S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta ( ) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta ( ) Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun vuosiyhteenvedon. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie Jokikatu 9- Kuopio Joensuu Puhelin: - Puhelin: - Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A TERVON KUNTA TERVON KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO KUOPIO.. TUOMAS PURANEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TERVON KUNTA A. JOHDANTO Tarkkailu perustui aiemmin Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen n:o /Va II/,..9. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys laati vesioikeuden päätökseen perustuvan purkuvesistön tarkkailuohjelman..99, jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi..99. Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi Tervon kunnan jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan 9.. päivätyllä päätöksellään Dnro PSA--Y--. Uuden lupapäätöksen mukaisesti puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmella havaintopaikalla Rasvangissa ja uudessa havaintopaikassa jätevesien purkuojassa.. SÄÄOLOT. Säätila Loppuvuoden sekä tarkkailuvuoden sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja ). Vuosi oli kaiken kaikkiaan lämmin: helmikuu oli ainoa kuukausi, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 9-). Tiedot ovat Pohjois- Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Kuopiossa - verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x 9- X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/ VIII/ IX/ X/ XI/ XII/ Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila - verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mm/kk Sadanta Kuopiossa - verrattuna pitkän ajan keskiarvoon - x 9- X/ XI/ XII/ I/ II/ III/ IV/ V/ VI/ VII/VIII/ IX/ X/ XI/ XII/ Kuva. Kuopion kuukausittainen sademäärä - verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin reilusti normaalia enemmän. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi tammikuussa melko jyrkästi ja oli suurimmillaan cm. Helmikuu oli yli viisi astetta normaalia kylmempi, mutta sen jälkeen lämpötila pysytteli pitkän ajan keskiarvon yläpuolella koko loppuvuoden ajan. Helmikuussa lunta saatiin edelleen lisää. Suomen suurin lumensyvyys.. mitattiin Suonenjoen Iisvedellä, missä lunta oli aamulla 9 cm. Lumisateet jatkuivat maaliskuussa, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli cm, enemmän kuin vuonna. Lumien esiintyminen helmi-huhtikuussa on esitetty kuvassa. Huhtikuun alussa.-.. sateet sulattivat melkoisen osan lumista. Yöpakkasetkin hellittivät muutamaksi päiväksi kuun alussa. Vuotovesitilanne puhdistamoilla oli viikoilla - monin paikoin heikoin aikoihin, lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi. Toukokuun kymmenennen päivän tienoille asti oli yöpakkasia, lumien sulaminen jatkui monin paikoin melko voimakkaana. Sateet jäivät vähäisiksi huhtikuun alun ja toukokuun puolen välin välisenä aikana, ja osa lumista haihtui. Vesistöjen tulvatilanne oli hieman odotettua helpompi.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva. Lumen esiintyminen helmi-huhtikuussa. Kesäkuu alkoi helteisenä. Ukkoskuurot aiheuttivat sähkökatkoja monin paikoin Ylä- Savossa. Kuun loppupuolella saatiin kohtuullisesti myös sateita. Heinäkuussa lämpötila kohosi ajoittain hellelukemiin ja laski välillä kymmenen asteenkin tienoille vuorokausikeskiarvona. Itä-Suomessa oli sateista ja välillä myrskyistä, sademäärä Kuopiossa oli selkeästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Elokuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja viileämpi ja sateinen. Elokuun lopussa. päivän jälkeen lämpötila nousi paikoin jopa hellelukemiin, ja yötkin olivat vielä lämpimiä. Syyskuun. päivään asti sää oli melko kesäinen. Sen jälkeen saatiin runsaita sateita, paikoin myrskysi. Loppukuu oli sateinen koko Itä-Suomessa. Lokakuun alkupuolella ilman lämpötilat olivat ajankohtaan nähden tyypilliset, loppukuu oli ajankohtaan nähden melko lämmin. Sateita saatiin tasaisesti. Marraskuussa lämpötila meni pakkasen puolelle kymmenennen päivän paikkeilla. Kuun alkupuolella ei juuri sadellut. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötila oli ajoittain pakkasen puolella ja jonkin verran sateita saatiin pääosin vetenä. Joulukuu oli alusta lähtien lauha, lieviä pakkaspäiviä oli muutamia. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon pohjoisosissa oli jo lunta, muualla sataneet lumet sulivat viidennentoista päivän tienoilla vesisateiden myötä. Jouluksi saatiin lunta ja tapaninpäiväksi myrskyä. Monin paikoin oli sähkökatkoja. Joulukuun keskilämpötila oli yli kuusi astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa... Virtaamat ja vesivarat Lunta oli Itä-Suomessa talvella - paikoin ajankohtaan nähden harvinaisen paljon. Lumen paino on suurimmillaan Kallaveden vesistöalueella yli kg/m². Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin - cm alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Tavoitteena oli maaliskuun aikana varautua suurten lumimäärien vuoksi odotettavissa olevaan kevättulvaan Kallaveden altaassa laskemalla virtaamaa. Huhtikuun lopulla pinnankorkeus nousikin cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon, mutta kevättulvat jäivät odotettua pienemmiksi, ja jo kesäkuussa vedenkorkeudet alenivat cm keskiarvon alle. Elokuussa vedenpinnan lasku pysähtyi ja syyskuussa tilanne oli ajankohtaan nähden tyypillinen. Loppuvuoden sateet nostivat vedet taas keskimääräistä korkeammalle. Lokakuussa nousu oli ollut nopea, mutta ei kuitenkaan erityisen poikkeuksellinen. Haukivesi oli koko vuoden noin - cm ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat melko lähellä viime vuosien keskiarvoa. Vedenkorkeudet laskivat kesällä, mutta loppukesästä ja koko loppuvuonna pinnat olivat ajankohdan keskiarvojen luokkaa. Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat olivat alkuvuonna keskimääräistä matalammat. Lumien sulaminen nosti pintoja, ja ne olivat keväällä ajankohtaan nähden normaalit. Kesällä pinnankorkeudet olivat taas normaalia matalammat kunnes loppuvuodesta vesi nousi ajankohtaan nähden - cm normaalia korkeammalle. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä alempana ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesällä pinnat kuitenkin laskivat hieman ajankohdan keskimääräistä alemmalle tasolle. Loppukesästä pintojen lasku oli paikoin melko voimakastakin. Pienillä pohjavesialueilla (tiiviit maalajit) pohjavedenpinta oli ajankohdan keskimääräisessä arvossa tai sen yläpuolella. Suurissa esiintymissä taso oli loppukesällä hieman ajankohdan keskimääräistä alempi. Paikalliset ja osin runsaat sateet näkyvät pienehköissä pohjavesialueissa pohjavedenpinnan nopeina vaihteluina herkemmin kuin suurissa. Syksystä vuoden loppuun asti pohjavedenpinta oli ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. KUORMITUS Pohjois-Savon järvien jäät sulivat monin paikoin huhtikuussa. Jäänlähdön ajankohta oli useiden järvien osalta keskimääräistä aikaisempi. Loppuvuonna jäätyminen oli selkeästi myöhässä; jäät olivat joulukuussa poikkeuksellisen ohuita ja isommissa järvissä sijaitsevista perinteisistä seurantapaikoista ei tullut edes jäätymisilmoituksia. Pientenkin vesistöjen jäät olivat joulukuussa niin heikkoja, ettei jäillä liikkuminen ollut turvallista. Kuormitustietojen perusteella puhdistamo toimi vuonna lupaehtojen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus on ollut viime vuosina seuraava: jätevesi- BOD fosfori typpi määrä ATU Vuosi m /d kg/d kg/d kg/d 9,,,,,,,9,9,,,,,,,9,,,,9,,,,,,,, 9 9,,,,9,,9,,,. TARKKAILUN TOTEUTUS Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuoden aikana eli lopputalvella (..) ja loppukesällä (..). Näytteenottopaikat on esitetty oheisessa kartassa niiden tunnukset ja koordinaatit ovat seuraavat: syv (m) koordinaatit Purkuoja, 9- Rasvanki, Pienilahti, 9- Rasvanki A 9, 99-9 Rasvanki 9, 9-

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta. Vesistöhavaintoasemien sijainti.. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Maaliskuussa purkuojan happitilanne oli tyydyttävä. Jätevesivaikutus näkyi selvästi mm. korkeina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvona sekä erittäin heikkona veden hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforin pitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Veden ph-arvo osoitti emäksisyyttä. Pienilahden aseman happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Veden ph-arvo, humusleimaisuus ja ravinnepitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kuin ulompana Rasvangin päällysvedessä, kokonaisfosforin perusteella asema luokittui karuksi. Hygieenistä laatua heikensi enterokokkien esiintyminen ( kpl/ ml), joka saattaa viitata lievään jätevesien vaikutukseen. Muuten selvää jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa. Rasvangin asemalla A alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt (kuva ). Alusvedessä oli havaittavissa lievää kokonaistypen nousua päällysveteen verrattuna, joka saattaa viitata jätevesien vaikutukseen. Alusveden happitilanne oli edellisvuosien vastaavaa aikaa heikompi, hapen kulumista nopeuttaa edellisvuosia korkeampi alusveden lämpötila. Heikosta happitilanteesta huolimatta alusveden kokonaistypen pitoisuudet olivat selvästi edellisvuosien vastaavan ajankohdan pitoisuuksia pienemmät. Sähkön-

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy johtavuuden nousu alusvedessä oli lievää. Hygieenistä laatua heikensi aseman tavoin enterokokkien esiintyminen ( kpl/ ml). Syvänneasemalla oli myös havaittavissa voimistunutta hapen kulumista pohjanläheisessä vesikerroksessa (kuva ), alusveden happitilanne oli myös keskimääräistä tilannetta heikompi. Heikentyneestä happitilanteesta huolimatta ravinteiden sisäistä kuormitusta ei juurikaan esiintynyt. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat karun veden tasoa. Hygieeninen laatu oli lähes moitteeton eikä selviä merkkejä jätevesistä ollut havaittavissa. Elokuussa virtaama purkuojassa oli arviolta noin l/s. Jätevesien vaikutukset olivat maaliskuun tavoin selvästi nähtävissä kohonneina ravinnepitoisuuksina, sähkönjohtavuutena sekä voimakkaasti heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi ylirehevän veden tasoa. Happitilanne oli hyvä ja veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Pienilahden kokonaisfosforin pitoisuus luokitti aseman karuksi. Happitilanne oli hyvä ja hygieeninen laatu oli lähes moitteeton. Jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa. Rasvangin asemalla A lämpötilakerrostuneisuus oli lähes purkautunut, happitilanne oli alusvedessä vielä tyydyttävä. Kokonaisfosforin pitoisuus oli koko vesirungossa karun veden tasoa (kok.p < ) (kuva ). Vesi oli lievästi humuspitoista ja veden pharvo oli lähellä neutraalia. Hygieeninen laatu oli moitteeton. Selvää jätevesien vaikutusta ei ollut näytteenottohetkellä havaittavissa. Syvänneasemalla A lämpötilakerrostuneisuus oli myös enää lievää, alusveden happilanne oli kuitenkin erittäin heikko, happea oli enää, mg/l jäljellä (kuva ). Heikko happitilanne ei kuitenkaan näkynyt fosforin sisäisenä kuormituksena. Typen osalta oli havaittavissa pitoisuuksien lievää nousua alusvedessä päällysveteen nähden (kuva ), joka todennäköisesti johtuu heikentyneestä happitilanteesta ja lievästä sisäisestä kuormituksesta. Kokonaisfosforin pitoisuus oli aseman A tavoin koko vesirungossa karun veden tasoa. Hygieeninen laatu oli moitteeton. Lämpimästä kesästä huolimatta levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus osoitti melko niukkaa levätuotantoa, levämäärä oli vesistöasemilla lievästi rehevän veden tasoa. Levämäärä oli lähellä asemien keskimääräistä tasoa (kuva ).

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Paikka: /; näyte: - Klorof.-a Paikka: /A; näyte: - Klorof.-a Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Paikka: /; näyte: - Klorof.-a 9 Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva. Rasvangin vesistöasemien klorofylli-a:n pitoisuudet vuosina -. Happi mg/l ms/m Sähkönjohtavuus A/ A/ A/p- A/p- / / /p- /p Kok.P KoK.N.. A/ A/p- / /p- A/ A/p- / /p Kuva. Rasvangin havaintoasemien, A ja veden laatutietoja vuoden havaintokerroilla. A/, / tarkoittaa metrin näytteitä ja A/p- ja /p- näytteitä metri pohjan yläpuolelta.

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemien veden laatu vuoden havaintokerroilla: Pvm Asema Syvyys Lämpötila Happi Happi% m C mg/l Kyll % ph Sähkönj. CODMn Kok. N Kok. P E.kokit, a E. kokit Klorof.-a ms/m mg/l O kpl/ml kpl/ml.. Oja,,,,.. Oja,, 9, 9,..,,,9,9,..,, 9,,, A, 9,9,, 9.. A,,9,,,,.. A,9, 9,,, 9.. A,,,,,,.. A -..,,, 9 9..,9,,,,..,,,,,..,,,,,,9 9.., 9,,,..,, 9,,,..,,,9,,..,,,9,,,.. -,9 < <, <, Yhteenvetona vuoden tarkkailusta voidaan todeta puhdistamon purkuvesien vaikutusten näkyneen edelleen selvästi alapuolisessa purkuojassa molemmilla havaintokerroilla. Rasvangissa mahdollinen jätevesivaikutus oli maaliskuussa havaittavissa aseman A alusvedessä lievänä kokonaistypen nousua päällysveteen verrattuna, asemilla ja A esiintyi myös maaliskuussa pieniä määriä enterokokkeja. Elokuussa vesistöasemilla ei selvää jätevesien vaikutusta havaittu. Levämäärä oli elokuussa klorofylli-a:n perusteella lievästi rehevän veden tasoa. Levämäärä oli lähellä asemien keskimääräistä tasoa. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi