KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma sitoo valtakunnalliset tavoitteet yhteen kunnan omista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa. Koulutuksen järjestäjä Yhteystiedot Vastuuhenkilö ja asema organisaatiossa Porvoon kaupunki, koulutuspalvelut Taidetehtaankatu 1, 06100 Porvoo Jari Kettunen, koulutusjohtaja Rikad Lindström, koulutusjohtaja OPPIMINEN YHTEISÖ YKSILÖ OPS tavoitteet ja sisällöt Opetus/ Pedagogiikka Oppija ja oppimistulokset Oppimisympäristöt Ohjaus ja tuki Painopiste Oppimistulosten parantaminen Nykytilan kuvaus Äidinkieli ja matematiikka ovat olleet kunnassamme perusopetuksen seurannan kohteina. PISAtutkimuksiin olemme osallistuneet lähes joka vuosi. Tulokset niistä ovat keskitasoa. Tyttöjen ja poikien erot ovat suuret erityisesti lukemisessa. Olemme perustaneet matematiikan
kehittämistyöryhmän pohtimaan matematiikan opetuksen kehittämistä alakouluissa. Ruotsinkielinen lähikuntien yhteinen PISA-gruppen keskittyy lukutaidon parantamiseen ja erojen pienentämiseen tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi oleme aktivoineet keskustelua oppimistaidoista sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa ja alkaneet kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä. Olemme alkaneet panostaa myös koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin valtion eritysavustuksen avulla. Pyrimme kohdentamaan resursseja niitä eniten tarvitseville (erityisen tuen resurssi, maahanmuuttajataustaisten lasten opetus). Henkilöstölle tarjoamme täydennyskoulutusta Osaavan-hankkeen kautta. Kehitettävää: Seuraamme oppimistuloksia kunnallisella tasolla, mutta tällä hetkellä ei ole selkeää kuvaa siitä, kuinka koulut ovat omia tuloksiaan pohtineet ja ovatko ne laatineet suunnitelmia tulostensa parantamiseksi. Kehittämiskohteet Kehittämiskohde 1. Vahvat perustiedot ja taidot Kaikilla perusopetuksen päättävillä nuorilla on hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä vankat matemaattiset perusvalmiudet 1. Jatkamme äidinkielen ja matematiikan oppimistulosten seuraamista. 2. Kohdennamme resursseja erityistarpeiden mukaisesti esim. lisätunneilla ja/tai tuntiresurssikertoimien avulla. 3. Laadimme toimenpideohjelman matemaattisten valmiuksien ja lukutaidon kehittämiseksi. Ohjelma laaditaan yhteisissä kaksikielisissä työryhmissä. Toimenpideohjelman toteuttamiseen resursoidaan ja sen toteutumista seurataan. 4. Oppilaiden innovatiivisuuden lisäämiseksi kannustamme oppilaita osallistumaan koulun omiin ja valtakunnallisiin kilpailuihin. Vastuut 5. Jatkamme koulutuksellista tasa-arvoa edistävää projektia. Koulutusjohtajat ja koulutusjaostot Rehtorit
Aikataulu Opetustiimi ja sen ohjauksessa olevat PISA-ryhmä ja matematiikan työryhmä Erikoissuunnittelija Kevät 2015 - Matematiikan ja äidinkielen opetuksen kehittämisen toimepideohjelman suunnittelu - Tasa-arvoprojekti jatkuu oman suunnitelmansa mukaisesti. Syksy 2015 - Resursoinnin huomioon ottaminen koulujen tuntikehyksen laadinnassa - Koulut laativat omat suunnitelmansa toimepideohjelman toteuttamiseksi. Kevät 2016 Oppimistulosten arviointi Arviointi ja mittarit Syksy 2016 Lisäresursointi koulujen käytössä Kuntakohtaiset tulokset kansallisissa äidinkielen ja matematiikan testeissä Porvoolaisten oppilaiden osallistujamäärä kansallisissa kilpailuissa Tasa-arvohankkeen arviointi Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma, koulutuspalvelujen tiimien toimintasuunnitelmat sekä koulujen toimintasuunnitelmat Kehittämiskohde 2. Monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat Oppijalla on mahdollisuus opiskella käyttäen monipuolisia, ajanmukaisia, laaja-alaisesti omaa oppimista tukevia työtapoja. 1. Mahdollistamme kaikille oppilaille tieto- ja viestintäteknisten laitteiden sujuvan käyttämisen, luomme oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia sekä käytämme osallistavia ja oppijoita aktivoivia työtapoja. 2. Aktivoimme opetushenkilöstöä keskustelemaan ja kehittämään yhdessä monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja eri verkostoissa. 3. Lisäämme samanaikaisopetusta sekä toisilta oppimista. 4. Koulujen oppimisympäristöjä suunniteltaessa ja peruskorjattaessa huomioimme mahdollisuudet monipuolisiin työtapoihin ja opettajien välisiin yhteistyömahdollisuuksiin. 5. Kannustamme kouluja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja oppimisen kehittämiseksi, esimerkiksi koulupäivän rakenne ja yhteisopettajuuus. Sivistystoimen johto ja koulutusjaostot
Vastuut Aikataulu Opetustiimi ja oppimisympäristötiimi Rehtorit Kevät 2015 Uusien ja remontoitavien koulujen projektisuunnitelmine laatiminen Lukuvuosi 2015-2016 - Uusien ja remontoitavien koulujen rakentaminen alkaa. - Rehtorit kartoittavat mahdollisuuksia projekteihin, joissa on uudenlaista pedagogista ajattelua ja vievät asiaa eteenpäin. - Oppimisympäristötiimi ja opetustiimi suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat oppilaskeskeisten työskentelymentelmien, samanaikaisopettajuuden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kokeiluja. - Sivistystoimen johto ja koulutusjaostot huomioivat talousarviossa, että kouluilla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (langattomat verkot ja laitehankinnat). Arviointi ja mittarit Lukuvuosi 2016-2017 - Projketien ja kokeiluejn tuotosten tarkastelua ja jatkotoimenpiteitä - Uusien ja remontotujen koulujen käyttöön ottaminen Hyvinvointiprofiili Koulujen tunnusluvut Koulujen toimintasuunnitelmat, kunnan opetussuunnitelma HENKILÖSTÖN OSAAMINEN YHTEISÖ YKSILÖ Tiedot Taidot Asenteet Kokemukset Yhteistyötahot Kontaktit Verkostot Painopiste
Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagoginen käyttö Nykytilan kuvaus Opetushenkilöstön ammattitaidon osaamisen kehittämiseen on tarjolla alueellista Osaavakoulutusta. Kehitettävää: Uusi opetussuunnitelma asettaa uusia haasteita opettajalle sekä opettamiseen ja oppimiseen liittyen. Tarvitsemme uusia taitoja sekä uudenlaista ajattelua ja asennetta: tieto- ja viestintätekniset taidot, koululaiseksi kasvamiseen ohjaaminen, opetusmentelmät, oppimisympäristöt jne. Osaamisen jakamisen menetelmien ja mahdollisuuksien kehittäminen. Kehittämiskohteet Kehittämiskohde 1. Täydennyskoulutus vastaa opetussuunnitelman haasteisiin Opettajien osaaminen laaja-alaisessa osaamisessa on hyvällä tasolla. 1. Laadimme rehtoreille laaja-alaisesta osaamisesta tukimateriaalia, jota käytetään kehityskeskusteluissa sekä tulevan lukuvuoden henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelussa. 2. Rakennamme lukuvuoden 2015-2016 OSAAVA-koulutustarjontaa laaja-alaisen osaamisen pohjalta. 3. Teemme koulujen toimintasuunnitelmiin tarvittavat muutokset täydennyskoulutuksen seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Vastuut Aikataulu 4. Käymme kohdat 2-3 läpi yhteisessä rehtorikokouksessa. Osaava-koordinaattorit OPS-koordinaattorit Erikoissuunnittelija Rehtorit Laatuvastaavat Kevät 2015 Osaava-koulutustarjottimen suunnittelu, koulutustarpeiden priorisointi kouluissa ja asian kirjaaminen koulujen toimintasuunnitelmaan
Kevät 2016 Koulujen toimintakertomuksen yhteydessä arvioidaan henkilöstön osaamisesta laaja-alaisessa osaamisessa, minkä perusteella suunnitellaan osallistuminen lukuvuoden 2016-2017 täydennyskoulutuksiin. Kevät 2017 Koulujen toimintakertomusten yhteydessä arvioidaan, millä tasolla opettajien laaja-alaisen osaamisen hallinta on. Arviointi ja mittarit Syksy 2017 Laatuvastaavat laativat kokonaistilanteesta koosteen, joka kirjataan laadun arviointiraporttiin. Koulujen toimintakertomukset Laadun arvioinitiraportti Osaava-raportti, koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, koulutuspalvelujen laadun arviointiraportti Kehittämiskohde 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen olemassa olevaa osaamista jakamalla Tavoitteena on löytää malleja ja luoda mahdollisuuksia osaamisen jakamiselle. 1. Kehitämme opettajainkokouksia osaamisen jakamisen edistämiseksi. Valitsemme koulujen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä kolme pedagogista teemaa, joita käsitellään kolmessa opettajainkokouksessa lukuvuoden aikana. Nämä kokoukset on "korvamerkitty" osaamisen jakamiselle ja pääpaino on yhteisissä keskusteluissa. 2. Kehitämme rehtorikokouksia osaamisen jakamisen edistämiseksi. Valitsemme kolme pedagogista teemaa, joita käsitellään kolmessa rehtorikokouksessa lukuvuoden aikana. Nämä kokoukset on "korvamerkitty" osaamisen jakamiselle ja pääpaino on yhteisissä keskusteluissa. 3. Etsimme yhdessä luovia ratkaisuja lukujärjestystyöhön (yhteisopettajuus, lukujärjestyksen palkitukset jne.) Vastuut 4. Kehitämme osaamisen jakamista tukevia mahdollisuuksia esim. koulujen väliset vierailut, vertaismentorointi, hyvien käytänteiden dokumentointi ja jakaminen verkossa. Koulutusjohtajat Rehtorit OSAAVA-ohjausryhmä
Aikataulu Arviointi ja mittarit Kevät 2015 - Tehdään tarvittavat muutokset koulujen toimitasuunnitelmiin ja käsitellään asia rehtorikokouksessa. - OSAAVA-ohjausryhmässä käsitellään osaamisen jakamisen liittyviä asioita. Lukuvuosi 2015-2016 - Henkilöstöstä koulutetaan "vertaisvalmentajia" OSAAVAtäydennyskoulutuksen avulla. - Keväällä 2016 seurataan, mitä pedagogisia teemoja kouluissa on valittu ja miten niitä on käsitelty. Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset KESTÄVÄ HYVINVOINTI YHTEISÖ YKSILÖ Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Kulttuurinen Painopiste Koulujen ja oppilaitosten työrauhaa ja turvallisuutta tukevan kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen Nykytilan kuvaus TOIMINTAKULTTUURI
Eri kyselyistä saadut tulokset ovat olleet melko hyvät (hyvinvointiprofiili, huoltajakysely ja kunnan henkilöstökysely). Koulujen toimintasuunnitelmissa on painotettu tiettyjä asioita esim. henkilöstön kokouskäytänteiden kehittäminen. Kaikisssa kouluissa on turvallisuussuunnitelma, joka sisältää pelastautumissuunnitelman, kiusaamisen vastaisen suunnitelman, kriisi-/valmiussuunnitelman, liikenneturvallisuussuunnitelman, rasismin vastaisen suunnitelman sekä turvallisuussuunnitelman käsityön sekä fyysiskan ja kemian opetustiloihin. Henkilöstölle järjesteteään säännölllisesti myös täydennyskoulutusta sekä suojautumis- ja poistumisharjoituksia. Kaikissa kouluissa on kerhotoimintaa sekä aika monissa kouluissa myös iltapäivätoimintaa. Jokaisessa koulussa tarjotaan oppilashuollon palveluita ja lisäpalveluita tarjotaan tarvittaessa ennalta sovittujen aikataulujen lisäksi. Koulutuksellisen tasa-arvohankkeen tuen avulla osassa kouluista on lisäresurssina School Coach ja ylimääräisiä koulunkäynnin ohjaajia. Rehtoreiden ja oppilashuollon vuosikellot sisältävät tiedot toteutettavista ja päivitettävistä suunnitelmista. Jokaisessa koulussa on oppilaskunta, ja monissa kouluissa järjestetään kaverioppilastoimintaa. OSALLISUUS Rehtori- ja henkilöstökokouksissa käsitellään yhteisiä asioista ja tiedotetaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön pelisäännöistä. Myös vanhempainilloissa ja oppilaskuntien kokouksissa käsitellään yhteisiä asioita. Tärkeät tiedotteet ja viestit välitetään Pedanet-sivuston ja Wilma-ohjelman kautta. Oppilaat ovat mukana laatimassa koulun järjestys- ja luokkasääntöjä. Kehitettävää: Vanhempainiltoja varten tulisi työstää nykyistä osallistavampi ja keskustelevampi toimintamalli. TYÖRAUHA Nykyiset työrauhaa tukevat järjestelmät: päivitetyt koulun järjestys- ja luokkasäännöt, kolmiportainen tuki, opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Oppilaskunnat nostavat esiin työrauhaan liittyvät haasteet. Kehitettävää: Tuntikehys ja tilat rajoittavat mahdollisuuksia hyvän työrauhan ylläpitämiseksi (suuret ryhmäkoot, vanhat koulurakennukset ja henkilöresurssin pienentyminen).
Oppilaita tulisi osallistaa enemmän työrauhan parantamiseen suuntaavissa toimissa. Kehittämiskohteet Kehittämiskohde 1. Osallisuus - Oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien osallistaminen Mahdollisuus tulla kuulluksi sekä mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa 1. Kehitämme luokka- ja oppilaskuntatoimintaa. 2. Kehitämme vanhempainiltojen käytänteitä ja kirjaamme käytänteet kunnalliseen opetussuunnitelmaan. 3. Käytämme sosiaalista mediaa ja eri kanavia tiedon tehokkaampaan levittämiseen ja kommunikointiin. Vastuut Aikataulu 4. Järjestämme henkilöstölle täydennyskoulutusta henkilöstön, oppilaiden ja yhteistyökumppaneiden osallistamiskeinoista. Koulutuspalveluiden tiimit ja työryhmät OPS-ohjausryhmä (OPS = opetussuunnitelma) OSAAVA-koordinaattorit Kevät 2015 - Osallisuuden ja yhteistyön tiimi laatii uuden toimintamallin vanhempainiltoihin ja oppilaskuntatoimintaan. - OSAAVA-koulutustarjottimen suunnittelussa huomioidaan tarpeet osallistamisen keinoista. Syksy 2015 - Kevään kyselyistä saadut tulokset huomioidaan. - Koulut ottavat käyttöön uudistetun Pedat-sivustonsa. Arviointi ja mittarit Kevät 2016 - Kunnallinen opetussuunnitelma hyväksytään. Huoltajakysely Hyvinvointiprofiili Koulujen itsearviointi Koulujen ja tiimien toimintakertomukset Pedanetin käytön seuranta Kunnallinen opetussuunnitelma Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma ja -raportti
OSAAVA-projektisuunnitelma, -koulutustarjotin ja -kvalitativiinen arviointi Kehittämiskohde 2. Oppimisympäristöjen kehittäminen Turvallisten oppimisympäristöjen ja ajanmukaisten edellytysten luominen oppimiselle ja yhteistyölle 1. Huomioimme tavoitteen uusien koulurakennusten suunnittelussa ja olemassa olevien koulutilojen käyttämisessä parhaalla tavalla tavoitteen saavuttamiseksi. 2. Jaamme resurssit siten, että ne tukevat oppimisympäristöjen kehittämistä. Vastuut Aikataulu Arviointi ja mittarit 3. Edistämme luokkatyörauhaa esim. joustavilla lukujärjestyssuunnittelulla. Koulutuspalveluiden tiimit ja työryhmät OPS-ohjausryhmä (OPS = opetussuunnitelma) Rehtorit Päättäjät/koulutusjaostot Lukuvuosi 2015-2016 - Uusien koulurakennusten suunnitteleminen - Selvitys siitä, miten nykyisiä koulutiloja voi käyttää parhaiten - Resurssien jakaminen oppimisympäristöjen kehittämiseen - Työrauhan edistäminen esim. joustavalla lukujärjestyssuunnittelulla tai muilla toimenpiteillä. Lukuvuosi 2016-2017 - Uusien kolujen rakentaminen - Selvitystyö siitä, miten nykyisiä koulutiloja voi käyttää parhaiten jatkuu. - Resurssien jakaminen oppimisympäristöjen kehittämiseen jatkuu. - Työrauhan edistäminen mm. joustavalla lukujärjestyssuunittelulla tai muilla toimenpiteillä jatkuu Huoltajakysely Hyvinvointiprofiili Koulujen itsearviointi Arviointimittari yhteistyöstä yhteistyökumppananeiden kanssa (puuttuu vielä) Koulujen ja tiimien toimintasuunnitelmat Työpaikkaselvitykset ja -tarkastukset Kunnallinen opetussuunnitelma Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
JOHTAMINEN YHTEISÖ YKSILÖ Strateginen johtaminen Ihmisten johtaminen Prosessien, talouden ja toiminnan johtaminen Kehittämisen ja innovatiivisuuden johtaminen Sidosryhmien johtaminen Tietojohtaminen Painopiste Opetuksen järjestäjän strategisen johtamisen vahvistaminen Nykytilan kuvaus STRATEGIA Ohjaavat a) asiakirjat ja b) strategiarakenne toimivat hyvin: a) johtosäännöt, paikallinen opetussunnitelma, koulukuljetusperiaatteet, laatusuunnitelma b) laatutiimiorganisaatio, työryhmät, opetussuunnitelmaorganisaatio Resurssien käyttö toimii hyvin: satsaamme laatutyöhön ja opetussunnitelmatyhön, henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kehittämiseen Seuranta toimii hyvin, mm. toimintakertomukset, laadun arviointiraportti ja muut seurantakyselyt, oppimistulosten arviointi Kehitettävää: - Koulutuspalvelujen palveluohjelma - Kokonaisvision ja suunnan tarkentaminen - Strategia ei aina välttämättä näy toimintakulttuurin tasolla ts. Miten kehittämistyö näkyy kentällä oppilaan ja opettajan, koulun toiminnassa? JOHTAMINEN Osallistuva johtaminen järjestelmänä toimii hyvin, esim. laatutiimin puheenjohtajat ja jäsenet tiimeissä ja työryhmissä.
Kehitettävää: - Vastuualuerehtorimallista on keskusteltu paljon, mutta asia on jäänyt kesken. - Myös apulaisrehtorin roolia tulisi täsmentää. - Pedagogisen johtamisjärjestelmän kehittäminen, mallintaminen on tarpeen. - Miten koko henkilöstö saadaan tietoiseksi tärkeistä asioista ja linjauksista. (Monet asiat ja viestit menevät rehtorin kautta vai menevätkäö aina samalla tavoin?) - Voidaanko esim. Osaava-koulutuksia ja Veso-koulutuksia hyödyntää strategian integroimiseksi osaksi koulun arkea? - Kokonaisuuden hallinta voisi toimia paremmin, nyt kehittäminen ja johtaminen on hajautettu monelle eri taholle. OSAAMINEN Osaamiskartoitukset on tehty säännöllisesti parin vuoden välein. Kehitettävää: - Onko kaikilla toimintaa johtavilla henkilöillä riittävästi johtamisen osaamista? - Strategisen johtamisen vaikutukset eivät välttämättä näy riittävästi oppimistuloksissa. - Onko kehitettäviin asioihin pystytty järjestämään riittävästi resursseja (esim. matematiikan kehittämistyöryhmän toiminta)? Kehittämiskohteet Kehittämiskohde 1. Johtamisjärjestelmä Vastuut Aikataulu 1. Varmistetaan strategisen johtamisen vaikutukset oppimistuloksiin. 2. Varmistetaan johtamisresurssien kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti. 1. Käymme läpi koulutuspalveluiden johtamisjärjestelmän. 2. Aloitamme vastuualuerehtorikokeilut ja niiden arvioinnin. Koulutusjohtajat Päättäjät/koulutusjaostot Lukuvuosi 2015-2016 - Johtamisjärjestelmän läpikäyminen - Vastuualuerehtorikokeilun suunnitteleminen ja käynnistäminen Lukuvuosi 2016-2017 Lisäkokokeilut ja kokeilujen arviointi Lukuvuosi 2017-2018
Arviointi ja mittarit Uusittu johtamisjärjestelmä käytössä. Johtamisjärjestelmän kehittämisen ja kokeilujen arviointi Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma Kunnan opetussuunnitelma Kehittämiskohde 2. Henkilöstön ja yhteistyötahojen osallistaminen strategiatyöhön 1. Henkilöstö suhtautuu jatkossakin positiivisesti mahdollisuuteen osallistua strategiatyöhön. 2. Yhteistyötahot otetaan laajasti mukaan strategiatyöhön. 1. Tarjomme koko henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua strategiseen kehittämistyöhän jatkossakin (jatkuva, ei lukuvuosiin sidottu). 2. Kehitämme tiedonkulkua ja henkilöstön kuulemisen malleja. 3. Hyväksymme paikalliset sopimukset opettajien lisätyön korvaamisesta. 4. Kartoitamme yhteistyötahot. 5. Aktivoimme sidosryhmät opetussuunnitelmatyöhön. 6. Laadimme opetushenkilöstölle henkilökohtaisen kehittymis- ja osaamissuunnitelman. 7. Otamme rekrytoinnissa huomioon hakijan kehittämissuuntautuneisuuden. 8. Käymme läpi nykyisen tiimirakenteen laatutiimissä. 9. Tarkistamme uuden tiimirakenteen käyttöön ottamisen. 10. Otamme käyttöön pysyvän osallistamismallin. Vastuut Aikataulu Koulutusjohtajat Laatutiimi Rehtorit Päättäjät/koulutusjaostot OPS-ohjausryhmä (OPS = ohjausryhmä) OSAAVA-ohjausryhmä Lukuvuosi 2015-2016
- Koko henkilöstöllä mahdollisuus osallistua strategiseen kehittämistyöhön. - Tiedonkulun ja henkilöstän kuulemisen mallien kehittäminen - Paikalliset sopimukset opettajien lisätyön korvaamisesta hyväksytty - Yhteistyötahojen kartoittaminen - Sidosryhmien aktivoiminen opetussuunnitelmatyöhön Lukuvuosi 2016-2017 - Nykyisen tiimirakenteen läpikäynti laatutiimissä - Tarkistetun tiimrakenteen käyttöön ottaminen - Pysyvän osallistamismallin käyttöön ottaminen Arviointi ja mittarit - Onko kiinnostus osallistua uusittuun tiimirakenteeseen kasvanut? - Miten osallistamismalli on saatu osaksi opetussuunitelmaa? - Osallistamiskeinojen läpikäyminen ja arvioiminen Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma Kunnan opetussuunnitelma