Turvetuotannon vesistökuormitus

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus aiheuttaa? Onko turvetuotanto merkittävä vesistökuormittaja? Turvetuotannon vesistökuormitukselle ominaiset piirteet Mihin turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämisessä tulisi erityisesti pyrkiä?

3 Mitä vesistökuormitus on? Voidaan jakaa ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen. Viime aikoina kiinnitetty huomiota myös humuskuormitukseen, jolla tarkoitetaan lähinnä liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi vesistöihin voi päätyä haitallisia ja vaarallisia aineita ihmistoiminnan seurauksena.

4 Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 1/2? Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ilmenee esim. leväkukintoina, vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymisenä, pyydysten, laitureiden ym. pintojen limoittumisena, kalaston särkivaltaistumisena sekä veden ja kalojen haju- ja makuvirheinä. Kiintoainekuormitus merkitsee yleensä veden samentumista hienoaineksesta, karkean aineksen kulkeutumista veden mukana ja sedimentoitumista virtauksen hidastuessa pohjien liettyminen, kalojen ja rapujen mätimunien sekä piilo- ja kutupaikkojen peittyminen sekä kidusten tukkeutuminen.

5 Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 2/2? Ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisääntyminen voi johtaa happikatoon sekä vaikeuttaa vesistöjen virkistyskäyttöä. Etenkin happamien sulfaattimaiden alueilla happamuus- ja siihen liittyvä metallikuormitus (etenkin rauta ja alumiini) voivat aiheuttaa kaloille kidusvaurioita, heikentää kalojen lisääntymistä sekä johtaa kalakuolemiin.

6 Onko turvetuotanto merkittävä vesistökuormittaja? Valtakunnallisesti kuormitusosuus alle 1 % ihmisperäisestä ravinnekuormituksesta*. Alueellisesti voi olla hyvinkin merkittävä kuormittaja. *

7 Turvetuotannon vesistökuormitukselle ominaiset Kiintoaine- ja humuskuormitus merkittävin haitta, ravinnepäästöt yleensä pieniä N voi vapautua merkittävästikin Fe-kuormitus yleensä lisääntyy piirteet Kohdistuu usein herkimpiin latvavesiin, jonne muu kuormitus on vähäistä Kestää pitkään kuntoonpanovaihe ja tuotantovaihe noin vuotta sekä jälkikäyttö, joka voi kuormittaa jopa tuotantoa enemmän Kuvat: Turvetuotannon keskimääräiset ominaiskuormitukset eri vesiensuojelumenetelmille Suomessa lukuun ottamatta kasvillisuuskenttiä, joiden aineisto on Etelä-Suomesta. Lähde: Pöyry 2009: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista.

8 Keski-Suomen turvetuotannosta Keski-Suomen turvetuotantopinta-ala ha/vuosi [kunnostusala, tuotantokuntoinen ala (ei tuotannossa ) sekä tuotantoala] Keski-Suomen turvetuotannon kokonaisfosforikuormitus (kg/vuosi) Keski-Suomen turvetuotanon kiintoainekuormitus (kg/vuosi) Keski-Suomen turvetuotanon kokonaistyppikuormitus (kg/vuosi) Lähde: VAHTI

9 kok p g/ha päivässä valunta l/s/km2 Valkeissuon P-kuormitus g/ha/d ja valunta (l/s/km2) vuosina päästötarkkailutietojen perusteella 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 kok p g/ha/d valunta l/s/km ,0 0

10 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 Turvetuotannon kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueella vuosina kevät viikot11-19 kesä viikot syksy viikot talvi viikot % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 34 % 29 % 24 % 20 % 21 % 18 % 24 % 28 % 26 % 24 % 24 % 26 % 24 % 22 % 18 % 18 % 14 % 20 % 26 % 34 % 42 % 13 % 6 % 13 % 17 % 19 % 7 % 19 % 19 % 22 % 18 % 25 % 18 % 21 % 18 % 7 % 20 % 22 % 22 % 24 % 35 % 26 % 23 % 38 % 10 % 28 % 19 % 13 % 20 % 37 % 23 % 41 % 8 % 29 % 24 % 31 % 17 % 23 % 17 % 24 % 33 % 6 % 10 % 31 % 27 % 34 % 40 % 44 % 31 % 31 % 25 % 28 % 41 % 39 % 26 % 32 % 42 % 50 % 39 % 39 % 31 % 29 % 32 % 23 % KOK P KOK N KIINTOAINE

11 Mihin turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämisessä tulisi erityisesti pyrkiä? Negatiivisten vesistövaikutusten välttäminen! Kiintoainekuormituksen pääsy vesistöön estetään tehokkaasti. Huomioidaan vesiensuojelun suunnittelussa (toimenpiteiden valinta) ja rakenteiden ylläpidossa. Liukoinen humus ongelma: Ainoastaan kemikaloinnin avulla voidaan tehokkaasti vähentää humuskuormitusta. Eristysojien kuormituksen vähentäminen.

12