Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa



Samankaltaiset tiedostot
OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Potilas mukana asiantuntijana. Martti Talja, professori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Sinulle on varattu seuraavat aika Hoitajan vastaanotolle / 20 klo

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Julkisen sektorin uudisraivaajat

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Terveyskeskuslääkäreistä pulaa jatkuvasti Kansansairauksia jää hoitamatta Lääkärin ja hoitajan vastaanotoille joutuu odottamaan

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Kehittäjän kokemukset

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Audit C ja mini-interventio avovastaanotoilla ja poliklinikoilla. Toimintamalli 2019

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

OMAN HYVINVOINTINSA ASIANTUNTIJANA

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Omahoitohanke. Hankenumero 0584 Espoon diaarinumero 1382/300/2006

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

Miten tähän on tultu?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi Piia Niemi Mustonen

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä

Käytännön kokemuksia PEF-etäseurannasta Case Hämeenlinna & minunterveyteni.fi -palvelut

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Astmaa sairastava lapsi ja nuori kontrollit ja ohjattu omahoito

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Apotin vaikutus tklääkärin

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara

Tyypin 2 diabetes sairautena

Teknologia omahoidon tukena Sipoon terveyskeskuksessa

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki

Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden yhteistyökäytännöt

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Tervis: Sähköisen asioinnin edistäminen

HoSu haltuun facilitaattorikoulutus. Rovaniemi

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Transkriptio:

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke

Tähän tulee otsikko Esityksen sisältö pitkäaikaissairaan hoitomallin tausta lyhyesti tavoitteet miten toteutuu käytännössä hoitajan ja potilaan näkökulmista omahoidon tuki tulokset kommentteja, kysymyksiä ja keskustelua

1. Yhteisö Politiikka ja voimavarat 3. Omahoidon tuki 2. Terveyspalvelut 4. Hoitoa tukevat palveluketjut 5. Päätöksenteon tuki 6. Kliiniset tietojärjestelmät Tietoinen, aktiivinen potilas Tehokas vuorovaikutus Valmentautunut aloitteellinen hoitotiimi Vaikutukset toimintaan ja potilaiden tilaan Lähde: Chronic Illness Care Model, Wagner 1998

Potilas / Omahoito Kolmannen sektorin palvelut Omahoitopisteet Omahoidon tietopalvelut Palvelut Ryhmätoiminta Pitkäaikaissairauksien hoito / hallinta Sähköinen / Muu potilasviestintä Tekniset ratkaisut Palveluprosessit, Segmentointi Potilastietojärjestelmien kehittäminen Päätöksenteon tuki Palautteet Hoidon antaja

Tähän tulee otsikko Hoitomallin avainsanat Yhtenäinen toimintamalli yleisimmille pitkäaikaissairauksille (diabetes, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) Yhteisesti sovittu suunnitelmallinen toiminta, jossa jokaisella oma osuutensa, tiimityön merkitys Potilas omasta hoidostaan vastuulliseksi kaikissa vaiheissa, tiimin yksi keskeinen jäsen, hoitosuunnitelma yhdessä, omahoidon tuki Seuranta ja palkitsemisjärjestelyt tukevat

Tähän tulee otsikko Hoitomallin tavoitteet parantaa monisairaiden ongelmien hallintaa järkeistää kaikkien työtä ja ajankäyttöä selkeyttää potilaan osuutta tukee hoitoa työntekijöiden vaihtuessakin standardoi hoitoa

Ajanvaraus Laboratorio Terveyden/sairaanhoitajan vastaanotto Lääkärin vastaanotto VOIMAAN- TUNUT POTILAS Tavoitteet saavutettu Oireettomuus Omahoidon arvio HYVÄ HbA1c<6,5-7,0 tai paasto alle 6 LDL alle 2,6 mmol/l RR alle 140/85 (130/80) nu-alb<20 Nykyhoito jatkuu Vuoden reseptit Lääkelistan päivitys Kohtalainen tasapaino esim: Omahoidon arvio MELKOHYVÄ HbA1c<7-8 %, LDL 2,6-3,5 RR 140-160 PEF/spirometria ei tavoitetasolla Hoitosuunnitelma Huono tasapaino esim: Omahoidon arvio TEHOSTETTAVAA HbA1c Yli 8 %, LDL yli 3,5 RR yli 160/95, nu-alb>200 PEF/spirometria huonolla tasolla Hoitoa tehostetaan Omahoidon (lisä)tuki Lääkitysmuutokset (lääkelistan päivitys) Käyntien määrä ja sisältö muutoshalukkuuden mukaan Omahoitoa tukevat palvelut: Ryhmät Ryhmiin ohjaus Omahoito- ja vertaistuki Omahoitopisteet Tiedotteet ja lomakkeet 12 - (24) kk 6-12 kk 2-6 kk Sovitut seurannat hoitotavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi

AJANVARAUSOHJE PITKÄAIKAISSAIRAAN VUOSIKÄYNNILLE Tämä on yleinen malli, johon terveysasema- tai solukohtaisesti on sovittu käytännöt. Diabetes Kohonnut verenpaine Iskeeminen sydänsairaus, Sydämen vajaatoiminta, Valtimosairauksien riskikasauma (MBO) Astma Keuhkoahtaumatauti MUUT SAIRAUDET Vuosikäynnin kulku, jos ei muuta ole sovittu : ajanvaraus laboratorio sairaan- tai terveydenhoitaja lääkäri Ohje hoidon tarpeen arvionnista Hoitosuunnitelman mukaan Tarkista aina hoitosuunnitelma Efficasta! Kehotus käydä laboratoriossa, jos lähete on valmiina, jos ei, asemakohtaisesti sovittu, kuka tekee lähetteen. Kaikki reseptit ja lääkepurkit mukaan sekä hoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Tilataan tarvittaessa epikriisit muualta Aika ensin sairaan- tai terveydenhoitajalle (terveysaseman käytännön mukaan) ellei hoitosuunnitelmassa toisin mainita. Omaseurantavälineet ja kirjanpito (RR, PEF, sokeri) mukaan hoitajan vastaanotolle Tulostetaan potilaalle hoitotiedote (diabetespotilaille oma, muille yleinen). Jos terveysasemalla on sovittu, että ajanvarauksessa annetaan potilaalle samalla terveydenhoitajakäyntiä varten täytettäväksi omahoitolomake, annetaan valmiiksi painettu lomake, tai tulostetaan se. (Päivitys O.Saarelma 22.10.2008) Hoitosuunnitelman mukaan

PITKÄAIKAISSAIRAAN VUOSIKÄYNTI TERVEYDEN- TAI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Vuosikäynnillä potilaan tilanne arvioidaan kokonaisuutena: omahoidon tila, omahoidon tuen tarve, sairauden tila, laboratoriotutkimukset, lääkityksen tarve sekä mahdollisten elinmuutosten ennakointi ja havaitseminen. Kaikkien potilaiden ei ole tarvis käydä tällaisessa arviossa joka vuosi. Esimerkiksi hyvässä kunnossa ilman lisäsairauksia olevalle verenpaine- tai astmapotilaalle riittää arvio 2-3 vuoden välein. Käyntitarpeen kirjaa lääkäri hoitosuunnitelmaan. Potilaat ohjataan varaamaan aika käynnille syntymäkuukautenaan ± 2 kk. Ajanvarauksen suorittaa pääsääntöisesti potilas itse ja häntä kehotetaan ilmoittamaan ajanvarauksen yhteydessä, että kyseessä on vuosikäynti. Ajanvarauksessa ohjataan asiakas ensin hoitajan vastaanotolle, ellei terveysasemalla/solussa ole toisin sovittu ja annetaan etukäteen täytettäväksi omahoitolomake. Sairaus Diabetes Kohonnut verenpaine, Iskeeminen sydänsairaus Sydämen vajaatoiminta, Valtimosairauksien riskikasauma (MBO) Astma, Keuhkoahtaumatauti MUUT Elämäntapa-asiat: -Suolat, rasvat -ruokatottumukset -liikunta, tupakka -alkoholi Suorituskyky, hengenahdistus, turvotus RR-omaseurannan ohjaus ja läpikäynti (lomakkeet: diagnostinen seuranta, vuosiseuranta) Verenpaine, BMI, vyötärömitta Omahoidon itsearviointi ja esteet Kirjaamisohjeet (RRpotilas) Toimenpiteet hoitajan vastaanotolla Vointi Lääkitys Elämäntavat Verensokerin omaseuranta RR, pulssi Pistospaikat-/tekniikka Jalat Suun hoito Omahoidon toteutuminen ja esteet Omahoidon päätavoite Hoitovastuu ja jatkohoito Kirjaamisohjeet Lääkityksen toteutumisen PEF, oirepäiväkirja Inhalaatioiden ottamisen sujumisen tarkistus Tupakointiasiat, vierotukset? Allergiakaudesta selviäminen Omahoidon itsearviointi ja esteet Kirjaamisohjeet (astma) Hoitosuunnitelman mukaiset asiat

PITKÄAIKAISSAIRAAN VUOSIKÄYNTI TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Vuosikäynnillä potilaan tilanne arvioidaan kokonaisuutena: omahoidon tila, omahoidon tuen tarve, sairauden tila, laboratoriotutkimukset, lääkityksen tarve sekä mahdollisten elinmuutosten ennakointi ja havaitseminen. Kaikkien potilaiden ei ole tarvis käydä tällaisessa arviossa joka vuosi. Esimerkiksi hyvässä kunnossa ilman lisäsairauksia olevalle verenpaine- tai astmapotilaalle riittää arvio 2-3 vuoden välein. Käyntitarpeen kirjaa lääkäri hoitosuunnitelmaan. Potilaat ohjataan varaamaan aika käynnille syntymäkuukautenaan ± 2 kk. Ajanvarauksen suorittaa pääsääntöisesti potilas itse ja häntä kehotetaan ilmoittamaan ajanvarauksen yhteydessä, että kyseessä on vuosikäynti. Ajanvarauksessa ohjataan asiakas ensin hoitajan vastaanotolle, ellei terveysasemalla/solussa ole toisin sovittu. Sairaus Diabetes Kohonnut verenpaine, Iskeeminen sydänsairaus Sydämen vajaatoiminta, Valtimosairauksien riskikasauma (MBO) Astma, Keuhkoahtaumatauti MUUT Toimenpiteet lääkärin vastaanotolla Tarkistetaan diabetes-/astma-/terveydenhoitajan merkinnät TH- tai YLE-lehdeltä Hoidon kokonaisarvio ja -suunnittelu (ks. tautikohtaiset tavoitteet alla) Tarvittava anamneesi ja status terveydenhoitajan tutkimuksia täydentäen, NYHA, SCORE, FINRISKI Laboratoriotutkimusten läpikäynti Tarvittavat lääkityksen muutokset ja vuoden reseptit tai seuraavaan kontrolliin saakka. Tarvittavat lisälaboratoriotutkimukset, erikoissairaanhoidon lähetteet ja lähetteet erityispalveluihin Sairauskohtaisen hoitomallin ja yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet Hoitosuunnitelma: tavoitetasot, lääkitys, jatkokontrollit, lab.kokeet, kuvantamistutkimukset, th-seuranta ja omaseuranta mieluusti tulostetaan potilaalle hoitosuunnitelmani-lomakkeella. Kirjaukset YLE-lehdelle Effica-fraasilla

Tähän tulee otsikko Omahoitoa tukevat palvelut luennot ja kurssit, joilla annetaan perustietoa sairaudesta, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta ryhmäneuvonta, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkäaikaissairauksia ja tukea niiden omahoitoa www.espoo.fi/ryhmaneuvonta henkilökohtainen hoitosuunnitelma, terveysasemalla hoidettavalle potilaalle terveysasemien omahoitopisteet sähköinen asiointi vuorovaikutusmahdollisuus verkon kautta lääkärin ja hoitajan kanssa (pilotti alkaa vuonna 2009) verkkosivut: www.espoo.fi/omahoito

Tähän Kommentteja tulee hoitomallin otsikko hyödyistä ohjaus helpottuu jäsennellymmät vastaanottokäynnit, oma ajatus pysyy koossa selkeyttää toimintaa, hyvä työkalu järkevöittää hoitoa saavutettuja tavoitteita tulee nykyisin selkeämmin arvioitua selkeä työnjako lääkäreiden kanssa helpottaa omaa työtäni hyvä osa perehdytystä ei tarvitse enää muistaa kaikkea, vaan tieto löytyy yhdestä paikasta

Espoossa kehitetyt uudistukset pitkäaikaissairauksien hoitoon Terveet Kohonnut riski Sairastuneet Alihoidetut Vaikeahoitoiset Kriisiytynyt tila Omahoidon tuki omahoitolomake, ryhmät omahoitopisteet, verkkosivut Palvelukonsepti seurantamalli, kotiutusmalli, sähköinen asiointi, kannusteet Sähköiset välineet päätöksentuki, fraasit, sähköinen asiointi FUNKTIO TOTEUTUS tuki oman elämän hallinnalle rakenteellinen terveyspolitiikka, terveyttä edistävien tietojen ja taitojen tuki aktiivinen tuki elämäntavoille ehkäisevät palvelut, uusi terveyskasvatus tuki omahoidolle omahoidon valmennus ja työkalut tehostettu tuki aktiivinen seuranta ja tuki, "care management" aktiivinen yksilöllinen interventio oikein ajoitettu intensiivinen erikoishoito tehostettu tulevaisuuden avohoito, "case sairaala management" (Kuva mukailtu: J.Teperi 2007)

HbA1c- keskiarvojen keskiarvo 7,30 7,20 7,10 7,00 6,90 6,80 6,70 6,60 6,50 Leppävaara Tapiola Matola Espoonlahti Espoon keskus 2005 2006 2007 2008 Lähde: Espoon kaupunki, tilastossa diabetesdiagnoosi/icpc

Diabeetikot, joiden HbA1c<7,5% 85 % 80 % 79,2 % 80,6 % 75 % 70 % 68,5 % 72,7 % 65 % 60 % 55 % 50 % 2005 2006 2007 2008

Vuosikäyntien määrät / kk 200 194 180 160 140 136 120 100 79 96 DM Muut 80 60 40 20 0 4 0 2006 syys-joulu 2007 koko vuosi 2008 koko vuosi Vuosikäyntejä hoitajien vastaanotoilla oli vuonna 2009 yht.3964