Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Transkriptio

1 Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke Tampere

2 Luennon sisältö Pitkäaikaisesti masentuneiden palveluiden kehittämistarve Vantaan pitkäaikaisesti masentuneiden hoitomalli Pitkäaikaisesti masentuneet kohderyhmänä Kokemuksia mallin pilotoinnista Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 2

3 Palveluiden kehittämistarve pitkäaikaisesti masentuneille Perusterveydenhuollosta aiemmin puuttunut systemaattinen ja yhtenäinen hoitomalli pitkäaikaisesti masentuneille potilaille Terveysasemien ja erikoissairaanhoidon työnjaon selkiyttäminen Palveluiden monipuolistaminen ja helppo saatavuus Asiakkaan aseman vahvistaminen (mm. vertaistuki, kokemusasiantuntijat; Mieli 2009) Mt-ja päihdepalvelujen uudenlainen järjestäminen hyödyntämällä uusia yhteistyömuotoja (julkinen terveydenhuolto/kolmassektori; Mieli 2009) Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 3

4 Hoitomallin sisältö Vantaan pitkäaikaisesti masentuneen hoitomalli on kehitetty Vantaalaisen hyvä mieli hankkeessa yhdessä paikallisen sairaanhoitopiirin HUS/psykiatria kanssa Mallin keskeiset kulmakivet ovat: - lääkärin tapaaminen 1 krt/vuosi - hoitajan tapaaminen 1 krt/vuosi - omahoitoryhmä Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 4

5 Pitkäaikaisesti masentuneet potilaat Kohderyhmä on tutkimusten mukaan psyykkisesti monihäiriöisiä asiakkaita, joilla on masennuksen lisäksi somaattisia sairauksia, persoonallisuushäiriöitä ja ahdistuneisuutta. Potilaat tulevat pilottiryhmään: -perusterveydenhuollosta -erikoissairaanhoidosta Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 5

6 Masentuneiden omahoitoryhmän tausta Liittyy pitkäaikaisen masennuksen hoitomalliin Taustalla teoreettinen viitekehys The Cronic Care Model Pitkäaikaissairaan voimavarojen vahvistaminen Kokonaisvaltainen tukeminen ryhmämenetelmin Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 6

7 Omahoitoryhmän tavoite Ryhmissä vahvistetaan potilaan ajattelun muutosta passiivisesta hoidon kohteesta aktiiviseksi osallistujaksi Ryhmäaiheilla tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia Potilaan osallisuus omaan hoitoon vahvistuu Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 7

8 Omahoitoryhmän järjestäminen yhteistyössä Jokainen ryhmäkerta on oma kokonaisuus Kolmitahoinen yhteistyö ryhmien vetämisessä terveysasemien, mielenterveysyhdistyksen ja vertaistukihenkilöiden kanssa Toiminnasta vastaa Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvättuulet ry. Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 8

9 Omahoitoryhmän toiminta Ryhmä aloittanut maaliskuussa 2011 Kokoontuu kolmen viikon välein Avoin mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaisesti masentuneille potilaille Kevään 2011 ryhmäaiheita oli mm. liikunta, uni, psykiatrin kyselytunti, vertaistapaaminen Toiminta laajentunut elokuusta 2011 alkaen Länsi-Vantaalle Kävijöitä keskimäärin 20 henkilöä/ryhmä Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 9

10 Omahoitoryhmän palaute - Kerätty jokaisen ryhmäkerran jälkeen - Vastaaminen vapaaehtoista - Kyselylomake: kaksi kysymystä, joista ensimmäisessä kysytään asiakkaan tyytyväisyyttä ryhmäkertaan asteikolla 1-10, toinen kysymys avoimelle sanalliselle palautteelle - Palautteiden keskiarvo ollut kevään ryhmistä 8,8. Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 10

11 Kokemuksia mallin pilotoinnista - Erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaiden löytyminen ollut haasteellista - Terveysasemien henkilökunnalta kerätystä suullisesta palautteesta tullut ilmi huoli työmäärän kasvamisesta, mutta toisaalta he ovat nähneet tämän potilasryhmän saamisen säännöllisen hoidon piiriin jatkossa vähentävän käyntejä terveysasemalla - Terveydenhuollossa ollut potilaspalautteen mukaan selkeä tarve omahoitoryhmän kaltaiselle ryhmätoiminnalle - Tulevaisuuden suuntana vertaisauttaminen ja self-help metodit ilman ammattilaisia esim. EPP-ryhmät (Expert Patient Programme) Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 11

12 Kiitos! Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 12