Muisti 30.4.2010 / OHa 1 (6) KAJAANIN KAUPUNKIKESKUSTA HANKE Ohjausryhmän ja työryhmän yhteinen alitusseminaari Maanantaina 26.4.2010 kl 13.00 17.00, valtuustsali, Kaupungintal Seminaarin pj. Terhi Tikkanen-Lindström WSP Finland KAJAANIN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Keskustan kehittämishanke ja tavitteet Rist Hämäläinen, Kajaanin kaupunki Kaupunkikeskustaa lähdettiin kehittämään aktiivisesti 1990 2000 -lukujen vaihteessa, tähän liittyi mm. Raatihuneentrin parantaminen. Samalla perustettiin kaupunkikeskustayhdistys Kakery ry yritysten yhteistyörganisaatiksi, jssa kaupunki n mukana. Keskeisiä kehittämisen syitä vat kaupunkikeskustan vetviman ja kilpailukyvyn ylläpitäminen. Kaupungin keinja n mm. maankäytön ja kaavituksen, rakennetun ympäristön sekä viihtyisyyden saalueilla. Kymmenen vuden takaisen hankkeen jälkeen vetvima paranikin tteutettujen hankkeiden myötä. Arvilta vunna 2011 lähtee liikkeelle Kauppakadun jatkkehittäminen, mikä n suurin investintikhde ydinkeskustassa. Keskeinen tavite n saada yksityiset investinnit liikkeelle samanaikaisesti ja yhteistiminnassa kaupungin kunnallisteknisen rakentamisen kanssa. Kaupunki tukee yksityisiä investinteja mm. paikitusmahdllisuuksia kehittämällä. Tavitteena n mudstaa keskustasta vetvimainen lhune, jka timii samalla asuinalueena. Lisäksi tavitellaan 15 20 milj. eurn yksityisiä investinteja kaupungin investintien lisäksi. Keskeisiä hankkeen tulksia vat yleissuunnitelma, selvitys keskustan timijiden tarpeista, kehittämispanksista ja yhteistimintarakenteista sekä kehittämisen strateginen hjelma. Kaavitustilanne ja kehityshaasteet Kruununpudinmäen siltahanke Keskustan palvelutarjnta Irmeli Hanka, Kajaanin kaupunki Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0 Kainuussa n ture maakuntakaava, jssa Kajaani-Stkam -akseli n määritelty kaupunkikehittämisen alueeksi. Stkamssa paintus n kuitenkin matkailu. Kaupunkimainen timinta keskittyy Kajaanin taajama-alueelle keskustan liepeille. Erityispiirteet Kajaanissa vat Sumen suurin varuskunta ja Paltaniemen kulttuuriympäristö. Lisäksi kaavan kannalta merkittäviä vat mm. vimalaitkset ja tellisuus.
2 (6) Kajaanin yhdyskuntarakenne n rakenteeltaan ikeappinen. Jki halkaisee keskustan; karkeasti phjispulella asuu 1/3, keskustassa jen ja radan välillä 1/3, sekä Lehtikankaan alueella 1/3 väestöstä. Kajaani n keskeinen palvelututtaja phjisille kunnille (Hyrynsalmi, Paltam yms.). Keskustassa n lukuisia kulttuurikhteita. Keskustaajaman sayleiskaava n lähes 20 vutta vanha. Kruunupudinmäen ja uuden sillan salta tehtiin vunna 1992 valinta, että kaavaan ei merkitä Linnansiltaa eikä krvaavaa siltaa. Valtatiesiltja tutkittiin ja yksi vaihteht li Kruunupudinmäki. 90-luvun lpulla tehtiin ympäristövaikutusten arviinti Ajneuvliikenteen pistaminen Kajaanin linnan rauniilta, jssa siltavaihtehtja tutkittiin tarkemmin. Kajaanin kaupunkikeskusta -hankkeessa keskitytään tutkimaan, nk mahdllista rakentaa silta Kruunupudinmäen khdalle. Paikka n hankala ja ympäristön vaatimukset kvat. Asemakaava sekä yleiskaava n jätetty tekemättä siltayhteyden khdalla jen phjispulella, kska siltaratkaisu ei le llut selvillä. Kirjastn itäpulelle n jätetty aukk asemakaavaan samasta syystä. Keskustan suhteen suurin kaavatyö n tehty vunna 1965, jnka jälkeen kaavitus n edennyt pienempinä palina tarpeen mukaan. Uudisrakentamishankkeita n vireillä useissa ydinkeskustan krtteleissa. Suunnittelualueella kaavallisesti haasteellisimpia khteita vat Linnansilta ja tutkittava uusi siltapaikka, katuympäristöjen kehittäminen sekä kauppatri (tehty selvitys timintjen kehittämisestä). Lisäksi prjektialueen ulkpulella merkittäviä kehittämiskhteita vat Kaukametsän ja seminaarin alueet. Kaupunki n mana työnään tutkinut mm. Brahenkadun paikitusta sekä Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen siltaa. Kajaanin palvelurakenteessa ist kaupan yksiköt vat lähellä keskustaa ja muutin kaupalliset palvelut sijaitsevat ydinkeskustassa pääsin maantasssa muutamassa krttelissa Kauppakadulla ja Lönnrtinkadulla. Linja-autasema siirretään tulevaisuudessa rautatieaseman yhteyteen, jllin kaupunkiin syntyy uudenlainen matkakeskus. Asumisen salta merkittävä kehittämiskhde n Rajavartistn alue. Pienempiä khteita vat Suvantranta, nykyinen linja-autasema, jiden lisäksi n yksittäisiä khteita ympäri keskustaa. Liikenteen järjestelmä ja timivuus Esteettömyys Yleisten alueiden ylläpidn haasteet keskustassa Jari Kauppinen, Kajaanin kaupunki Vunna 2007 n tehty edelliset liikennelaskennat. Niiden mukaan keskimääräiset liikennemäärät (ajneuva vurkaudessa) ja erityispiirteet livat seuraavanlaiset: Lönnrtinkatu 19 000, Phjlankatu 13 000, Kauppakatu 5 000, Brahenkatu 4000 (läpikulkua), Linnankatu 9 000 (kapea ajrata, kevyen liikenteen ngelmalliset lsuhteet), Sissikatu 8 000 (vinparkki), Kivuksken silta 14 000. Keskustan liikenteestä suurin sa n läpikulkuliikennettä mm. Vimpeliin (sairaala, pistt) ja erityisesti Linnansillalta Sissikadulle tai Brahenkadulle, jllin vasemmalle kääntyminen n ngelma. Lisäksi Brahenkadun ja Lönnrtinkadun liittymä n liikenteen pullnkaula. Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin 1990-luvun lpulla ja siinä tutkittiin läpiajliikenteen määrää. Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0 Vilkkaimmat liittymät vat Lönnrtinkadun liittymät Phjlankadun ja Kauppakadun kanssa. Autjn vi ulttua phjiseen Teppanan suuntaan jpa kilmetrin. Ruuhkat vat kuitenkin lyhytaikaisia, maksimissaan nin 10 min. Kevyen liikenteen lsuhteet vat pääväylillä keskustaan pääsin kunnssa. Ongelmia n lähinnä keskustan sisällä: Lönnrtinkatu Anttilan khdalla ahdas Kauppakadun phjispulella pyöräily yksisuuntaisesti, liikennemerkkejä ja suuntaa ei kuitenkaan nudateta Muilla keskustan kaduilla pyöräily n ajradalla (yhteyspuutteet)
3 (6) Linnansillalla n nin 1,4 m jalkakäytävät mlemmin pulin ja ajrata 5,5 m leveä, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuusngelmia. Lisäksi sillalla n ajettu ylinpeutta, npeusnäyttötaulu n asennettu 2010 huhtikuussa ja npeustiedt tallennettu Jukkliikenteen vurtarjntaa n lähinnä kulupäivisin, 5-6 linjaa. Pääpysäkit vat Phjlankadulla, jlla sijaitsee paikallisliikenteen terminaali. Lönnrtinkatu n tinen jukkliikenteen pääkatu. Kesäaikaan ajaa vain 1-linja stliikenteenä. Vudessa paikallisliikenteen surite n n. 200 000 matkaa. Pysäköinti n pääasiassa kadunvarsipysäköintiä, jsta merkittävimpiä vat Pikku Phjlankatu n. 230 autpaikkaa (sin aikarajitettuja, sin maksullisia), Kauppakadulla vajaat 100 ap (kurmitusasteeltaan suurin asiintiliikenteessä), Brahenkadulla n. 100 ap (ei aikarajitusta, täyttyy aamusta työmatkalaisista, kiinteistöjen mat tai vieraat autt seisvat myös paikilla). Vunna 1997 tehtiin pysäköintitutkimus, jnka mukaan keskusta-alueella li nin 1000 ap. Nykyisin paikkja n nin 800, ja erityisesti asiintiliikenteen paikat vat vähentyneet. Maanalaista pysäköintiä n yhdeksässä paikassa, jista yleisessä käytössä vat Anttila ja Kauppapaikka 18. Esteettömyyden salta hankalimpia vat kivijalkakauppjen sisäänkäynnit, jissa vi lla muutama prras nustavana katutaslta. Osaan kaupista tarvitsemaan luiskat. Myös yleisten alueiden pintamateriaalit n kettu hankaliksi, esim. Raatihuneentrin nppakiveys. Kunnssapit keskustassa painttuu aamuyöhön liikennemäärien takia. Keskusta n 1. kunnssapitlukkaa. Erityishaasteita kunnssapidn kannalta vat: esteet, kalusteet telineet, pysäköidyt autt lumien kasaaminen pysäköinti- ym. alueille Jalkakäytävien kunnssapit n kiinteistöillä, ja niiden n svittu pitävän kunnssa myös saa kevyen liikenteen väylistä. Lönnrtinkadulla n hiukkasten mittauspiste. Keskustassa käytetään paljn hiekitushiekkaa. Kauppakadun kävelykadun pidentäminen n aiheuttanut pelkja, ja mielipiteiden perusteella kävelypaintteisuus lisi parempi. Yleensä muutsvastarinta vähenee tteuttamisen myötä, kun n humattu muutksen edut. Myös rahanjak muiden palveluiden ja keskustan katuinvestintien välillä n herättänyt keskustelua kaupungissa. Keskustan ja jkirantjen kulttuurihistrialliset arvt vetvimatekijänä Rauni Laukkanen, Kainuun Muse Valtakunnallisesti arvkasta kulttuuriympäristöä keskusta-alueella vat rannat, linnanraunit, jkilaaks tellisine laitksineen(kivukski, Ämmäkski), Kauppakadun funkkistalt, kirkt yms. Arvkhteet vaikuttavat myös keskustasuunnitelman tteutukseen. Suuri muuts puukaupungista kivikaupungiksi tapahtui 1960-luvulla ja esimerkiksi Brahenkadun kerrstalt vat hyvin erilaisia tyyliltään ja samalla lennainen sa rantapuistn maisemaa. Puukaupungista n vanha kirjasttal edelleen jäljellä Linnankadun kulmassa. Brahenkadun rakennukset rajaavat vahvasti kaupunkikeskustan puistn suuntaan. Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0 Keskustassa mittasuhteet vat puukaupungin jäljiltä. Kauppakadulla merkittävä khde n funkkistalrivi, ja Raatihune aina jäljellä leva Raatihuneentrin puurakennus. Raatihuneen takana nykyisin taidemusena timiva funkisrakennus n entinen pliisilaits. Kaupungissa n pikkeuksellisen paljn arkkitehti Ein Pitkäsen suunnittelemia rakennuksia. Keskustassa n tehty rakennusinventinti, ja funkkistaljen esille nstaminen nkin yksi kehittämisen khde. Muita keskeisiä elementtejä vat ympäristö, maisema sekä tellinen ympäristö ja erityisesti linnanraunit muinaismuistkhteena. Keskusta matkailun kannalta nykytila ja kehittämisptentiaali Aila Vähämaa, Kajaanin Inf Keskusta matkailun kannalta, näkökulmia:
4 (6) asukkaat, ihmiset, ympäristö, yritykset, arkielämä, tapahtumat jne. mielikuvat ja paikan henki, brändi (pitää perustua tdellisuuteen) talvisin n hiljaista; aiemmin esillä llut mm Talvikaupunki -knsepti jskus suunniteltu mm. katettua kävelykatua pitää lisätä alueen vetvimatekijöitä, jtta matkailuimag paranee Kauppakatu visi lla lunteeltaan is kauppakeskus (asukkaiden, Kainuun ja matkailijiden) venäläisiä matkailijita paljn vudenvaihteen tienilla kahvilat ja ravintlat kaduille kesäisin trit rajaavat Kauppakadun aktiivisen jaksn, visivat lla vilkkaammassa käytössä etenkin talvisin, lisää myyntitimintaa matkustajalaivat esim. Rehjaan kauppatrilta kauppatrin kehittäminen: kiinteät kahvilat, patsas, veistkset, lumilinna, luistelu, tapahtumat (matkailu, imag, paikallisyhteisö) erilaiset tapahtumat: Runviikk ja markkinakatu, Vihreät Niityt -iskelmäviikk, Kajaani tanssii, Tervasutunäytökset yms. kaupungista puuttuu keskustan puist (esim. Stuttgartissa hyvä tällainen) jkialue, linnan timinnan kehittäminen, esim. tapahtumat (kalastus jne.) jiden avulla matkailijat saadaan liikkeelle vunna 2010 Kalevan Kisat Kajaanissa tulisi ideida hankkeita rhkeasti; esim. vesiliikuntakeskus jen rantaan. Tapahtumatiminta ja keskustan timijat Miariikka Heikkinen, Kajaanin kaupunkikeskusta ry. Kakery ry:ssä n yli 100 jäsentä ja yhdistys n 11-vutias. Jäseninä n mm. kauppiaita, yhdistyksiä, kiinteistöyhtiöitä. Yhdistyksen timinnan tavitteena elävöittää ja parantaa kaupunkikeskustaa. Tapahtumia, jita yhdistys n mukana järjestämässä, vat mm. perinteiset lauluillat kesäkeskiviikkisin Raatihuneen trilla, musiikkia Kauppatrilla kesäperjantaisin, Yritysten yö, Shpping Sunnuntait (jka kuun 1. sunnuntai) sekä Julunavaus. Lisäksi n useita muita yksittäisiä tapahtumia. Kajaaniin llaan kaavailemassa myös mm. stilasmusiikkitapahtumaa, ja Kalevan kisat järjestetään kaupungissa kesällä 2010. Kakery tekee yhteistyötä mm. yrittäjäjärjestöjen ja Nurkauppakamarin kanssa ja timii markkinintikanavana muiden tahjen tapahtumien apuna. Kajaanissa n paljn eri tahja tekemässä eri tapahtumia ja pienellä yksittäisellä panksella saadaan aikaan useita tapahtumia. Kuitenkin keskitetty krdininti kaupungista puuttuu. Suuret tapahtumat järjestetään pääsin Vukatissa, mutta suurten tapahtumien tekijä puuttuu Kajaanista. Kakeryn resurssit vatkin rajalliset etenkin isjen tapahtumien järjestämisessä. Kauppatrilla lisi tilaa ismmillekin tapahtumille. Raatihuneentri n tapahtumien kannalta hyvä, mutta esiintymislava vaatii muutksia esim. säängelmien takia. Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0 Kakery kannattaa kävelypaintteista katua Kauppakadulle. Yrittäjät vat turhautuneita asian viivästymiseen. Kauppiailla n halu kehittää kaupunkikeskustan vetvimaa maa yritystimintaa kehittämällä, mutta myös tarve Kauppakadun rakentamiselle n tdella akuutti. Keskustaan n saatu hyvin suuria marketteja, mutta samalla vaaditaan panstusta myös ydinkeskustan kehittämiseen, jtta asiakkaat kävisivät myös siellä. Vukatin matkailijavirtjen hyödyntäminen n tärkeä näkökulma. Kävelykatujen tai kävelypaintteisten katujen lämmittäminen ei kauppiaiden mielestä le mielekästä, kska talvella kaupungissa lumi saa näkyä myös Kauppakadulla. Keskusta yrittämisen kannalta näkymät ja trendi Osm Arffman, Osuuskauppa Maakunta Päivittäistavarakaupassa nuseva knsepti n lähiruka-/lähipalveluyksikkö, erityisesti keskustissa tai liikenteen slmukhdissa. Syinä tähän n ajan säästäminen ja vaivattmuus. Myös verkkpalvelujen rli kasvaa tulevaisuudessa, mutta kknaismerkitys jää vähäiseksi (lgistiset ngelmat). Häviäviä myymälätyyppejä vat pienet supermarketit ja valintamyymälät sekä perinteisellä mallilla timivat lähi-
5 (6) kaupat. Käyttötavarakaupassa mnikansallisten timijiden suus kasvaa, nyt j nin 15 %, ja suuden arviidaan nusevan 50 %:iin viidessä vudessa. Kauppaa käydään yhä enemmän myös isissa keskuksissa, jihin mennään päiväksi viihtymään. Muuts jhtuu pääsin seuraavista syistä: kivijalkamyymälä vähenevät: hankala liikennesijainti, pysäköintipaikat puuttuvat, suppeat valikimat, krkeat kustannukset, asiintikäyttäytyminen muuttunut hypermarketit, kauppakeskukset yms. lisääntyvät: sijainti, saavutettavuus, parkkipaikat, palvelutarjnta, ist valikimat, edullisuus Kajaanissa n khtuullisen hyvä tilanne. Esim. Prisma sijaitsee hitustien varrella, mutta keskustan lähellä. Silti kaupalla n 1200 autpaikkaa. Autpaikat mititetaan yleensä maksimin mukaan (julu tms.). Hypermarketeista n myös mudstunut vetvimaisia kauppakeskuksia. Kainuulaisista asiakkaista asuu Kajaanin keskustassa 12 %. 2-5 km säteellä asuu 30 %. Tilastllisen laskennan perusteella yli 50 km päässä keskustasta n nin 210 milj kulutusptentiaali. Näiden asiakkaiden hukutteleminen kaupunkiin n tärkeä kysymys. Kaupan kannalta liikennejärjestelyt vat tärkeimmät saavutettavuuden takaamiseksi. Lisäksi kauppapaikalla täytyy lla kaupallinen veturi, esim. tavaratal, stskeskus, ravintlita, palveluita, tapahtumia, viihdettä, matkailua jne. Sumessa triparkit vetävät asiakkaita kaupunkikeskustihin. Keskusta asuinympäristönä Pekka Ojaleht Keskusta-asumisen tärkeitä näkökulmia vat palveluiden saatavuus, asumiskustannukset sekä viihtyvyys. Kajaanissa ngelmia ja haasteita vat: Trit pääsääntöisesti tyhjänä, ei tarpeeksi tapahtumia Kaupungissa kulut sijaitsevat keskellä, kululaiset taas reunilla Samin eläkeläiset asuvat keskellä, stvima asuu reunilla Viihtyvyys: funkkistalt hautautuvat sekalaisen rakennuskannan sekaan. Kiinteistöjen ilmettä tulee parantaa. Ratkaisuna n mm. kaupunkirakenteen tiivistäminen, pysäköinnin laajamittainen suunnittelu sekä yhteistyö suurten kauppaliikkeiden kanssa. Pyrkimys pitäisi lla, että kaupunkikeskusta n kaikkina vudenaikina viihtyisä. Keskusta ja sitä kautta kk kaupunki tulee saada vetvimaiseksi myös muuttliikkeen kannalta. Keskustan asukasphjaa tulee siten lisätä, kska asukkaat kstuvat nykyään pääsin pariskunnista ja sinkuista. Tisaalta keskustan asukasmäärä n viime vusina kääntynyt kasvuun. Lähiaikina tulee mahdllisesti suuri määrä maktitalja markkinille keskustan läheltä. Keskustan kehittämisen esimerkkejä liikenne, pysäköintiratkaisut, katumiljöö, sillat Terhi Tikkanen-Lindström, Liisa Ilveskrpi, Rist Junila ja Antti Karjalainen; WSP Finland Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0 Terhi Tikkanen-Lindström Keskustjen merkitys n histriallinen ja symblinen sekä samalla yhteisöllinen. Siten fyysisten puitteiden muutkset tulee tehdä erityillä harkinnalla eri aikakausien tavitteet ja tyylipiirteet tunnistaen. Oheistapahtumat vat kaupungeissa nykyään erittäin tärkeitä. Keskustan kehittämisessä krstuu myös markkininnin tarve ja brändin luminen. Keskustat vat arki- ja juhlatilaa, missä fyysisten puitteiden tulee lla kunnssa; ylläpit ltava A1-lukkaa. Sisä- ja ulktilan limittyminen ja maanalaiset ratkaisut tulevat krstumaan myös Kajaanissa. Kaupunki, yritykset tai asukkaat yksin eivät saa keskustaa kukistamaan; eri timijiden välisellä yhteistyöllä tämä vidaan saavuttaa. Liisa Ilveskrpi CASE-esimerkkejä keskustan katutilan kehittäminen:
6 (6) Jyväskylä: pureuduttu krtteleiden sisäpihihin, valn kaupunki, valaistuksen kehittämissuunnitelma, taidekaupunki Ktka: ansiituneet taiteilijat saavat suunnitella katutaidetta Oulu: Sumen laajin lämmitetty kävelykeskusta, laadusta ei tingitä Kerava: Sumen ensimmäinen kävelykatu, laadukkaat alikulut, laatu perustuu hyvään hitn, rhkeat ideat kuten urheilukentän muuttaminen vesiaiheeksi, kesällä vähän ihmisiä kaupungissa jten panstetaan kevääseen (kirsikkapuut yms.), alikulusta tehtiin kaupunkiauki, Keravalla ei graffitingelmia Vaasa: Kuumasinkityn teräksen käyttö persnallisesti, maanalainen pysäköintitila miellyttävää ja käyttäjäystävällistä, kknaisuutena laadukasta kaupunkitilaa Kemi: talvikaupunki, krtteleiden sisätiljen hyödyntäminen Imatra: keskustan eheytys rhkeasti, uusi tri, kaksi kansainvälisen tasn tapahtumaa täyttää keskustan aika ajin. Rist Junila Pysäköinti n keskusta-alueen keskeinen vetvimatekijä. Pysäköinnin näkökulmia vat mm.: vurittaispysäköinnin järjestäminen n haasteellista, mutta tehstaa nnistuessaan käyttöastetta Kajaanissa mahdlliset pysäköintilaitsten ja -alueiden hallintmallit tulee selvittää Keskustan pysäköintilaitsten ja -alueiden käyttöaste tulee selvittää pysäköinnin tehkas hjaus, reaaliaikainen infrmaati vähentää turhaa ajamista katuverklla julkisivuja vidaan variida pysäköintitalissa kaupunkitilaan spivaksi pysäköintilaitksissa krstuu käytettävyys ja myös viihtyisyys, erityisesti maan alla maan alla haasteena autpaikan hinta, yhteydet maanpinnalle hidettava hyvin pysäköinnin kehittäminen ltava myös sa kiinteistökehittämistä, esim. Stckmannilla slgan tavaratal alkaa pysäköinnistä kiinteistöjen arvn nuseminen kadun parantamisen myötä Antti Karjalainen Jkilaaksn mahdllinen uusi siltapaikka n erittäin haasteellinen suunnittelun kannalta. Alueella yhdistyvät haastavat maastnmudt histrialliseen kulttuuriympäristöön. Keskeisiä suunnittelunäkökhtia vat krkeusasema, arkkitehtuuri, näyttävyys, mut ja tuentatarpeet. Teknisesti sillan rakentaminen nnistuu, mutta muut ympäristölliset tekijät määräävät sillan muta ja rakennetta. Silta tulee jka tapauksessa palvelemaan ensisijaisesti turvallista ja sujuvaa liikennettä, mutta myös matkailun ja paikkakunnan vetviman näkökulma tulee ttaa humin. Mall: Allmän - Stående - 2003.dt ver 1.0