Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Samankaltaiset tiedostot
Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Peltokasvien luomuviljely

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Syysviljan kasvinsuojelu

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Viljan hygieeninen laatu

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Myllyviljakatsaus Sadonkorjuujuhla , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Hometoksiinit hallintaan

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Myllyviljakatsaus. Sadonkorjuuseminaari 2018, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Miten hometoksiinit hallintaan?

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Rehumaissin viljelyohjeet

Viljely ilman glyfosaattia

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Lisälannoitus kasvukaudella

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Sadonkorjuujuhla 2016

Viljan kasvinsuojelu 2013

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

VILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017

Agrimarket- Viljelijäristeily

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Missä mennään viljamarkkinoilla

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Myllyviljojen sopimusviljelykausi 2018 Myllyvilja- ja mallasohraseminaari , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Modduksen vaikutus kasviin

Transkriptio:

Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018

Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018 Lähde: Luke tilastotietokanta 2018

Vuoden 2017 sadoissa normaalia enemmän torajyvää MT 22.12.2017: Viljaa ostavilla yrityksillä havaintoja normaalia suuremmista torajyväpitoisuuksista Raision vastaanottamista viljaeristä on torajyvää havaittu 0,05 % rajan ylittävä määrä noin 1/3 vastaanottoeristä Runsaasti havaintoja viljelijöiltä Eviran mukaan siementarkastuksissa ei torajyvää ole esiintynyt normaalia enempää Perussiemen max 1 kpl/ 500 g ja sertifioitu siemen max 3 kpl /500 g Kuva: www.apsnet.org 3 16.1.2018

Torajyvä (Claviceps purpurea) Kotelosienet Kotelopullot Isäntäkasvit Ensisijaisesti ruis, toisinaan ohrassa Yli 400 isäntäkasvia Hyvin yleinen piennaralueiden heinissä Levinneisyys, yleisyys, taloudellinen merkitys Yleinen koko Suomessa Ei aiheuta kasveille satotappioita, mutta on myrkyllinen ihmisille ja kotieläimille. C. purpurea sienen tuottamat alkaloidit: Clavine alkaloidit, D-lysergic happo ja ergopeptiinit Raja-arvot EU:ssa vehnälle: <0.05% i.e., [500 mg kg 1], jota käytetään myös rukiille Eläimillä <0.1% yleisesti käytetty

Torajyvä (Claviceps purpurea) Oireet ja tunnistaminen Helppo tunnistaa torajyvien perusteella koko vaihtelee kasvilajin mukaan

Disease cycle of ergot of small grain cereals and grasses (Reprinted from Plant Pathology, by George N. Agrios, Fig. 11.88 on page 503, Copyright 2005, with permission from Elsevier.) 6 16.1.2018

Sääolosuhteet ja tartunta Torajyvien itäminen min. 25 vrk 0 10 C Sade ja kostea maa edistävät suvullisten itiöiden muodostusta ja niiden purkautumista Viileä ja sateinen sää suosii myös itiöpitoisen mesikasteen leviämistä hyönteisten tai tuulen avulla Alle 10 C lämpötiloissa tartunnan hyvin hitaita, optimi yli 20 C Epäsuotuisat lämpötilat ja korkea kosteus vähentävät siitepölyn muodostusta ja elinvoimaa Sade heikentää siitepölyn lentoa Rukiilla pölyttämättömät kukinnot voivat pysyä auki useita päiviä, jolloin emin luotit voivat kasvaa pituutta ja altistua herkemmin Kilpailu pölytyksen ja tartunnan välillä 7 16.1.2018

Muut tartuntaa edistävät tekijät Kukinnan biologia Torajyväinfektio matkii viljan pölytystä Aika, jonka kukinto pysyy avoimena Siitepölyn määrä Emin rakenne, lähinnä luotin koko ja kuivuminen pölytyksen jälkeen Resistenssi, joka estää sienen leviämisen Jälkiversonta Säätekijöillä vaikutus kaikkiin näihin 8 16.1.2018

Torajyvän määrä & siitepölyn variseminen 9 16.1.2018 Miedaner & Geiger 2015

Torajyvän hallinta Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta Riittävä, tasapainoinen lannoitus Viljelykierto Maan muokkaus Piennarheinien niitto ennen kukintaa Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit Sertifioitu kylvösiemen Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat) Sadon mekaaninen puhdistus 10 16.1.2018

Growing hybrid rye 16-01-2018 Nils Yngveson Key Account Manager Cereals Cereals Mobile: +46 (0)761 163211 E-mail: nils.yngveson@kws.com

Kylvöajankohta: aikaisin mutta ei liian aikaisin, että versonta ennen talvea Kylvösyvyys 2 3 cm, syvempi = vähemmän elinvoimaa ja versontaa Hyvin versovan ruiskasvuston (> 3 versoa) kasvunsäätö vasta GS 31-32. Ennen GS 30 (korrenkasvun alku), viivästyttää sivuversojen kehitystä, joka altistaa torajyvälle Vältä leveitä renkaita ruiskasvustossa Nils Yngveson

Evolo Palazzo KWS Bono KWS Livado KWS Gatano KWS Binntto KWS Edmondo KWS Serafino KWS Vinetto KWS Mattino Nils Yngveson

14 16.1.2018

Kiitos! 15 16.1.2018