Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017.

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-959 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Asia Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 17. Oulussa Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Jakelu Turveruukki Oy Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 17

3

4 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 17 Sisältö 1 JOHDANTO HANKE- JA VESISTÖKUVAUS Hautasuon turvetuotantoalue... 2 Vesistö TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA PÄÄSTÖTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU Kevät Kesä YHTEENVETO VIITTEET... 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Hautasuon sijaintikartta Vesistötarkkailun havaintopaikat Vesistötarkkailun tulokset v. 17 Tulokset 9 17 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM (tekijä) Virpi Ervasti, Ins. (AMK) (tarkistus ja hyväksyntä) Yhteystiedot Elektroniikkatie Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 2 1 JOHDANTO Ylikiimingissä sijaitsevan Hautasuon turvetuotantoalueen tarkkailuohjelma (PohjoisSuomen vesitutkimustoimisto 1988) on laadittu perustuen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin antamaan lausuntoon (9/5 Ouvy 1987). Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt ohjelman Hautasuon tarkkailu on aloitettu vuonna Pohjois-Suomen vesioikeus antoi tekemällään päätöksellä nro 8/94/2 Kemira Chemicals Oy:lle luvan Hautasuon kuivatusvesien johtamiseen Kalimeenojaan ja Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Kemira Chemicals Oy:lle ympäristöluvan (lupapäätös nro 3/2/2) turvetuotantoon Vuoden 6 alusta lähtien Hautasuo on siirtynyt Turveruukki Oy:n hallintaan. Turveruukki Oy on hakenut Hautasuolle sekä lisäalueelle ympäristölupaa , ja hakemus kuulutettiin marrasjoulukuussa 11. Tämän jälkeen hakemusta on täydennetty, ja aluehallintovirasto kuulutti lupahakemuksen uudelleen (dnro PSAVI/366/4.8/1). Tässä raportissa esitetään Hautasuon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta HANKE- JA VESISTÖKUVAUS 2.1 Hautasuon turvetuotantoalue Turveruukki Oy:n Hautasuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulu Ylikiiminki-maantien (n:o 8) eteläpuolella noin 1 km Ylikiimingin taajamasta. Suon sijainti on esitetty liitteessä 1. Suo on kuntoonpantu vuosina Tuotanto on aloitettu v ja koko tuotantoala (2 ha) oli käytössä vuonna 199. Tuotantomuotona Hautasuolla on jyrsinturve. Suon kuivatusvedet johdetaan vesistöön laskeutusaltaiden kautta, joita on kaikkiaan 12 kpl. Turvetuotantosuo on eristetty muusta valuma-alueesta ympärysojin. Kalimeenojan yläosa on perattu noin 2,4 km:n päähän suosta. Perkauksen päättymispisteen alapuolelle on syntynyt luontainen pintavalutusalue, jossa virtaaman kasvaessa vesi tulvii maastoon. 2.2 Vesistö Hautasuo sijaitsee Kalimeenojan vesistöalueen (84.114) latvalla. Vesistö rajoittuu idässä ja pohjoisessa Kiiminkijoen vesistöalueeseen ja etelässä Oulujokeen laskevan Sanginjoen vesistöalueeseen (liitteet 1 ja 2). Kalimeenojan vesistöalueen pinta-ala on 222 km2. Ojan kokonaispituus on 5 km ja se laskee mereen Haukiputaan Kiviniemen edustalla. Kalimeenojan yläosa on asumatonta. Noin 1 km Hautasuolta on Kalimeenlampi, jonka pinta-ala on noin ha. Valuma-alue Kalimeenlammen luusuassa on noin 31 km2. Hautasuon kuivatusvedet johdetaan Kalimeenojan yläosalle. Suon vesistötarkkailu ulottuu Kalimeenlampeen saakka.

6 3 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA Tarkkailukaudella 17 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,3 C, mikä on,6 C pitkän ajan keskiarvoa (2,7 C) korkeampi. Tammi-helmikuu ja marras-joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä kuukausia (Kuva 1). Huhti-kesäkuussa sen sijaan oli tavallista viileämpää. Lämpötila C Sadanta mm I Kuva 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sadesummat Oulunsalossa tarkkailukausilla 16 ja 17 sekä vertailujaksolla (Ilmatieteen laitos ). Tarkkailukauden 17 kokonaissademäärä oli 5 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten noin prosenttia tavanomaista suurempi. Erityisen sateista oli maalis-huhtikuussa, elokuussa ja marras-joulukuussa. Tammikuu ja kesä-heinäkuu olivat selvästi tavanomaista vähäsateisempia kuukausia. 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Hautasuolla ei tehty päästötarkkailua vuonna VESISTÖTARKKAILU Hautasuon alapuolisen Kalimeenojan vesistötarkkailu on aloitettu vuonna Oulun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän velvoitetarkkailuohjelman toteutus aloitettiin vuonna Tarkkailuohjelmaan kuuluu kaksi havaintopaikkaa Kalimeenojassa (Ka1: ja Ka2: ) sekä yksi havaintopaikka Kalimeenlammessa (Ka: ). Kalimeenojan ylempi tarkkailupiste (Ka2) sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä Hautasuon tuotantoalueesta. Hautasuon ja pisteen Ka2 välille laskee vesiä metsäojitusalueilta. Kalimeenojan alemmalle tarkkailupaikalle tulee matkaa Hautasuolta noin 7,5 km. Valuma-alue on lähinnä metsätalouskäytössä. Kalimeenlampi sijaitsee noin 2,5 km Kalimeenojan alemman tarkkailupaikan alapuolella. Havaintopaikkojen sijainnit käyvät ilmi liitteestä 2. Näytteet otetaan vuosittain keväällä ja kesällä. Tarkkailussa on seurattu vesistön happitilannetta, ph:ta, kemiallista hapenkulutusta (COD Mn), veden väriä, ravinnepitoisuuksia, kiintoaine- ja rautapitoisuuksia sekä veden hygieenistä laatua. Kesällä on otettu myös aklorofyllinäytteet. Sähkönjohtavuus ei ole mukana alkuperäisessä tarkkailuohjelmassa mutta vuosina sähkönjohtavuus on määritetty ylimääräisenä. Vuoden 17 tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 3.

7 4 5.1 Kevät 17 Vuonna 17 vedenlaatunäytteet otettiin toukokuun alussa. Veden ph-arvot olivat matalia: Kalimeenojassa ph oli 5, 5,2 ja Kalimeenlammessa 4,9. Lumet olivat sulaneet juuri ennen näytteenottoa, ja alhainen ph johtui todennäköisesti sulamisvesien vaikutuksesta, sillä lumen ph on keskimäärin noin 4,5 5,1 (Oksanen 1999). Vuosina 1 15 Kalimeenojan ph-arvot ovat vaihdelleet välillä 4,6 6,5 ja Kalimeenlammen arvot välillä 4,8 6,5. Kalimeenojan ja Kalimeenlammen vesi oli toukokuun alussa selvästi ruskeaa ja rautapitoista. Kiintoainetta esiintyi melko vähän. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella vesi oli runsashumuksista kaikilla pisteillä. Sähkönjohtavuusarvo oli Kalimeenojan ylemmällä pisteellä Ka2 hieman koholla (7,4 ms/m) muiden pisteiden tasoon (3,3 3,9 ms/m) verrattuna. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kokonaistypen määrä oli pisteellä Ka2 aikaisempien vuosien tapaan suuri (16 ). Noin 43 prosenttia kokonaistypestä esiintyi ammonium-muodossa. Kalimeenojan alemmalla pisteellä Ka1 kokonaistypen määrä oli 73 eli selvästi pienempi kuin ylempänä ojassa. Noin prosenttia kokonaistypestä esiintyi ammonium-muodossa. Kalimeenlammessa kokonaistyppipitoisuus oli 61 eli pienempi kuin Kalimeenojassa. Ammoniumtyppeä esiintyi Kalimeenlammessa verrattain vähän. Kaikkien näytepisteiden kokonaistyppipitoisuudet viittasivat rehevyyteen ja Kalimeenojan ylemmällä pisteellä kokonaistyppipitoisuus oli jopa ylireheville vesistöille tyypillistä tasoa. Kalimeenojan kokonaisfosforipitoisuudet olivat 25 ja Kalimeenlammen pitoisuus 35. Arvot viittasivat rehevyyteen. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat keväällä 17 pääosin pienempiä kuin keväällä 16. kyll.% Happi Kuva 2 mg/l CODMn Kok.P Kok.N Kalimeenlammen (Ka) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus keväällä vuosina

8 5 Kalimeenlammesta mitatut kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) arvot ovat olleet viime vuosina nousussa (Kuva 2). Tummuminen näkyy myös kemiallisen hapenkulutuksen nousuna. Vaikka ilmiö on havaittu sekä Suomessa että Euroopassa, sen syyt eivät ole täysin tiedossa. Maankäytön muutoksilla on kuitenkin merkittävä vaikutus valumaalueen väriarvoihin, ja Perämereen laskevien jokien liukoisen, värillisen orgaanisen aineen (CDOM, coloured dissolved organic matter) määrä on kasvanut yli 1 prosenttia vuosien 1913 ja 14 välillä (Arvola ym. 17). Muita mahdollisia syitä ilmiölle ovat happaman laskeuman väheneminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset (Sarkkola & Nieminen 14, Arvola ym. 17). Kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu on pienentynyt 1-luvulle tultaessa, ja keväällä 16 pitoisuudet olivat lähes edellisvuosien tasoa. Kalimeenlammen happipitoisuudet ovat vuosina olleet pääosin tyydyttävää tai hyvää tasoa, mutta ajoittain lammesta on myös mitattu alentuneita happipitoisuuksia. 5.2 Kesä 17 Kesän tarkkailunäytteet otettiin elokuun loppupuolella. Kalimeenojan ylemmällä pisteellä ph oli 5,7 eli melko alhainen. Alemmalla ojapisteellä ja Kalimeenlammessa pharvot olivat lievästi happamille vesille tyypillistä tasoa. Happitilanne oli Kalimeenojan ylemmällä pisteellä välttävä ja muilla pisteillä tyydyttävä. Sähkönjohtavuusarvo oli selvästi koholla Kalimeenojan ylemmällä pisteellä ja myös muilla pisteillä arvot olivat hieman koholla luonnonvesille tyypilliseen tasoon nähden. Kalimeenojan ja -lammen vesi oli tavanomaiseen tapaan ruskeaa ja rautapitoista. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin aiempina vuosina elokuussa. Kemiallisen hapenkulutuksen sekä väri- ja rauta-arvojen perusteella vesi oli humuspitoista. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat Kalimeenojan yläosalla ja Kalimeenojassa hyvin pieniä, mutta Kalimeenojan alaosalla tiheydet olivat hiukan kohonneet. Kalimeenojan ja -lammen kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Ammoniumtyppeä esiintyi runsaasti ojan ylemmällä pisteellä ja jonkin verran myös ojan alaosalla, mutta Kalimeenlammessa pitoisuus oli pieni. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuus oli Kalimeenojan alaosalla koholla, mutta muilla pisteillä nitriitti-nitraattityppeä esiintyi verrattain vähän. Fosfaattifosforin esiintyminen oli kaikilla pisteillä runsasta eikä pitoisuuksissa havaittu merkittäviä eroja pisteiden välillä. Kalimeenojan yläosalla klorofyllia-pitoisuus 1 viittasi rehevyyteen ja ojan alaosalla pitoisuus 6,7 viittasi keskiravinteisuuteen. Kalimeenlammessa klorofylli-a-pitoisuus oli 19, mikä viittasi rehevyyteen. Perustuotantoa rajoitti Kalimeenlammessa joko nitriitti-nitraattitypen vähäisyys tai jokin muu, ravinnepitoisuuksista riippumaton tekijä. Kalimeenojan ja Kalimeenlammen kokonaisravinnepitoisuudet olivat kesällä 17 samaa tasoa tai hieman suurempia kuin kesällä 16. Kiintoainetta ja rautaa esiintyi kesällä 17 enemmän kuin edelliskesänä. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli kesällä 17 pienempi kuin kesällä 16. Sähkönjohtavuusarvot olivat laskeneet jonkin verran kesän 16 tasosta. Kalimeenlammen kesän veden laadun kehitys vuosina on esitetty kuvassa 3. Pitkällä aikavälillä lammen vedenlaatu näyttää huonontuneen hapen, kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforipitoisuuden suhteen. Kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet 1-luvulla jonkin verran suurempia kuin edellisvuosikymmenellä.

9 6 kyll.% Happi Kok.P Klorofylli-a kpl/1 ml Kok.N CODMn 3 6 Kuva 3 mg/l Lämpökestoiset kolif. bakteerit Kalimeenlammen (Ka) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus sekä a-klorofyllipitoisuus ja koliformisten bakteerien määrä kesällä vuosina

10 7 6 YHTEENVETO Tässä raportissa esitetään Turveruukki Oy:n Hautasuon velvoitetarkkailutulokset vuodelta 17. Päästötarkkailua ei tehty vuonna 17. Vesistötarkkailunäytteet otettiin kolmelta Hautasuon alapuoliselta pisteeltä toukokuussa ja elokuussa. Kalimeenoja ja Kalimeenlampi ovat reheviä ja tummavetisiä vesistöjä, joissa veden laadun vaihtelut ovat suuria. Kalimeenojan ja Kalimeenlammen vedenlaatuun vaikuttaa turvetuotannon lisäksi metsätalous, jonka vaikutukset ovat turvetuotantoa vastaavat. Kalimeenojan ja Kalimeenlammen veden laatu vaihtelee vuosittain. Kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo on viime vuosina ollut kevätajan näytteissä hieman nousujohteinen, kun taas kokonaisfosforipitoisuus on laskenut. Kesäajan veden laatu näyttää huonontuneen hieman hapen, kemiallisen hapenkulutuksen ja ravinteiden suhteen. Kesällä 17 Kalimeenojan ja Kalimeenlammen vedenlaatu oli lähellä edellisvuoden vedenlaatua. 7 VIITTEET Arvola, L., Leppäranta, M. & Äijälä, C. 17. CDOM variations in Finnish lakes and rivers between 1913 and 14. Sciences of the Total Environment 61 62: Ilmatieteen laitos 18. Avoin data < Oksanen, T Suomen lumipeitteen alueellinen vaihtelu. Pro gradu -tutkielma, geofysiikan laitos, Helsingin yliopisto Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto (1988). Hautasuon turvetuotantoalueen tarkkailuohjelma. Moniste, 6 s. + liitteet. Sarkkola, S. & Nieminen, M. 14. Vesistöjen orgaanisen aineksen lisääntymisen syitä. Vesitalous 6/14

11

12 Ka Ka Ka Hautasuon turvetuotantoalue,5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 1/16 Liite 2. Tarkkailun havaintopaikat

13 Liite 3 Hautasuon vesistötarkkailun tulokset 17 Tulokset Nab Labs Oy pvm paikka tunnus näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri COD Mn Fe kok.n NH 4 -N NO 2 -N kok.p PO 4 -P Lämp. a-klorosyv. tila joht. aine NO 3 -N kolif. fylli m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt mg/l pmy/1 ml Kalimeenoja yp Ka2,2 1,7 8, ,4 4, Kalimeenoja ap Ka1,4 1, 1,4 73 5,2 3,9 2, Kalimeenlampi Ka,7,5 8,5 59 4,9 3,3 1, Kalimeenoja yp Ka2,3 13,8 5,8 56 5,7 15, 19, , Kalimeenoja ap Ka1,2 12,1 8,4 78 6,4 8,3 12, , Kalimeenlampi Ka,5 15,1 7,4 74 6,4 7,3, ,

14 Liite 4 n Happi Happi mg/l kyll. % ph* Kalimenoja, Ka ka ka kesä ,4 5,7 7,1 6,7 7,1 4,6 7,3 6,4 9,3 6,6 6,6 6,7 7,2 5, 8,5 5,8 6,8 5, , 4,6 6,2 5,4 5,5 4,9 4,7 4,7 5,6 6,3 6,2 4,8 6,2 5,6 4,6 5, 5,7 5,1 5,2 Kalimenoja, Ka ka ka kesä ,3 7, 6,9 7,6 7,8 6,7 7,9 8, 9,9 7,9 7,9 3,7 8,3 6,4 1,4 8,4 7,8 7, ,3 5,3 6,5 5,6 6, 5,2 5,5 5,4 6,4 6,1 6,5 5,2 5,8 5,8 5,6 5,2 6,4 5,6 5,9 Kalimenlampi, Ka ka ka kesä , 9,2 7,1 9,6 7,1 8,8 5,7 8,4 6,3 1, 7,1 6,6 5, 8, 3,5 8,5 7,4 7,4 6, ,4 64,4 5,2 6,5 5,1 6,5 5,7 5,9 5,4 5,8 6,1 6,4 4,8 6, 5,8 6,1 4,9 6,4 5,4 6,1 * laskettu log-muunnetuista arvoista S-joht. CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2,3-N NH4-N Väri Kiintoaine Rauta a-kloro ms/m mg/l mg Pt/l mg/l ,7 15, 11,3 14,6 12,5 7,1 9,3 14, 7,4 15, 11,8 13, ,6 8,5 5,7 6,8 6,1 12,2 4,9 4,4 3,9 8,3 6,6 8, ,1 8,1 5,5 6,5 5,2 6,4 4,9 6, 3,3 7,3 5,9 6, < , 11, 24, 6, ,, ,8 26 7,4 13, 4,4 19, 13,7 17, , 3, 12, 4, 13, 3,1 13, 3,8 11, 2,8 11, 4,8 26, 6, 9, 2,2 12, 8,9 13, ,5 11, 2,6 9, 4,9 1, 1, 1, 8, 18, 5, 31, 6,9 16, 1,5, 1,5 15, ,5 4 7,9 3,2 7 2,7 1, 5,3 3,5 1,3 1,5 1,9 3,5 9, 1,2 6,7 3,6 18,1 9,6 6,8 25,2 37, 22,6 5,5 19, 18, 18,