OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS KEKKOLANTIE 7 50770 MIKKELI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI(AKK) SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 7. Omistajan alkuhaastattelu lomakkeet 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1938 1939 rakennettu ja 1980-luvulla laajennettu omakotitalo. Kohde on rakennettu mäen kumpareelle. Tontilla on näkyvillä peruskalliota. Kohteessa on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaalia. Sokkeli on luonnonkivi- betoni- kevytsoraharkkorakenteinen. Alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja. Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset ja laajennusosalla puurankarakenteiset. Ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 2- lasiset puu-ulkopuitteella. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on peltikate. Lämmitysmuotona on suoralämmitys. Lämmönjakona ovat patterit. Lisälämmönlähteenä ovat patterit ja tulisija. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä on mm: ikkunoiden vesipeltien liittymät tulisi tiivistää, yläpohjaan tulisi tehdä tuuletusaukot. Vesikatteen koholla olevat kiinnitysruuvit tilalle tulisi kiristää. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän olemassa olon lisäselvitys, rossipohjan kunnon lisätutkimus, hirsiseinissä havaittujen lahovaurioiden laajuuden lisätutkimus. Käyttöveden laajuuden ja riittävyyden selvitys. Korjaustarpeita on mm: maanpinnan kallistusten korjaus rakennuksesta poispäin viettäviksi, sadevesijärjestelmän asennus ja kattovesien johtaminen pois rakennuksen läheisyydestä, lahovaurioituneiden hirsiseinien uusiminen, yläpohjan lisälämmöneristys, märkätilojen uusimiseen tulee varautua ja käyttövesiputkien asennus suojaputkiin. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon Lisätutkimustarve Korjaus/ Riskirakenne tarve uusiminen 4.1 Maanpinta ei vietä takapihan puoleisella sivustalla x poispäin rakennuksesta. 4.1 Salaojajärjestelmän olemassaolosta ei tietoa. x 4.1 Sadevesijärjestelmä on vain osittain x 4.1 Perustukset ovat painuneet. x 4.1 Rossipohja on ilmeisesti alkuperäinen. x x 4.2 Ulkoverhouksessa ja hirsiseinien alaosissa on x x lahovaurioita. 4.2 Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. x x 4.4 Ikkunoiden vesipeltien takakulmissa on rakoja. x x 4.6 Yläpohjan lämmöneristys on puutteellinen. x 4.6 Yläpohjassa ei ole tuuletusaukkoja. x 4.6 Vesikatteen kiinnitysruuvia on koholla pellin x pinnasta. 4.7 Märkätilat ovat alkuperäiset (tehty 1980-luvulla). x 4.11 Muovisia käyttövesiputkia ei ole laitettu x suojaputkeen. 4.11 Jätevesijärjestelmä ei täytä v. 2016 voimaan tulevia jätevesimääräyksiä. 4.11 Käyttöveden laadusta ja riittävyydestä ei ole tietoa. x 4.12 Kiinteistön sähköliittymä on purettu. 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 22.8.2014 Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Kekkolantie 7, 50770 Mikkeli Kiinteistötunnus - Omistusaika - Valmistumisvuosi 1938 1939 ja laajennettu 1980-luvulla. Pinta-alat Kerrosala 60 m 2. Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus 1½ Asuinrakennus Asuntokauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto PL 34, 50101 Mikkeli Nere Niskanen ja Hilpi Kontinen kihlakunnanulosottomiehet Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet - asiakirjat Loppukatselmukset Eivät ole tiedossa. Tarkastushetken olosuhteet Ulkoilma RH 74,2 % / 15,8 C/ 10,0 g/m 3 Sisäilma RH 70,9 % / 16,1 C/ 9,7 g/m 3 Haastattelut Kohteen omistajan alkuhaastattelua ei tehty, koska hän ei ollut paikalla. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi. Vaisala HMI näyttölaite ja mitta-anturi HMP42. Merkkisavu. 5

Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta Maan alla olevien rakenteiden kuntoa ja järjestelmien toimintaa ei voi luotettavasti tarkastaa maan pinnalta. Puurakenteisissa lattioissa näyttää pintakosteudenosoitin ainoastaan pinnoitteen kosteuden. Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusluukuista käsin, koska alapohja on ahdas. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukun läheisyydestä käsin, koska yläpohjassa ei ollut kulkusiltaa. Kohteessa ei ole tällä hetkellä sähköliittymää. Kohde on tällä hetkellä asumattomana. 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perustamistapa - Perusmuuri Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Betoni-/luonnonkivirakenteinen ja laajennusosalla on kevytsoraharkot. Ei ollut näkyvillä. Ei voitu havainnoida (ei ole tiedossa) Tuulettuva rossipohja Ei ole tiedossa. Hirsirakenteiset. Lautaverhous Vanhanosan ulkoseinät ovat hirsirakenteiset ja laajennusosalla puurakenteiset. Palomuurit ovat kivirakenteiset. Ikkunat ovat 2-lasiset puu- ulkopuitteella (MS- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Puurakenteinen Välipohja - Vesikate Kattomuoto Peltikate Harjakatto 6

Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Pesuhuoneen seinät ovat levyrakenteiset ja lattiat ovat puurakenteiset. Sauna ja pesuhuone ovat alkuperäiset (rakennettu 1980-luvulla). Kh- kortin 90-00403 mukaan muovimatolla pinnoitetun lattian normaali tekninen käyttöikä on 20 vuotta ja muovitapetilla pinnoitetun levyrakenteisten seinien 12 vuotta. Märkätilojen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden remontoitiin tule varautua. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Lämpöisen veden tuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Suodattimien vaihtaminen Kanavien nuohous Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja tulisija Patterit. Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muovia ja viemärit muovia. Lämminvesivaraajassa Painovoimainen ilmanvaihto Kohteessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Ei ole tiedossa. Sähköliittymä on purettu. Ei ole Varaavatakka Ei ole Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 7

Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu mäen kumpareelle. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä poispäin rakennuksesta, lukuunottamatta takapihan puoleista sivustaa, jossa on tasamaata (kuva 1). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1 Kuva 2, yleiskuva takapihan puolelta 8

Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole varmuutta. Salaojajärjestelmän olemassa olo tulisi selvittää. Sokkelissa ei ollut näkyvillä kosteuseristystä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa ovat räystäskourut terassin ja sisäänkäynnin kohdalla. Kohteeseen olisi hyvä asentaa uudet räystäskourut ja syöksytorvet ja ohjata kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 100 400 mm:ä. Perustukset ovat ilmeisesti painuneet, koska lattiat viettävät ulkoseiniin päin. Painumisen syy tulisi selvittää lisätutkimuksin ja lattiat oikaista niiden uusimisen yhteydessä. Sokkelin ja hirren liittymää oli tiivistetty polyuretaanivaahdolla (kuva 3). Tiivistämisen syystä ei ole varmuutta, mutta sillä on voitu tiivistää lämpövuotoja. Kuva 3 Alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja. Lattia on ilmeisesti alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan rossipohjan normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Puukorokelattian normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Lattiarakenteen kuntoa ei saa selvitettyä, kuin avaamalla rakennetta. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. Sokkelissa on näkyvillä 5 kpl tuuletusaukkoja. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Tuuletusaukkoja tulisi olla myös talon keskikohdalla. 9

Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin, koska alapohja on hyvin ahdas. Rossipohjan rakenteissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Maanpinta ryömintätilassa on ulkopuolisen maanpinnan tasossa. Ryömintätilan korkeus on n. 200 300 mm:ä. Tämän päivän määräysten mukaan ryömintätilan korkeus tulee olla vähintään 800 mm:ä. Ryömintätilassa on hirsiä paikoitellen maanpinnassa kiinni (kuva 4). Puurakenteet tulisi olla irti maanpinnasta, jotta ne eivät vaurioituisi maassa olevasta kosteudesta johtuen. Puurakenteiden kuntoa ei saa selvitettyä kuin lattiarakennetta avaamalla. Kuva 4 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoverhouslautoja on uusittu vasempaan päätyyn ja oikeaan päätyyn ja ilmalämpöpumpun kohdalle, muilta osin se on alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ulkoverhouksen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Sen uusimiseen tulee varautua. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. Ulkoseinähirsien kuntoa tarkasteltiin pistokoemaisesti, irrottamalla lautojen välissä olevia rimoja. Ulkoverhouksen ja hirsiseinän alareunassa havaittiin lahovaurioita kuistin oikealla puolella ja takapihan puolella (kuvat 5, 6 ja 7). Lahovauriot johtuvat kattovesien roiskumisesta seinän alaosaan. Kohteeseen tulisi asentaa sadevesijärjestelmän ja ohjata kattovedet pois sokkelin viereltä. Lahovaurioituneet rakenteet tulisi poistaa ja korvata uusilla. Lahovaurioiden laajuus tulisi selvittää lisätutkimuksin. Puurakenteet tulisi olla tämän päivän määräysten mukaan vähintään 100 mm:n korkeudella maasta. 10

Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Kh- kortin 90-00394 mukaan ulkoseinärakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat liian tiiviisti pinnoitetut puurunkoiset seinät, kun seinärakenteessa ei ole erillistä tuuletusväliä verhouksen alla tai tuuletusväli on pieni. Ulkoverhouslautojen kuntoa ei saada selvitettyä kuin irrottamalla lautoja. Kuva 5 Kuva 6 4.3 Väliseinät ja välipohjat Kuva 7 Väliseinissä ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella (MS). Ikkunat ovat uusittu 2000-luvun alussa. Ikkunoiden ulkopuitteissa havaittiin maalivaurioita. Ikkunat tulisivat huoltomaalata. Vesipeltien takakulmissa on reikiä (kuva 8) ja saunan sekä pesuhuoneen ikkunoista puuttuvat vesipellit. Reiät tulisivat tiivistää ja puuttuvat vesipellit asentaa. 11

Vesipeltien kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Yläkerrassa ei ole hätäpoistumistietikkaita. Hätäpoistumistietikkaat tulisi asentaa. Kuva 8 Ulko-ovi on uusittu. Ulko-ovi on puukehysrakenteinen lämpöovi. Ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksessa ei havaittu merkkejä vesikattovuodoista, eikä kosteusvaurioista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on yläkerran makuuhuoneen seinässä. Yläpohjassa näkyvillä lämmöneristeenä on selluvilla ja kuistin kohdalla mineraalivilla. Yläpohjassa on lämmöneristeen kerrospaksuus n. 100 mm:ä. Yläpohjaan tulisi lisätä lämmöneristystä. Lämmöneriste paksuus tulisi olla vähintään 300 mm:ä. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä vesikattovuodoista tai yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta. Päätykolmioissa ei ole tuuletusaukkoja ja sivuräystäillä ei ole tuuletusrakoja. Päätykolmioissa yläpohjan tuuletusaukkojen kooksi riittää yleensä 200 x200 mm:n kokoiset tuuletusaukot ja sivuräystäillä tuuletusraon korkeudeksi riittää n. 20 mm:ä. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei ollut päällepäin näkyviä halkeamia. 12

Vesikaton suuntaisessa yläpohjassa on vesikatteen ja lämmöneristeen välissä pieni tuuletusrako (kuva 9). Tuuletusrako tulisi olla suurempi. Rakenteiden kuntoa ei voi rakenteesta johtuen tarkastaa. Vesikaton suuntaisen yläpohjan lämmöneristeen paksuudesta ei ole varmuutta. Kuva 9 Vesikatteena on peltikate. Vesikate on uusittu 2000-luvun alussa. Vesikatteen alla ei havaittu merkkejä aluskatteesta. Vesikatteen alle tulee asentaa aluskate sen uusimisen yhteydessä. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin lapetikkailta käsin. Vesikatteen kiinnitysruuvia on koholla pellin pinnasta (kuva 10). Kateruuvit tulisi kiristää. Kuva 10 4.7 Märkätilat 1-kerros Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattiassa on muovimatto. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Seinäpaneelien takana on tuuletusrako. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. 13

Kuva 11, yleiskuva saunasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on muovimatto ja seinissä on paneelit. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 12, yleiskuva tilassa 4.8 Muut sisätilat Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut tilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 14

Tuvassa olevassa kaapissa on vesivaraaja ja käyttöveden paineastia. Tilan seinien alaosissa on värimuutoksia (kuva 13) ja lattiassa olevan muovimaton liittymät eivät ole tiiviit (kuva 14). Seinien kunto tulisi tarkastaa lisätutkimuksin. Lattiapinnoite tulisi olla tiivis, jotta esim. kondenssikosteus ei pääsisi rakenteisiin. Kuva 13 Kuva 14 4.8 Muut sisätilat 2-kerros Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 4.9 Lämmitys 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Lämmitysjärjestelmä on ilmeisesti asennettu 1980-luvulla. Lämmityspattereiden normaali tekninen käyttöikä on 25 35 vuotta. Alkuperäisten pattereiden uusimisen tulee varautua. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. (sähköt oli katkaistu) Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muovia ja viemärit muovia. Käyttövesiputkissa ei ole suojaputkia. Rakenteessa olevissa vesiputkissa tulisi olla suojaputket, jotta vuodon sattuessa tulisi vuotovesi näkyville. Vesi- ja viemärikalusteet ovat 1980-luvulta. Kh- kortin 90-00403 mukaan yksiotesekoittimien tekninen käyttöikä on 15 25 vuotta ja termostaattisekoittimen 10 15 vuotta. Sekoittajien vedenvirtaamia ei voitu mitata, eikä lämpimän käyttöveden lämpötilaa mitata, koska sähköt oli katkaistu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 58 C, mutta alle 65 C. 15

Lämminvesivaraaja on tuvan kaapissa. Sen valmistusvuosi on v. 2006 ja tilavuus 60 litraa. Kh- kortin 90-00403 mukaan varaajan normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Jätevesijärjestelmässä on kaksi sakokaivoa ja imeytyskenttä. Jätevesijärjestelmä ei täytä 2016 voimaan tulevia määräyksiä. Järjestelmän tarvitsevat korjaustoimet tulee selvittää kunnan rakennusviranomaisilta. Jätekaivojen tyhjennyksestä ei ole tietoa. Käyttövesikaivoa ei löydetty. Käyttöveden laadusta ja riittävyydestä ei ole tietoa. Veden laatu ja riittävyys tulisi selvittää kiinteistön omistajalta. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiili on pesuhuoneessa ja keittiössä on liesituuletin. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuuletusta voi tehostaa ikkunatuuletuksella tai ulkoseiniin tulisi asentaa tuloilmaventtiilit. Saunassa on korvausilmaventtiili. Poistoilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.10 15 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtohormin nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on varaavatakka. Savupiippu on muurattu tiilestä. Savupiippua ei ole pellitetty vesikaton yläpuolelta, eikä sen päällä ole sadesuojaa. Savupiipun kuntoa ei voitu tarkastaa, koska talotikkaat olivat seinässä huonosti kiinni. Savupiipun yläosassa oli maasta tarkasteltuna rapautumista. Savupiipun yläosa tulisi uusia tarvittavilta osin. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan niiden toiminnassa ei ole ollut puutteita. 16

Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei ole havaittu muita puutteita, kuin jakorasioista puuttui kansia ja vesipumpun painekatkaisijasta puuttui suojakansi. Puutteet tulee korjata ennen sähköjen kytkemistä. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmä on ilmeisesti uusittu 1980- luvulla. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 26.8.2014 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh:040-704 3557 17

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 18

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 19

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. 20

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 21

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 22

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 23

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 24

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 25