Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela"

Antero Haavisto
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki 37 km 2 Paimionjoki188 km 2 Aurajoki 874 km 2

2 Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki 37 km 2 Paimionjoki188 km 2 Aurajoki 874 km 2 Hirvijoki 284 km 2 Mynäjoki 288 km 2 Laajoki 393 km 2 Sirppujoki 438 km 2 Loimijoki 3138 km 2 Eurajoki 1336 km 2 Saaristomeri Selkämeren eteläosa

3 Varsinais-Suomen vesistöalueiden ominaisuuksia Savikkoaluetta Peltoa 28 %, metsämaata 7 % Järviä erittäin vähän

4 Varsinais-Suomen vesistöjen ongelmat ja uhat Rehevöityminen Myrkylliset ja haitalliset aineet Muut uhat

5 Vesistöjen rehevöityminen Tarkoittaa perustuotannon kasvua ja sen seurannaisilmiöitä Johtuu fosforin ja typen määrän lisääntymisestä

6 Miten vesien tilasta saadaan tietoa? Seurannat ympäristöhallinnon seurantaohjelmat kuntien ym. tahojen ohjelmat Ympäristö- ja vesilupiin liittyvät velvoitetarkkailut vesistöjen pistekuormittajat Vesirakennushankkeet Hankkeet ja projektit Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

7 Ympäristöhallinnon veden laadun seurantapaikat Lounais-Suomessa

8 Mitä vedestä mitataan ja analysoidaan? Lämpötila happipitoisuus, hapen kyllästysaste (%) sameus, kiintoaine, näkösyvyys ph, alkaliniteetti väri kokonaisfosfori, fosfaattifosfori kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattityppi klorofylli-a bakteerit ym. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

9 Biologiset laatutekijät Joet - päällyslevät, pohjaeläimet, kalat (vesikasvit) Järvet - kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit, kalat Rannikkovedet - kasviplankton, pohjaeläimet, rakkolevät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

10 Vesinäytteenottoa Pohjaeläinnäytteenottoa

11 Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä 1 Fosfori Typpi Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

12 Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä Väri Sameus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

13 Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä Planktonlevät Hapen kyllästysaste (pohjan läh.) Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

14 Veden laatu Varsinais-Suomen suurimmissa joissa 2 Fosfori Typpi Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

15 Veden laatu Varsinais-Suomen suurimmissa joissa Sameus ph Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

16 Kokonaisfosforin pitoisuus Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla (pintavesi, kesä)

17 Näkösyvyyden muutos Saaristomerellä kesällä

18 Lämpötila Nauvon Seilin intensiiviasemalla C lämpötila m 1 m 2 m pohjan läh. (49 m)

19 Pintavesien ekologisen tilan luokitus ensimmäinen v. 28, seuraava v. 213 miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut tilaa luonnontilasta (aiemmin käytössä yleinen käyttökelpoisuusluokitus) omat luokkarajat eri pintavesityypeille biologiset muuttujat perustana fysikaalis-kemialliset tekijät tukena voimakkaasti muutetuilla vesillä omat kriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

20 Varsinais-Suomen pintavesien ekologinen tila

21 Koko Suomen pintavesien ekologinen tila

22 Ravinnepitoisuuksien ja kuormituksen muutokset: esimerkkinä Aurajoki Kuva: Anni Karhunen

23 Fosforipitoisuuden ja fosforikuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) fosfori trendiviiva Fosforikuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) fosfori virtaama trendi (fosfori)

24 Typpipitoisuuden ja typpikuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) typpi trendiviiva Typpikuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) typpi virtaama

25 Kiintoainepitoisuuden ja kiintoainekuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) kiintoaine trendiviiva Kiintoainekuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) kiintoaine virtaama trendi (kiintoaine)

26 Saaristomeren ravinnekuormitus (paikallinen kuormitus + ilmalaskeuma) Fosfori (53 t/v) 3 % 1 % % 4 % 7 % Maatalous Ilmalaskeuma Luonnonhuuhtouma 2 % 8 % Typpi (92 t/v) 2 % 1 % % 9 % Haja-asutus 13 % 37 % Yhdyskuntajätevedet 12 % 64 % Kalankasvatus Metsätalous 37 % Teollisuus

27 Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (1)? Yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet Jäteveden määrä Ravinteiden pitoisuudet jätevedessä Kalankasvatus Rehun määrä ja ravinnepitoisuudet Kalojen kasvu Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

28 Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (2)? Haja-asutus Laskettu viemäröimättömien asuntojen määrän, keskimääräisen kuormituksen, ja etäisyyden vesistöstä perusteella. Pohjana tutkimustulokset varustetasoltaan erilaisen haja-asutuksen kuormituksesta Maatalous Mallinnus, joka ottaa huomioon peltojen määrän, viljeltävän kasvilajin, maalajin ja maaston kaltevuuden. Pohjana pitkäaikaiset kuormitusmittaukset erilaisilla valuma-alueilla ja maatalouskoekentillä.

29 Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (3)? Ilmalaskeuma Perustuu mittausasemilla tehtäviin eri aineiden laskeuman mittauksiin Nykyään käytetään myös mallinnusta Virtausten mukana muualta tuleva kuormitus (merialue) mallinnus Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela

30 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211