Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 997/ Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2016 henkilöstökertomuksen. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä. Alla olevassa selostusosassa kuvataan vuoden 2016 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja tilastoja sekä tietoja henkilöstöön liittyvien tuloskortin tavoitteiden toteutumisesta, kaupungin työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstökustannuksista. Henkilöstöresursointi palvelutarpeen mukaista Vuonna 2016 kaupungissa oli 19,8 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (19,1 asukasta vuonna 2015). Kaupungin oman henkilöstön määrä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta noin 230:llä johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering oy:ksi alkaen (koski 488 aiemmin kaupungin palveluksessa ollutta työntekijää). Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi eräissä peruspalveluissa, kuten perheja sosiaalipalveluissa, vanhusten palveluissa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa. Muissa kaupungin toiminnoissa henkilöstömäärä pysyi pääsääntöisesti ennallaan tai laski jonkin verran. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi jonkin verran ollen 5,5 prosenttia. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,3 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä kasvoi 7,8 prosenttiin. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä oli 79,5 prosenttia. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista oli hieman edellisvuotta suurempi, 44,4 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 kaupungin henkilöstöstä vuoden lopulla 5,54 prosenttia. Tämä on aavistuksen suurempi osuus kuin vuonna Kaupungin henkilöstön koulutustaso nousi. Korkeakoulututkinnon on henkilöstöstä suorittanut lähes puolet eli 49,5 prosenttia, ja ylemmän korkeakoulututkinnon 28,6 prosenttia. Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 2016 aikana eläkkeelle 282 henkilöä. Kaikista eläkkeelle jääneistä lähes 91 prosenttia jäi eläkkeelle iän perusteella. Tämä on hieman pienempi osuus kuin vuonna 2015 (92,4 prosenttia), mutta edelleen korkea. Keskimäärin kaupungin palveluksesta jäätiin eläkkeelle 63,6-vuotiaana (63,7 vuotta v. 2015). Kaupunki tarjosi enemmän kesätyö- ja harjoittelupaikkoja Kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman edellisestä vuodesta. Kaiken kaikkiaan kaupungilla oli avoinna 2417 työpaikkaa (vakituiset ja pitkäaikaiset sijaisuudet), joihin hakemuksia tuli yhteensä Lisäksi Espoo tarjosi ennätykselliset 785 kesätyöpaikkaa (joihin hakemuksia tuli lähes ). Kaupunki myös jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana harjoittelijaa. Vuosittaisessa työnhakijakyselyssä tiedusteltiin mielipidettä Espoosta työnantajana sekä kokemusta mielenkiintoisten tehtävien tarjoamisesta. Molemmat arvosanat nousivat edellisestä vuodesta. Myös kaupungin omalle henkilöstölle tehdyn Kunta10 -tutkimuksen mukaan Espoon työnantajakuva on varsin hyvä. Yli 82 prosenttia tutkimukseen vastanneista suosittelisi Espoota työnantajana ystävilleen. Henkilöstömenot kasvoivat ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyi Vuokratyövoiman käyttö oman henkilöstön työpanoksen tukena lisääntyi edelleen. Seure henkilöstöpalvelut Oy:stä tilattujen työtuntien määrä kasvoi 11,7 prosenttia. Seuren osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä oli noin 87 prosenttia. Henkilöstökustannukset kasvoivat 2,8 prosenttia vuonna Yhteensä henkilöstökustannukset olivat 633 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 niitä kertyi 616 miljoonaa. Työvoimakustannukset olivat vuonna 2016 kokonaisuudessaan 664 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 28,0 miljoonaa euroa (25,3 miljoonaa euroa vuonna 2015). Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi vuoden 2016 aikana. Parhaita johtamisen käytäntöjä synnytettiin Espoossa Kaupunginjohtajan asettama espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti keskittyi vuonna 2016 kokoamaan kehittämisen keskeisiä tuloksia ja valmistelemaan niiden saattamista koko organisaation käyttöön. Kaupungin johtoryhmä vahvisti loppuvuodesta projektin koostamia

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 aineistoja ja toimintatapoja. Niitä olivat seuraavat kuusi kokonaisuutta: Espoolaisen johtamisen kulmakivet, Espoolaisen johtamisen käsikirja, Oman johtamisen kehittäminen, Uudistettu valmennusohjelma, Uusi johtamispalautekäytäntö ja Esimiesareena-tapahtuma. Henkilöstökehittämisen painopisteet olivat asukas- ja asiakaslähtöisyyteen liittyvät taidot, johtaminen, sähköiset työtavat, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, muutoksenhallinnan taidot sekä palvelujen kehittämiseen liittyvät taidot. Esimiehille ryhdyttiin tarjoamaan lisäksi tavoitteellisuutta ja omien voimavarojen tunnistamista edistävää coaching-palvelua. Kunta10 -kyselyn tuloksissa hyvää kehitystä Henkilöstön työhyvinvointia laajasti mittaavaan Kunta10 -kyselyyn vastasi 73 prosenttia kyselyn saaneista. Espoon tulokset ovat parantuneet monessa kohdin, erityisesti työyhteisöön ja johtamiseen liittyvissä mittareissa. Esimiestyöhön liittyvissä mittareissa on pitkään ollut hienoista myönteistä kehitystä ja nyt niissä on tapahtunut selkeä nousu. Esimiestuen, kohtelun oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koetaan lisääntyneen. Erityisen myönteistä kehitys on ollut myös työssä jatkamiseen liittyvissä mittareissa. Yhä useampi uskoo jatkavansa eläkeikään, eikä ole harkinnut työnantajan vaihtamista. Terveysperusteisten poissaolojen laskeva trendi taittui Kun tarkastellaan koko valtuustokautta ja verrataan vuoden 2012 sairauspoissaolotilannetta vuoden 2016 tilanteeseen, on poissaolojen monivuotisella laskevalla trendillä säästetty vuosina noin poissaolopäivää ja saatu tämä työpanos kuntalaispalveluihin. Vuonna 2016 terveysperusteisten poissaolojen kuorma (poissaolopäiviä/henkilötyövuosi) kuitenkin kasvoi ja se oli keskimäärin 15,1 (edellisvuonna 14,5). Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät sairauden vuoksi olleet lainkaan pois töistä laski 26 prosentista 23 prosenttiin. Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen tapaturmien määrä kasvoi vuonna 2016 edellisvuoden tilanteesta 15 prosenttia. Vuoden 2016 tapaturmataajuus oli 9,57, kun asetettu tavoite oli 9. Eniten työssä sattuneita tapaturmia aiheutti henkilön putoaminen tai kaatuminen. Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla eniten vahinkoja sattui jalankulkijoille. Vuonna 2016 keskeisenä työhyvinvoinnin kehittämisen ja työssäolopäivien lisäämisen keinona oli varhaisen tuen mallin käytön edistäminen. Tähän liittyvänä tavoitteena oli ottaa koko kaupungissa käyttöön tehostettu terveystarkastus, jolla pyritään vähentämään toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin työkykyä edistäviä valmennuksia. Tiedoksi

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5