VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012

Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan Power Oy Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 Sisältö 1 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 1 2.1 Ekologinen tila... 3 3 TARKKAILUVELVOITTEET... 4 4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 5 5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 8 5.1 Kesäajan tarkkailu... 8 5.2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 11 5.3 Ympärivuotinen tarkkailu... 13 VESISTÖTARKKAILU... 19 5.5 Tarkkailun toteutus... 19 5.6 Tarkkailun tulokset... 19 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 21 7 YHTEENVETO... 22 VIITTEET... 23 Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Vapo Oy:n Kalajoen soiden purkureitit ja vesistötarkkailupisteet Liite 3 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vuosipäästöt Kalajoen vesistöalueella v. 2012 Liite 4 Päästötarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 6 Vesistötarkkailutulokset vuonna 2012 Pohjakartta-aineisto. Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot

PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi 2

1 1 JOHDANTO Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutulokset on raportoitu vuodesta 2010 alkaen samassa tarkkailuraportissa. Vuoden 2012 toukokuussa osa Vapo Oy:n turvetuotantoalueista siirtyi Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Tässä raportissa on esitetty Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n vuoden 2012 tarkkailutulokset. Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille 2012 2018 (Pöyry Finland Oy 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 11.12.2012 (POPELY/405/07.00/2012, 11.12.2012) ja Kainuun ELY-keskus (838/5723-2012, 16.1.2013) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n Puronnevan tarkkailu. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen valuma-alueella sijaitsevan Lamminnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman (Kanteleen Voima Oy 2010) mukaan ja raportoidaan erikseen (Pöyry Finland Oy 2013a) yhdessä läheisen Konepalvelu Honkalan Multakaarronnevan kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Siinä Kalajoen vesistöalueella oli yksi ympärivuotinen tarkkailukohde, tuotantovaiheessa oleva Hankilanneva. Lisäksi Kalajoella tehtiin ympärivuotista velvoitetarkkailua Vasamannevalla ja Tuppurannevalla. Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulokset. Ympärivuotinen ja kuntoonpanonaikainen tarkkailuaineisto on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b). Tuotannonaikaista vesistötarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Vasamanevan, ja kuntoonpanon aikaista Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan lähivesistöissä. Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja kaksi Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuota) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille 2006 2012 (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005) ja lisäksi alueella on yksittäisiä muiden turvetuottajien tarkkailuja. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on 4 247 km 2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 130 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, joka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomattavimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. (Kuva 1, Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-

2 keskus 2008). Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,50 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaamaan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,50 m, 2,80 m, 1,95 m ja 1,40 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstelyväli on 2,05 m, vedet ohjataan Kuonanjoen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle 1 km:n päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1,00 m. Kalajanjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöstelyväli 1,50 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,50 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä. Kuva 1 Vesistöhankkeet Kalajoella (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008).

3 Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura 2000 -suojelualueverkostoon. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011c). Turvetuotannon osuus Kalajoen kuormituksesta on noin 0,5 prosenttia (Kuva 2). Kokonaisuudessaan Kalajoen kokonaisfosforikuormitus oli vuosina 2001 2006 keskimäärin noin 80 tonnia vuodessa ja kokonaistyppikuormitus noin 810 tonnia vuodessa (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). Kalajoen vesistöön kohdistuu pistekuormituksen lisäksi huomattavasti hajakuormitusta. Alueen yksittäisistä kuormituslähteistä merkittävin on maatalous. Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 2 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v. 2001-2006 (lähde: Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). 2.1 Ekologinen tila Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä, keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Luokitelluista kohteista ainoastaan Pitkäjärven tila on hyvä (Kuva 3). Vesienhoidon mukaisena tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Jo nyt hyvässä tilassa olevan Pitkäjärven tavoite on vähintään nykytilan turvaaminen. Luokitelluissa vesimuodostumissa, jotka ovat joko kokonaan tai osittain suojelualuerekisteriin kuuluvalla Natura-alueella, voidaan noudattaa tavanomaisia tilatavoitteita. Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämisen vuoksi yksittäin käsiteltävistä vesimuodostumista ovat aineiston puutteen vuoksi luokittelematta jääneet Korpinen, Iso-Juurikka ja Settijärvi. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheuttamat haitat Kalajoen alaosalla, Vääräjoessa ja Siiponjoessa. Lisäksi talviaikainen happitilanne on sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta johtuen heikko Hautaperän tekojärvessä, Vuohtajärvessä, Kiljanjärvessä ja Reisjärvessä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. Suurin fosforikuormituksen vähentämistarve koskee maataloutta.

4 Kuva 3 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). 3 TARKKAILUVELVOITTEET Tiedot Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätöksistä on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös turvetuotantoalueiden purkureitit ja sijainti. Turvetuotantoalueet sijaitsevat) Settijoen (53.07), Hautaperän tekojärven (53.08), Vääräjoen (53.09) Malisjoen (53.06), Kalajanjoen (53.05) ja Kalajoen keskiosan (53.03) valuma-alueilla. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1 ja 2.

5 Turvetuotantoalue Taulukko 1 Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja sijainti. Lupapäätös Laskureitti Hankilanneva (osa) Vapo Oy PSY 17/03/2, 7.3.2003 31.12.12 Tikkapuro-Kuusaanjärvi 53.073 Jouttenisenneva Vapo Oy PSY 52/06/2, 22.5.2006 VHO, 08/0047/3, 29.1.2008 31.12.15 Koivulanneva Vapo Oy PSY 26/05/2, 12.5.2005 31.12.10 Lonkerinneva (1 Kanteleen Voima Oy PSAVI 110/10/1, 30.11.2010 30.11.20 Mustapuro-Kuonanjärvi Välioja-Kuonanjoki Vesistöalue laskuoja-metsäoja-sarjanoja- Malisjoki Juurikkaoja-Levonperänkanava- Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi Luvan tarkistus 53.082 53.083 53.065 53.059 Nurmesneva (osa) Vapo Oy PSY 18/03/2, 7.3.2003 31.12.12 Nevaoja-Kuusaanjärvi-Settijoki 53.073 Osmalamminneva Puronneva Päällysneva (1 Kanteleen Voima Oy Kokkola Power Oy (1 Kanteleen Voima Oy PSY 74/08/2, 16.6.2008 31.3.18 Laskuoja-Vääräjoki 53.094 Sievi PSY 106/09/2, 31.12.2009 PSAVI 126/12/1, 21.11.2012 31.12.19 PSY 114/08/2, 15.10.2008 31.3.18 Haapaoja-Hyväoja-Kangasoja- Syväoja-Väräjoki Laskuoja-Joutsenoja-Pahaoja- Syväoja-Vääräjoki. Kunta 53.097 Sievi 53.097 Sievi Haapajärvi, Kärsämäki Haapajärvi, Pyhäjärvi Haapavesi, Nivala Haapajärvi, Reisjärvi Pyhäjärvi, Kärsämäki Rautamullansuo Vapo Oy PSY 94/07/2, 30.7.2007 31.12.16 Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi 53.094 Reisjärvi, Sievi Tuppuraneva Vasamanneva (1 Kanteleen Voima Oy Vapo Oy Vittouvenneva(osa) Vapo Oy PSY 88/07/2, 20.9.2007 31.12.15 PSY 122/08/2, 8.12.2008 VHO 09/0529/3, 1.10.2009 Laskuoja-Lähteenoja-Petäjäoja- Petäistö-Vääräjoki 53.098 Sievi 30.6.19 Vasamanoja-Pylväsoja 53.034 Ylivieska (2 PSAVI 23/11/1, 27.4.2011 30.4.21 Vittouvenoja-Kuonanjärvi 53.083 (1 Siirtynyt Kanteleen Voima Oy:n omistukseen vuonna 2012 (2 Päätös ei lainvoimainen (3 Kokkola Power Oy Pyhäjärvi, Haapajärvi 4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2012 sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan lentokentän havaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadantatietojen perusteella. Ko. havaintopaikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2000 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan (1981 2010) keskiarvoja. Vuoden 2012 keskilämpötila oli Ylivieskassa 2,3 ºC, mikä on samaa tasoa kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Talvella kylmintä oli helmikuussa ja joulukuussa. Joulukuun keskilämpötila oli myös vertailuarvoon nähden alhaisin. Kesän keskilämpötilat vaihtelivat kesäkuun 13,1:stä heinäkuun 15,9 C-asteeseen. Loppukevään, kesän ja alkusyksyn lämpötilat olivat Ruukin vertailuarvojen perusteella jokseenkin tavanomaisia. Keskiarvoihin nähden tavanomaista lämpimämpää oli maaliskuussa ja marraskuussa, jolloin keskilämpötilat olivat 2 3 astetta Ruukin vertailuarvoja lämpimämpiä. Vuoden 2012 sadesumma Ylivieskassa oli 703 mm, mikä oli selvästi enemmän kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo. Alkuvuoden sademäärät olivat jokseenkin pieniä ja osin alle vertailuarvojen. Sen sijaan huhtikuusta kesäkuuhun sekä elokuussa ja lokakuussa sademäärät olivat 60 120 % suurempia kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvot vastaaville kuukausille. Eniten satoi elokuussa, jolloin sademäärä oli yli 130 mm. Loppuvuonna marras-joulukuussa sadanta oli jälleen melko niukkaa (Kuva 4).

Lämpötila C 20 15 10 5 0-5 -10 Sadanta mm 140 120 100 80 60 40 20 6-15 Kuva 4 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 Ylivieska 1981-2010 Ruukki Revonlahti Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ylivieskassa vuonna 2012. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Vuonna 2012 Kalajoen virtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä suurempia. Kevään tulvahuiput ajoittuivat hieman keskimääräistä toukokuun alkuun (Kuva 5). Kesällä elo- ja syyskuussa runsaat sateet aiheuttivat jopa kevään tulvahuippuja suurempia virtaamia. Syksyllä loka- ja marraskuussa ajoittaiset runsaat sateet aiheuttivat useita pienempiä ylivirtaamatilanteita. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m 3 /s) vuonna 2012 ja vertailujaksolla 1971 2000 olivat seuraavat: Niskakoski (F = 3 065 km 2 ) v.2012 v. 1971 2000 MQ (vuosi) 49,6 29,7 MQ (kesä-syys) 46,2 21,0 NQ (kesä-syys) 5,5 12,1 HQ (kesä-syys) 357 37,0 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 Ylivieska 1981-2010 Ruukki Revonlahti

7 Kuva 5 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa vuonna 2012 ja vertailujaksolla v. 1971 2000 keskimäärin.

Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Vuonna 2012 järven vedenkorkeus vaihteli noin tasolla +129,11 +135,96 m (N 43 ) (Kuva 6). 8 Kuva 6 Kuonanjärven vedenkorkeus (m, N43) vuonna 2012 ja jaksolla 1971 2000 keskimäärin sekä nykyiset säännöstelyrajat. 5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 5.1 Kesäajan tarkkailu Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2012 turvetuotannossa kaikkiaan noin 1 535 hehtaaria (Pöyry Finland Oy 2012), mistä Vapo Oy:n hallussa oli 626 ha (41 %), Kanteleen Voima Oy:n hallussa 307 ha (20 %). Kokonaispinta-alasta oli 89 ha kuntoonpanossa ja 309 ha poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Kokkola Power Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n, Vähäsalo & Lahti Oy:n, Konepalvelu Honkalan sekä Maatalousyhtymä Valtosen turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalueella on esitetty liitteessä 1. Soiden sijainti ja purkureitit on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot käyvät ilmi liitteestä 3. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden vesienkäsittely ja pinta-alatiedot vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Vuonna 2012 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueista kesäaikaisessa päästötarkkailussa olivat Hankilanneva, Vasamanneva ja Tuppuraneva, ko. suot ovat myös ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n puoliksi Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitsevan Hankilannevan Kalajoen puolen tarkkailu tehtiin edellisvuosien tapaan Pohjois- Pohjanmaan tuotantosoiden ympärivuotisen päästötarkkailun puitteissa. Ympärivuotiset tulokset on esitetty tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan vuosipäästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b), mutta myös tässä raportissa on esitetty lyhyesti kesäaikaiset tulokset. Hankilannevan, Vasamannevan ja Tuppuranevan tulokset ovat mukana myös vertailuarvoina käytetyissä Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskiarvoissa.

9 Taulukko 2 Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012. Suo Haltija/ vesien Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja käsittely vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu ha ha ha ha ha Hankilanneva (osa) Vapo Oy PVK 53.073 26 25 52 K Nurmesneva (osa) Vapo Oy PVK 53.074 115 123 238 E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy PVK 53.083 10 28 38 E Koivulanneva Vapo Oy la 53.065 20 30 32 82 E Jouttenisenneva Vapo Oy PVK/la 53.082 7,5 42 50 E Jouttenisenneva Vapo Oy PVK/so 53.083 40 6,8 47 E Vasamanneva Vapo Oy PVK 53.036 54 54 K Rautamullansuo Vapo Oy PVK 58 9,0 67 E Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.098 60 18,0 78 K Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.094 99 99 E Päällysneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.097 41 41 E Puronneva Kokkola Power Oy pvk 53.097 87 87 erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.059 89 89 K yhteensä 89 618 39 275 1020 Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Hankilannevalla, Vasamannevalla ja Tuppuranevalla. Kesäajan virtaama- ja valumatiedot on esitetty taulukossa 3. Kaikkien kolmen Kalajoen alueen virtaamamittaus-suon valumat olivat hieman pienempiä kuin vertailuna esitetyt Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden keskimääräiset arvot. Suurin kesäaikainen valuma (21,2 l/s km 2 ) mitattiin Tuppuranevalla ja pienin Vasamannevalla (15,0 l/s km 2 ). Vasamannevan valumien vaihtelu oli keskimääräistä selvästi äärevämpää. Vasamannevan virtaamamittauksessa esiintyi alkuvuodesta jonkin verran ongelmia, 31.12.2011 19.1. 2012. virtaama arvioitiin hydrologisen mallin avulla johtuen virtaamamittarin datakatkoksesta aiheutuneista ongelmista. Taulukko 3 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilla kesällä 2012. Vertailuna Pohjois- Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Mittapadon Tarkkailu- Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 valuma-alue jakso Vasamanneva pvk1 15,0 0,0 121,7 54 ha 24.5.-14.9. Tuppuraneva pvk 21,2 2,0 91,2 78 ha 24.5.-16.9. Hankilanneva pvk2 20,8 0,5 131,2 232 ha 10.5.-18.9. keskiarvo 19,0 0,8 114,7 Pohjois-Pohjanmaan keskiarvot kaikki tarkkailusuot (n=60) 20,2 2,0 226,0 pintavalutuskentät (n=46) 18,1 1,8 150,0

Vasamanevalta, Tuppuranevalta ja Hankilannevalta vesinäytteitä otettiin kesäaikana (touko-syyskuu) kahden viikon välein tarkkailussa olleilta mittapadoilta (Taulukko 2). Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty Kalajoen tarkkailusoiden kesäaikaiset vedenlaatutiedot sekä lasketut ominaispäästöt. Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Turvesoiden veden ph oli happaman puolella (keskimäärin 6,8) ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita (Taulukko 4). Veden keskimääräinen laatu Vapon Kalajoen tarkkailusoilla oli humuksen (COD Mn ), fosforin, typen ja kiintoaineen suhteen parempi, mutta raudan heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Happaminta vesi oli Vasamannevalla, jossa keskimääräinen ph-taso oli 6,0 ja alin mitattu ph-arvo 5,8. Suurimmat humus-arvot (COD Mn ), kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet mitattiin Tuppuranevalla. Myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea. Tuppuranevan typpi-, ammoniumtyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat suurempia myös verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvoon. Vasamannevan humuksen määrä oli suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla. Taulukko 4 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 2012 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu kesäajan keskimääräinen veden laatu. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 10 Vasamanneva pvk1 8 6,0 46 33 2,5 1350 190 2700 5,6 Tuppuraneva pvk 8 6,7 41 39 11 1688 29 707 10400 15 Hankilanneva pvk2 10 6,9 25 34 14 745 2,5 20 3200 6,9 keskiarvo 6,8 33 36 12,5 1216 15,6 363 6800 10,7 Pohjois-Suomen keskiarvot: kaikki tarkkailusuot (n=71) 6,1 39 77 35 1408 56 312 4424 13 pintavalutuskentät (n=53) 6,2 41 74 34 1324 46 246 3414 7,7 Vasamannevan, Tuppuranevan ja Hankilannevan ominaiskuormitukset laskettiin veden laadun ja mitatun virtaaman perusteella (Taulukko 5). Tuppuranevalla happea kuluttavan aineen (COD Mn ), typen, raudan ja kiintoaineen ominaispäästöt olivat suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan muilla tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 5). Tuppuranevan vertailutasoa korkeampiin ominaiskuormitusarvoihin vaikuttivat heikomman veden laadun ohella keskimääräistä suuremmat valumat. Keskimäärin Kalajoen tuotantovaiheen tarkkailukohteilla tarkasteltujen muuttujien ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräistä tasoa pienempiä lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka ominaispäästö oli hieman suurempi kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa.

11 Taulukko 5 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt. Tarkkailu Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Vasamanneva pvk1 569 0,4 0,0 18 5,0 45 67 0,1 11 41 Tuppuraneva pvk 730 0,7 0,2 32 1,2 18 224 290 0,4 23 254 Hankilanneva pvk2 455 0,6 0,3 13 0,1 0,4 68 150 0,3 4,3 114 keskiarvo 585 0,6 0,2 21 0,7 7,9 113 169 0,3 13 136 Pohjois-Suomen keskiarvot: kaikki tarkkailusuot (n=52) 594 1,0 0,4 24 1,0 10 171 144 0,7 15 113 pintavalutuskentät (n=41) 602 0,9 0,4 21 1,1 6,3 55 106 0,6 13 77 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 521 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,6 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 105 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kaikkien tarkasteltujen kuormitteiden osalta suurempia kuin vuonna 2011. Taulukko 6 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 2012. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 26 25 52 K 23 0,03 0,7 8 0,01 0,2 5,9 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 115 123 238 E 143 0,22 5,0 25 0,15 3,2 18 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 10 28 38 E 23 0,03 0,8 4 0,02 0,5 2,9 Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 50 0,11 3,1 30 0,08 2,2 27 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 49 E 30 0,05 1,1 7 0,03 0,7 5,4 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 40 6,8 47 E 28 0,04 1,0 5 0,03 0,6 3,6 Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 31 0,02 1,0 4 0,01 0,6 2,2 Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 40 0,06 1,4 7 0,04 0,9 5,1 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 60 18 78 K 57 0,06 2,5 23 0,03 1,8 20 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 99 99 E 60 0,09 2,1 11 0,06 1,3 7,7 Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 25 0,04 0,9 4 0,03 0,5 3,2 Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 K 11 0,16 3,6 8 0,12 2,6 4,2 Tuotantosuot yhteensä 618 39 275 931 510 0,8 20 127 0,5 13 101 Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 11 0,2 4 8 0,1 2,6 4,2 Vesistöalue yhteensä 89 618 39 275 1 020 521 0,9 23 136 0,6 15 105 2011 1 678 15 233 926 532 0,75 16,6 118 0,52 10,9 95 5.2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla toteutettiin vuonna 2012 kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Mittapadon valuma-alue (ha) Näytteenotto ajanjakso Näytteitä (kpl) Virtaamamittaus ajanjakso Lonkerinneva pvk1 107 7.3.12-15.10.12 15 7.3-31.10.12 Lonkerinnevalla ei tullut vettä 7.3. Lisäksi virtaamatiedot olivat puutteellisia 13.4. 14.5.2012 välisenä aikana, joten virtaamat on arvioitu vesistömallista.

Lonkerinnevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulukoissa 7 9. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoopanovaiheen tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatu- ja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Kevät ja syksy ajan valumat olivat Lonkerinevalla hieman pienempiä kuin Pohjois- Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Kesän valuma oli keskimääräistä suurempi (Taulukko 7). 12 Taulukko 7 Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanotarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Kevät Kesä Syksy Suo Vesien Vesistö- Mittausjakso Mq Mq Mq käsittely alue l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lonkerinneva pvk Kalajoki 15.5.-31.10. 64,9 27,6 20,6 Pohjois-Pohjanmaan, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 66,5 19,6 23,3 Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopanovaiheen tarkkailusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimäärin (Taulukko 11). Taulukko 8 Veden laatu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine Lonkerinneva (pvk) käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kevät pvk 13.4.-26.5. 4 5,0 46 46 1043 67 7,9 Kesä pvk 27.5.-17.9. 8 5,4 74 176 1613 310 3,6 Syksy pvk 18.9.-31.10. 3 5,4 46 70 1230 240 2,2 Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 2012 kaikki Talvi 11 5,8 39 82 1775 843 5,4 2012 kaikki Kevät 14 5,6 26 68 1202 326 5,8 2012 kaikki Kesä 14 5,6 73 166 2146 351 8,6 2012 kaikki Syksy 11 5,8 47 76 1726 599 4,4 2012 pvk Talvi 9 5,7 42 85 1718 753 4,4 2012 pvk Kevät 12 5,6 26 71 1152 300 5,2 2012 pvk Kesä 12 5,7 74 178 2200 344 8,8 2012 pvk Syksy 11 5,8 47 76 1726 599 4,4 Lonkerinnevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 12) verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopainovaiheen tarkkailusoiden ominaispäästöihin.

13 Taulukko 9 Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan keskimääräiset ominaispäästöt v. 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt. Brutto Suo Vesien Jakso Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Lonkerinneva (pvk) käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kevät pvk 13.4.-26.5. 64,9 283 2,5 49 4,1 275 1,4 21 163 Kesä pvk 27.5.-17.9. 27,6 127 1,8 41 7,5 95 1,3 29 48 Syksy pvk 18.9.-31.10. 20,6 96 0,9 26 4,4 34 0,6 17 0,0 Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 2012 kaikki Talvi 8,9 303 0,6 13 5,5 41 0,5 8,7 25 2012 kaikki Kevät 66,5 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 186 2012 kaikki Kesä 19,2 933 4,4 37 5,6 183 4,1 29 150 2012 kaikki Syksy 23,3 797 1,5 35 13 91 1,1 25 54 Netto 2012 pvk Talvi 9,4 297 0,7 12 5,0 37 0,5 8,0 22 2012 pvk Kevät 66,5 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 186 2012 pvk Kesä 21,0 1081 4,6 44 5,4 184 4,2 35 147 2012 pvk Syksy 23,3 797 1,5 35 13 91 1,1 25 54 5.3 Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy:n Vasamannevalla ja Hankilannevalla toteutettiin vuonna 2012 ympärivuotista tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Vasamanneva pvk1 Hankilanneva pvk2 Mittapadon valuma-alue (ha) 54 232 Näytteenotto ajanjakso 16.11.11-15.10.12 14.11.11-18.10.12 Näytteitä (kpl) 19 20 Virtaamamittaus ajanjakso 1.11.11-30.10.12 1.11.11-30.10.12 Vasamannevalta ei tullut vettä 6.2. 17.4. ja 12.6. välisenä aikana. Lisäksi datakatkoksen vuoksi virtaamatiedot puutteellisia 31.12.11 19.1.2012 välisenä aikana, virtaamat on arvioitu vesistömallista. Vasamannevan ja Hankilannevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulukoissa 10 12. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatuja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Talviajan valumat olivat Vasamannevalla ja Hankilannevalla hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat (Taulukko 10). Kevään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä pienempiä Vasamannevalla. Kevään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä suurempia Hankilannevalla. Kokonaisuutena vuoden keskivalumat olivat molemmilla Vapon Kalajoen ympärivuotisella tarkkailusuolla suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vasamannevalla veden laatu oli keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä humuksen ja fosforin osalta verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailusoiden vedenlaatuun. Talvella typpeä ja kiintoainetta oli keskimääräistä enemmän, talvella myös kiintoainetta oli enemmän. Kesällä ja syksyllä veden laatu pääosin keskimääräistä

parempi (Taulukko 11). Veden laatu oli Hankilannevalla pääosin parempi tai samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisilla tarkkailusoilla keskimäärin lukuun ottamatta kesään fosforia ja syksyn kiintoainetta. 14 Taulukko 10 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoila eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Vasamanneva (pvk1) Hankilanneva (pvk2) Talvi 1.11.-21.4. 173 3,2 0,0 49,3 31.12.-19.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 22.4.-23.5. 32 74,6 0,3 156,3 Kesä 24.5.-14.9. 114 15,0 0,0 121,7 Syksy 15.9.-31.10. 47 25,5 1,1 99,0 Vuosi 1.11.-31.10. 366 16,0 Talvi 1.11.-18.4. 170 7,2 0,0 92,5 31.12.-19.1., 25.2.-28.2. ja 6.3.-18.4. käytetty vesistömallia Kevät 19.4.-9.5. 21 120,2 4,3 327,4 19.4.-25.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 10.5.-18.9. 132 20,8 0,5 131,2 Syksy 16.9.-31.10. 43 27,7 1,1 122,7 Vuosi 1.11.-31.10. 366 21,0 Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot Talvi 168 7,3 1,0 46 Kevät 34 96 8,2 286 Kesä 119 17 1,9 147 Syksy 46 29 6,4 109 Vuosi 22 Huom! Taulukko 11 Veden laatu Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-21.4. pvk1 5 5,9 21 38 2346 5,5 Kevät 22.4.-23.5. pvk1 3 5,8 26 29 1605 2,4 Kesä 24.5.-14.9. pvk1 8 6,0 46 33 1350 5,6 Syksy 15.9.-31.10. pvk1 3 6,3 25 19 1037 2,4 Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi 1.11.-18.4. pvk2 5 6,9 11 26 556 3,7 Kevät 19.4.-9.5. pvk2 3 6,6 13 32 893 4,7 Kesä 10.5.-18.9. pvk2 10 6,9 25 34 745 6,9 Syksy 19.9.-31.10. pvk2 2 7,0 21 44 820 7,7 Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot Talvi 2012 5 6,2 24 63 1681 4,3 Kevät 2012 3 6,0 18 31 1279 5,7 Kesä 2012 9 6,5 40 78 1497 8,1 Syksy 2012 2 6,3 34 48 1796 6,7 Vasamannevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä, lukuun ottamatta kevään humusaineen määrää (Taulukko 12). Hankilannevalla kiintoainepääs-

töt olivat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan keskimääräiset päästöt. Myös kevään humus- ja ravinnepäästöt olivat keskimääräistä suurempia. 15 Taulukko 12 Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt v. 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt. Brutto Netto Suo COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Vasamanneva (pvk1) Talvi 49 0,1 5,1 10 0,0 3,7 4,7 Kevät 2047 1,2 54 101 0,0 22 0,0 Kesä 569 0,4 18 67 0,1 11 41 Syksy 510 0,4 29 17 0,0 18 0,0 vuosi kg/ha/a 163 0,1 6,0 13 0,0 3,5 5,5 Hankilanneva (pvk2) Talvi 68 0,2 3,5 30 0,1 0,4 17 Kevät 1609 3,5 111 504 1,4 59 296 Kesä 455 0,6 13 150 0,3 4,3 114 Syksy 519 1,1 21 171 0,6 9,2 124 vuosi kg/ha/a 128 0,2 5,6 43 0,1 2,3 30 Keskiarvot 2012 Talvi 145 0,5 10 24 0,3 7,0 14 Kevät 1518 2,1 93 354 0,7 52 199 Kesä 577 0,9 23 112 0,6 16 84 Syksy 811 1,3 46 146 0,9 33 100 vuosi kg/ha/a 182 0,3 10 36 0,2 6,4 24 Vuositasolla Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 172 t/a happea kuluttavaa ainesta, 283 kg/a fosforia, 9 440 kg/a typpeä ja 40 445 kg/a kiintoainetta (Taulukko 13). Nettopäästöt olivat noin 157 kg/a fosforia, 6 061 kg/a typpeä ja 27 820 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vuoden 2012 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin 472 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 0,8 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 111 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti 0,4 kg/d fosforia, 17 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Brutto- ja nettovuosipäästöt olivat suurempia kuin vuonna 2011.

16 Taulukko 13 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n, Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuositasolla vuonna 2012. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 26 25 52 K 6 595 12 288 2 208 5,2 117 1 522 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 115 123 238 E 45 129 61 2 163 7 439 31 1 325 4 426 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 10 28 38 E 7 102 10 340 1 171 4,9 209 696 Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 13 356 40 1 107 6 959 29 809 5 765 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 50 E 9 167 14 476 1 882 7,9 302 1 247 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 40 6,8 47 E 8 142 21 497 2 363 16 347 1 786 Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 8 788 6,1 324 724 1,0 187 295 Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 12 594 17 604 2 076 8,8 370 1 235 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 60 18,0 78 K 32496 34 1 659 9 079 14 1 171,6 7 128 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 99 99 E 18748 26 899 3 090 13 550,6 1 839 Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 7764 11 372 1 280 5 228,0 761 Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 K 2776 31 711 2 175 21 445 1 119,4 Tuotantosuot yhteensä 618 39 275 932 169 880 252 8 730 38 270 136 5 616 26 700 Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 2 776 31 711 2 175 21 445 1 119 Vesistöalue yhteensä 89 618 39 275 1021 172 656 283 9 440 40 445 157 6 061 27 820 2011 1 678 15 233 927 145 639 228 6 062 27 451 147 3 976 19 401 Kalajoen vesistöalueella on Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n turvetuotantoalueiden lisäksi turvetuotantopinta-alaa noin 500 ha mm. Turveruukki Oy:n, Turvejetti Ky:n, Reisjärven kunnan ja Vähäsalo & Lahti Oy:n turvetuotantoalueilla. Koko vesistöalueen turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin 268 500 kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, 16 055 kg/a typpeä sekä 77 000 kg/a kiintoainetta (liite 3, Pöyry Finland Oy 2013b). Nettopäästöt olivat noin 374 kg/a fosforia, 11 000 kg/a typpeä ja 57 720 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli noin 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) 50 65 %. 5.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Kalajoen alueen soilla vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Vapo Oy:n Vasamannevalla ja Hankilannevalla sekä Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla. Tarkkailun tulokset vuodenajoittain on esitetty taulukossa 14 ja tarkemmin liitteessä 5. Tuppuranevan pintavalutuskenttä toimi kesällä kohtalaisesti raudan osalta kesällä. Muutoin talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä ravinteita, kiintoainetta ja humusta huuhtoutui kentältä vesistöön. Epäorgaaniset ravinteet pidättäytyivät kentällä kesällä. Vasamannevan pintavalutuskenttä toimi suhteellisen hyvin raudan osalta reduktioden ollessa keskimäärin noin 25 64 %. Kesällä ja syksyllä pintavalutuskenttä toimi kokonaisravinteiden osalta hyvin, mutta keväällä fosforia ja typpeä huuhtoutui kentältä vesistöön (Taulukko 14). Kiintoaineesta pidättyi kentälle noin 53 80 %. Talvella, keväällä ja syksyllä humuksesta poistui 14 29 % Vasamannevan pintavalutuskentältä. Kesällä pintavalutuskenttä ei poistanut humusta. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistusteholle on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä (VHO 09/0529/3, 1.10.2009) asetettu tietyt tavoitearvot (kiintoaine 50 %, kok.p 50 % ja Kok.N sulan maan aikana 20 %), jotka lasketaan erikseen sulan maan ajan ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Touko-lokakuulle laskettuna Vasamannevan pintavalutuskentän reduktiot olivat fosforin osalta 52 %, typen osalta 40 % ja kiintoaineen osalta 78 %. Tavoitearvot saavutettiin. Hankilannevan pintavalutuskenttä toimi etenkin talvella hyvin pidättäen fosforista ja kiintoaineesta < 65 % ja orgaanisesta aineksesta (COD Mn ) sekä typestä noin 33 60 %. Myös muulloin kentän puhdistusteho oli kohtalainen poistuman ollessa kokonaisravinteiden, fosfaattifosforin, raudan ja kiintoaineen osalta noin 30 60 %. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä. Talvella, keväällä ja syksyllä humusta kentälle pidättyi 27 36 %, mutta kesällä COD Mn -arvoon kenttä ei kesällä juurikaan vaikuttanut.

Lonkerinnevan pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen osalta hyvin pidättäen kiintoaineesta 77 88 %. Kentän puhdistustehot olivat kohtalaisia keväällä kokonaisravinteiden osalta ja syksyllä typen osalta. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä ja syksyllä. Kesällä ja syksyllä humusta ja fosfori huuhtoutui kentältä vesistöön. Taulukko 14 Veden laatu Tuppuranevan, Vasamannevan, Hankilannevan ja Lonkerinnevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2012. 17 ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUPPURANEVA (pvk) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 32 92 1943 83 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 32 57 1925 37 Erotus 0-1 -35-18 -46 Teho % 0-2 -61-1 -124 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 18 33 1400 15 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 17 29 1400 11 Erotus 0-1 -4 0-4 Teho % 0-6 -14 0-36 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 52 61 17 2600 59 1267 8200 27 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 43 39 11 1820 42 707 10400 15 Erotus 0-9 -22-6 -780-17 -560 2200-12 Teho % 2-21 -58-55 -43-41 -79 21-83 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 51 41 2200 7,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 45 30 1900 5,5 Erotus 0-6 -11-300 -2 Teho % 0-13 -37-16 -31

ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l VASAMANNEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 30 57 20 2623 1300 8267 25 Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 23 42 8,3 2563 775 3000 5,8 Erotus -0,2 7,7 15 11 60 525 5267 19 Teho % -3,8 25 26 58 2,3 40 64 76 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,4 35 28 2,0 1040 170 1350 5,7 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 25 32 1,0 1938 529 1015 2,7 Erotus 0,4 10-4,0 1,0-898 -359 335 3,0 Teho % 7,5 29-15 50-86 -211 25 53 Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 42 66 7,5 2100 550 4250 28 Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 46 33 2,5 1350 190 2700 5,6 Erotus 0,0-3,8 33 5,0 750 361 1550 23 Teho % -0,8-8,9 50 67 36 66 36 80 Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 29 47 12 2300 1350 6350 12 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 25 19 3,0 1037 168 2300 2,4 Erotus -0,1 4,0 28 9,0 1263 1182 4050 10 Teho % -1,0 14 60 75 55 88 64 80 HANKILANNEVA (pvk2) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 17 87 1443 23 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 11 30 585 4,4 Erotus 0,2 5,5 57 858 19 Teho % 2,6 33 65 59 81 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 63 1400 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 11 43 920 6,0 Erotus 0,2 4,0 20 480 13 Teho % 3,1 27 32 34 68 Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 28 65 37 1208 58 217 8133 15 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 26 38 14 797 2,5 20 3200 8,5 Erotus 0,2 2,5 27 22 412 56 197 4933 6,4 Teho % 2,7 8,9 42 61 34 96 91 61 43 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 36 68 1500 29 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 23 46 1000 6,2 Erotus 0,4 13 22 500 23 Teho % 6,2 36 32 33 79 LONKERINNEVA (pvk) Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 52 98 2200 410 93 Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 52 69 1200 78 11 Erotus -1,4 0,0 29 1000 332 82 Teho % -23 0,0 30 45 81 88 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 39 41 1580 505 17 Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 70 168 1482 259 3,9 Erotus -1,1-31 -126 98 246 13 Teho % -18-80 -305 6,2 49 77 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 30 23 1500 840 8,0 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 41 60 1000 240 1,0 Erotus -1,2-11 -37 500 600 7,0 Teho % -18-37 -161 33 71 88 18

VESISTÖTARKKAILU 19 5.5 Tarkkailun toteutus Taulukkoon 15 on koottu vesistötarkkailun havaintopaikat vuonna 2012 tuotantoalueittain. Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla liitteessä 2. Vesistönäytteet otettiin soiden omien ohjelmien/päätösten mukaisesti maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa samassa yhteydessä kuin turvesoiden päästötarkkailunäytteet. Lonkerinneva sijaitsee Kalajoen Kalajanjoen vesistöalueen Levonperänkanavan valuma-alueella. Lonkerinnevan vedet on tarkoitus johtaa laskuojaa pitkin Juurikkaojaan ja edelleen Levonperänkanavan ja Kalajanjoen kautta Hautaperän tekojärveen ja Kalajokeen. Lonkerinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Juurikkaojassa suon ylä- ja alapuolella (liite 2.1). Vasamanneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vasamanojan valuma-alueella. Vasamanneva kuivatusvedet johdetaan Vasamanojaan, joka yhtyy noin 8 kilometrin päässä Pylväsojaan. Pylväsoja laskee Kalajoen keskiojalle. Vasamannevan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Vasamanojassa suon ylä- ja alapuolella (liite 2.2). Vasamanneva oli kuntoonpanossa vuonna 2010 ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun vuonna 2011. Taulukko 15 Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 2012. Vesistöalue Havaintopaikka Koodi Koordinaatit Turvetuotantoalue Juurikkaoja yp Juurik_ap 7073201-3401822 53.059 Lonkerinneva Juurikkaoja ap Juurik_yp 7070640-3403000 53.059 Lonkerinneva Vasamanoja yp VasamanO_yp 7107432-3401269 53.036 Vasamanneva Vasamanoja ap VasamanO_ap 7105430-3397358 53.036 Vasamanneva 5.6 Tarkkailun tulokset Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun tulokset vuonna 2012 on esitetty havaintokerroittain liitteessä 6. Taulukossa 16 on esitetty veden laatu Lonkerinnevan ala- ja yläpuolella Juurikkaojassa vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna 2011. Vuoden 2011 tarkkailu oli ennakkotarkkailua. Juurikkaojassa Lonkerinnevan alapuolella veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat heinäkuussa koholla. Myös veden väri- ja COD Mn -arvot olivat korkeimmillaan. Maalis-elokuussa Juurikkaojasta Lonkerinnevan ylä- ja alapuolelta otetuissa näytteissä veden pitoisuustasossa oli havaittavissa kasvua lähinnä heinäkuussa. Kiintoaineen, humuksen ja typen pitoisuuskasvu oli pääosin melko vähäistä, mutta fosforin kohdalla merkittävämpää. Pitoisuudet olivat Lonkerinnevan alapuolisessa Juurikkaojassa pääosin hieman korkeampia kuin ylempänä. Juurikkaojan happitilanne oli pääsoin hyvää tai tyydyttävää tasoa.

20 Taulukko 16 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan tarkkailupisteillä vuonna 2012. Vuoden 2011 vertailuarvot liittyvät ennakkotarkkailuun. ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Juurikkaoja yp 7.3.2012 5,1 10,7 74 1,1 275 2,3 700 62 9 16 5 2 000 38 21.5.2012 5,0 8,4 79 3,1 175 1,9 600 23 5 16 <2 1 300 32 10.7.2012 6,2 7,2 74 7,8 325 2,4 750 73 <5 26 3 3 400 35 7.8.2012 5,2 6,8 71 4,6 250 1,9 650 32 <5 23 <2 2 000 37 Keskiarvo 2012 5,4 8,3 75 4,2 256 2,1 675 48 5 20 3 2175 36 Keskiarvo 2011 6,1 7,4 70 6,0 245 2,5 733 78 <5 25 4 2900 31 Juurikkaoja ap 7.3.2012 5,4 12,0 83 2,7 275 4,3 720 85 15 15 7 2300 38 21.5.2012 5,1 8,7 82 4,2 200 2,0 680 28 8 19 <2 1400 35 10.7.2012 6,3 7,1 72 12,0 400 3,1 1100 110 <5 93 38 4500 54 7.8.2012 5,3 7,0 73 6,9 250 2,1 770 21 <5 33 10 2400 40 Keskiarvo 2012 5,5 8,7 78 6,5 281 2,9 818 61 6 40 14 2650 42 Keskiarvo 2011 6,1 8,8 78 6,8 232 3,1 958 104 141 47 22 2800 32 jos pitoisuus on ollut allemääritysrajan, keskiarvon laskennassa on käytetty puolta määritysrajan arvosta Taulukossa 17 on esitetty veden laatu Vasamanojassa vasamannevan ylä- ja alapuolella vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna 2011. Vasamanojan vesi oli hyvin humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Ravinnetaso oli rehevä. Veden ph oli kaikilla näytekerroilla hieman alhaisempi Vasamannevan ylä- (4,7 6,3) kuin alapuolella (4,9 6,9). Vasamannevan molemmilla havaintopisteillä oli havaittavissa ajoittaista kiintoainepitoisuuden kasvua, erityisesti heinäkuussa pitoisuudet olivat koholla. Rautapitoisuudet olivat säännöllisesti korkeammat Vasamannevan yläpuolella. Ravinteista fosforin pitoisuudet kasvoivat säännöllisesti Vasamannevan alapuolella. Typen kohdalla pitoisuuskasvu oli lievempää ja sitä oli vain toukokuun tuloksissa. Taulukko 17 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Vasamannevan vesistötarkkailupisteillä vuonna 2012. ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanoja yp 21.5.2012 5,3 7,9 67 1,4 200 2,1 650 40 11 16 5 1500 37 11.7.2012 6,3 7,1 68 19 550 3,4 1100 130 <5 63 21 5700 44 8.8.2012 4,7 5,8 54 6,6 350 3,0 1100 32 <5 39 5 2100 68 5.9.2012 6,2 6,9 63 9,1 500 3,6 1200 150 <5 53 13 5700 53 Keskiarvo 2012 5,6 6,9 63 9,0 400 3,0 1013 88 5 43 11 3750 51 Keskiarvo 2011 5,8 7,4 67 8,5 264 2,8 843 36 <5 33 10 3250 40 Vasamanoja ap 21.5.2012 5,6 8,3 70 2,3 200 2,4 870 94 45 23 19 1400 37 11.7.2012 6,8 7,8 76 25 350 4,8 1100 110 <5 72 28 5100 62 8.8.2012 4,9 5,5 51 7,9 300 2,8 1200 61 <5 53 8 1700 60 5.9.2012 6,9 8,4 78 9,8 450 5,3 1100 120 <5 64 25 6000 41 Keskiarvo 2012 6,1 7,5 69 11,3 325 3,8 1068 96 14 53 20 3550 50 Keskiarvo 2011 6,2 8,2 74 8,3 221 3,2 905 55 8 41 14 2900 88 jos pitoisuus on ollut allemääritysrajan, keskiarvon laskennassa on käytetty puolta määritysrajan arvosta

6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa 18 on vertailtu alueen päästötarkkailusoilta lähteneen veden ja vesistötarkkailupisteiden keskimääräistä veden laatua vuonna 2012. Vasamannevalla ja Lonkerinnevalla vesistötarkkailunäytteet otettiin samoina päivinä kuin päästötarkkailunäytteet. Vasamannevan pintavalutuskentältä lähtevän veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin vesistössä. Myös humusta oli pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vähemmän kuin Vasamanojassa. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella hieman suurempia kuin Vasamanojassa. Laskennallisesti Vasamannevan kuormitus nosti Vasamanojan (F=49,1 km 2 ) fosforipitoisuutta alle 0,1 µg/l, typpipitoisuutta 9 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,01 mg/l. Vasamanojan havaitusta pitoisuustasosta laskennalliset pitoisuuslisäykset alle prosentin. Lonkerinnevan pintavalutukentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin vesistössä. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella suurempia kuin Juurikkaojassa. Fosforia, rautaa ja humusta oli Lonkerinnevan näytteissä myös keskimäärin hieman enemmän. Laskennallisesti Lonkerinnevan kuormitus nosti Juurikkaojan (Levonperänkanavan kohdalla F = 65 km 2 ) fosforipitoisuutta 0,7 µg/l, typpipitoisuutta 16 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,04 mg/l. Juurikkaojan havaitusta pitoisuustasosta laskennalliset pitoisuuslisäykset noin 1 4 %. Taulukko 18 Veden laatu Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä sekä turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Ajankohta ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanoja yp touko-heinä-elo-syyskuu 5,6 6,9 63 9,0 400 3,0 1013 88 5 43 11 3750 51 Vasamanneva pvk1 ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,0 4,7 1344 102 30 1 1000 46 Vasamanoja ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,1 7,5 69 11,3 325 3,8 1068 96 14 53 20 3550 50 21 Juurikkaoja yp touko-elo-syyskuu 5,4 8,3 75 4,2 256 2,1 675 48 5 20 3 2175 36 Lonkerinneva pvk ap touko-heinä-elo 5,2 4,7 1637 162 208 3200 73 Juurikkaoja ap touko-elo-syyskuu 5,5 8,7 78 6,5 281 2,9 818 61 6 40 14 2650 42

22 7 YHTEENVETO Vapo Oy:llä, Kanteleen Voima Oy:llä ja Kokkolan Power Oy:llä oli vuonna 2012 Kalajoen vesistöalueella tuotantokuntoista pinta-alaa yhteensä 657 ha, kuntoonpanoalaa 89 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 275 ha. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n hallussa oli noin 61 % Kalajoen vesistöalueen koko turvetuotantoalasta. Vuonna 2012 Kalajoen vesistöalueella päästötarkkailua toteutettiin yhteensä neljällä turvetuotantoalueella. Kolme oli ympärivuotista tarkkailukohdetta ja yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailukohde. Ympärivuotisten tarkkailusoiden tulokset on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa. Kesäaikaisten päästötarkkailujen tulokset on raportoitu tässä raportissa samoin kuin kaikki vaikutustarkkailutulokset. Virtaamamittaus oli vain ympärivuotisilla tarkkailusoilla. Kaikilla kohteilla tarkkailtiin myös vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vesistötarkkailua suoritettiin vuonna 2012 Vasamannevan ja Lonkerinnevan lähivesistöissä. Valumat olivat Vapon Kalajoen kahdella virtaamamittaussuolla keskimäärin hieman pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Turvetuotantoalueilta kesäaikana lähteneen veden ph oli happamahko ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita. Veden keskimääräinen laatu oli Vasamannevalla pääosin fosforin ja kiintoaineen suhteen hieman parempi, mutta keväällä ja kesällä humuksen (COD Mn ) ja typen suhteen hieman heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Ominaispäästöt olivat kevään humuksen määrää lukuun ottamatta Vapon Vasamannevalla keskimäärin pienempää kuin Pohjois- Pohjanmaan kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin Lonkerinnevan kuntoopanovaiheen valumat olivat keväällä ja kesällä pienempiä ja kesällä suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopanovaiheen tarkkailusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimäärin. Lonkerinnevan ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat tuotantokaudella 2012 yhteensä noin 521 kg/d COD Mn, 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiintoainetta. Kaikkien Kalajoen vesistöalueen turvesoiden vuotuiset päästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin 268 500 kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, 16 055 kg/a typpeä sekä 77 000 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli n. 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) COD Mn :n osalta n. 65 % ja ravinteiden ja kiintoaineen osalta 50 60 %. Vaikutustarkkailun piiriin kuuluneet Vapon, Kanteleen Voiman ja Kokkolan Powerin turvetuotantoalueet sijaitsevat Kalajanjoen Pylväsojan, Malisjoen, Vääräjoen ja Kalajoen keskiosan valuma-alueilla. Pääsääntöisesti Kalajoen vesistötarkkailupaikoilla vesi oli hyvin tummaa johtuen korkeista humus- ja rautapitoisuuksista. Ravinnetasoltaan vesistöt ovat reheviä. Vesien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä. Tarkkailutulosten sekä kuormituksen ja vesistön virtaaman pohjalta laskettujen pitoisuuslisäysten perusteella turvetuotannon päästöt ovat voineet turvesoiden lähialueilla lasku-uomissa vaikuttaa omalta osaltaan alapuolisen veden tummuuteen ja rehevyyteen. Suuremmissa purku-uomissa turvetuotannon kuormituksen vaikutukset jäivät tehok-