Huittisten kaupungin esiopetussuunnitelma

Huittisten kaupungin esiopetussuunnitelma kasvatus- ja opetuslautakunta 31.5.2011 94

1 SISÄLTÖ Johdanto 3 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 4 1.1 Tehtävä 4 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 4 2 Esiopetuksen toteuttaminen 5 2.1 Esiopetuksen järjestäminen 5 2.2 Oppimiskäsitys 6 2.3 Oppimisympäristö 6 Huhkolan päiväkoti 7 Kuninkaisten päiväkoti 9 Huvikummun päiväkoti 11 Vampulan päiväkoti 12 Lauttakylän koulun esiopetus 14 2.4 Työtavat 15 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 16 3.1 Eheyttäminen 17 3.2 Keskeiset sisältöalueet 18 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus 18 3.2.2 Matematiikka 20 3.2.3 Etiikka ja katsomus 22 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto 25 3.2.5 Terveys 27 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys 29 3.2.7 Taide ja kulttuuri 31 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 35 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki 36 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki 36 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki 37 4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa 38 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 38 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 38 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 39 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 39 5.1.1 Erityisopetus 39 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 40 5.2 Esiopetuksen muu tuki 41 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 41 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 41

2 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 42 5.3.1 Oppilashuolto 42 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen 43 5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 43 5.3.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 43 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus 44 6.1 Romanikieliset 44 6.2 Viittomakieliset 44 6.3 Maahanmuuttajat 44 7 Arviointi 45 7.1 Esiopetuksen arviointi 45 7.2 Esiopetuksen ryhmäkohtainen arviointi 45 7.3 Esikoululaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointi 46 Liitteet Esiopetuksen vuosikello 47

3 JOHDANTO Opetushallitus julkaisi 2.12.2010 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Uusi määräys (51/011/2010) sisälsi useita muutoksia olemassa olevaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, minkä vuoksi perusteet uudistettiin kokonaisuudessaan. Määräys edellytti esiopetuksen järjestäjiltä kuntakohtaisten opetussuunnitelmien muuttamista, joten esiopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin Huittisissakin kokonaisuudessaan. Uudistustyön ohjausryhmässä toimivat koulutusjohtaja Eija Mattila, varhaiskasvatusjohtaja Mirjami Kaaja sekä Lauttakylän koulun rehtori Matti Kompuinen. Uudistustyön työryhmään kuuluivat lastentarhanopettajat Virpi Järvinen (Huhkolan päiväkoti), Miia Mynttinen (Vampulan päiväkoti), Anne Salmi (Sahkon päiväkoti), Riitta Stenroth (Kuninkaisten päiväkoti) ja Leena Vilppala (Lauttakylän koulun esiopetusyksikkö). Ohjausryhmä nimesi työryhmän vastuuhenkilöksi Annukka Anttilan (kelto). Lasten huoltajat otettiin mukaan suunnitelman laadintaan. Huoltajille osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin, mitä arvoja ja sisältöalueita esikoululaisten huoltajat pitävät tärkeimpinä. Vastaus saatiin sadalta nykyisen tai tulevan esikoululaisen huoltajalta. Uudistustyö aloitettiin tammikuussa 2011. Uudistettu, valmis Huittisten kaupungin esiopetussuunnitelma hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 31.5.2011 ja se tullaan ottamaan käyttöön 1.8.2011 opetushallituksen määräyksen mukaisesti ja on voimassa toistaiseksi. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma (kasvatus- ja opetusltk 17.3.2011 49) on osa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman valokuvat on kuvannut fotokata Kata Sivunen. Kuvissa esiintyvät lapset ovat päiväkotien ja esiopetuksen lapsia. Eskarimietteet on haastateltu keväällä 2011 päiväkotien ja esiopetuksen lapsilta. Mitä on olla eskarilainen? Aika oudolta tuntuu. Sitä, että on iso. Se on hauska olo.

4 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä Esiopetuksen tehtävänä on edistää jokaisen lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksessa lapsi saa myönteisiä oppimiskokemuksia vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on ohjata lasta yhteiskunnan jäseneksi yhteiskuntamme perusarvojen pohjalta. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatuksen, siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa oppiminen pohjautuu aiemmin opittuun ainekseen. Lapsen säännöllinen osallistuminen esiopetukseen mahdollistaa asetetut tavoitteet. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät niin kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista kuin yhteiskunnan tarpeista. Esikoululainen omaksuu ikänsä ja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti perustietoja, -taitoja ja valmiuksia oppimisen eri alueilta. Yhdessä muiden kanssa leikkien ja esikouluvuotta eläen, uutta kokien ja kokeillen, iloiten ja innostuen, esikoululaisen tiedot, taidot ja valmiudet kehittyvät. Esikoulussa oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Yksi lapsen tärkeimmistä kasvatuksen ja oppimisen tavoitteista on vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Näitä taitoja on kyky tulla toimeen toisten kanssa, solmia ystävyyssuhteita, ottaa toiset huomioon, säädellä omaa toimintaansa, odottaa omaa vuoroaan ja toimia hyvien tapojen mukaisesti. Terve itsetunto ja myönteinen minäkuva luovat hyvän pohjan näiden taitojen kehittymiselle. Toisaalta taas myönteiset vuorovaikutuskokemukset ovat tärkeä edellytys terveen itsetunnon kasvulle. Onnistumisen elämykset, kannustava palaute ja rohkaiseva ohjaus vahvistavat ja rakentavat lapsen hyvää itsetuntoa. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan päivittäin leikeissä ja arjen tilanteissa. Lapsi oppii keskustelemaan, jakamaan, joustamaan ja tekemään yhteistyötä. Samalla kartutetaan lapsen empatiataitoja ja toisen kunnioittamisen kykyä. Esiopetusryhmässä kohdataan myös ristiriitatilanteita, joissa opitaan neuvottelemaan, pitämään puoliaan sekä luottamaan omiin taitoihin ja itseensä. Jokaisen kasvattajan tulee tiedostaa oma tärkeä roolinsa lasten vuorovaikutusmallina. Lapsen kehitystä tulee tukea myönteisin, kannustavin ja lasta arvostavin tavoin.

5 Huittisten kaupungin esiopetuksessa on käytössä sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva Askeleittain -opetusohjelma. Ohjelman avulla voidaan lapsille opettaa empatiataitoja, itsehillintä- ja ongelmaratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Esikouluvuoden aikana lapsi kehittyy ja kasvaa kohti yhteiskunnan jäsenyyttä. Kasvatuksen perustana ovat yhteiskuntamme perusarvot. Suomalaisuus, satakuntalaisuus ja huittislaisuus esikoululaisessa vahvistuvat. Niin seudullinen kuin kansallinenkin kulttuuri tulevat lapselle tutuiksi. Mahdollisuuksien mukaan lapsi tutustuu myös muihin häntä ympäröiviin kulttuureihin. Esikouluvuotena lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia luonnossa ja alkaa ymmärtää oman toimintansa vaikutukset ympäröivään luontoon. Kestävän kehityksen periaatteet ja luonnon kunnioittaminen ovat läsnä esiopetuksen arjessa. Maaliskuussa 2011 kysyimme huoltajien näkemystä esiopetuksen arvoista. Vastauksen saimme sadalta nykyisen tai tulevan esikoululaisen huoltajalta. Kyselyssä tärkeimmiksi arvoiksi nousivat rehellisyys, turvallisuus, toisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, yhteistyökykyisyys, itsensä arvostaminen ja hyvätapaisuus. Huoltajien mielipide tullaan ottamaan huomioon esiopetusta suunniteltaessa. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna eli pääsääntöisesti kuusivuotiaana. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista ja siitä päättää lapsen huoltaja. Jos lapsen oppivelvollisuus vamman tai sairauden vuoksi alkaa jo 6-vuotiaana ja hänellä on pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, hänellä on oikeus esiopetukseen sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli kuusivuotiaana. Tämä esiopetukseen osallistuminen ei ole lapselle vapaaehtoista. Lapsella on myös oikeus esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli 7-vuotiaana, jos hän perusopetuslain 27 :n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Huittisissa esiopetus järjestetään sivistyspalvelukeskuksessa kasvatus- ja opetuspalveluna, kasvatusja opetuslautakunnan alaisena toimintana. Esiopetusta annetaan lainsäädännön edellyttämät 700 tuntia, keskimäärin 4 tuntia päivässä kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistaman Huittisten kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetus noudattelee pääsääntöisesti koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus järjestetään niin, että esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus päivähoitopalveluihin. Esiopetus, kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen edellyttämät materiaalit sekä työvälineet ovat esikoululaiselle maksuttomia. Esikoulupäivään kuuluu täysipainoinen, maksuton ateria. Koulukuljetus esikouluun järjestetään perusopetuslakia (32 ) noudattaen koulutuslautakunnan vahvistamien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Esikoululaisella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Esiopetuksen oppilashuoltoa ohjaa Huittisten kaupungin esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma.

6 Huittisissa esiopetusta järjestetään esiopetusryhmissä Huhkolan, Kuninkaisten, Huvikummun ja Vampulan päiväkodeissa sekä Lauttakylän koulun esiopetusyksikössä. Lauttakylän koulun esiopetusyksikössä opetusta järjestetään pääsääntöisesti niille esikoululaisille, joilla ei ole tarvetta päivähoitoon. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetus on lapsilähtöistä: toiminnan keskipisteenä, toteuttajana ja arvioijana on lapsi. Esikoululainen on aktiivinen oppija: liikkuva, leikkivä, sosiaalinen, tunteva, tutkiva, pohtiva ja keskusteleva. Hän reagoi kokonaisvaltaisesti ja nauttii elämyksellisestä toiminnasta. Hän on luonnostaan utelias ja haluaa oppia uutta. Hän ihmettelee, kyselee ja etsii ratkaisuja. Lapselle kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. Hänelle on annettava aikaa ja mahdollisuuksia tutkia ja pohtia asioita, sekä kokeilla erilaisia ratkaisumahdollisuuksia eri tilanteissa. Esiopetuksessa lapsi oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toisiltaan liittämällä uusia tietoja, taitoja ja kokemuksia aikaisemmin opittuun. Toiminnassa itse oppimisprosessi on tärkein. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin omaksuttujen tietojen sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on toimia oppimisen mahdollistajana sekä tukea lapsen oppimista ottaen huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Mielekäs oppiminen sisältää vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua, leikkiä, iloa, onnistumisen kokemuksia sekä kannustavaa palautetta. Tämä mahdollistaa positiivisten oppimiskokemusten, myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistumisen. Esiopetuksessa luodaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Kasvatushenkilöstön tavoitteena on lapsen oppimisen esteiden poistaminen ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen. 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu. Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti esikoululaisen kasvua ja oppimista ja kannustaa monipuolisiin leikkeihin. Fyysisessä ympäristössä huomioidaan turvallisuus, terveellisyys, esteettisyys, monipuolisuus sekä muunneltavuus. Esiopetustilojen tulee mahdollistaa lapselle tilaisuus leikkiin, työskentelyyn pienryhmässä ja yksilönä sekä omaan rauhaan. Esiopetuksessa oleellista on lapsen ja kasvatushenkilöstön sekä lasten välinen vuorovaikutus. Esiopetuksessa pyritään avoimeen ja hyväksyvään, vuorovaikutusta edistävään oppimisympäristöön, jossa lapsen on turvallista ilmaista itseään ja myös arvioida omaa toimintaansa. Myönteinen, kannustava ja kiireetön ilmapiiri edistää esikoululaisen hyvinvointia ja oppimista. Esiopetuksessa häntä kohdellaan kunnioittaen ja yksilönä. Hänellä on oikeus olla oma itsensä. Esiopetustoiminnan perustana ovat lapsen yksilölliset oppimisedellytykset ja persoonallisuus. Lapsen persoonallisuuden kehittymistä tuetaan itseluottamusta ja itsetuntoa vahvistaen.

7 HUHKOLAN PÄIVÄKOTI Fyysinen oppimisympäristö Huhkolan päiväkoti on punainen, puurakenteinen v.1972 rakennettu Huittisten ensimmäinen päiväkoti. Vuonna 1988 päiväkotiin valmistui laajennusosa ja vanhemman osan saneeraus. Katto uusittiin vuonna 2008. Sisältä päiväkoti on erittäin valoisa. Talossa toimii kaksi ryhmää: esikoululaisten ryhmä Puolukat ja 3-5 vuotiaiden ryhmä Mustikat. Kummallakin ryhmällä on käytössään avarat kahden huoneen ryhmätilat. Molemmilla ryhmillä on oma sisäänkäynti, joista toisessa on esteetön kulku liikuntarajoitteisille. Sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat vaatteiden kuivaustilat, eteistilat ja wc:t. Molempien ryhmien käytössä on runsaasti yhteisiä pientiloja, jotka kannustavat lapsia monipuolisiin leikkeihin. Kirjastossa on suuri kirjavalikoima lasten käyttöön ja huonetta käytetään päivittäin myös leikkitilana. Pikku keittiö on oikea toimiva keittiö, joka on mitoitettu lasten tasolle. Huonetta voidaan käyttää moneen erilaiseen pienryhmätoimintaan ja leikkiin. Leikkihuone on esteettisesti kutsuva ja kodikas huone kotileikkiin ja pienryhmätoimintaan. Huhkolan päiväkodissa toimii oma valmistuskeittiö, jossa valmistetaan maukasta ja ravitsevaa kotiruokaa. Fyysisessä ympäristössä on huomioitu turvallisuus, terveellisyys, esteettisyys sekä mahdollisuus leikkiin, aktiiviseen toimintaan ja omaan rauhaan. Vuosien varrella päiväkotiin on hankittu runsas ja monipuolinen opetusvälineistö. Keskeiset leikki- ja työvälineet sekä materiaalit ovat laadukkaita ja lasten saatavilla. Suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys. Päiväkodin piha on iso ja vaihtelevamaastoinen. Sitä ympäröi puuaita, jossa on portti pihan molemmilla puolilla. Piha tarjoaa monipuoliset leikkimahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Se sisältää vaihtelevasti puustoa ja pensaikkoa, sekä nurmikkoalueita ja hiekkakenttää. Luonnonmäki pihassa mahdollistaa mäenlaskun talvella.

8 Pihassa on leikkimökki ja erillinen ulkovälinevarasto. Sen lisäksi löytyy monenlaisia toimintaan ja leikkiin aktivoivia telineitä ja välineitä sekä useita keinuja. Pihan suunnittelussa on otettu järkevästi huomioon lasten ulkoilun valvonta. Huhkolan päiväkoti sijaitsee Huhkolan kaupunginosassa, päättyvän kadun päässä, puistoalueen vieressä, osoitteessa Muonamiehentie 5. Aivan lähiympäristössä sijaitsee monenlaisia aktiiviseen toimintaan sopivia ulkoilualueita, kuten urheilukenttä, jalkapallokentät, Kartanonpuisto ja - mäki sekä Plinttalan puiston metsikkö. Kävelymatkan päässä sijaitsevat myös Huhkolinnan liikuntasalit, uimahalli, jäähalli, kirjasto, kirkko ja seurakuntakeskus. Näiden palveluja käytämme esiopetuksessa säännöllisesti. Kirjastoauto käy päiväkodilla joka toinen viikko ja Kaarirannan palvelutalossa vierailemme esiintymässä muutamia kertoja toimintavuoden aikana. Psyykkinen oppimisympäristö Huhkolan päiväkodissa pyrimme luomaan positiivisen, avoimen ja kannustavan ilmapiirin, joka tukee lapsen kasvua ja oppimista monipuolisesti. Keskeisiä ovat sekä aikuisen ja lapsen että lasten välinen vuorovaikutus ja myös kasvatushenkilöstön ja lasten vanhempien välinen kasvatuskumppanuus. Jokaista lasta arvostamme yksilönä ja pyrimme ottamaan huomioon hänen erityistarpeitaan. Lapsia rohkaistaan oppimisessa ja kannustetaan positiivisella palautteella. Kiireettömyyden ilmapiiri, joustavuus ja päivittäiset rutiinit luovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Samoin vaikuttavat myös henkilökunnan pätevyys ja pysyvyys. Näin taataan oppimisympäristö, joka edistää lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymistä. Esiopetusryhmässä vahvistamme toisten huomioonottamista ja kuuntelemista sekä tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemista. Kasvatushenkilöstön tuella harjoitellaan myös ristiriitatilanteiden selvittämistä ja ratkaisemista. Nämä oppimisympäristöön olennaisesti vaikuttavat seikat kehittävät erityisesti lapsen ryhmässä toimimisen taitoja. Huhkolan päiväkodin esiopetuksessa korostamme hyviä tapoja kaikessa vuorovaikutuksessa. Samalla alueella työskentelevät perhepäivähoitajat vierailevat lapsineen päiväkodissa säännöllisesti. Lisäksi Huhkolan päiväkoti toimii heidän lapsilleen yhtenä varahoitopaikkana, mikä rikastuttaa sosiaalista oppimisympäristöä. Huhkolan päiväkodissa toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta, joka on järjestänyt 2-3 kertaa vuodessa virkistävää yhteistoimintaa päiväkodin lapsille ja heidän perheilleen.

9 KUNINKAISTEN PÄIVÄKOTI Fyysinen oppimisympäristö Kuninkaisten päiväkoti sijaitsee lähellä keskustaa Risto Rytin katu 61:ssa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, terveyskeskus, musiikkiopisto, ryhmäperhepäiväkoti, Kuninkaisten vanhainkoti ja Ainokoti sijaitsevat aivan naapurissa. Päiväkoti on rakennettu vuonna 1988 ja siinä on kaksi kokopäiväosastoa: 3-5-vuotiaiden ryhmä punaiset ja esikoululaisten ryhmä siniset. Pihaa ympäröi puuaita, jossa on oma portti molemmilla osastoilla. Molemmilla puolilla on oma sisäänkäynti, omat eteis- ja wc-tilat sekä ruoka- ja lepohuoneet. Lisäksi toisella osastolla on pieni lasten tasolla oleva pikkukeittiö. Yhteisiä tiloja ovat keskellä taloa oleva laulusali, jonka saa muutettua suuremmaksi tilaksi paljeovien avautuessa toisen ryhmätilan ruokahuoneeseen. Yhteisiä tiloja ovat myös kaksi pientä leikkihuonetta. Päiväkodin tilat ovat erittäin valoisat ja avarat. Päiväkodissamme on myös lasten inva-wc ja tilat on suunniteltu niin, että pyörätuolilla pääsee hyvin liikkumaan paikasta toiseen. Toisessa päässä taloa sijaitsevat henkilökunnan pukuhuoneet, toimisto, työhuone ja oma valmistuskeittiö. Valmistuskeittiöstä lähtee ruoka myös läheiseen ryhmäperhepäiväkotiin. Päiväkodissa valmistetaan erittäin maittavaa tavallista kotiruokaa. Piha-alue on yhteinen molemmille ryhmille. Molemmilta porteilta johtaa laatoista tehty polku ulkovarastolle, muuten piha on suureksi osaksi soraa, reunoilla kasvaa kapea nurmikkoalue. Lisäksi käytössämme on päiväkodin ja vanhainkodin välinen puistoalue, jossa sijaitsee mm. pulkkamäki ja kiipeilyteline. Talvisin meillä on hyvät mahdollisuudet hiihtää puistoalueella. Pihassa on ulkovarasto ja leikkimökki, keinut ja kiipeilyteline sekä kaksi hiekkalaatikkoa. Vanhainkodin takana sijaitsee pieni metsikkö, jossa on mukava seurata eri vuodenaikojen vaihtelua luonnossa. Päiväkodin lapset lähtevätkin aina erittäin mielellään metsään leikkimään. Lisäksi läheiselle pururadalle on lyhyt matka lähteä retkeilemään. Viereisen ammatti- ja yrittäjäopiston isoa liikuntasalia saamme myös varauksesta käyttää. Läheisessä vanhainkodissa ja Ainokodissa käymme lasten kanssa säännöllisesti tapaamassa vanhuksia ja esittämässä lasten lauluja ja leikkejä. Myös viereisen terveyskeskuksen vuodeosastoilla käymme silloin tällöin esiintymässä.

10 PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Kuninkaisten päiväkodissa haluamme painottaa avointa, keskustelevaa ja lasta kuuntelevaa oppimisympäristöä. Lasten ja aikuisten välisessä leikissä sekä lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää kannustava, positiivinen ja toista kunnioittava ilmapiiri. Pidämme tärkeänä kiireetöntä ja joustavaa normaalia arkielämää, joka luo lapselle turvallisen tuntuisen ympäristön kasvaa ja leikkiä. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen ja itseohjautuvaan kehittävään toimintaan, jossa aikuisella on tärkeä ohjaava, motivoiva ja tarkkaileva rooli. Ristiriitatilanteissa lapsia ohjataan ratkaisemaan riidat kauniisti puhumalla ja pyytämällä anteeksi. Pyrimme huomioimaan lapsen yksilöinä omine erityistarpeineen. Pidämme tärkeänä, että jokainen tulee huomioiduksi ja tuntee olevansa tervetullut joukkoomme. Korostamme myös hyvien tapojen merkitystä ja kaikkien tasapuolista kohtelua. Yhdessä vanhempien kanssa yritämme löytää yhteiset, hyvät kasvatustavoitteet, jotta lapsi voi kasvaa ja kehittyä tasapainoiseksi, toisia huomioivaksi ja hyvän itsetunnon omaavaksi yksilöksi. Yhteistyötä tukee myös päiväkodissa toimiva vanhempaintoimikunta. Jatkuva oman toiminnan arviointi ja kehittäminen onkin tärkeää hyvän ja laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen takaamiseksi.

11 HUVIKUMMUN PÄIVÄKOTI FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Huvikummun rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2011. Kaupunki hankkii tilat vuokrausmenettelyllä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka alkaa 1.9.2011 ja päättyy 31.8.2041. Päiväkodin rakentaa Mediset Oy, joka on perustanut hanketta varten Kiinteistö Oy Huittisten Räikänmaantie 93 nimisen kiinteistöyhtiön. N 10 000 m2:n tontille nousee n 700 m2:n suuruinen tilasuunnitteluohjeen mukainen päiväkotirakennus. Huvikummussa on tilat kolmelle lapsiryhmälle, joista yksi on tarkoitettu 1-2 vuotiaille, toinen ryhmä 3-5 vuotiaille sekä kolmas ryhmä esikoululaisille. Päiväkoti sijaitsee lähellä keskustaa ja kaiken aikaa kasvavaa asuntoaluetta, jossa asuu paljon nuoria perheitä. Tontti sijaitsee Räikänmaantien eteläpuolella, idässä on omakotitalo, etelässä aukeaa huittislainen peltonäkymä sekä lännessä Lammelanmäki. Kännölän ulkoilualue on kävelymatkan päässä. Päiväkodin vieressä oleva luonnontilassa oleva kaunis Lammelanmäki jää myös päiväkodin käyttöön. 3-5 - vuotiaat ja esikoululaiset tulevat samasta portista pihaan, ja kummallakin on oma sisäänkäynti ryhmätiloihinsa. 1-2 vuotiaiden lasten tilat ovat omassa siivessä, omalla sisäänkäynnillä ja omalla leikkipihalla varustettuna. Seinustalla on kullekin ryhmälle katos, jonne pääsee suojaan auringolta/ sateelta. Pihan leikkikenttävälineet ovat eurooppalaisten standardien mukaisia, ikätasolle suunniteltuja. Kummallakin pihalla on oma ulkovarasto sekä isompien pihalla on ulko-wc. Esiopetusryhmän käytössä on ryhmä- ja lepohuone, eteistila, kuraeteinen ja omat wc:t. Päiväkodin keskiosassa on liikunta- ja monitoimitila koko päiväkodin käyttöön. Lisäksi yhteisessä käytössä on leikkikeittiö, verstashuone sekä kaksi pienryhmätilaa. Ruoka valmistetaan omassa keittiössä, talon pohjoissiivessä, jossa sijaitsee myös henkilökunnan sosiaali- ja taukotila sekä toimisto ja työhuone.

12 PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Huvikummun psyykkinen oppimisympäristö tulee muotoutumaan lasten ja aikuisten kotiuduttua päiväkotiin. VAMPULAN PÄIVÄKOTI FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Vampulan päiväkoti sijaitsee Huittisten Vampulan kylän keskusta-alueella Loimijoen varrella, osoitteessa Sallilantie 55. Rakennus on valmistunut vuonna 1958 pankin käyttöön. Elokuussa 1990 Vampulan päiväkoti aloitti toimintansa pankin entisissä tiloissa ja päiväkotiin rakennettiin sisäänkäynteineen lisäosa, jossa on molemmille lapsiryhmille yhteiset eteistilat, kuivaustila ja wc:t. Päiväkoti remontoitiin kokonaan talven 2010-2011 aikana. Uusitut tilat ovat valoisat ja avarat. Remontissa sisätilojen valaistus uusittiin ja lisäksi saimme tiloihin akustiikkalevyt. Päiväkodissa on kaksi lapsiryhmää, 3-5 -vuotiaat ja esiopetusryhmä. Rakennuksessa on kaksi kerrosta, joista yläkerta on esiopetusryhmän käytössä. Remontin yhteydessä purettiin yläkerrasta väliseinä ja saimme tilavamman ruokailu/ryhmätilan ja pikkukeittiön esiopetusryhmälle. Esiopetusryhmän käytössä on yläkerrassa myös toinen ryhmätila sekä kaksi pienryhmä/leikkihuonetta. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteiset eteistilat ja vaatenaulakot koko päiväkodin lapsille. 3-5 - vuotiaiden lapsiryhmällä on käytössään ryhmä/ruokailutila, lepo/leikkihuone ja pienryhmätila. Remontin yhteydessä rakennettiin väliseinä lepohuoneeseen henkilökunnan toimistotilaa varten. Saneerauksen myötä keittiö on tilavampi ja saimme nykyaikaisen astiapesulinjaston. Ruoka on herkullista ja maittavaa Annalan keittiöhenkilökunnan valmistamaa. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on myös henkilökunnan sosiaalitilat ja laitoshuoltajan siivoustila.

13 Rakennuksessa on myös kellarikerros, jonka vanhasta nuorisotilasta saneerattiin pienryhmä/jakotila lasten käyttöön. Se sisältää myös henkilökuntamme puku- ja peseytymistilat, askarteluvaraston/säilytystilan ja laitoshuoltajan siivoustilan pesukoneineen. Päiväkotimme pihalla on keinuja, kiipeilyteline, liukumäkiteline, hiekkalaatikoita, palloiluseinä, kiikkulauta ja pukkitaistelupaikka. Ulkoleluvarastossamme on monipuolisesti välineitä lasten käyttöön. Pihallamme myös pikkuinen mäki ja pihamateriaaleina on hiekkaa, nurmikkoa ja asvalttia, jossa on mukava ajaa pyörällä ja hyppiä narua. Lisäksi ulkona on leikkimökki, jossa toinen huoneista on leikkihuoneena ja toinen on ns. verstas puutöitä varten. Päiväkodin keskeinen sijainti mahdollistaa monipuolisen yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Päiväkotimme vieressä vanhalla kunnantalolla on Sallilan ryhmäperhepäivähoito (ryhmis). Loma-ajat (syys-, joulu-, hiihto- ja kesäloma) olemme yhdessä ryhmiksen henkilökunnan ja lasten kanssa. Sallilan koulun kanssa yhteistyö on tiivistä ja käytämme lapsiryhmiemme kanssa koulun liikuntasalia, urheilukenttää ja luistelukaukaloa. Vierailemme lähikirjastossamme sekä erilaisissa tapahtumissa että lainaamassa kirjoja lasten kanssa. Käymme säännöllisesti lasten kirkkotapahtumissa Vampulan kirkossa. Syksyisin ja keväisin olemme esiopetusryhmän lasten kanssa käyneet esiintymässä ja laulamassa Annalan palvelukeskuksessa. Talvisin olemme käyneet hiihtämässä Vampulan ulkoilumajan alueen Harjureitillä. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Vampulan päiväkotimme psyykkisessä oppimisympäristössä tärkeintä on aikuisen läsnäolo - aina on aikaa lapselle. Päiväkodissamme vallitsee avoin ja kiireetön ilmapiiri ja lapsille on monipuolista toimintaa. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisesti yrittää, erehtyä ja kokeilla uusia asioita omien edellytystensä mukaisesti. Lapset löytävät oppimisen ilon ja uskaltavat kohdata uudet oppimishaasteet. Tuemme lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, erilaisuuden hyväksymistä ja huomioimme yksilölliset tarpeet. Lapset oppivat yhteiselämän pelisäännöt ja omaksuvat hyvät tavat. Lapsi kasvaa omatoimiseksi ja vastuulliseksi ryhmän jäseneksi. Lapsella on oikeus ilmaista tunteitaan, mielipiteitään ja ajatuksiaan, mutta tunteen pohjalta ei voi vahingoittaa itseään, toisia eikä ympäristöä. Autamme lasta tunnetilojen nimeämisessä ja ohjaamme niiden hallinnassa. Perheiden ainutlaatuista tietoa omasta lapsesta arvostetaan ja sitä käytetään kasvatustyön perustana. Kasvatustyömme perustana on vuorovaikutus perheiden kanssa. Painotamme turvallista oppimisympäristöä: lapsen turvallisuudesta ja terveydestä huolehditaan ja puutumme kiusaamistilanteisiin. Olemme laatineet toimintaohjeet mm. tapaturmien ja onnettomuuksien varalta. Tarvitaan hiljaisuutta, tarvitaan rauhaa. Kasvamiseen tarvitaan aikaa. Ei voida edellyttää, että mikään kasvaisi pellossa, jota taukoamatta kynnetään.

14 LAUTTAKYLÄN KOULUN ESIOPETUS Fyysinen oppimisympäristö Hallinnollisesti Lauttakylän koulun alaisuudessa oleva esiopetusryhmämme toimii tällä hetkellä Kyläraitin päiväkodin entisissä tiloissa keskellä Huittisten kaupunkia osoitteessa Kyläraitti 3. Käytössämme on 177m2 tila, joka käsittää osastohuoneen (askartelu, tehtävät, leikki, ruokailu, ryhmätyöt), laulusalin (koko ryhmän opetustilanteet, laulu- ja lukuhetket, leikki), pienryhmähuoneen (yksilö- ja ryhmätyöskentely, leikki), eteisen, jakelukeittiön, toimistohuoneen (toimisto, leikki ) sekä lasten ja aikuisten wc:t. Varastotiloina on entisestä autotallista tehty ulkovälinevarasto sekä sisällä tarvikevarasto. Sisätiloja on muokattu tilojen uudelleenjärjestelyllä ja kalustuksella mahdollisimman toimiviksi esiopetusryhmälle. Sijainnin ansiosta esim. Lauttakylän koulu, kirjasto, uimahalli ovat kävelymatkan päässä Kyläraitista. Liikuntatuokioissa käytämmekin Lauttakylän koulun liikuntasalia. Lisäksi osallistumme koululla esikoululaisille soveltuviin koulun toiminta- ja teemapäiviin. Ryhmällämme on kummiluokkana vaihtelevasti toinen koulun 4. luokista. Kummiluokan kanssa pyrimme pitämään yhteistoimintapäivän kerran lukukaudessa. Päivittäinen ruokailu eli ruuan tarjolle asettaminen, ruokailu, astioiden ja tilojen siivous, hoidetaan esiopetushenkilöstön voimin. Ruoka tulee Pellonpuiston Koulun keskuskeittiöltä koulujen ruokalistan mukaan. Vuosien varrella olemme panostaneet opetus- ja toimintavälineistön sekä monipuolisten materiaalien hankintaan. Piha-alueeltamme löytyy keinut, kiipeilytelineet, hiekkalaatikko, vapaata leikkitilaa ja pelikenttänä toimiva alue. Piha-alueemme on suhteellisen pieni, mutta esim. monipuolinen kasvisto palvelee luontoa tutkivaa esikoululaista. Pihastamme löytyy esim. Suomen 50-vuotisjuhlakuusi. Esiopetusryhmässämme on 21 26 esikoululaista. Esiopetusaika on 4 h päivässä, päivähoitoa Lauttakylän koulun esiopetusyksikössä ei järjestetä. Ryhmässämme on vakituisina työntekijöinä lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja, jotka vastaavat toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Vuosittaisen tarveharkinnan myötä saattaa tiimiimme kuulua myös ryhmäavustaja tai

15 henkilökohtainen avustaja. Lisäksi käytössämme on Lauttakylän koulun laaja-alaisen erityisopettajan tuki. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Tavoitteemme on luoda lapselle avoin, turvallinen ja motivoiva ilmapiiri, jossa lasta arvostetaan omana itsenään. Avainasioita tavoitteen saavuttamisessa ovat kasvatushenkilöstömme sitoutuminen esiopetustyöhön, kiireettömyys ja yhteistyö vanhempien kanssa. Lapsi ajatuksineen, toiveineen ja tarpeineen on meille tärkeä lähtökohta toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Haluamme myös huomioida vanhempien kasvatusnäkemyksiä ja olla tukemassa heitä vaativassa kasvatustehtävässä. Toiminnassa tärkeänä pidämme lapsen oman aktiivisuuden hyödyntämistä, lapsen tarpeiden huomioimista ja yksilöllisten tavoitteiden toteutumista. Lapselle luodaan monipuolisia tilanteita kehittää taitojaan tuntevana ja oppivana ihmisenä. Työskentely tapahtuu vaihtelevasti isossa ryhmässä, pienryhmässä tai yksilötehtävänä. Yhtenä tärkeänä toimintamuotona on ohjattu valinnan vapaus, jolla kasvatushenkilöstö auttaa lasta suuntaamaan toimintansa tavoitteiden suuntaan. Aikuisen tehtävät vaihtelevat opettajajohtoisesta opetustilanteesta konkreettiseen mallintamiseen ja tukea antavaan läsnäoloon. Painopistealueena esiopetuksessamme on lapsen sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot sekä omatoimisuuden kehittäminen. Vuositeemaksi olemme valinneet jatkuvaksi aiheeksi: Minä ja luonto. Luonto aiheena on ehtymätön aarrearkku ja sen ihmeet kiinnostavat lapsia. Lisäksi se on teema, jonka pohjalta voimme suunnitella monipuolisia oppimiskokonaisuuksia eri vuodenaikoina. 2.4 Työtavat Esiopetuksessa lapsen omaehtoista toimintaa ja tutkivaa työotetta tuetaan käyttämällä mahdollisimman monipuolisia ja vaihtelevia menetelmiä ja työtapoja. Lähtökohtana työtapoja valittaessa on esikoululaisen tapa oppia kokeilemalla, tutkimalla ja kyselemällä vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Huomioon otetaan myös lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen lapsen tarpeista, kiinnostuksesta ja kehitystasosta lähtevään toimintaan. Keskeistä on lapsen aktiivinen osallistuminen. Työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin. Esikoululaisten toiveita kuunnellaan mahdollisuuksien mukaan. Esiopetuksen työtapoja ovat mm. leikki, liikkuminen, kuunteleminen, havaintojen tekeminen, tutkiminen, keskustelu, lorut, sadut, draama, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Leikin kautta esikoululainen oppii luontevasti ja aktiivisesti. Siksi leikki onkin esiopetuksen tärkein työtapa. Se voi olla joko kasvattajan ohjaamaa tai lapsen omaehtoista toimintaa. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen leikkiä ja siten saada tärkeää tietoa lapsen kehityksestä, taidoista, ajatusmaailmasta ja elämäntilanteesta. Lapsen leikille tulee esiopetuksessa olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikissä lapsi harjoittelee kehittymässä olevia taitojaan ja valmiuksiaan, sekä prosessoi näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikin avulla hän jäsentää uusia asioita mielikuvituksensa ja toimintansa avulla. Leikkien opitaan siis monenlaisia asioita vuorovaikutustaidoista ongelmanratkaisuun. Leikkiessään lapsi pystyy tekemään

16 asioita, joita ei vielä oikeasti hallitse. Lapsesta itsestä lähtevä leikki tuottaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Näin esikoululaisen itsetunto ja itseluottamus kasvavat. Toiminnan suunnittelussa on taattava esikoululaiselle mahdollisuus monipuolisiin leikkeihin sekä sisä- että ulkotiloissa. Tutkiminen on toimintaa, joka perustuu esikoululaisen omaan aktiivisuuteen ja kiinnostuksen kohteisiin. Lapsella tulee olla valinnan mahdollisuus välineiden, tilojen ja kavereiden suhteen. Lapsi saa käyttää kaikkia aistejaan, liikkua, tutkia, kokeilla ja ilmaista itseään. Tämä tekee oppimisesta mielekästä. Vastuu toiminnasta on kuitenkin opettajalla. Esiopetusta toteutetaan yhteistyössä kodin kanssa. Yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen, tasavertaisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta jatkaa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kasvatuksellinen ja opetuksellinen kokonaisuus. Esi- ja perusopetus yhdessä turvaavat lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Koulun ja esiopetuksen henkilöstö luovat yhdessä esikoululaiselle turvallisen siirtymisen esiopetuksesta kouluun. 3. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Maaliskuussa 2011 kysyimme huoltajien näkemystä esiopetuksen sisältöalueiden tärkeydestä. Saimme vastauksen 96:n nykyisen tai tulevan esikoululaisen huoltajalta. Kyselyn tulokset antoivat selkeän suunnan siitä, mitä huoltajat toivovat esiopetuksessa painotettavan. Kieli ja vuorovaikutus,

17 terveys sekä etiikka nousivat tärkeimmiksi sisältöalueiksi. Esiopetusta suunniteltaessa huoltajien näkemys tullaan ottamaan huomioon. 3.1 Eheyttäminen Esiopetus perustuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttämisen tarkoitus on auttaa lasta hahmottamaan kokonaisuuksia ja saamaan erilaisia kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. Toiminnan suunnittelussa edetään tutusta tuntemattomaan lapsen maailmankuvaa laajentavasti. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat esiopetuksessa tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Oppimisprosesseissa keskeistä on muiden lasten ja kasvattajan kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuva kokemusten ja ajatusten vaihto. Aihealueet valitaan läheltä lapsen maailmaa ottaen huomioon myös lasten toiveita mahdollisuuksien mukaan. Lapsen käsityksiä eri aiheista avarretaan monin eri toimintatavoin ja runsaasti havainnollistaen.

18 3.2 Keskeiset sisältöalueet 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus Miksi kannattaa oppia lukemaan? Siksi, et osaa lukea omille lapsillensa, kun on aikuinen. Että tietää, mitä on tapahtunut, kun katsoo lehtee. Osaa lukea purkin kyljestä mitä siellä on. Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline ja kaiken oppimisen perusta. Lapsi hahmottaa ympäristöään kielen avulla. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla osa-alueilla. Esiopetuksessa lapselle luetaan ja kerrotaan satuja ja kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja yms. Luetun tekstin avulla karttuvat lapsen sana- ja käsitevarastot. Lapsi saa eläytyä kuulemaansa, saa aineksia ajatteluunsa ja alkaa ymmärtää lukemisen merkitystä. Esiopetuksessa luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on ollut aktiivisessa roolissa eri vuorovaikutustilanteissa sekä keskustelijana että kuuntelijana. Voidakseen oppia lukemaan, lapsen tulee tiedostaa kieli kielenä, eli kyetä siirtymään sanojen merkityksestä niiden muotoon. Kun lapsi alkaa irrottaa sanoja yhteyksistään ja leikitellä niillä, on kielen tietoisuus herännyt. Sen kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen kirjoitettuun kieleen. Esiopetuksessa lapsi harjoittelee suuraakkosten kirjainmuotoja, alkaa tunnistaa ja kuulla kirjaimia sekä sanojen äänteitä. Hän alkaa myös hahmottaa sanojen muodostumisen tavuista, sekä äänteet tavun osana. Esiopetuksen vuorovaikutustilanteissa lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hän vähitellen harjaantuu kertomaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan havaintojaan ja päätelmiään.

19 Oppimisympäristö luodaan sellaiseksi, että kukin lapsi voi tutustua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. TAVOITTEET - kuunteluun keskittyminen - rohkaistuminen itsensä ilmaisuun - ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen - mielenkiinnon herääminen kielen havainnointiin ja tutkimiseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen - kielentietoisuuden herättäminen ja kehittyminen - sana- ja käsitevaraston karttuminen - kirjallisuudesta kiinnostuminen SISÄLLÖT - monipuoliset luettavat tekstit: sadut, tarinat, lorut jne. - puhuttu ja kirjoitettu kieli -sana- ja käsitevarasto - aktiivinen kuunteleminen ja puhuminen - päivittäiset vuorovaikutustilanteet - käsitteenmuodostus - sanat, kirjaimet, äänteet ja tavut

20 3.2.2 Matematiikka Mitä on matematiikka? Plussia ja miinuksia. Tehtäviä. Miinus- ja pluslaskuja ja varmaan on kertolaskujakin. Vai onko? Matikkaa, numeroiden oppimista. Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisiin arkipäivän tilanteissa esille tuleviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lapsen käsitystä matematiikasta avarretaan leikkien, satuillen, loruillen, laulaen, liikkuen, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien, askartelujen ja pelien avulla. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoisena ja haastavana toimintana, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia käsitteiden eri ilmenemismuodoista. Harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden ymmärtämisprosessissa. Lapsen on tärkeää oppia kuvailemaan omaa ajatteluaan. Esiopetuksessa häntä kannustetaan kertomaan mitä hän ajattelee ja miten hän ajattelee. Oppimisympäristö luodaan sellaiseksi, että se tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä.

21 TAVOITTEET - kiinnostuksen herättäminen matemaattisiin ilmiöihin - matemaattisen ajattelun herääminen - keskeisten käsitteiden ymmärtäminen - päättelytaidon, loogisen ajattelun, ongelmanratkaisutaitojen ja arvioinnin kehittyminen - oman ajattelun tunnistaminen ja tarkkaileminen -keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin kehittyminen SISÄLLÖT - matemaattiset ilmiöt arkitilanteissa - keskeiset matemaattiset käsitteet - lukukäsite ja lukujonotaidot lukualueella 1-10 - geometria - luokittelu, sarjoittaminen, vertailu ja mittaaminen - yksinkertaiset laskutoimitukset - aika ja raha - havainnointi ja pohdinta

22 3.2.3 Etiikka ja katsomus Millainen on hyvä eskarikaveri? Reilu, auttavainen. Juttelee ja leikkii mun kanssa. Osaa leikkiä toisen kanssa, antaa toisen valita mitä leikitään. Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisen kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetuksen etiikkaan ja katsomuskasvatukseen sisältyvät eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus tai sille vaihtoehtoinen elämänkatsomustietokasvatus.

23 Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntaan kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä johtuen, voidaan päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. Esiopetuksessa etiikka ja katsomuskasvatus tukevat lapsen elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentumista. Eettinen kasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Se lähtee itsetunnon kehittymisestä laajentuen ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin ja edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen päivittäisiin eri tilanteisiin. Sitä käsitellään keskustellen, pohtien ja roolileikkien kautta esimerkkien avulla. Kulttuurinen katsomuskasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Se tukee kotiseudun kulttuurin ja luonnon arvostamista. Se mahdollistaa tutustumisen muiden esiopetusryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin. Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Sitä toteutetaan uskonnonvapauden pohjalta kunnioittaen lapsen vanhempien vakaumusta. Huittisissa uskontokasvatusta toteutetaan osittain yhteistyössä kristillisten seurakuntien kanssa. Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle. Se on tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille. Elämänkatsomustietokasvatus kehittää lapsen valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä liittyen ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen sekä yhteisöön. TAVOITTEET - sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja terveen itsetunnon kehittyminen - eettisen ajattelun kehittyminen - toisten kunnioittaminen - ympäristön arvostaminen ja vaaliminen - myönteinen suhtautuminen erilaisuutta kohtaan - oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin ja omaan seurakuntaan tutustuminen - tutustuminen kirkkovuoden juhliin - hiljentymisen ja hartauden kokemukset - kulttuuriperinnön siirtäminen

SISÄLLÖT - ihmissuhteet - suvaitsevaisuus, hyväntahtoisuus, ja huolenpito - oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus - reiluus ja rohkeus - ihmisen ja luonnon suhde - kulttuuri-identiteetti - Huittisten kulttuuri- ja luontoperintö - uskonnolliset juhlat ja pyhät 24

25 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Miksi eskari on tärkeä? Saa uusia ystäviä. Ei muuten opi. Kun menee kouluun, on tärkeä käydä ensin eskari. Esiopetuksen ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Lähtökohtana on lapsi itse suhteessa ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön, ympäristön ilmiöihin sekä kulttuuriin. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee oman elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Esiopetuksessa ympäristöön ja luontoon tutustutaan käyttäen ongelmakeskeistä ja tutkivaa lähestymistapaa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten lasten ja kasvattajien kanssa, kuitenkin itse aktiivisesti toimien. Lapsi havainnoi, kokeilee ja vertailee kaikkia aistejaan käyttäen. Lasta rohkaistaan kyselemään, tutkimaan ja myös itse etsimään vastauksia. Havaintojen tekoon tarjotaan erilaisia apukeinoja, kuten mittauksia. Niiden avulla lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään saamiaan tietoja ja tuloksia sekä myös perustelemaan havaintojaan. Näiden pohjalta taas lapsi oppii muodostamaan käsitteitä, tekemään päätelmiä ja löytämään syyseuraussuhteita TAVOITTEET - arvostavan ja elämyksellisen suhteen syntyminen luontoon ja lähiympäristöön - ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen - oman toiminnan luontoon vaikuttamisen tunnistaminen - kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen - ongelmakeskeinen lähestymistapa, aktiivinen havainnointi, kysely, kokeilu ja vertailu

SISÄLLÖT - luonto eri vuodenaikoina ja rakennettu ympäristö - tutkiminen - kestävän kehityksen periaatteet - aine, energia, liike ja voima -liikenne ja avaruus 26

27 3.2.5 Terveys Mitä haluat oppia eskarissa? Kaikenlaista, niitä on niin monta. Päivän juttuja. Aamupiirit ja muut. No ainakin semmosta, et opetella laskutehtäviä. Totanoin olis niinku kiva tehä eskaritehtäviä sillai, että jos osais tehä äkkiä, sillai ettei myöhästele. Esiopetuksessa edistetään kokonaisvaltaisesti lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa lasta ohjataan huolehtimaan päivittäisestä hygieniastaan, omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Erityisesti harjoitellaan liikkumista turvallisesti esiopetusyksikön lähiympäristössä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön luomalla myönteisiä kokemuksia ja tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen tasapainosta esiopetuksessa. Terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. TAVOITTEET - terveellisiin ja turvallisiin elämäntapoihin ohjaaminen - opastaminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen - terveellisten ruokailutottumusten ja hyvien ruokailutapojen omaksuminen - riittävän levon ja ulkoilun tarjoaminen - myönteiset ihmissuhteet ja tunne-elämän terveys - väkivallan välttäminen

SISÄLLÖT - henkilökohtainen hygienia ja siitä huolehtiminen - terveelliset ja turvalliset elämäntavat - ulkoilu ja lepo -terveelliset ruokailutottumukset - tapakasvatus 28

29 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Miksi kannattaa liikkua? Jos liikkuu, ni silloin ei sairastele. Jos auto menee rikki, jaksaa kävellä. Siks et saa lisää energiaa. Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Se edistää myös lapsen oppimisvalmiuksia, käsitteiden oppimista sekä oman kehon liikkeiden hallintaa. Lapsella on luontainen liikkumisentarve ja mieltymys toiminnallisuuteen. Vastapainoksi lapsen tulisi saada esiopetuksessa myös rauhoittumisen ja rentoutumisen kokemuksia. Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia vapaaseen ja ohjattuun liikkumiseen ja leikkiin sekä sisällä että ulkona eri vuodenajat huomioiden TAVOITTEET - myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ja liikunnan ilo - oman kehon tunteminen - fyysisen ja motorisen kunnon kehittyminen - sosiaalisten taitojen vahvistuminen - karkea- ja hienomotoriikan kehittyminen - liikehallinnan harjaantuminen - eri liikuntamuotojen kokeileminen - sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen

SISÄLLÖT - monipuoliset liikuntamuodot sisällä ja ulkona eri vuodeaikoina - ohjattu liikunta ja omaehtoinen liikunnallinen toiminta - liikuntaleikit ja -pelit - liikehallinta ja motoriset perustaidot - erilaiset liikuntavälineet ja telineet sekä niiden käyttö - rauhoittuminen ja rentoutuminen 30

31 3.2.7 Taide ja kulttuuri Mitä on kulttuuri? Isä on siitä puhunut. Kulttuuri on semmoista, et silloin on vanhoja esineitä tehty. Kulttuuri on en mä tiiä. Määrääks kulttuuri jotain? Esiopetuksessa taide- ja kulttuurikokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun kaikkien aistien avulla. Tällöin kehittyvät itseilmaisutaidot ja mielikuvitus. Toiminnassa korostuvat leikki, ilo, onnistumisen kokemukset, luovuus sekä lapsen omat havainnot ja omien vahvuuksien löytäminen. Lapsessa herätetään kiinnostus estetiikkaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä osallistumalla itse ja myös seuraamalla toisten toimintaa. Häntä ohjataan pitkäjänteiseen, taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan sekä oman että toisten työn tuloksia. Esiopetuksen taiteeseen ja kulttuuriin sisältyvät kuvataide, kädentaidot, musiikki, draama ja mediakasvatus. Kuvataide TAVOITTEET - tutkiva ja kokeileva taiteen tekeminen - käden hienomotoriikan, mielikuvituksen, ja kauneudentajun kehittyminen - pitkäjänteinen työskentely - avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittyminen - eri työskentelytapoihin ja välineisiin ja materiaaleihin tutustuminen - havaintojen tekemiseen rohkaistuminen - ajattelu- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen - elämyksellisien kokemuksien saaminen

32 SISÄLLÖT - piirtäminen ja maalaaminen - muotoilu ja rakentelu - kollaasit ja sommittelut - painanta ja grafiikka - omat taidenäyttelyt - vierailut taidenäyttelyihin - erilaiset välineet, materiaalit ja työtekniikat Kädentaidot TAVOITTEET - erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin tutustuminen - oman ja toisten työn arvostaminen - mielikuvituksen kehittyminen - rohkeus ja uskallus kokeilemiseen lisääntyy - pitkäjänteinen työskentely - kulttuuriperinnön siirtyminen - työn loppuunsaattaminen ja siitä nauttiminen SISÄLLÖT - monipuolinen askartelu - käsityö - arkipäivän käytännön työt

33 Musiikki TAVOITTEET - myönteisen asenteen ja kiinnostuksen herättäminen musiikkia kohtaan - musiikin peruskäsitteisiin ja elementteihin tutustuminen - keskittymis- ja kuuntelutaitojen kehittyminen - soittimiin tutustuminen - musiikin eri tyylilajeihin tutustuminen - rohkaistuminen laulamaan, musisoimaan ja liikkumaan musiikin mukaan - musiikkiperinteen säilyminen ja siirtyminen SISÄLLÖT - laulaminen ja äänenkäyttö - soittaminen rytmi- ja kehonsoittimilla - kuuntelu; myös luonnon äänet ja hiljaisuus - rytmi ja melodia - musiikkiliikunta ja tanssi - luova itseilmaisu ja improvisointi - juhlat ja esiintymiset - konserttivierailut Draama TAVOITTEET - rohkaistuminen eläytymään ja ilmaisemaan itseään - esiintymisen ilo - ilmaisussa kehittyminen -ryhmässä toimimiseen oppiminen - uusien asioiden oppiminen kokemusten ja elämysten kautta - tunteiden tunnistamisessa ja vastaanottamisessa kehittyminen SISÄLLÖT - ohjattu ja vapaa roolileikki - aisti-, tunnetila-, keskittymis- ja kontaktileikit - puhe- ja ääniharjoitukset - keskustelut ja kertominen - ilmaisu-, improvisaatio- ja mielikuvaharjoitukset - pantomiimi - teatteri, nukketeatteri, pöytä- ja varjoteatteri - lasten omat esitykset - teatterivierailut