Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 99. Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 99 Kokoustiedot Aika 25.03.2013 maanantai klo 15:35-17:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi, poistui klo 17.25 109 käsittelyn ajaksi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Pirjo Mutanen Olavi Louko Mauri Suuperko valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja talousjohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja, poistui klo 17.20 105 Timo Kuismin lakiasiainjohtaja, poistui klo 17.25 109 käsittelyn ajaksi Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poistui klo 17.25 109 käsittelyn ajaksi Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen viestintäpäällikkö palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 2 / 99 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.4.2013 28.3.2013 Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 5.4.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 3 / 99 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 99 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 6 Asunnot Oy:n lainoille (Kv-asia) 100 Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja 10 varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 101 1-8 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) 11 102 9-11 Vuoden 2013 helmikuun kuukausiraportti ja siitä 16 aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) 103 12 Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton 20 edustajainkokoukseen, maakuntavaltuustoon ja maakuntahallitukseen (Kv-asia) 104 Espoon edustajien nimeäminen pääkaupunkiseudun 25 neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2014 105 Henkilöstökertomus vuodelta 2012 27 106 Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen 30 107 Valtuustoaloite vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen 34 (Kv-asia) 108 Valtuustokysymys koulujen irtokalustuksesta (Kv-asia) 36 109 13 Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutoksen 38 hyväksyminen, Jousenpuisto, alue 211201 (Kv-asia) 110 Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen 60 suunnitteluperiaatteet, alue 840300 111 14 Nöykkiö, asemakaavan muutoksen hyväksyminen 75 Eestinmalmi IB, muutos, alue 430718 112 15-18 Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen 81 täydennyksen sekä kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Kummelivuorensuun asemakaava-alueella 113 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 89 114 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 94

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 4 / 99 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 21.3.2013 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 5 / 99 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 6 / 99 1288/02.05.06/2013 99 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n lainoille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lakitie 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä 3 280 000 euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 Jälkimaininki 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä 3 970 000 euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 3 Riiantie 1 Lainan saaja Espoon Asunnot Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 7 / 99 Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä 4 500 000 euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 4 Riiantie 4 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä 2 421 000 euroa Laina-aika/lyh. enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta, lyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 tai 12 kk:n euribor, kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 5 takauksista peritään takausprovisio, joka on 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 takauksille ei vaadita vastavakuutta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Asunnot Oy anoo, että Espoon kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n (Lakitie 2) 3 280 000 euron, (Jälkimaininki 2) 3 970 000 euron (Riiantie 1) 4 500 000 euron ja (Riiantie 4) 2 421 000 euron määräisille lainoille. Espoon Asunnot aloittaa vuonna 2013 perusparannuksen neljässä kiinteistössä Lakitie 2, Jälkimaininki 2, Riiantie 1 ja Riiantie 4. Kaikkien kiinteistöjen osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. Lakitie 2 on 22 huoneistoa käsittävä paritalokiinteistö Muuralan kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1983 ja huoneistopinta-ala on 1 728 m2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 8 / 99 Lakitie 2:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina Energia-avustukset Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus Yhteensä 3 280 000 euroa 18 440 euroa 156 000 euroa 3 454 440 euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään pikimmiten. Jälkimaininki 2 on 38 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Espoonlahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1972 ja huoneistopinta-ala on 2 332 m2. Jälkimaininki 2:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina 3 970 000 euroa Energia-avustukset 238 240 euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ 200 000 euroa Yhteensä 4 408 240 euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa 2013. Riiantie 1 on 55 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Kauklahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1984 ja huoneistopinta-ala on 3 109 m2. Riiantie 1:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina 4 500 000 euroa Hissi- ja energia-avustukset 253 220 euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ 220 000 euroa Yhteensä 4 973 220 euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa 2013. Riiantie 4 on 29 huoneistoa käsittävä kerrostalokiinteistö Kauklahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1984 ja huoneistopinta-ala on 1 244 m2. Samassa urakassa uusitaan parkkialueen asfaltointi. Parkkialueella on Riiantie 1, Riiantie 3 ja Riiantie 4:n parkkipaikat. Riiantie 4:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina 2 421 000 euroa Energia-avustukset 6 000 euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus 113 000 euroa Yhteensä 2 540 000 euroa Rakennustyöt pyritään käynnistämään maaliskuussa 2013. Rahoituskustannusten osuus perittävistä vuokrista on noin 50 %. Kaupungin takauksen vaikutus on korkokustannuksia alentava ja se auttaa vuokratason kohtuullisena pitämiseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 9 / 99 Espoon kaupunki omistaa Espoon Asunnot Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2012 ovat 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Tiedoksi - Espoon Asunnot Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 10 / 99 1480/00.00.01/2013 100 Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen Christina Ruthin (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anna af Hällströmin (SFP) tilalle Håkan Blombergin (SFP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kauniaisten kaupungin ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asiantuntijajäsenen Christina Ruthin (SFP) henkilökohtainen varajäsen Anna af Hällström (SFP) on muuttanut pois Espoosta ja menettänyt näin vaalikelpoisuutensa em. tehtävään. Christina Ruthille tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen. Tiedoksi - Valittu - Kauniaisten kaupunki - Anna af Hällström

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 11 / 99 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09) 816 84017 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksen 2 päättää vuoden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa 3 921 406,58 euroa. Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa 245 143,89 euroa. Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä 562 787,37 euroa lisätään rahastopääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä 4 731 266,93 euroa lisätään rahastopääomaan. Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä 94 811,43 euroa vähennetään rahastopääomasta. Vahinkorahaston alijäämä 671 578,78 vähennetään rahastopääomasta. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä 24 486 103,16 euroa kirjataan rahaston tilikauden ylijäämään. Taseen kertyneistä ylijäämistä siirretään kaupungin peruspääomaan 600 000 000,00 euroa. Investointirahaston rahastopääomaa lisätään 72 833 895,47 euroa. Tilikauden ylijäämä 26 079 756,43 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 12 / 99 3 merkitsee Espoon tuottavuusohjelma 2009-2012 loppuraportin tiedoksi Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Tilinpäätös 2012 2 Tuottavuusohjelman loppuraportti 3 Tilinpäätöslisäys Tuloslaskelman liitetiedot 4 Tilinpäätöslisäys Tilinpäätöslaskelmat 5 Tilinpäätöslisäys Konsernitarkastelu 6 Tilinpäätöslisäys Vakuuksia ja vastuusit. liitetiedot 2012 7 Tilinpäätöslisäys Taseen vastaavien liitetiedot 2012 8 Tilinpäätöslisäys Taseen vastattavien liitetiedot 2012 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. Talouden toteutuminen Espoon kaupungin tulos vuodelta 2012 oli kohtuullinen. Kaupungin vuosikate oli 145,5 milj. euroa ja tilikauden tulos 26 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli n. 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Vuosikatetta asukasta kohden kertyi 567 euroa eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2011. Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on korkeintaan kohtuullinen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 13 / 99 Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 252,7 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 7 milj. euroa eli 2,8 prosenttia. Maksutuotot 107,1 milj. euroa nousivat 15,7 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot 51,1 milj. euroa laskivat 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoisten kulujen kokonaismäärä oli 1 512 milj. euroa. Kulut kasvoivat 74 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Kulujen kokonaiskehitys vuonna 2012 oli melko maltillista, sillä se kattoi lähes 4 500 henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 592 milj. euroa, jossa kasvua oli 2,2 prosenttia ja palveluiden ostot 660 milj. euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 131,2 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 9,0 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 16,7 prosenttia toimintakuluista ja tunnusluku laski hieman edellisestä vuodesta. Verorahoituksen kehitys oli vuonna 2012 ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin kaikkiaan 1 249 milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 172,1 milj. euroa, mikä vastaa yli kolmen tuloveroprosentin tuottoa Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 787 henkilöä ja se kasvoi noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen peruspalveluihin. Kaupungin investointeja toteutettiin 218 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi vakaana ja kaupungin pitkäaikaiset lainat lyhenivät 1,3 milj. eurolla. Lautakunnat ja johtokunnat ovat käsitelleet tilinpäätöksen kokouksissaan. Käsittelyn jälkeen kaupungin tilinpäätökseen on tehty ryhmähenkivakuutuskirjauksen oikaisu, jonka johdosta kaupungin tulos parantui n. 2,5 milj. euroa. Oikaisu vaikutti kaikkien toimialojen henkilöstömenojen toteumiin. Tilinpäätösasian liitteenä on tuottavuusohjelma 2009-2012 loppuraportti, joka tuodaan tiedoksi valtuustolle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 14 / 99 Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuonna 2012 yhteensä 53 erilaista tulostavoitetta, joista osa oli kaikille toimialoille yhteisiä tai esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Laskettaessa kaikkien toimialojen tuloskorteissa olevat tulostavoitteet oli Espoo-strategiassa vuodelle 2012 asetettu yhteensä 99 tulostavoitetta. Kaikki 99 tulostavoitetta olivat sitovia. Toimialoilla oli tulostavoitteiden lisäksi omia tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. 28 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Useat tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa ja mahdollinen poikkeama on huomioitu siten useassa kortissa. Valtuusto hyväksyi 12.12.2012 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa. Poikkeamiksi esitettyjen tulostavoitteiden osalta tavoitteet jäivät toteutumatta tai ne toteutuivat osin. Valtuuston käsittelyn jälkeen on ilmennyt muutoksia kolmen tulostavoitteen toteutumissa ja ne ovat toteutuneet, toisin kuin lokakuun kuukausiraportissa on ilmoitettu. Nämä liittyvät toimintakatteen kehitykseen konserniesikunnassa, sivistystoimessa sekä tekninen ja ympäristötoimessa. Tuloksen käsittely Päätösehdotuksessa on esitys tuloksen käsittelystä ja siinä investointirahaston rahastopääomaa lisätään 72 833 895,47 euroa. Investointirahaston pääomaa on vähennetty vuosina 2008-2010 Kehä I:n rakentamisen valtionosuuden rahoittamiseksi. Tehty 72 833 895,47 euron vähennys lisätään rahastopääomaan. Tiehallinto on palauttanut Espoon kaupungille oman osuutensa Kehä I:n rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista korottomana eli 44 578 953,00 euroa tammikuussa 2012 ja 38 261 808,32 euroa maaliskuussa 2013. Menettelytapa on rahaston sääntöjen sekä tehdyn alkuperäisen päätöksen mukainen ja se on käyty läpi tilintarkastajan kanssa. Rahastojen käsittelyesitykset perustuvat rahastojen sääntöihin. Kaupungin peruspääomaa esitetään korotettavaksi 600 000 euroa. Esitys pohjautuu Kuntaliiton talousarviosuositukseen ja tilintarkastajan kannanottoon, jonka mukaan kunnan peruspääomaa on perusteltua kasvattaa jos peruspääoman määrä on olennaisesti pysyvien vastaavien määrä alempi. Peruspääoman korotus on tasetekninen ratkaisu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 15 / 99 Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 16 / 99 1031/02.02.02/2013 102 Vuoden 2013 helmikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee helmikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 siirtää Tapiolan taseyksikön Jousenpuiston kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen varatusta määrärahasta 71 000 euroa Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin sekä korottaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin osakepääomaa 71 000 euroa 3 siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet, yleishallinto - 75 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muu tekninen ja ympäristötoimi rakennuslautakunnan sähköisten työtapojen kehittämiseen. - 22 000 euroa kustannuspaikalle 90068 Kaupunkimittauspalvelu kaupunkimittausyksikön sähköisten palvelujen laajentamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 lisätä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden vuonna 2013 jatkuvien nimettyjen hankkeiden säästyneet määrärahat, 941 Liikenneväylien osalta 8 759 290,83 euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 2 065 200,94 euroa ja 943 Liikuntarakenteiden osalta 2 258 116,57 euroa, vuoden 2013 määrärahoihin, 2 lisätä toimitilahankkeiden vuonna 2012 nimettyjen kohteiden säästyneet määrärahat 16 770 731 euroa Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2013 talousarvion investointimäärärahoihin. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 17 / 99 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Vuonna 2013 jatkuvat työkohteet 10 Vuonna 2013 jatkuvat rakennushankkeet 11 Helmikuun kuukausiraportti Kuukausiraportti Ulkoiset kulut ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 8,6 %. On kuitenkin huomioitava, että viime vuonna alkuvuoden kirjanpidosta puuttui eläkemenojen kirjauksia, jotka kirjattiin vasta myöhemmin keväällä. Näin ollen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia ja kasvu näyttää suhteettoman isolta. Toimialojen ennustetuilla ylityksillä ei tässä vaiheessa ole nettovaikutusta, sillä ylitykset kuluissa nostavat vastaavasti myös tuottoja. Vuoden 2013 talousarvion toteutumisen arviointi kahden kuukauden toteuman perusteella sisältää monia epävarmuustekijöitä. Yleisen taloustilanteen vaikutusta tulopohjan heikkenemiseen on arvioitu alkuvuoden ajan ja on selvää, että verotulojen kehitykseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka heijastuvat jo alkuvuoden toteutumaan. Verotuloja on helmikuun loppuun mennessä kertynyt viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Verotuloja on tilitetty yhteensä 221,2 milj. euroa, mikä on 7,4 milj. euroa (-3,3 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 207 milj. euroa, eli 5,7 milj. euroa (- 2,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty 13,5 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa (-14,6 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveron jako-osuus on pienentynyt sekä ryhmän että Espoon kaupungin osalta. Myös yhteisöveron jako-osuus on pienempi kuin vuonna 2012 (-10,1 %). Tämän hetkisen tiedon mukaan verotuloarvioon sisältyy noin 25 30 milj. euron toteutumisriski. Helmikuun 2013 lopun henkilöstömäärä oli 13 835. Henkilöstöä oli kaupungin palveluksessa 208 henkilöä enemmän kuin helmikuussa 2012. Henkilöstömäärän kasvu on hieman tasoittunut alkuvuoden aikana viime vuoden loppuun verrattuna. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa pysyminen on epävarmassa tulokehitystilanteessa välttämätöntä. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu kohtuullisen runsaaksi ja mahdolliset ylityspaineet on hoidettava sopeuttamalla talousarviota.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 18 / 99 Talousarviomuutokset Kiinteistö Oy Jousenpuiston osakepääoman korotus Kiinteistö Oy Jousenpuisto on kaupungin tytäryhtiö, jonka toisena osakkaana on Länsimetro Oy. Yhtiö rakennuttaa Urheilupuiston metroasemaa ja Jousenpuiston asuntoaluetta palvelevaa pysäköintilaitosta, joka valmistuu tavoitteen mukaan samanaikaisesti metron kanssa vuoden 2015 lopulla. Laitokseen tulee 770 pysäköintipaikkaa, joista 220 metron liityntäpysäköintiä varten sekä 550 kpl alueen asuntojen ja liiketilojen edellyttämiä velvoitepaikkoja. Yhtiö perustettiin 23.6.2011, jolloin sen osakepääomaksi merkittiin tuolloin 7 700 euroa. Yhtiö ei ole perinyt osakkailtaan käyttövastiketta ja kun rakennuttamisesta, takausprovisioista yms. on kertynyt kuluja, vuoden 2012 tilinpäätös on tappiollinen ja osakepääoma on painunut negatiiviseksi. Yhtiön hallitus esittää, että kaupunki ja Länsimetro Oy sijoittavat yhtiöön omaa pääomaa osakeomistustensa suhteessa seuraavasti: Kaupunki 71 000 euroa ja Länsimetro Oy 6 000 euroa investointimäärärahoista. Kaupungin osuus voidaan maksaa Tapiolan taseyksikön Jousenpuiston kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen varatusta 5,6 milj. euron määrärahasta. Ict-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan joustavasti tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on 5.2.2013 esittänyt määrärahan kohdentamista rakennuslautakunnan sähköisten työskentelytapojen kehittämiseen sekä kaupunkimittausyksikön sähköisten palvelujen laajentamiseen. Rakennuslautakunnan sähköisiä työskentelytapoja kehitetään toteuttamalla lupajärjestelmän ja päätöksentekojärjestelmän välille automaattiset yhteydet, minkä seurauksena kokousjärjestelijöiden manuaalinen työ vähenee ja lautakunnan jäsenet saavat kaikki asiakirjat käyttöönsä verkkopalvelun välityksellä. Kaupunkimittauksen uusi palvelu toteutetaan yhteistyössä Turun ja Lahden kaupunkien kanssa ja se mahdollistaa mm. tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakemisen sähköisenä asiointipalveluna. Yli vuodenvaihteen jatkuvien kunnallistekniikan sekä talonrakennuskohteiden määrärahojen uudelleenbudjetointi Valtuusto hyväksyi 5.12.2012 vuoden 2013 talousarvion sekä taloussuunnitelman ja samalla oikeutti teknisen lautakunnan sekä Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunnan jatkamaan vuoden 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 19 / 99 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Tekninen lautakunta esitti 13.2.2013 pitämässään kokouksessa kaupunginhallitukselle, että nimettyjen, yli vuodenvaihteen jatkuvien rakennuskohteiden säästyneet määrärahat yhteensä 13 082 608,34 euroa lisätään vuoden 2013 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Esitys on liitteenä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotti 11.2.2013 kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion investointimenoihin varattuja ja vuonna 2012 säästyneitä määrärahoja vuonna 2013 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 16 770 731 euroa liitteen mukaisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 20 / 99 1325/00.00.01/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 24 18.3.2013 103 Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen sekä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten valinta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 11 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP) Veikko Simpanen (SDP) Matilda Hemnell (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 21 / 99 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 12 Uudenmaan liiton perussopimus Uudenmaan liitto on pyytänyt jäsenkuntia nimeämään edustajansa kuntien edustajainkokoukseen, joka pidetään 23.4.2013 klo 10.00. Kokouspaikkana on Uudenmaan liitto, Maakuntasali, Esterinportti 2 B, Helsinki. Edustajainkokous Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uudenmaan liiton uusi perussopimus on astunut voimaan maaliskuun alussa. Vanhan perussopimuksen mukaan Espoolla oli 3 jäsenen ja varajäsenen edustus edustajainkokouksessa. Paikkajakotoimikunta on tehnyt suosituksen tämän mukaisesti. Uuden perussopimuksen mukaan jokainen jäsenkunta nimeää edustajainkokoukseen yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Maakuntavaltuusto Kuntaa edustavien valtuutettujen lukumäärä ja kunnan ääniosuus määräytyy asukasluvun pohjalta siten, että jäsenkunnista maakuntavaltuustossa on valtuutettu jokaista alkavaa 25 000 kunnan asukasta kohden. Espoon kaupunkia edustavien valtuutettujen lukumäärä perussopimuksen mukaisesti on 10 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä. Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Valtuustossa olevien poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Maakuntahallitus Maakuntahallituksen kokoonpanossa tulee noudattaa alueellista ja kielellistä tasapuolisuutta. Maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi maakuntahallituksen jäsenet ja kullekin varajäsenen. Jäsenkunnista valittavien jäsenten määrä määräytyy kunnan väkiluvun mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 22 / 99 Päätöshistoria Espoon kaupunkia edustavien jäsenten lukumäärä perussopimuksen mukaisesti on 2 varsinaista jäsentä sekä varajäsentä. Edustajien nimeämistä ja toimiohjeen antamista koskeva toimivaltuuden jako Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää kaupungin edustajat edustajainkokoukseen ja antaa heille toimiohjeet. Valtuusto nimeää kaupungin edustajat maakuntavaltuustoon ja antaa heille toimiohjeet maakuntahallituksen jäsenten valinnasta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.3.2013 24 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen varajäsen Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 10 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Antero Laukkanen (KD) (SDP) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Kaarina Järvenpää KD) (SDP) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen varajäsen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 23 / 99 Markku Markkula (Kok.) Johanna Karimäki (Vihr.) x Saija Äikäs (Kok.) x Ali Abdirahman (SDP) Käsittely Esittelijä täydensi päätösehdotusta seuraavasti: Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen Ari Konttas varajäsen Jouni Särkijärvi Ja nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP Veikko Simpanen (SDP) Christina Gestrin (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) Ja nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP) Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton kuntien edustajainkokoukseen varsinainen jäsen Ari Konttas varajäsen Jouni Särkijärvi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 24 / 99 Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan liiton maakuntakuntavaltuustoon seuraavat 11 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Kimmo Oila (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Heikki Seppä (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit) Veera Ruoho (PerusS&Sit) Leena Luhtanen (SDP) Veikko Simpanen (SDP) Christina Gestrin (SFP) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) (Varsinainen jäsen muusta kunnasta) varajäsen Kai Lintunen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Sanna Lauslahti (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Simon Elon (PerusS&Sit) Kurt Byman (PerusS&Sit) Simo Grönroos (PerusS&Sit) Martti Hellström (SDP) (varajäsen muusta kunnasta) (varajäsen muusta kunnasta) Kari Uotila (Vas) Kaarina Järvenpää (KD) 2 nimeää Espoon kaupungin edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntahallitukseen seuraavat 2 henkilöä ja varahenkilöä varsinainen jäsen Markku Markkula (Kok.) (Muusta kunnasta) Johanna Karimäki (Vihr.) (Muusta kunnasta) varajäsen (Muusta kunnasta) Saija Äikäs (Kok.) (Muusta kunnasta) Ali Abdirahman (SDP) Tiedoksi -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 25 / 99 1571/00.00.01/2013 104 Espoon edustajien nimeäminen pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2014 Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää Espoon kaupungin edustajiksi pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2014 seuraavat henkilöt: valtuuston puheenjohtaja Timo Soini (asemansa perusteella) valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markus Torkki (asemansa perusteella) valtuuston toinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Elo (asemansa perusteella) kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Markku Sistonen (asemansa perusteella) valtuutettu Kari Uotila (Vas.) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Pääkaupunkiseudun Yhteistyösopimuksen 2 -kohdassa sovitaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnasta seuraavaa: Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (ruotsiksi Delegationen för Huvudstadsregionen, lyhenne PKS -neuvottelukunta) on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vuosittain tarpeen mukaan 2-4 kertaa. Neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 26 / 99 ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja - hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkeä. Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tiedoksi - Valitut, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 27 / 99 1397/01.00.02/2013 105 Henkilöstökertomus vuodelta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2012 henkilöstökertomuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Henkilöstökertomus 2012 - Henkilöstökertomus 2012 Selostuksessa käydään läpi vuoden 2012 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää tietoja henkilöstöön liittyvien strategisten tulostavoitteiden toteutumisesta, kaupungin henkilöstörakenteesta ja -taloudesta, työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista. Lisäksi henkilöstökertomuksessa on henkilöstöasioihin liittyviä tilastotietoja. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöasioihin liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Strategiset tavoitteet toteutuivat hyvin Espoo-strategian henkilöstöä koskevat tulostavoitteet vuodelle 2012 toteutuivat hyvin. Johtamisen kehittämishanke jatkui ja siihen osallistuivat kaikki kaupungin esimiehet. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät selvästi. Henkilöstömäärä nousi jonkin verran useamman vuoden laskusuunnan jälkeen. Sen sijaan henkilöstömenojen kasvu tasaantui. Vuokratyövoimaa käytettiin jokin verran edellisvuotta enemmän. Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä nousi. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tulokset osoittavat espoolaisten olevan kohtuullisen tyytyväisiä kaupungin palveluihin. Peruspalveluihin kohdennettiin lisähenkilöstöä Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 787 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 28 / 99 pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen peruspalveluihin. Espoolaisia oli yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden 18,6 henkilöä. Henkilöstökustannusten kasvu oli kuitenkin edellisvuoteen verrattuna maltillista (2,6 %). Myös työvoimakustannukset nousivat vain vähän. Sen sijaan vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat vuoden aikana 19 prosenttia. Suurin osa vuokratyövoimasta otettiin Seure Henkilöstöpalvelujen kautta. Vuokratyövoiman käyttöä kasvattivat erityisesti vaikeus löytää tiettyihin tehtäviin tekijöitä kaupungin omaan palvelukseen sekä tilapäiset lisäresursointitarpeet joillakin toiminnan alueilla, kuten vanhusten palveluissa. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi nuorille opiskelijoille lähes 1 700 harjoittelupaikkaa, minkä lisäksi kaupunki otti aiempia vuosia enemmän kesätyöntekijöitä (v. 2011: 581, v. 2012: 705). Vakinaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä oli 80,6 prosenttia. Naisia oli henkilöstöstä 79,6 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta. Henkilöstön koulutustaso nousi hieman. Koulutustasomittain oli 4,9. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi noin kuudessa prosentissa. Vuonna 2012 eläkkeelle jäi 238 henkilöä, joista iän perusteella peräti 84 prosenttia. Työkyvyn perusteella eläkkeelle jääneiden osuus siis pieneni huomattavasti edellisvuosista. Yhä useampi myös jatkaa työssä senkin jälkeen, kun heidän olisi jo ollut mahdollista jäädä eläkkeelle. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 63,2 vuoteen. Seuraavien 10 vuoden aikana arviolta 3 600 henkilöä jää eläkkeelle kaupungin palveluksesta. Henkilöstön työhyvinvointi parani Henkilöstön työhyvinvoinnin koetaan jonkin verran parantuneen. Kunta 10 tutkimuksen tulokset osoittavat työtyytyväisyyden pysyneen pääsääntöisesti ennallaan, mutta sairauspoissaolojen määrä jatkoi selvää laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 16,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 17,3. Neljäsosa henkilöstöstä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen ja työtapaturmakorvausten määrä väheni myös, vaikka ilmoitettujen tapaturmien määrä hieman nousikin. Työsuojelun teemoina vuodelle 2012 olivat työtapaturmien ehkäiseminen ja sisäympäristön paraneminen. Työpaikan ilmapiiri koetaan Kunta 10 tutkimuksen mukaan Espoossa hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella Espoota pidetään myös hyvänä työnantajana; yli kolme neljäsosaa suosittelisi Espoota työnantajana myös kaverilleen. Vuoden kuluessa työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja siihen liittyvää kaupungin sisäistä yhteistyötä eri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 29 / 99 toimijoiden kesken tiivistettiin. Vuoden kuluessa mm. perustettiin työhyvinvoinnin ja työsuojelun koordinointiryhmä. Tämän lisäksi kehitettiin erilaisia työhyvinvointia lisääviä tukimuotoja sekä esimiehille että muulle henkilöstölle. Tavoitteena on, että henkilöstö, jolla todetaan olevan työkykyyn liittyviä riskejä, tunnistetaan hyvissä ajoin, jolloin estetään heidän siirtymisensä pitkäaikaissairaisiin. Vuoden aikana käynnistyi urapalvelut toimintamalli, jolla pyritään löytämään terveydellisin syin tehtäviä vaihtaville uutta työtä kaupungin organisaatiossa. Palkkoja korotettiin virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Uutena palkitsemisen elementtinä pilotoitiin loppuvuodesta henkilöstön nopeaa palkitsemista kertapalkkiokokeilulla. Kokeilun tuloksia analysoidaan vuonna 2013, minkä jälkeen päätetään menettelyn jatkosta. Maahanmuuttajia yhä enemmän Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi 4,6 prosenttiin. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin autettiin maahanmuuttajien rekrytoimallin avulla sekä erillisellä maahanmuuttajanuorten kesätyöllistämiseen kohdennetulla määrärahavarauksella. Monimuotoisuuden johtamiseen liittyvän hankkeen päätteeksi esimiesten käyttöön luotiin työkalupaketti monimuotoisten työyhteisöjen johtamisen helpottamiseksi ( Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen ). Kaupunkilaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin pysyi samalla tasolla kuin monena vuotena aiemminkin. Pääosin espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin palveluihin, vaikka vaihtelua tyytyväisyydessä eri toimintojen osalta onkin havaittavissa. Henkilöstökertomuksen tietoja täydennetään puuttuvilta osiltaan myöhemmin, kun tiedot ulkoisilta yhteistyökumppaneilta ovat saatavissa. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 30 / 99 384/02.05.05/2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 26 18.3.2013 106 Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Vikkula, puh. (09) 816 82709 Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot 23-36 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot 37-50 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Suurpellon markkinointi Oy:n yhtiöjärjestys - Suurpellon markkinointi Tilintarkastuskertomus - Suurpellon markkinointi Oy Tasekirja - Suurpellon markkinointi osakassopimus Suurpellon markkinointi Oy:n osakkaat ovat Espoon kaupunki, 44 %, VVO Kodit Oy, 28 % ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy, 28 %. Osakkaat ovat tehneet keskinäisen osakassopimuksen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 31 / 99 Markkinointiyhtiön tarkoituksena on Suurpellon tunnetuksi tekeminen ja markkinointi. Kaavoituksen edettyä Suurpellon kaava-alueita I ja II laajemmalle yhtiön nykyinen omistuspohja ei ole enää maanomistajia edustava. VVO Kodit Oy ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy haluavat purkaa osakassopimuksen ja luopua osakeomistuksestaan. Asiasta on neuvoteltu kaupungin ja osakkeenomistajien kesken. Kaupan kohteena olevat osakkeet ovat yhteensä 28 kappaletta yhtiön 50 osakkeesta eli 56 % yhtiön osakekannasta. Osakkeen nimellisarvo on 1 000 euroa. Markkinointiyhtiö on vuokrannut Suurpellon Lukutorille sijoitetun infopaviljongin, joka toimii alueen tapahtuma- ja kokoustilana sekä esittelypaikkana vierailijoille. Esitetty korvausmäärä osakassopimuksen päättymisestä perustuu myyjien osuuteen markkinointiyhtiön infopaviljongin vuokraamista koskevasta velvoitteista. Kaupan pääehdot Kauppahinta on 1 euroa erikseen kummankin myyjän osakkeiden osalta. Suurpellon markkinointi Oy:n osakkaiden keskinäisen osakassopimuksen purkautuessa koko osakekannan siirtyessä ostajalle kumpikin myyjä maksaa ostajalle osakekauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä 63 000 euroa korvauksena vapautumisestaan markkinointiyhtiön velvoitteista. Täytäntöönpanoon liittyvät ehdot Päätös on voimassa 30.6.2013 saakka. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.3.2013 26 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot 23-36 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot 37-50 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeen oston.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 32 / 99 Käsittely Esittelijä täydensi päätösehdotuksen kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 Päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot 23-36 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot 37-50 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto), 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 Päättää, että Espoon kaupunki ostaa VVO Kodit Oy:ltä Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeet n:ot 23-36 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:ltä osakkeet n:ot 37-50 (14 kpl) kokonaishintaan 1 euroa, 2 päättää, että yhtiön osakkeiden ostamiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2013 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet, yleishallinto),

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 33 / 99 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisimmista ehdoista, allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeiden oston. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 34 / 99 4465/05.05.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 17 27.2.2013 107 Vanhusasiamies Espooseen, valtuustoaloite Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. (09) 816 23329 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 15 muun valtuutetun 15.10.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite vanhusasiamies Espooseen Johanna Värmälä ja 15 muuta valtuutettua ovat 15.10.2012 allekirjoittaneet valtuustoaloitteen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen. Aloitteen pohjana on 1.7.2013 alkaen asteittain voimaantuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Aloitteessa todetaan, että vanhusneuvoston aseman tulee vahvistua Espoossa ja siten se tarvitsee sihteerin, jotta se olisi yhdenvertainen vammaisneuvoston kanssa, jolla on sihteerinään vammaisasiamies, joka ei ole vammaispalveluista vastaava virkamies. Vanhusasiamies toimisi myös tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen kanssa ja puuttuisi ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin ja toimisi yhteistyössä muiden kuntien vanhusasiamiesten kanssa. Lisäperusteluina todetaan, että asukkailta tulee palautetta, jonka mukaan ajankohtaisista asioista ja palveluista tiedottamista tulisi kehittää. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettiin 28.12.2012 ja se tulee voimaan 1.7.2013. Lain 11 :ssä tarkoitettu vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Espoossa vanhusneuvosto on toiminut vuodesta 1997 alkaen. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii vanhusten palvelujen tulosyksikön erityisasiantuntija.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 35 / 99 Vanhusten palvelujen tulosyksikkö on aloittanut lain edellyttämien toimenpiteiden valmistelun, johon osana kuuluu lain edellyttämät toimenpiteet myös vanhusneuvoston osalta. Valmistelun tulos tuodaan käsittelyyn sen valmistuttua. Valmistelussa huomioidaan ikääntyvien asioita käsittelevän poikkihallinnollisen ryhmän näkökulma vanhusasiamiehen tarve huomioiden. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.2.2013 17 Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 15 muun valtuutetun 15.10.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 36 / 99 1202/02.08.00/2013 108 Valtuustokysymys koulujen irtokalustuksesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. (09) 816 25713 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Tiina Ahlforsin ja 13 muun valtuutetun 26.2.2013 jättämään valtuustokysymykseen sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tiina Ahlfors, Kari Uotila ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet 26.2.2013 valtuustokysymyksen Espoon koulujen irtokalustuksesta. Koulujen irtokalustus on perustavasti pedagoginen asia ja sen on koulujen näkökulmasta tarkoituksenmukaista pysyä sivistystoimen vastuulla. Sisältääkö kirjelmän muotoilu ja tiedoksi merkitseminen kaupunginhallituksessa valmistelukehotuksen tai päätöksen siirtää ensikertainen irtokalustaminen sivistystoimen esikunnasta liikelaitokseen? Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että tällainen siirto tulisi merkittävästi vaikeuttamaan uusien ja peruskorjattavien koulujen toiminnan tarkoituksenmukaista käynnistämistä? Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme, tuleeko kaupunginhallitus toimimaan niin, että koulujen irtokalustus pysyy sivistystoimen vastuulla? Kaupunginhallitus on merkinnyt kysymyksessä mainitun kirjelmän tiedoksi, jolloin voimassaolevaa käytäntöä ei ole muutettu. Voimassaolevan käytännön mukaan koulujen kalustukseen liittyvät asiat määritellään koulusuunnitteluohjeessa sekä kunkin hankkeen hankesuunnitelmassa ja rakennussuunnitelmissa. Tilakeskus laatii koulusuunnitteluohjeen ja suunnitelmat yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tavoitteena on, että koulurakennus sisustuksineen muodostaa toimivan, turvallisen, viihtyisän ja kulutusta kestävän kokonaisuuden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 37 / 99 Tilakeskus tilaa irtokalustesuunnittelun osana kunkin hankkeen arkkitehtisuunnittelutoimeksiantoa. Suunnittelutehtävä käsittää rakennuksen irtokalusteiden, tekstiilien sekä muun sisustukseen liittyvän materiaalin suunnittelun värisuunnitelmineen kalustettavuuskaavioiden pohjalta. Sivistystoimi vastaa irtokalustesuunnittelun ohjaamisesta tilakeskuksen tuella. Työhön sisältyvät neuvottelut siivouspalvelujen ja työpistekalustuksen osalta työsuojelun kanssa. Kaupungin hankintakeskus kilpailuttaa hankinnan. Sivistystoimi päättää irtokalustehankinnasta sekä maksaa irtokalustuksen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 38 / 99 958/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 148 14.11.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26 26.2.2013 109 Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 ), Jousenpuisto, alue 211201 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. (09) 816 82701 Anu Lämsä, puh. (09) 816 24115 Olli Koivula, puh. (09) 81624224 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 9.12.2010 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. Käsittely Kiijärvi poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 4- kohta) Särkijärvi ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Särkijärven ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Särkijärvi ilmoitti eriävän mielipiteensä. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä. Liite 13 Eriävä mielipide

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 39 / 99 Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo ja Kaavamääräykset - Kaavakartta ja Ajantasa-asemakaava - Jousenpuiston tausta ja päätökset tiivistelmä. - Viistokuvat - Havainnekuva - Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Selostus Urheilupuiston metroasema sijoittuu Jousenpuiston kaava-alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista, pysäköintilaitosja liikerakentamista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt. Kaavaan liittyy kaupunginosan rajan siirto. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6348, käsittää korttelin 12133, kortteleissa 15027 ja 15028 olevat autopaikkakorttelit, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2006-2007 nimikkeellä Jousenpuisto 210803. Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 15.8.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 15.8.2007 ja muutettu 15.11.2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 40 / 99 Alueen kuvaus Alue rajautuu Tapiolan urheilupuistoon. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Koivu-Mankkaan tietä, autopaikkakorttelialueet kadun länsipuolella, osa Tonttileikki-nimisestä puistoa sekä urheilupuiston etelänpuoleinen korttelialue. Korttelin eteläreuna rajautuu Merituulentiehen. Alue on rakentamaton. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutoksen alaisen alueen lukuun ottamatta Koivu-Mankkaan tien länsipuolella olevia autopaikkojen korttelialueita, jotka ovat osakeyhtiöiden omistamia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Jousenpuiston alue on merkitty kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi (A1). Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Viheryhteys kulkee suunnittelualueen itälaidassa. Kaupunkikuvallisesti arvokas alue rajautuu idässä kaavaalueen ulkopuolelle. Yleiskaavaan on merkitty maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Yleiskaavassa metroasema on Jousenpuiston kaava-alueen ulkopuolella, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueella(c). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaava on yleispiirteinen. Voidaan tulkita, että C kuvaa metroaseman paikkaa. Yleiskaavan kaavamääräyksellä ei kielletä myymäläkeskittymien tai ostoskeskusten sijoittumista. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 1 on varattu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS), tontti 2 opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (YO), Koivu - Mankkaan tie on katualuetta. Molemmilla korttelialueilla on tehokkuusluku e=0,4 ja kerrosluku 3. Merituulentien varrella on suojaviheralue (EV). Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue 920300. Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 41 / 99 Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti kokouksessaan 13.6.2007 seuraavaa: Asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannata sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. On tutkittava aseman palvelut ajatellen asukkaita, työpaikkoja ja urheilupuiston käyttäjiä. Liityntäpysäköinnin ja urheilupuiston pysäköinnin vuorokäyttö on syytä tutkia. Sijoittelussa otetaan huomioon paitsi nykyinen asunto- ja työpaikkarakenne, myös kasvupotentiaalin alueet. Asemaan tulee vähintään kaksi sisäänkäyntiä. Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä 18.6.2007 Niittymaan / Urheilupuiston asema sijoitetaan urheilupuiston eteläpuolelle kallioresurssien kannalta sopivimpaan paikkaan Jousenpuiston pohjoisosaan. Asemalle suunnitellaan kaksi sisäänkäyntiä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen suunnitteluvarauspäätöksessä 28.9.2009 Jousenpuiston metroaseman alueen länsiosa varattiin H&P Infra Oy:lle ja Pallohonka Oy:lle hotelli/toimistorakennuksen kehittämistä ja suunnittelua sekä toteuttamisedellytysten selvittämistä varten ja Jousenpuiston metroaseman alueen itäosa varattiin YIT Rakennus Oy:lle ja Esport - yhteisöille asuin-, toimistoliikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. Varaukset olivat voimassa 31.5.2010 saakka. Suunnitteluvarauspäätöstä edelsi kaupunginhallituksen päätös hakea ideoita metroasemien ympäristöjen kehittämiseksi. Jousenpuiston metroaseman ympäristön kehittämiseksi tehtiin kolmetoista ehdotusta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 7.6.2010, että Urheilupuiston metroaseman itäpuolinen alue varataan edelleen YIT Rakennus Oy:lle asuin-liikerakennuksen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten 31.12.2010 saakka. Päätöksen mukaan H&P Infra Oy ja Pallohonka Oy saivat selvittää hotellin rakentamista metroaseman alueelle 31.10.2010 asti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 20.12.2010 varata metroaseman lippuhallin itäpuolisen asuin/liikekorttelin alueen edelleen YIT Rakennus Oy:lle. Muut toimijat jätettiin pois varauksesta. Suunnitteluvaraus oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi kokouksessaan 5.12.2011 YIT Rakennus Oy:lle annettua suunnitteluvarausta. Suunnitteluvaraus päättyi 30.9.2012.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 42 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.2.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen iltakoulun 11.2.2010 muistion. Muistion linjauksiin vastattiin päätöksen 8.12.2011 listatekstissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2010 seuraavat kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastasi uudelleen valmistellun suunnitelman mukaisesti päätöksen 14.11.2012 listatekstissä. Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta 2.5.2011. Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös 8.11.2011. Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06.2012 asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.11.2012 uudelleen nähtäville Jousenpuiston asemakaavaehdotuksen MRA 32 :n mukaisesti. Samalla lautakunta kehotti jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivu-Mankkaan tie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi sekä kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Lautakunnan päätös 2+2 -kaistaiseen katuun varautumisesta otetaan huomioon katusuunnitelmaa laadittaessa. Terassitalojen massoittelua on muutettu jonkin verran. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 3.12.2012-7.1.2013. Nähtävillä olon aikana jätettiin 8 kirjallista muistutusta ja 9 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Muistutuksissa rakennusoikeutta ja aluetehokkuutta pidettiin edelleen liian suurena, rakennuksia pidettiin liian korkeana, Koivu-Mankkaan tien liikennesuunnitelmaan sisältyvää, Orionintien kohdalle tulevaa kevyen liikenteen alitusta pidettiin ylimitoitettuna, Jousimiehenreitin siirtoa ja rakentamista lähelle Esport Centerin rakennusta pidettiin vääränä, pysäköintipaikkanormia pidettiin liian pienenä, alueen vaikutusta Tapiolan siluettiin ja kulttuuriympäristöarvoihin pidettiin huonona. Lisäksi muistutuksen mukaan alueesta olisi järjestettävä arkkitehtikilpailu Muistuttajat tekivät konkreettisen ehdotuksen leikata terassitaloista kaksi ylintä kerrosta pois. Länsimetro Oy ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekivät kaavaan ja määräyksiin tarkennusvaatimuksia koskien kuilurakennuksen ja maanalaisen rampin tilavarauksia, jalankulkuyhteyttä Merituulentien alikulusta metroasemalle, pelastusreittejä, asuinrakennusten erillisiä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 43 / 99 porrashuoneita sekä varautumista riittävään sammutusvedensaantiin. HSL esittää liityntäpysäköintipaikkojen määräksi edelleen 330:tä. ELYkeskuksen lausunnon mukaan kuvasovitteiden perusteella maisemalliset vaikutukset Tapiolan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön nähden jäävät verraten vähäisiksi. Nähtävillä olon jälkeen korttelirajoja on tarkistettu Länsimetron lausunnon mukaiseksi. Kahden terassitalon kerroslukua on vähennetty niin, että terassitalot ovat 10, 11 ja 12 kerrosta korkeita massojen kasvaessa idästä päin. Kaupunkikuvallisesti on nähty tärkeänä, että torin laidalla säilyy korkeampi maamerkkirakennus. Kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia mm pelastuslaitoksen lausunnon ja hulevesisuunnitelman tarkistuksen perusteella. Kortteleihin lisättiin liittymäkiellot. Kokonaiskerrosala on vähentynyt 520 k-m2. Asemakaavan muutosehdotus Kaavanmuutoksella mahdollistetaan tiiviin ja omaleimaisen alueen rakentaminen. Metroasema liittyy ympäröivään kaupunkitilaan laadukkaasti rakennetun torin välityksellä. Länsimetron hankesuunnitelmaan kuuluu vain yksi sisäänkäynti metroasemalle. Tärkeänä osana kaavaa on Koivu - Mankkaan tien uusien liikennejärjestelyjen mahdollistaminen. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 8,3 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 3,3 hehtaaria. Suuri osa kaavasta on katua, toria ja paikoitusaluetta. Kaavaehdotuksessa on kolme toriaukion ja kadun toisistaan erottamaa korttelia. Jousenpuistonaukiolle sijoittuu erillinen, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen metroaseman sisäänkäyntirakennus. Aukiota reunustavat 8-kerroksiset asuinrakennukset, joiden maantasokerroksessa on aukiolle avautuvia liiketiloja. Aukion eteläpuoleisessa korttelissa on lisäksi 1 100 k- m2 matalaa liiketilaa. Pohjoisessa on viisikerroksinen pysäköintilaitos, jonne ajetaan Koivu- Mankkaan tien kiertoliittymän neljännestä haarasta. Laitos sisältää sekä liityntäpysäköinnin että koko kaava-alueen autopaikat, yhteensä 760 autopaikkaa. Ajorampin vieressä on ramppi maanalaisen pyörien pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen kolme alinta kerrosta ovat maanalaisia. Kahden maanpäällisen kerroksen päällä on kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennusala ja yhteinen kattopiha. Pysäköintilaitoksen eteläpuolella on kolme terassitaloa. Kaavan eteläisimmässä korttelissa on kahdeksan asuinkerrostaloa, jotka muodostavat tilallisesti hienon piharaitin. Rakennukset ovat kerrosluvuiltaan 4, 5, 6 ja 7. Asuinrakennukset suojaavat pihoja Merituulentieltä ja Koivu - Mankkaan tieltä kantautuvalta liikenteen melulta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 44 / 99 Kaavasuunnittelun alkuvaiheessa teetettiin kaupallinen selvitys, jonka mukaan väestön ja ostovoiman kasvu Jousenpuiston ympäristössä mahdollistaa alle 2000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan, muutamia erikoiskauppoja ja muita kaupallisia palveluita. Liiketila palvelee lähialueen asukkaita ja työssäkäyviä sekä liikuntapalveluiden ja tapahtumien asiakkaita. Jousenpuiston keskuksella ei ole vaikutuksia kaupunkikeskusten (Tapiola, Iso-Omena) kaupan tarjontaan. Yhteys korttelialueille tapahtuu Jousenpuistonkadun kautta. Liikkeen huoltopiha erotetaan katunäkymästä seinillä tai liukuovilla. Kadun varressa on metron saattoliikennepaikkoja. Kaava-alueen pohjoisreunassa kulkee Jousimiehenraitti, jossa sallitaan vain kävely ja pyöräily. Etelämpänä, alueen keskellä kulkee yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu Jousenpuistonkatu, jolla tontille ajo on sallittu. Yleiskaavan mukainen pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys kulkee kaavan itäpuolella. Puistot ja yleiset alueet Tonttuleikki-niminen puistoalue pienenee, kun Orionintien katulinjausta siirretään etelään. Metron sisäänkäyntirakennuksen ympärillä olevaa toria ja katualueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan julkisten tilojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. jalankulkuun ja sen sujuvuuteen. Väylien tulee olla riittävän leveitä ja laadultaan korkeatasoisia. Kalusteiden, pintamateriaalien, valaistuksen ym. tulee olla ilmeeltään julkisten tilojen arkkitehtuuriin ja katuympäristöön sopivia. Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma sekä maankäytönsuunnitelma, jotka tähtäävät muotokieleltään yhtenäiseen ja laadultaan korkeatasoiseen ympäristöön. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Jousenpuiston asemakaava-alueelle tehtiin vuosina 2009 ja 2010 selvityksiä, joissa selvitettiin liito-oravan ja viitasammakon esiintymistä. Jousenpuiston asemakaava-alueella ei todettu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia eläinlajeja. Alueelta ei tavattu myöskään harvinaisia kasvilajeja. Ennen metrotyömaata, kaivannon rakentamista ja ojan ruoppaamista, korttelialueen itäosassa kasvoi leveän ojan reunoilla puustoa. Keskellä korttelia oli joutomaata, joka toimi viimeksi varastoalueena. Etelässä on vielä hoidettua puistoa, jossa kulkee kevyenliikenteen reitti Merituulentien suuntaisesti. Katujen varsilla ja Tonttuleikki-puistossa on paljon lehtipuita ja pensaita. Aiemmassa kaavan suunnitteluvaiheessa teetetty mikroilmastoselvitys osoitti kaavaehdotuksen maankäytön suunnitelmasta ne paikat, joissa tuulet ovat häiritsevän voimakkaita ilman toimenpiteitä. Kaavassa määrätään, että oleskelualueet tulee suojata häiritsevän voimakkailta tuulilta kasvillisuudella ja tuulensuojarakenteilla. Liikenne ja melusuojaus Liikenne johdetaan Jousenpuiston alueelle kahdesta liittymästä Koivu - Mankkaantieltä. Alueen keskellä oleva uusi katuyhteys,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 45 / 99 Jousenpuistonkatu, ohjaa liikenteen t-liittymän kautta alueen kortteleihin, metron saattoliikennepaikoille sekä liiketilan huoltotilaan kadun pohjoispuolella. Tontunmäentien kiertoliittymästä on toinen yhteys suunnittelualueelle. Kiertoliittymän läntinen haara johtaa suoraan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko kaava-aluetta. Pysäköintilaitoksessa on asukkaiden pysäköinti, metron liityntäpysäköinti sekä liikkeiden asiakaspysäköinti. Kevyen liikenteen väylät menevät liittymän kohdalla nykyisten korttelialueiden päälle. Korttelialuetta muutetaan katualueeksi niin, että toinen pienenee noin 20 m2 ja toinen noin 70 m2. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee uusi Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien 4-haarainen kiertoliittymä. Yksi haara toimii Tapiolan urheilupuiston keskeisenä liittymänä. Liittymään osoitetaan kevyen liikenteen alikulku. Tekninen keskus on teettänyt Sito Oy:llä vaihtoehtoisia suunnitelmia Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyistä. Suunnitelmia vertailtiin toimivuustarkastelun perusteella. Kaavassa Koivu-Mankkaantie on Merituulentien ja Tontunmäentien välillä 1+1 -kaistainen ja jatkuu sen jälkeen 2+2 -kaistaisena. Metron saattoliikennepaikkoja on osoitettu 10 kpl, ja ne sijaitsevat Jousenpuistonkadun ja Koivu-Mankkaan tien varressa. Metron liityntäpysäköintipaikat (200 kpl) osoitetaan paikoituslaitokseen. Paikoituslaitoksessa on lisäksi liiketilojen ja asukkaiden pysäköintipaikat. Julkiselle alueelle tulee 500 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään puolet on oltava katettuja. Kaavoituksen yhteydessä on tehty pyöräilyn edistämistä varten konsulttityö, Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja. (Strafica 2011) Työn tavoitteena oli varmistaa, että metroaseman sekä sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet erillisenä kulkumuotona. Työtä on käytetty suunnittelun lähtökohtana esimerkiksi huomioimalla työssä esitetyt yhteystarpeet. Alueen kevyen liikenteen yhteydet pohjautuvat nykyisiin Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien kevyen liikenteen väyliin. Jousimiehenreitti on tärkeä itä-länsi suuntainen yhteys kaava-alueen pohjoisreunassa. Metroaseman kohdalla jalankulun ja pyöräilyn roolia korostetaan korotetulla liittymäalueella. Metro- ja eteläkorttelien välinen kevyen liikenteen yhteys luo yhteyden sekä etelään Merituulentien nykyisen alikulun kohdalle että pohjoiseen urheilupuiston suuntaan. Orionintien kiertoliittymän eteläpuolelle toteutettava alikulku luo sujuvan ja turvallisen pyöräilyn ja jalankulun yhteyden metroasemalle myös pohjoisen suunnasta. Koivu- Mankkaan tien ja Merituulentien itäpuolella on varaus kevyen liikenteen ylikululle. Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien liikenne aiheuttaa liikennemelua kaava-alueelle. Ensimmäisessä ehdotusvaiheessa tehtiin meluselvitys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 46 / 99 Selvityksestä nähtiin, että uudet asuinrakennukset voidaan sijoittaa niin, ettei liikennemelu ylitä oleskeluparvekkeille tai - pihoille Valtioneuvoston antamia raja-arvoja. Melulaskennan tulosten mukaan kaavamääräykseen merkitään uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Lähtökohtana on, että asuntojen päiväajan keskiäänentaso ei saa ylittää 35 db eikä yöajan keskiäänentaso 30 db. Parvekkeiden ja pihojen keskiäänentaso ei vastaavasti saa ylittää ohjearvoja 55/45 db. Vuoden 2020 liikennemäärä on arvioitu olevan Merituulentiellä n. 15 000 (KVL) sekä Koivu-Mankkaantiellä n. 13 000 (KVL). Näillä tiedoilla YTV:n taulukot (YTV, liikenteen jäljet 2000) antavat asuinrakennusten minimietäisyydeksi kadunreunasta 10,5 m sekä 9 m. Asuinrakennukset sijoittuvat kaavan mukaan minimietäisyyksien ulkopuolelle, joten kaavan mukaiselle alueelle voidaan sijoittaa asumista tällä perusteella. Autopaikkanormi asunnoille: vähintään 1ap/100k-m2. Liiketilojen autopaikkanormi: vähintään 1ap/50k-m2. Asunnoille, joiden autopaikat ovat vuoroittaiskäytössä (autopaikat nimeämättömiä), tulee osoittaa vähintään 1 ap/110k-m2. Nimistö Uudet nimet liittyvät Jousenpuiston alueen nimeen. Uusi katu on nimeltään Jousenpuistonkatu Bågparksgatan. Nimi ulottuu myös katualueen jatkeena asuinkorttelin läpi kulkevalle kevyen liikenteen osuudelle. Kaavaalueen itälaidalla on Jousenpuistonpolku. Kevyen liikenteen tie on Jousimiehenreitti Bågskyttestråket ja metroaseman aukio on nimeltään Jousenpuistonaukio Bågparksplatsen. Kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien ja Orionintien risteyksessä on nimeltään Pallonkierre Skruven ja kiertoliittymä Koivu-Mankkaan tien, Tontunmäentien ja Jousimiehenreitin risteyksessä Jousenkierre Spiralen. Tuleva Merituulentien ylittävä silta, jolle on aiemmin suunniteltu nimeä Niittymäensilta, saa kuvaavamman ja erottuvamman nimen Jousensilta Bågbron. Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistönsuunnittelu suosittelee käytettäväksi metroaseman nimenä Jousenpuistoa Urheilupuiston sijaan. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 8,30 ha. Siitä noin 3 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,3 ha on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, 0,75 ha autopaikkojen korttelialuetta, 3,4 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää, 0, 55 ha torialuetta ja sekä 0,3 ha suojaviheraluetta. Rakennusoikeutta on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) 43 980 k- m2 ja asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) 6 550 k-m2. Liiketilaa mahdollista rakentaa yhteensä 2 400 k-m2. Kaikki rakennusoikeus on uutta. Korttelitehokkuusluku; kerrosalan suhde korttelin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 47 / 99 pinta-alaan on AL-1-korttelissa noin e= 2,31 ja AK-1-kortteleissa noin e=1,48. Kaavan rakennusoikeus on yhteensä 51 530 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,62. Rakennusoikeus mahdollistaa noin 960 uutta asukasta (50 kem2/asukas). Kaavan valmisteluun liittyvät suunnitelmat Kaavan maankäytön suunnittelua on kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa tehnyt Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Arkkitehtitoimisto on ollut mukana kaavan valmistelussa ja suunnittelussa sen vireilletulosta lähtien. Liikenne- ja maisemasuunnittelijana on toiminut Sito Oy. Kaavasuunnittelu perustuu seuraaviin selvityksiin: Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvot. Enviro, 2009 Jousenpuiston asemakaava-alueen luontoarvojen täydennysselvitys, Enviro 2010 Koivu-Mankkaan tien liikennejärjestelyt, Sito Oy, 2010, 2012 Maankäytön suunnitelmat, Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 2012 Liikennesuunnitelmat, Sito Oy, 2012, 2013 Maisemasuunnitelma, Sito Oy, 2012, 2013 Urheilupuiston metroasema, Arkkitehtitoimisto HKP, 2011 Meluselvitys, Kaupunkisuunnittelukeskus 2011. Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Urheilupuisto pyöräilyselvitys, Strafica.17.8. 2011 Mikrolmastoselvitys, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen 2011 Vesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll 2011 ja 2012 Hulevesiselvitys, Ramboll 2012 Kaupallinen selvitys, Realprojekti 2011 Viranomaisneuvottelut Jousenpuiston kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.10.2010. Neuvottelussa todettiin mm. että selvitysten perusteella on osoitettava Jousenpuiston liiketilamäärä soveltuvuus vaikutusalueen palvelurakenteeseen. Asemakaavoituksessa pitää erityisesti ottaa huomioon myös urheilupuiston yleisötilaisuuksien aiheuttamat liikennemäärät meluasiaan, esim. julkisivuäänieristykseen pitää kiinnittää huomiota. Sopimusneuvottelut Espoon kaupunki omistaa kaava-alueesta suurimman osan. Yksityisten maiden osalta tarvetta maankäyttösopimukselle ei ole. Kaava-alueen poikki kulkee kaukolämpöputki ja oja. Oja ja kaukolämpöputki siirretään kaava-alueen viereiseen Jousenpuistonimiseen puistoon. Tonttien luovutuksen yhteydessä sovitaan, että tontin omistaja osallistuu kaukolämpöputken ja ojan siirrosta sekä puiston suunnittelusta ja rakentamisesta, kaupan tarpeisiin rakennettavien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 48 / 99 pyöräkatosten sekä julkisivuihin tai torialueelle tulevan taiteen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannuksista on maksettu 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kustannukset jaettiin puoliksi YIT:n ja Espoon kaupungin kesken välillä. Laskut on maksettu 31.12.2010. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2011 159 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 21.11.2011 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 Käsittely 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittelyn alussa esittelijä - korjasi kaavaehdotusta siten, että kaavan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. - täydensi päätösehdotusta lisäämällä uudeksi kohdaksi 3: nähtävilläolon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin - lisäsi listatekstiin otsikon MRA 30 :n mukainen kuuleminen viimeiseksi kappaleeksi: Kaupunginhallitus päätti pysäköintiyhtiön perustamisesta 2.5.2011. Pysäköintilaitokselle on annettu poikkeamispäätös 8.11.2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 49 / 99 Päätöksen mukaan pysäköintilaitos ja siihen liittyvä rakentaminen tulee suunnitella yhteistyössä kaupunkissuunnittelukeskuksen kanssa. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Rastimo ja Lahti kannattamana, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on: - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa, esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus sekä hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jousenpuiston valmisteluaineistosta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja kokouksessa 30.11.2011 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 siten muutettuna, että kaavakartan merkintä "Jalankululle varattu katu" muutetaan kuulumaan: Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jossa sallitaan huoltoliikenne. 3 nähtävillä olon aikana tutkitaan, voidaanko liikennemerkein rajoittaa huolto tiettyihin kellonaikoihin 4 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Lisäksi lautakunta päätti, että ennen asemakaavaehdotuksen seuraavaa lautakuntakäsittelyä on:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 50 / 99 - kehitettävä huomattavasti tornitalojen muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja niiden aluetta leimaavaa imagoa esimerkiksi massoittelua keventäen arkkitehtuurin keinoin - laadittava koko aluetta koskeva energiasuunnitelma, joka osoittaa alueen ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja edelläkävijyyden ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Suunnitelman ja alueen rakentamisen tulee toimia myös urheilupuiston energiaratkaisuja koskevien jatkotoimenpiteiden veturina - selvitettävä miten metroaseman yhteyteen toteutettava pysäköintilaitos mahdollistaa sellaisen hallinta- ja operointiratkaisu, jolla kannustetaan metron käyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 64 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn, 16.4.2012 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 98 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 51 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn, 16.4.2012 muutetun Jousenpuisto - Bågparken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu kortteli 12220), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Asia käsiteltiin asian 12 ( 106) jälkeen. Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 4-kohta). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen 29650 k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen 18500 k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 52 / 99 b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin ohjein: Asemakaavaehdotusta korjataan: 1. Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että kaava-alueen pohjoisosassa olevalla jalankululle ja pyöräilylle varatulla reittiyhteydellä ei sallita huoltoajoa eikä muutakaan ajoneuvoliikennettä. 2. Metroaseman ja korkeiden kerrostalojen alueen huoltotiloja ja jätehuoltopisteitä keskitetään siten, että huoltoajon määrä vähenee ja alueella liikkumisen turvallisuus paranee. 3. Urheilupuiston metroaseman rakennuskokonaisuus esitetyssä muodossa ei täytä lautakunnan asettamia laatuvaatimuksia. Ohjeena jatkovalmistelulle on, että tämän alueen kokonaiskerrosala pudotetaan esityksen 29650 k-m2:sta valmisteluaineistovaiheen 18500 k-m2:iin. Tämän toteuttamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ohjeena ovat: a) Kaupunkikuvallisesti on muodostettava yhtenäinen yhteiseltä jalustalta nouseva kolmen rakennuksen sommitelma, jossa julkisivuissa korostetaan vertikaaliaiheita. Tornien massoittelu tehdään moni-ilmeisemmäksi ja ylöspäin kapenevaksi. b) Esitetyn korkeimman eli A-tornin korkeus on ehdotetun 26 kerroksen sijasta maksimissaan 18 ja B- ja C-tornien korkeus on ehdotetun 17 kerroksen sijasta maksimissaan 12. c) Näitä voidaan madaltaa laajentamalla B-tornin rakennuspohjan alaa sekä toteuttamalla korttelin jalusta 1-2 kerrosta korkeampana siten, että tähän sijoittuisi asunto-, toimisto- ja liiketilaa. 4. Kaavamääräyksiin lisätään velvoite, että alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin hyväksyttäväksi tulevaa energiasuunnitelmaa. Tiedoksi - Hakija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 148 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 53 / 99 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 5.11.2012 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä teki asiaan liittyen listatekstiin seuraavat korjaukset: Puuttuva numero 2 lisätään ja otsikoitu kappale MRA 27 mukainen kuuleminen - siirretään Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06.2012 jne alkavan tekstin eteen seuraavasti: MRA 27 mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti ensimmäisen kerran nähtävillä 19.12.2011-19.1.2012. Nähtävillä olon aikana jätettiin 11 kirjallista muistutusta ja 8 lausuntoa tai kannanottoa. Mielipiteiden ja lausuntojen sisältöä on selostettu kokouksen 13.6. listatekstissä. Lisäksi 16 asukkaan 22.5.2012 allekirjoittamassa kaupunginvaltuutetuille ja kaupunkisuunnittelutakunnan jäsenille lähetetyssä mielipiteessä vastustettiin korkeaa rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 13.06 2012 asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ohjein, joihin kaupunkisuunnittelukeskus vastaa: Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon ja jäsen Rauhasen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavat uudet kohdat: 4. kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi. 5. kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 54 / 99 Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Teemu Lahtinen jäsen Paula Pöntysen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan Merituulentien pohjoisreunan VP-alue EV-alueeksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että kaavan liikenne- ja pysäköintiratkaisut, massoittelu alueen länsireunalla ja asemakaavaalueen rakennettavuuden parantaminen tulee kehittää siten, että alueen kaavalliset ja taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Kemppi-Virtanen ja Seppä eli kaksi (2) jäsentä ja palautusta vastustivat jäsenet Pöntynen, Lahtinen, Rauhanen, Klar, Rastimo, Elo, Holma, Lindberg, Vilo sekä puheenjohtaja Markkula eli kymmenen (10) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta vastaan (10/2) yhden jäsenen ollessa esteellinen ja hänen varajäsenensä ollessa poissa hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän tekemät korjaukset sekä puheenjohtajan ja jäsen Lahtisen tekemät muutosehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Esittelijän korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja hyväksytyt muutokset tehdään asemakaavakarttaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 55 / 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2013 26 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2010 päivätyn ja 5.11.2012 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201 siten, muutettuna että Merituulentien pohjoisreunan VP- alue muutetaan EV-alueeksi 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot 4 kehottaa jatkosuunnittelussa varmistamaan että Koivumankkaantie voidaan toteuttaa koko pituudeltaan 2+2 kaistaisena, jos se liikenteen sujuvuuden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi 5 kehottaa kehittämään terassitalojen massoittelua ja muita kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 56 / 99 Jäsen Kimmo Oila ilmoitti toimivansa Länsi-.Metro Oy:n hallituksen jäsenenä ja kaava koskee metroasemaa sekä poistui esteellisenä asian 4 (26 ) käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilalleen asian käsittelyn ajaksi saapui varajäsen Minna Ihamuotila. Käsittelyn alussa esittelijä ehdotti muutoksen tekemistä kaavakarttaan seuraavasti: Korttelin 12220 ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti. Lisäksi esittelijä korjasi päätöshistorian puutteet pöydälle jaetulla lisäyksellä sivuille 14 ja 25. Jäsen Ahlman ehdotti jäsen Rainer Lahden ja jäsen Salon kannattamana, että korttelin 12221 rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. Jäsen Palomäki ehdotti suuremman liityntäpysäköintimäärän osoittamista kaavassa. On parempi, että niitä rakennetaan enemmän ajoissa väestömäärän lisääntyessä koko ajan. Jäsen Ihamuotila jäsenten Palomäen ja Kemppi-Virtasen kannattamana ehdotti että autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuntokerrosalan 100 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Autopaikat voidaan osoittaa myös lähialueelle kiinteistöjen väliin sopimuksin. Ehdotusta myös vastustettiin. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Rainer Lahden kannattamana päätösehdotuksen kohdaksi 4 seuraavan sisältöisen tekstin: Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita. Julistettuaan keskustelun päätyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Palomäen ehdotuksen raukeavan kannattamattoman sekä tiedusteli, voidaan esittelijän korjaamat ja täydentämät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli edelleen voidaanko jäsen Ahlmanin ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että jäsen Ihamuotilan ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä vastustettiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että esittelijän esityksen kannalla olevat äänestävät jaa ja jäsen Ihamuotilan ehdotuksen kannalla olevat äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen, Jukka Lahti, Harriet Klar, Risto Nevanlinna, Rainer Lahti, Seppo Salo, Stefan Ahlman, Kai Lintunen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 57 / 99 ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhdeksän (9) jäsentä ja vastustivat jäsenet Suvi Karhu, Ulla Palomälki, Minna Ihamuotila ja Pirjo kemppi- Virtanen eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen esittelijä ehdotuksen. Lopuksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä lisäys päätösehdotuksen kohdaksi 4. hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätettävät korjaukset huomioidaan pöytäkirjassa ja kaavakartassa. Jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Jousenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211201 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 9.12.2010 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Tapiola, Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6348, joka käsittää korttelin 12133 (muodostuu korttelit 12220, 12221 ja 12222), autopaikkakorttelit kortteleissa 15027 ja 15028, puisto-, katu- ja erityisalueita 12. kaupunginosassa (Tapiola) ja 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211201. Kaavakarttaan tehdään muutos siten, että Korttelin 12220 ma-iii merkintää jatketaan koillisrajaan asti ja lisäksi korttelin 12221 rakennusrajan lyhyisiin sivuihin lisätään kaavamääräyksen nuoli osoittamaan rakennusalan sivun johon rakennus on rakennettava kiinni. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 12 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 733,33 euroa, eli yhteensä 12 733,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 Asemakaavamateriaalia täydennetään ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistava esittely, jossa käsitellään myös asemakaavan valmistelun eri vaiheita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 58 / 99

Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 59 / 99 Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kemppi-Virtanen ilmoitti eriävän mielipiteensä päätöksen johdosta ja katsoi että autopaikkoja on kaavamääräyksissä edellytetty toteuttavaksi liian vähän. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ote liitteineen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 60 / 99 4587/10.02.02/2011 Kaupunginhallitus 4.3.2013 110 Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet, alue 840300 (khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. (09) 816 24316 Harri Hietanen, puh. (09) 816 24310 Heini Peltonen, puh. (09) 816 24324 Ritva Helminen-Halkola, puh. (09) 816 24337 Vuokko Rouhiainen, puh. (09) 816 23987 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 61 / 99 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Oheismateriaali - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 10.10.2011 - Kaitaa metroaseman ympäristön Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen, 22.3.2012 - Kaitaa-Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa, Saara Franzelius, 29.8.2012 - Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012, Ritva Helminen-Halkola, Sanna Jaatinen ja Laura Malm-Grönroos, 10.10.2012 - Lähtötietokartat, 22.10.2012 - Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus 29.1.2013, muistio - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan viranomaisneuvottelu 24.1.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 62 / 99 Selostus Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle on tarkoitus sijoittaa metrolinja ja -asema sekä kehittää aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi omine paikallispalveluineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Alueen nykytila Alue on pääasiassa väljähköä pientaloaluetta. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu matalahko kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueen koillisreunassa sijaitsee Hannuksenpelto -niminen pienteollisuusalue. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen pienehkössä Iivisniemen ostoskeskuksessa. Alueella on Kaitaan koulu ja lukio sekä päiväkoti, etelämpänä sijaitsee Iivisniemen koulu ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 63 / 99 päiväkoti. Hyljelahden eteläkärjessä sijaitsee Villa Rulluddin huvilamuseo, kahvio sekä yksityinen juhlapalvelu. Kaava-alueella on noin 3 600 asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy (entinen Espoon kruunu) omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Lähtökohdat Samalla, kun kaupunginhallitus päätti viereisen Finnoon osayleiskaavaalueen tavoitteista 29.11.2010, se päätti kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään laajemman Finnoo - Iivisniemi alueen toiminnallisen ja maankäytön vision laatimisen, johon Kaitaan - Iivisniemen osayleiskaava-alue sisältyy. Päättäessään vision laatimisesta kaupunginhallitus päätti samalla että koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoite on 20 000 ja että tästä Finnoon osayleiskaava-alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön keskeiset tulokset ja jatkosuunnittelun periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa 6.6.2011. Visiossa todetaan mm. seuraavaa: Kaitaan alueella uusi rakentaminen sopeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen kuitenkin aiempaa tehokkaampana. Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. Olemassa olevien asuintonttien tehokkuutta nostetaan ja niitä voidaan täydentää rakentamalla. Lisärakentamisen mahdollisuudet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Kaitaan osayleiskaava-alueen rajaus on visiotyön aluerajausta laajempi ja ulottuu meren rantaan saakka, jotta alueen maankäytön suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ja määritellä keinot hallita tulvaja muita valumavesiä sekä mahdollisia meritulvia. Vireille tulo ja OAS Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 19.10.2011. Osayleiskaavasta on laadittu 19.10.2011 päivätty erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota voidaan päivittää tarvittaessa ja joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Helsingin seudun erityiskysymysten erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Lisäksi erityistavoitteiden mukaisesti alueiden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 64 / 99 käytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajenemiselle länteen ja itään. Edelleen erityistavoitteissa on korostettu ilmastonmuutoksen hillintää ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. MAL Helsingin seudun 14 kuntaa ja niiden yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -neuvottelukunta ovat teettäneet metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan. Kehityskuva hyväksyttiin 4.11.2011 MAL - neuvottelukunnan kokouksessa. Asiakirjaa käytetään Helsingin seudun yhteisenä päätöksenteon, kaavoituksen ja toteuttamislinjausten pohjana. Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konkretisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kartan muotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydin-alue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. MAL -aiesopimus 2012-2015 on allekirjoitettu 20.6.2012. Ko. sopimuksessa ja siihen liittyvässä MAL 2020 -toteutusohjelmassa Espoo sitoutuu omalta osaltaan 2 500 asunnon vuosituotantoon. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan ja maakuntavaltuuston hyväksymän 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve. Metrolinjauksen paikka on merkitty ohjeellisella seutuliikenteen rata-merkinnällä. Alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 65 / 99 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 22.6.2010. Kaavassa on osoitettu Kaitaan alueen läpi siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Blominmäkeen tulevasta jätevedenpuhdistamosta Suomenojalle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus oli lausunnoilla kesällä 2012. Ehdotuksessa Kaitaa - Iivisniemi -alueelle on lisätty tiivistettävän taajamatoimintojen alue -merkintä. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli uudelleen julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2012, koska kaupan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen kaupan osalta on tehty muutoksia. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaan maaliskuussa 2013. Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumotut osat eivät sijaitse Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella. Espoon eteläosien yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikka-alueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt Espoon eteläosien yleiskaavan voimaantulon jälkeen 8.12.2010 että Finnoon osayleiskaavan ja asemakaavojen valmistelua jatketaan Espoon eteläosien yleiskaavan eteläisen pintavarauksen sijaan eteläisenä maanalaisena varauksena, ja pohjoinen raidevaraus poistetaan. Päätöksen mukaisesti myös Kaitaan - Iivisniemen alueen suunnittelu perustuu eteläiseen maanalaiseen ratalinjaukseen. Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 23.1.2013 hyväksynyt Matinkylä - Saunalahti metrotunnelin asemakaavaehdotuksen nähtäville. Tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Valmisteluaineistossa on varaus kuudelle asemalle: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Alueella on lisäksi vireillä Hannuksenpelto II asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa autokaupan ja muun paljon tilaa vaativan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 66 / 99 kaupan sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa on tutkittu Länsiväylän alittavaa Marsbyntien katuyhteyttä Kaitaalle. Kaava mahdollistaa Länsiväylän liikennealueelle kolmannet kaistat. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 10.9. - 9.10.2012. Metro Valtuusto päätti valita Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron 25.9.2006. Espoon valtuusto on kehottanut käynnistämään metroyhteyden suunnittelun Matinkylän ja Kivenlahden välille Länsimetron rakentamisja rahoituspäätöksen yhteydessä 19.5.2008. Metron mahdollinen jatkaminen länteen sekä Finnooseen ja Kaitaalle sijoittuvat metroasemat mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen. Metron hankesuunnitelma on valmistunut 22.5.2012. Hankesuunnitelmassa metrolinjaus on tarkentunut ja Kaitaan aseman pääsisäänkäynti on sijoitettu Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen. Toinen sisäänkäynti sijoittuu Hannuskalliolle, tämän sisäänkäynnin toteutusajankohta riippuu maankäytön kehittymisestä alueella. Seuraava vaihe on käynnistää metron rakennussuunnittelu. Valtuusto hyväksyi 11.6.2012 Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Rakennussuunnittelu on käynnistymässä. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Päätös: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko Kaupunkikuva Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemeä. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Matinkylä - Kivenlahti metron hankesuunnitelmassa metroaseman sisääntulo tulee sijoittumaan nykyisen Iivisniemen pienen ostoskeskuksen tuntumaan Kaitaantien eteläpuolelle. Vieressä sijaitseva Iivisniemen 1960 -luvulla rakennettu asuinalue on Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten tehdyssä inventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama 2005) todettu aikakaudelleen tyypilliseksi hyvin säilyneeksi arkkitehtonisesti ja ympäristöarvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Iivisniemen asuntoalue muodostuu 4 ja 6 kerroksisista kerrostaloista ja 2 kerroksisista rivitaloista. Alueella on noin 1 300 asukasta. Suunnittelualueen ainoat kerrostalot sijaitsevat tällä alueella. Liikenne ja virkistys

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 67 / 99 Länsiväylä yhdistää Kaitaata liikenteellisesti muihin eteläisen Espoon alueisiin. Suomenojan eritasoliittymä ja Espoonlahden eritasoliittymä ovat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen lähimmät liittymät Länsiväylälle. Alueen keskellä sijaitseva Kaitaantie on alueellinen kokoojakatu. Finnoon yhteyteen suunniteltu Suomenlahdentie muodostaa Kaitaantien kanssa nykyisin puuttuvan Länsiväylän eteläpuolisen rinnakkaisyhteyden Soukasta Finnoon kautta Matinkylään. Suomenojan eritasoliittymä tulee ruuhkautumaan vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä erityisesti iltahuipputunnin aikana. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen ratkaisuilla pyritään osaltaan vähentämään Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista vähentämällä henkilöautoliikennettä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisäävin toimenpitein sekä panostamalla sujuviin ja turvallisiin jalankulun ja pyöräilyn ratkaisuihin. Hannuksenpelto II asemakaavassa esitetty Länsiväylän alittava Marsbyntien katuyhteys Kaitaalle helpottaa Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista. Kaitaantie ja Hyljelahdentie ovat alueen bussiliikenteen katuja. Metron Matinkylä - Kivenlahti liityntälinjasto, Espoon sisäinen linjasto ja seutulinjat noudattavat Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman (YTV 2008) mukaisia linjoja ja niihin tehtyjä tarkennuksia (Trafix 27.7.2012). Espoon sisäiset linjat käyttävät suunnitelmien mukaisesti Kaitaantietä ja Hannuksentietä sekä Kaitaantietä Finnoon keskustan kautta Hyljelahdentielle. Liityntälinja käyttää Kaitaantietä jatkaen Suomenlahdentielle. Seutulinjoja ei metron myötä kulje Kaitaalla. Kaitaan läpi Finnoosta Soukkaan Kaitaanlaaksoa pitkin on esitetty seudullinen pyöräilyn laatukäytävä Helsingin seudun pääpyöräilyverkon laatukäytävien määrittelytyössä (HSL 2012). Rantaraitti meren äärellä ja Kaitaanlaakson raitti ovat alueen tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka liittävät Kaitaa-Iivisniemen sen lähialueisiin. Yhteydet ovat tällä hetkellä katkeilevia ja heikosti hahmottuvia. Valtakunnallinen pyöräraitti kulkee alueen eteläosassa suuntautuen rantaraitilla Karpintietä ja Kaitalahdenkatua pitkin Soukkaan. Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue ja merellinen rantaraitti ovat myös tärkeitä virkistysalueina kehitettäviä alueita. Hannusjärven ympäristö muodostaa tärkeän virkistysaluekokonaisuuden, jota tulee jatkossa kehittää ja saattaa tehokkaammin yleiseen virkistyskäyttöön. Alueen tavoitteisiin vaikuttavia aiempia suunnitelmia ja päätöksiä: Kaupunginhallitus teki 29.11.2010 päätöksen Finnoon osayleiskaavan tavoitteista ja muista alueen suunnitteluperiaatteista. Ko. päätöksessä Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia tavoitteita ovat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 68 / 99 A3 Visioalueen (ks. alla päätöskohta B1) uusien asukkaiden määrätavoite on 20 000. Tästä Finnoon osayleiskaavan alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Sen lisäksi alueelle kaavoitetaan palvelu- ja työpaikkarakentamista. Myös muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Kokonaistaloudellisuuden varmistaminen ja Finnoon kaupunginosan yleinen raami (eli eri tekijöiden yhteensovittaminen: metro, kaupunkikeskus, merellisyys, venesatama, luontokeskus, lintukosteikko yms.) kuuluu kaupungin hallintoelinten tehtäväjaon mukaisesti kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostolle. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. B kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään Finnoon alueelle (laajennettuna Iivisniemen alueella oheismateriaalin mukaisella rajauksella) toiminnallisen ja maankäytöllisen vision laatimisen. Työn keskeiset tulokset ja esitykset niiden pohjalta tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen hyväksyttäväksi. Päätös: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko Finnoo - Kaitaa visio Visio laadittiin ideointi- ja vuorovaikutusprosessin avulla. Visioluonnosta ja vision päälinjauksia käsiteltiin ja täsmennettiin lopuksi päätöksentekijöiden kanssa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle järjestetyssä työpajassa. Konsulttina toimi WSP Finland Oy. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki 6.6.2011 päätöksen Finnoo - Kaitaa alueen visiotyön keskeisistä tuloksista ja jatkosuunnittelun periaatteista. Näistä myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia kohtia ovat: f Kaitaan metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaan maankäyttö saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. i Alueen virkistysaluekonsepti perustuu viiteen vetovoimaiseen ja toisiaan täydentävään kohteeseen: 1) Hannusmetsän ja Hannusjärven kokonaisuus. 2) Kosteikon ja Finnoon uoman ympäristön viheralue. 3) Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue. 4) Pääkanavan ympäristön urbaani julkinen ulkotila. 5) Saariin ja venesatamaan tukeutuva vesivirkistyskeskus. Päätös: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 69 / 99 Mitoitus Kaava-alueella on noin 3 600 asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Kaitaa - Iivisniemen alueelle on voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu uusia ja kehitettäviä asunto-, työpaikka- ja keskustatoimintojen alueita kaikkiaan noin 50 hehtaaria ja nykyisellään säilyviä asuntoalueita noin 83 hehtaaria. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus merkitsisi alle 2 000 uutta asukasta eli koko osayleiskaava-alueelle yhteensä 5 600 asukasta. Siten Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus eikä myöskään tarkkuus ole riittävä ajatellen maankäytön tehostamista ja palvelutarjonnan monipuolistamista tulevan metroaseman ympäristössä. Tämän vuoksi Kaitaa - Iivisniemen aluetta tulee tarkastella tarkemmalla osayleiskaavalla. Kaupunginhallituksen 19.9.2011 nähtäville hyväksymän Finnoon osayleiskaavaluonnoksen mitoitus on noin 14 000 uutta asukasta. Siten koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteesta sijoittuisi Kaitaa - Iivisniemi alueelle noin 6 000 uutta asukasta. Osayleiskaava-alueen asukasmitoitukseen vaikuttaa lisäksi alueelle suunniteltava metroasema, joka tarvitsee ympärilleen vähintään 10 000 käyttäjää ollakseen taloudellisesti kannattava. Finnoo - Kaitaa visiossa todetaan, että visioalueen suunnittelussa pyritään työpaikkojen suhteen korkeaan omavaraisuuteen ja edelleen että työssäkäyntiosuuden perusteella täyden omavaraisuuden saavuttamiseksi työpaikkoja tarvittaisiin hieman alle puolet asukasmäärästä eli noin 9 000 työpaikkaa. Realistisena määränä voitaneen pitää noin 7 000 työpaikkaa. Suhteutettuna Kaitaa - Iivisniemen asukastavoitteeseen se merkitsisi että alueelle tulisi sijoittua noin 2 000 3 000 työpaikkaa, mikä ei liene realistista ottaen huomioon alueen luonteen, vaan visioalueen työpaikat tulevat sijoittumaan tulevaisuudessakin suureksi osaksi Finnoon osayleiskaavan alueelle. Joukkoliikennejärjestelmän toimintaedellytysten perusta luodaan kaavoituksella mm. mitoituksella ja tehokkuudella sekä toimintojen sijoittamisella. Tulevan asemanseudun nykyinen väestö- ja työpaikkapohja on joukkoliikenteen kannattavuutta ajatellen täysin riittämätön (Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, YTV), joten alueella on selkeästi täydennysrakentamisen tarvetta. Sama tilanne on useilla asemilla Etelä-Espooseen suunnitellun metrolinjan varressa. VTT on listannut nyrkkisääntöjä koskien kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisäämiseksi. Raportissa (Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä, 2008) todetaan mm. että rakennettujen kaupunkialueiden aluetehokkuutena tulisi käyttää vähintään ea=0,3 ja edelleen että maapinta-alan kaksinkertaistaminen asukasta kohti lisää liikenteen energiakuluja puolella. Lisäksi tulisi kartoittaa ennakkoluulottomasti rakennusoikeuksien lisäämismahdollisuudet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 70 / 99 kaikilla rakennetuilla alueilla. Nämä periaatteet pätevät myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueen suunnittelussa. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu on myös kasvihuonekaasupäästökehityksen kannalta erityisen tärkeä siksi, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Espoon kaupunki onkin hyväksynyt pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ja siinä maankäytön osalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen perustuen seudun täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Selvitykset Aluetta koskevia tehtyjä laajempia selvityksiä on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Keväällä 2012 on valmistunut Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen. Työssä on haettu suuria linjoja alueen kehittymiselle, uuden rakentamisen määrälle ja sijoitukselle. Työssä on tutkittu metron sisäänkäynti keskusta-alueelle ja sen lähiympäristön uusi rakentaminen. Tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle ratkaisuja, jotka huomioivat kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen ja sopivat alueen nykyiseen hierarkiaan. Raportti on asian oheismateriaalina. Osayleiskaava-alueelle on kesän 2012 aikana tehty Kaitaa - Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa 29.8.2012, Saara Franzelius. Selvityksessä on paikannettu tonttikohtaisesti asemakaavojen käyttämätön rakennusoikeus ja täydennysrakentamiseen soveltuvat rakentamattomat reuna-alueet. Raportti on asian oheismateriaalina. Kaava-alueelta on tehty keväällä 2012 ensimmäiset liitooravahavainnot. Alueelle on valmistunut Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (7.1.2013 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy) asemakaavoituksen tarpeisiin. Selvitykseen kuuluu yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys, sudenkorentoselvitys, kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön kannalta arvokkaiden kohteiden kartoittaminen mukaan lukien tärkeät ekologiset yhteydet. Aluetta koskee myös 2012 valmistunut luontoselvitys metron jatkeen maanalaista asemakaavaa varten maanpintaan tulevien rakenteiden ja laitteiden alueilta sekä Djupsundsbäckenin luontoselvitys. Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella Matinkylästä Saunalahteen projektin tavoitteena on tutkia pyöräliikenteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 71 / 99 kehittämismahdollisuuksia Länsimetron jatkeen kaupunkirakenteessa ja esittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyöräilyn asema keskeisenä liityntäliikenteen muotona varmistetaan tulevien asemien vaikutusalueella. Kaitaan metroasemasta tehdään työssä oma tulostekokonaisuus. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella sijaitsevaan Hannuksenpelto II asemakaava-alueeseen liittyen on valmistunut luontoselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Lisäksi on käynnissä Finnoon II asemakaavan valmisteluun liittyvä Djupsundsbäckenin virkistysalueiden yleissuunnitelma, joka sekin ulottuu osittain Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle. Käynnistymässä ovat laajempaa aluetta koskevat Liito-oraville soveltuvien alueiden ja yhteyksien kartoitus sekä liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla, jotka valmistuvat keväällä 2013. Selvitysalue on Länsiväylän eteläpuoleinen Espoo pois lukien Suvisaaristo ja muut saaret. Länsiväylän pohjoispuolelta selvitysalueeseen kuuluu 500 m levyinen kaistale, jotta latvusyhteydet väylän yli saadaan mukaan. Lisäksi tarkastellaan selvitysalueen liittymistä Espoon laajempiin viheralueisiin. Kaava-alueella on aiemmin tehty Hannusjärveä ja Hannusmetsää koskevia erillisiä selvityksiä, joita päivitetään mm. Hannusjärven valuma-alueselvityksellä. Tekeillä on myös Finnoonsillan ja Kaitaantien rakennussuunnitelma. Vaikutusten arviointi Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa on lueteltu viisi kohtaa, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, ilmaan 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen 4. Yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen sekä liikenteeseen 5. Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lopullinen lista eri vaikutuskohteista tässä kaavassa hahmottuu, täydentyy ja tarkentuu kaavatyöskentelyn edetessä. Osayleiskaavaa laadittaessa selvitetään kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa kaavan vaikutukset. Vaikutusten arviointia täydennetään ja tarkennetaan suunnittelutyön edetessä tarpeen mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 72 / 99 Päätöshistoria Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan MRL 66:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 24.1.2013. Neuvottelussa todettiin selvitysten täydennystarpeita koskien luontoa, liikennettä, maisemaa ja kulttuuriympäristöä. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan täydentämään Uudenmaan ELY:n esittämien toiveiden mukaisesti. Uudenmaan ELY totesi yhteenvetonaan, että hyvällä suunnittelulla, osallistamisella sekä toteutuksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tällä kaava-alueella ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä lopputulos. Viranomaisneuvottelun muistio on asian oheismateriaalina. Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien kaavan tavoitteita ja alueen suunnitteluperiaatteita pidettiin 29.1.2013 Kaitaan koululla. Yleisöä oli paikalla noin 90 henkeä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Teemu Lahtinen, kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoiden lisäksi paikalla oli vastaamassa Länsimetro Oy:n edustaja sekä ryhmätöitä järjestämässä WSP Finland Oy. Tilaisuudesta tehty muistio on asian oheismateriaalina. Suunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 142 Osana Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittämistyötä on jo vuonna 2010 selvitetty Iivisniemen tarkastelualueen mitoitusvaihtoehtoja (SITO Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Tarkastelualueena oli silloin Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueesta se osa, joka sisältyy Finnoo - Kaitaa visioalueeseen. Vaihtoehdot olivat tuolloin: EEYK 3 490 uutta asukasta, 1.VE 6 293 uutta asukasta ja 2.VE 8 369 uutta asukasta. Osayleiskaavan suunnittelutyö etenee kaupunginhallituksessa päätettävien tavoitteiden mukaisten maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja vaikutusten arvioinnilla. Suositeltavimman maankäyttövaihtoehdon pohjalta työ jatkuu kaavaluonnosvaiheeseen. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan käyttäen hyväksi vuorovaikutuksen kautta osallisilta ja sidosryhmiltä saatavaa tietoa sekä prosessin aikana valmistuvia ja tarkentuvia selvityksiä. Työ tehdään yhteistyössä samanaikaisen metron suunnittelun ja siihen liittyvän asemakaavoituksen kanssa. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 73 / 99 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 74 / 99 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 75 / 99 604/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 68 10.5.2011 111 Nöykkiö, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Eestinmalmi IB, muutos, alue 430718 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. (09) 816 23763 Mikko Pirinen, puh. (09) 816 25713 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy 1 liitteenä olevan, Kiinteistö Oy Kauppakeskus Martinsillan ja Espoon kaupungin välillä 21.12.2012 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 29.3.2010 päivätyn, 2.5.2011 muutetun, Eestinmalmi IB, muutos - Estmalmen IB, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6570, joka käsittää osan korttelia 30001, 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430718. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 14 Maankäyttösopimus Kiint Oy Kauppakeskus Martinsilta - Eestinmalmi IB kaavakartta ja määräykset Tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskus Martinsillan laajentaminen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 76 / 99 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Eestinmalmi IB, muutos - Estmalmen IB, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6570, käsittää osan korttelia 30001, 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430718. Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistö Oy Kauppakeskus Martinsillan 22.6.2009 saapuneesta kaavoitushakemuksesta. Vireilletulosta on kuulutettu 18.11.2009. Tavoitteena on mahdollistaa Kauppakeskus Martinsillan laajentaminen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Kauppakeskus Martinsilta pysäköintialueineen. Alueella on toiminut myös ammattioppilaitos vuodesta 1998. Alue rajoittuu etelässä Länsiväylään ja pohjoisessa Martinsillantiehen. Idässä alue rajoittuu liike- ja pientalokortteleihin. Länsipuolella oleva vielä rakentamaton alue liittyy vireillä olevaan Tukkurinkiila -nimiseen asemakaavahankkeeseen, jolla alueelle kaavoitetaan liikerakennusten korttelialue. Nyt tekeillä olevan asemakaavan muutosalueen ja länsipuolelle kaavoitettavan korttelialueen väliin on tulossa katu (Marsbyntie), joka jatkuu Länsiväylän eteläpuolelle.