Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset tulee, oletko valmis! seminaarisarja 27.3.2013 Tampere Opetusneuvos Aira Rajamäki Mikä on? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka avulla tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä osana tutkintoja parannetaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä edistetään liikkuvuutta (koulutuksessa olevat, työmarkkinoilla olevat) edistetään rajat ylittävää elinikäistä oppimista. Kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen Perustuu oppimistuloksiin (EQF) EQF (NQF): tutkintojen vertailu : yksilön näkökulma
Mikä on? (2/2) Keskeisenä osana tutkinnot ja tutkintojen/koulutusten osat, joiden arvioidut ja hyväksytyt oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan siten, että opiskelija voi hyödyntää niitä kerätessään suorituksia tutkintoa varten tai halutessaan siirtää niitä toiseen tutkintoon tai opinto-ohjelmaan. -pisteet tarjoavat täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja tutkintojen osista. - järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat opintosuoritusten siirtoon
15 in käyttöönoton edellytystä (Cedefop 2012) koulutuspoliittisissa linjauksissa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 Suomi osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn ja toimeenpanoon ja valmistautuu ottamaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä () kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014.
Miksi? tukee pedagogista muutosta osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys edistää laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa joustavat/yksilölliset opinto- ja tutkintopolut kansainvälinen liikkuvuus Hyödyt opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle (1/2) Mahdollisuudet ammattitaidon laajentamiseen, rikastuttamiseen ja erikoistumiseen paranevat. Päällekkäiset opintosuoritukset ja päällekkäisarviointi poistuvat. Kansallisessa tai kansainvälisessä liikkuvuudessa aiemmin arvioidun ja dokumentoidun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat. Yksilölliset mahdollisuudet tulevat näkyvämmäksi omassa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa Yksilölliset opintopolut Yksilölliset tutkintopolut Kansainvälisyys
Hyödyt opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle (2/2) Kansainvälisen liikkuvuuden laatu paranee. Yhteinen kieli/käsitteet osaamisen kuvaamisessa helpottavat työssäoppimispaikan hakua toisesta maasta. Oppimissopimus (learning agreement) ja muut sopimukset lisäävät opiskelijan tai tutkinnon suorittajan turvallisuutta liikkuvuuksissa. Liikkuvuusjaksoilla hankittujen elinikäisen oppimisen avaintaitojen tunnustaminen vahvistuu. Ammattitaidon osoittaminen ja arviointi ulkomailla helpottuvat. Ammatillisten aikuisopiskelijoiden kansainvälistyminen edistyy, kun toisessa järjestelmässä hankitun osaamisen tunnustaminen yhtenäistyy Hakeutuminen jatko-opintoihin ja työskentelemään ulkomaille helpottuu Hyödyt koulutuksen järjestäjälle (1/2) Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus saa laadunvarmistuksen Koulutuksenjärjestäjän ops Opiskelijan arviointi HOPS-prosessit Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opetuksen ja opetuksen tukipalveluhenkilöstön osaaminen laajenee Kansallisesti tutkintojen toteutuksen läpinäkyvyys Muualla arvioidun osaamisen tunnustamisen käytännöt tutkintotoimikunnissa yhtenäistyvät. Laadullinen yhteistyö ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen kanssa kehittyy liittyen osaamisen arvioinnin suunnitteluun, toteutukseen ja arvioijista päättämiseen.
Hyödyt koulutuksen järjestäjälle (2/2) Suunniteltu laadunvarmistus kehittyy lähettävän ja vastaanottavan organisaation yhteistyösopimuksella. Luottamus yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon lisääntyy. Toimintaperiaatteista ennakkoon sopiminen selkeyttää arviointi- ja tunnustamiskäytänteitä tutkintotoimikunnan ja näyttöjen toimielimen yhteistyössä Kansainvälisyyden ja kansainvälisen vaihdon hyötyjen arviointi helpottuu. Hyödyt työelämälle Ammatillinen koulutus vastaa entistä paremmin yritysten osaamis- ja koulutustarpeisiin Yritysten osallistuminen ja merkitys koulutusprosesseissa kasvaa (mm. työelämälähtöisyys, osaamisperusteisuus) Aikaisempi osaaminen on koulutuksen lähtökohtana Vahvistaa mahdollisuuksia räätälöidä tutkintoja yritysten osaamistarpeisiin Yrityksillä mahdollisuus kehittää liiketoimintaa lähettämällä ja vastaanottamalla työntekijöitä liikkuvuusjaksoille Työnantajat saavat osaavia työntekijöitä ja henkilöstön rekrytointi ulkomailta helpottuu
in käyttöönotto Suomessa Edistävät tekijät Selkeä tutkintorakenne ja tutkintojen viitekehys ( NQF) Tutkinnot jaettu tutkinnon osiin Tavoitteet kuvattu oppimistuloksina Pisteiden käyttö Aiemmin opitun tunnustaminen Koulutuksen järjestäjät tekevät tunnustamispäätökset ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa/ selkeät toimijat ja vastuut in käyttöönotto Suomessa Haasteet pisteiden määrittäminen tutkinnoille / tutkinnon osille in markkinointi koulutuksen järjestäjille ja opettajille sekä tutkintotoimikunnille luottamus yhteistyölle Laadun varmistus -prosessin eri vaiheissa Oppimistulokset /osaaminen lähtökohdaksi opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen koulutuksen järjestäjätasolla
toimijat Toimija Säädökset Tutkinnon perusteet Tutkintotodistus pisteet Arviointi Tunnistaminen Tunnustaminen OKM Tutkinnot OPH Määräyks et Ohjeet ja mallit Tutkinnon osat Koulut. järj. Tutkinnon osan osat Tutkinnon järj. Tutkintotoimikunt a Työnantaja Opettaja :n käyttöönotto edellyttää mm. tutkintojen ja niiden edellyttämän osaamisen määrittelyä tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja tutkintojen sijoittelua tutkintojen viitekehyksen tasoille (NQF ja EQF) -pisteiden määrittelyperiaatteista sopimista tutkintojen ja tutkinnon osien pisteiden määrittelyä muutoksia säädöksiin ja määräyksiin
in toimeenpanon yhteydet koko tutkintojärjestelmän kehittämiseen yhteistyössä työelämän/ sidosryhmien kanssa AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tutkintojen ja tutkintotyyppien kriteerien määrittely Tutkintojärjestelmän kokonaisuus Tutkinnon osien kokonaisuus Tutkintojen joustavuus TUTKE 2 ohjausryhmä ja työryhmä (OKM:n asettama 2012-2014 Koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon yhteistyöryhmä NQF -aikataulu FIN 1 & 2 suositus :n toimeenpanosuunnitelma 2002 2009 2014 :n käyttöönotto TWG Konsultaatio FIN 3 Koulutuksen järjestäjien tukeminen käyttöönottoon valmistautumisessa
Miten tästä eteenpäin? 2014 Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien, koulutussuunnitelmien (ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmien tarkistaminen?) 2014 muuttuneet säädökset ja määräykset voimaan: -käyttöönotto 2013 Pisteytyksen periaatteiden määrittely 2013- -pisteiden määrittely tutkinnoille ja tutkinnon osille Säädös- ja määräysmuutosten valmistelu, sidosryhmien kuuleminen valmistelun aikana 2012-2014 Koulutus ja tiedotus 2014-2015 Seuranta Keskustelussa tutkintojen -pisteiden määrittely Tutkintojen kokonaispistemäärät määritellään tutkintoasetuksissa. Tutkintojen kokonaispistemäärien määrittelyn lähtökohtana käytetään -suosituksen 60 pistettä/vuoden työpanos. Perustutkinnon kokonaispistemäärä -suosituksen pohjalta määriteltynä 180 -pistettä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, laajuutta ei nykyisin ole määritelty.
Alustava suunnitelma -pisteistä tutkintotodistuksissa Tutkintoasetuksissa määritellyt tutkintojen -pisteet on jokaisen vähintään suoritettava saadakseen tutkintotodistuksen. Tutkintojen -pisteet ovat tutkintojen minimipistemääriä (kuten esim. korkeakouluissa). Tutkinnon kokonaispistemäärä voi vaihdella tutkinnon suorittajan mukaan. Tutkinnon minimipistemäärän ylittävien tutkinnon osien pisteet merkitään sellaisenaan tutkintotodistukseen. Lisää -pisteitä tuovat esimerkiksi yksilöllisesti tutkintoa laajentavat tutkinnon osat perustutkinnoissa (ja yksilöllisten valintojen mukaiset tutkinnon osat ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa). Alustava suunnitelma tutkinnon osien -pisteiden määrittelyksi Tutkinnon osien -pisteet määritellään tutkintojen perusteissa. -suosituksen mukaan tutkinnon osien suhteellinen painoarvo tutkinnosta tulee määrittää seuraavin kriteerein tai niiden yhdistelmin: tutkinnon osan oppimistulosten suhteellinen merkittävyys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta tutkinnon osaan sisältyvien oppimistulosten vaikeusaste, laajuus ja kattavuus opiskelijalta edellytettävä työpanos tutkinnon osan suorittamiseksi vaadittavien tietojen, taitojen ja pätevyyksien saavuttamiseksi. Tutkinnon osien sisällä yksittäisten ammattitaitovaatimusten -pisteistä päättää koulutuksen järjestäjä (esim. kansainvälinen liikkuvuus).
Alustava koulutus- ja tiedotussuunnitelma (1/2) OKM yhdessä OPH:n kanssa vastaa järjestelmän toimeenpanosta. OPH on päävastuussa -koulutuksesta ja tiedotuksesta. Toimenpiteet alueellisia ja valtakunnallisia seminaareja oppaita, julkaisuja, esitteitä verkkomateriaalia Aikataulu käynnissä, painopiste vuosina 2013-2014 Alustava koulutus- ja tiedotussuunnitelma (2/2) Kohderyhmät pääkohderyhmä koulutuksen järjestäjät, tutkintojen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat muita kohderyhmiä mm. rehtorit ja muu oppilaitosjohto, opettajat ja työnantajat, työntekijät, opiskelijat/tutkinnon suorittajat sekä ammatilliset opettajankoulutusyksiköt Kouluttajina/tiedottajina toimivat eurooppalaisissa -koulutuksissa olleet henkilöt ja OPH:n muut virkamiehet yhteistyössä sidosryhmien edustajien kanssa Expertit (CIMO koordinoi, mukana OPH ja OKM) FIN-projekteissa mukana olleet CIMO:n virkamiehet
toimeenpanon tuki Euroopan tasolla Users Group Working Group Steering Committee LLL Agencies toimeenpano Network Team EU CEDEFOP Mikä muuttuu :n myötä? (1/2) Säädöspohjaa on muutettava, koska ei ole enää kytkentää aikaan. Opintoviikkojen tilalle tulevat opintopisteet - vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus/koulutus ja ohjaus on määriteltävä uudelta pohjalta. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, niin kuin tähänkin asti.
Mikä muuttuu :n myötä? (2/2) Opiskelijoiden (ja tutkinnon suorittajien) sekä työelämän edustajien ohjaus otettava huomioon. Kun osaamisen tunnustamiseen liittyvä aikakytkentä poistuu, osaamisen tunnustaminen muuttuu oppimistulos- /pistepohjaiseksi. Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa peruskoulutuksessa olla? Työkokemuksella hankittu osaaminen Harrastukset Varusmies-/siviilipalvelu Ulkomailla suoritetut opinnot Opinnot -kansanopistoissa -työväenopistoissa -korkeakouluissa -yliopistoissa -valmistavat koulutukset jne Ammatilliset perustutkinnot 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 80 + 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Erillispätevyydet (EA, tulityökortti, hygieniapassi jne.) Lukio-opinnot, -valmiit oppimäärät -erilliset kurssit Toinen/aiempi ammatillinen perustutkinto Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat Kesken jääneen koulutuksen täydentäminen
KIITOS! Kiitos!