEET JOUSTAVIEN OPETUSJÄRJESTELYJEN OSALTA Tärkein tavoite esi- ja alkuopetuksen kehittämisessä on laadukkaan opetuksen tarjoaminen, turvallisen oppimisympäristön luominen sekä riittävä ja oikeaaikainen tuki oppimiselle. Menetelmänä käytetään mm. joustavia opetusjärjestelyjä ja moniammatillista yhteistyötä. Varioidaan ryhmien muodostamisessa, opetusmenetelmissä ja muissa opetusjärjestelyissä. Matematiikan, äidinkielen ja uskonnon opetus tullaan pitämään vuosiluokkiin sidotuissa ryhmissä Äidinkielen ryhmä muodostuu oppilaan lähtötason mukaan. Yksittäisten oppilaiden kohdalla liikkuminen ryhmästä toiseen on mahdollista. 0-2 luokkien sekä pienluokan oppilaista kootaan ryhmät, jotka opiskelevat yhdessä taito- ja taideaineita sekä ympäristötietoa. 5

LASTEN JAKAMINEN RYHMIIN Tavoite on jakaa lapset 0-2 luokkien ryhmiin erilaisin perustein aina tarpeen mukaan (oppimisvalmiudet, oppimistyyli, kiinnostuksen kohteet jne.) Variaatioita ei muodosteta liikaa, jotta oppimisessa ja kasvussa säilyy riittävä turvallisuus, rauha ja levollisuus. Yhdessä n. 40 oppilaan ryhmässä on 3-4 aikuista (opettajia, lastenhoitajia ja avustajia). Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin riippuen tunnin sisällöstä (joskus suurryhmäopetus perusteltua). HENKILÖKUNNAN TOIMINTA Luokanopettajat ja lastentarhanopettajat on jaettu kolmeen ryhmään Musiikki & kuvataide Käsityö & liikunta Ympäristötieto Kunkin ryhmän jäsenet suunnittelevat koko esi- ja alkuopetuksen opetuksen oman oppiaineensa kohdalla. Aiheet ja teemat otetaan opetussuunnitelmasta siten, että kolmen vuoden aikana jokainen aihe käsitellään. 6

OPETTAJIEN ROOLIT Yksi opettaja opettaa periaatteessa yhtä matematiikka- ja yhtä äidinkieliryhmää sekä yhtä 0-2 -luokkien oppilaista koostuvaa opetusryhmää. Kaikki tunnit palkitetaan. Laaja-alainen erityisopettaja on etenkin äidinkielen tunneilla mukana luokassa. Ela-opetusta annetaan myös pienryhmässä. MESSI Sipoonlahden koulun tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke joustaviin opetusjärjestelyihin vuosiluokille 3-9 7

MONIAMMATILLINEN OPPIMISYHTEISÖ Mahdollisuus joustavaan ryhmittelyyn ja samanaikaisopetukseen. Mahdollisuus osa-aikaiseen integrointiin myös muille kuin pienryhmän oppilaille tehostetun ja erityisen tuen tasoilla. Opetus aihekokonaisuuksina yli ainerajojen. Yksilölliset oppimissuunnitelmat oppilaille aihekokonaisuuksittain opetussuunnitelman mukaan Erityistä ja tehostettua tukea oppilaan henkilökohtaisen tarpeen mukaan sekä vaihtelevia työmuotoja ja opetusmenetelmiä, jolloin koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet vähenisivät. OPPILAS - OPETTAJA OPPILAS OPETTAJA (+avustaja) + Häiriintymätön oppimisympäristö + Yhteistyö + Yksilölliset oppimistavat + Samanaikaisopetus + Tutut ja turvalliset aikuiset aina läsnä + Moniammatillinen osaaminen + Oppimisen monipuolisuus ja yhteisöllinen oppiminen + Yksinkertaisempi tiedotus, kurinpito ja hallinnointi + Tiivis koti koulu -yhteistyö + Vahvuuksien maksimointi + Tehokas eriyttäminen monipuolisesti + Vertaistuki + Koulumotivaation kasvattaminen ja elämänhallintataitojen kehittyminen + Jatkokoulutuspaikan varmistaminen peruskoulun jälkeen 8

OPPIMINEN Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Oppilaat ryhmissä eri perustein (esim. osaaminen, persoonatemperamentti ja vuorovaikutustaidot). Oppiaineissa hyödynnetään opettajien ja avustajien vahvuuksia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. - Samanaikaisopetus erityisopettaja/luokanopettaja aineopettajien apuna integroituneena oppitunneille - Työssä oppiminen korostuu joustavan perusopetuksen 8.- ja 9. -luokkien oppilailla - Osa-aikainen integrointi myös muille kuin pienryhmän oppilaille: isoista yleisopetuksen ryhmistä Messiin yhdessä ELA-opettajan kanssa TOIMENPITEET - TOTEUTUS Ei selkeitä luokkia 3-9 -luokilla (vsop-opetus) Mukana moniammatillinen tiimi: - Erityisluokanopettaja x 2 - Luokanopettaja - Laaja-alainen erityisopettaja - Koulunkäyntiavustaja x 2 - Kouluohjaaja/työyhteisöpedagogi MESSI :n oppilaat eivät ole mukana jaksojärjestelmässä - Oppimissuunnitelmat opetussuunnitelman mukaan - Painotus aihekokonaisuuksissa projektit yli ainerajojen - Tieto- ja viestintätekniikan tehostettu hyödyntäminen (Fronter, Moodle) 9

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen Sipoonlahden koulussa JOHDANTO Tieto- ja viestintäteknologia tai tieto- ja viestintätekniikka ( TVT) tarkoittaa kaikkia niitä elektronisia medioita, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä. Sipoon kunnan opetussuunnitelmassa on tietostrategiaosio, joka määrää kouluja opettamaan tietotekniikan peruskäytön ja käyttämään sitä opetuksessa. TVT:n käyttäminen opetuksessa on pedagoginen ratkaisu. Sen avulla voidaan siirtyä nykyaikaisiin oppilaslähtöisiin, yhteistoiminnallisiin ja ongelmakeskeisiin työtapoihin. 10

JOHDANTO Mediakasvatuksen aseman vahvistaminen liittyy TVT:n käytön lisäämiseen. Oppilaat kohtaavat jatko-opinnoissa ja työelämässään kaikkialle ulottuvan tieto- ja viestintäteknologian. Sitä tehokkaasti hyödyntävät ovat paremmassa asiassa kuin ne, joille TVT on lähinnä ajanvietettä. Sipoonlahden koulussa on nyt Sipoon paras opetustekninen varustus. Koulussamme on hyvät edellytykset kehittää kattavasti TVT:n opetus- ja oppimiskäyttöä. KEHITTÄMISALUEET JA -TAVOITTEET Opettajat Tekninen osaaminen nostetaan tyydyttäväksi. Jokainen opettaja osaa pulmatilanteessa tehdä yksinkertaisen vikatarkastuksen ja tietää, mistä apua voi saada. Opettajat sitoutuvat kehittämään omaa tietoteknistä pedagogista osaamistaan yhteisöllisesti jakamalla osaamistaan, tietojaan ja hyviä käytänteitä. 11

KEHITTÄMISALUEET JA -TAVOITTEET Oppilaat omaksuvat tiedon etsimisen, arvioinnin ja tuottamisen perustaidot ikäkautensa mukaisesti. hallitsevat sähköisen lukutaidon perusasiat. osaavat tuottaa kuvaa ja tekstiä muihin medioihin jaettavaksi. osaavat käyttää erilaisia ohjelmia ja medioita hyödyllisesti. omaksuvat nettietiketin ja vastuullisen TVT:n käytön. tuntevat sosiaalisen median. KEHITTÄMISALUEET JA -TAVOITTEET Koko koulu - Yhteisten laitteiden käytön pelisäännöt (tietotekniikka, kamerat yms). - Yhtenäinen toimintakulttuuri TVT:n käytössä. - Jokaiselle oppilaalle yhdessä sovittu TVT:n käytön osaamistaso. - Jokainen opettaja käyttää TVT:aa opetuksessaan. - Käytetään jotakin opetusalustaa opetuksessa. - Koulun tietokoneiden käyttöastetta nostetaan. - Koulun sähköistä tiedottamista kehitetään edelleen. - Mahdollistetaan oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttäminen opiskelun tukena koulussa ja kotona. - Lisätään sähköisten oppimateriaalien käyttöä. 12

TOIMENPITEET 2011-2012 Hankitaan selaimessa toimivia opetusohjelmia eri oppiaineisiin oppimisen tueksi. Hankitaan kameroita ja kuvankäsittelyyn sopivia laitteita/ohjelmia. Käytetään sähköisiä oppimateriaaleja. Luodaan koululle Oppiva-TVT rakenne: mm. yhteiset käytännöt ja toimintakulttuuri tvt:n käytössä ) Koulutetaan kaikki opettajat hyödyntämään entistä paremmin koulun omia laitteistoja ja ohjelmia. Varmistetaan henkilökohtaisella ohjuksella jokaisen tyydyttävä tekninen osaaminen ja toiminta pulmatilanteissa. Opettajille hankitaan henkilökohtaiset tietokoneet. Tarjotaan mahdollisuutta kiinnostuneille kouluttautua erityisosaajiksi. Seurataan yhteisten tvt-laitteiden käyttöastetta. Tavoite ainakin 50 %. TOIMENPITEET 2012-2013 Kolmannen ja seitsemännen luokan oppilaille annetaan käyttöön henkilökohtaiset tietokoneet, esim. taulu-pc:t 110 kappaletta. Jatketaan opettajien koulutusta. Täydennetään laitekantaa esim. luokallisella (25 kpl) taulu-pc koneita. Seurataan laitekannan käyttöastetta. Kehitetään kokemusten (raportin) pohjalta koulun Oppiva-tvt rakennetta. Lisätään sähköisen oppimateriaalin käyttöä. Oppilaat tuottavat mediasisältöä jaettavaksi verkkoon. 13

TOIMENPITEET 2013-2014 - Opettajien koulutusta jatketaan. - Seurataan laitekannan käyttöastetta. - Oppiva-tvt -rakenne kehittyy raportoinnin perusteella. - Sähköistä oppimateriaalia otetaan lisääntyvästi käyttöön. - Jatketaan oppilaiden henkilökohtaisen laitekannan hankintaa. KÄYTTÖTALOUS 2011-2012 Palkataan Jopo-opettaja määräaikaisesti lukuvuodeksi 2011-2012. Kustannukset: Koulun tuntikehyksen korottaminen lukuvuodeksi 2011-2012 vähintään 10 tunnilla Palkataan kouluohjaaja/työyhteisöpedagogi määräaikaisesti lukuvuodeksi 2011-2012. Palkkakustannukset: - Syyslukukausi 2011, ei lisäkustannusta - Kevätlukukausi 2012 20 000 Johtoryhmän jäsenten koulutukseen: - Kansalliset yhtenäiskoulupäivät Turussa syyskuussa 2011, ei lisämäärärahan tarvetta vuodelle 2011 Lisäkustannukset: Kevätlukukauden 2012 koulutukseen 1500 14

KÄYTTÖTALOUS 2011-2012 Hankitaan selaimessa toimivia opetusohjelmia eri oppiaineisiin oppimisen tueksi. Lisäkustannus vuodelle 2012 5000 Kameroita ja kuvankäsittelyyn sopivia laitteita/ ohjelmia: digi-/videokameroita 6 kpl á 400 Lisäkustannus vuodelle 2012 2400 Sähköisten oppimateriaalien hankinta, v. 2012 5000 Opettajien TVT-taitoja kehittävään koulutukseen, v. 2012 5000 29 KÄYTTÖTALOUS 2012-2013 Perustetaan Jopo-opettajan virka ja täytetään se 1.8.2012 lähtien toistaiseksi: Palkkakustannus syksylle 2012 25 000 ja 1.1.2013 lähtien 60 000 euroa/vuosi Perustetaan Kouluohjaajan/työyhteisöpedagogin toimi ja täytetään se toistaiseksi 1.8.2012 lähtien: Lisäkustannus 2012 20 000 ja 1.1.2013 lähtien 50 000 euroa/vuosi Hankitaan opetusohjelmia 5000 Hankitaan toiminnallisen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen toteuttamiseen soveltuvaa materiaalia esim. tutkijalaatikoita 4000 Uusitaan liikuntavälineitä ajatellen esi- ja alkuopetusikäisiä lapsia 5000 Täydennetään toiminnallisen matematiikan välineistöä 4000 Hankitaan uusia soittimia 4000 Täydennetään koulukirjastoa 5000 15

KÄYTTÖTALOUS 2013-2014 Täydennetään koulukirjastoa 5 000 Hankitaan puvustusta ja lavastusta teatteriprojekteja varten 5000 Uudistetaan teknisen ja tekstiilityön välineistöä 9000 INVESTOINNIT 2011-2012 Sisustetaan Opintien toimipisteen valopiha yhteistoiminnallista käyttöä varten 10 000 Hankitaan opetusvälineistöä toiminnallisen ja eriyttävän opetuksen järjestämiseen (musiikkiin, ympäristötietoon, liikuntaan, tvt- opetukseen ja muihin oppiaineisiin). Toteutus vuoden 2012 alussa. 10 000 Perustetaan koulukirjasto, jossa on myös kirjasarjoja koko luokalle. Kustannukset muodostuvat kalusteista ja kirja- ym. materiaalihankinnoista. Toteutus vuoden 2011 aikana. 10 000 32 16

INVESTOINNIT 2012-2013 Kolmannen ja seitsemännen vuosiluokan oppilaiden tietokoneet, esim. taulu-pc:t 110 kappaletta á 300 Yhteensä 33 000 33 INVESTOINNIT 2013-2014 Hankitaan henkilökohtainen miniläppäri jokaista oppilasta kohden: Yhteensä 30 000 34 17