MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Samankaltaiset tiedostot
Rautaisannos. Simo K. Kivelä

Matematiikan tukikurssi

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 3. viikolle /

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Taylorin sarja ja Taylorin polynomi

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Kompleksianalyysi, viikko 5

Matemaattinen Analyysi

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Matemaattisen analyysin tukikurssi

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen

Osa 5. lukujonot ja sarjat.

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Matemaattinen Analyysi

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Matematiikan tukikurssi

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

Kompleksitermiset jonot ja sarjat

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Matemaattinen Analyysi

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

ANALYYSI 2. Camilla Hollanti. Tampereen yliopisto x 3. a x 1. x 4 x 11. x 2

Matematiikan approbatur 2B

Matematiikan tukikurssi

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Potenssisarja, suppenemissäde. Potenssisarja ja derivointi. Potenssisarja ja analyyttiset funktiot. Potenssisarja ja integrointi.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Kompleksiset sarjat ja potenssisarjat

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Matemaattinen Analyysi

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Alkulukujen harmoninen sarja

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Fysiikan matematiikka P

π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15

Matematiikan tukikurssi

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

πx) luvuille n N. Valitaan lisäksi x = m,

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Konvergenssilauseita

Kompleksianalyysi, viikko 6

Numeerinen integrointi ja derivointi

ANALYYSI 3. Tero Kilpeläinen

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Insinöörimatematiikka D

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

7. Tasaisen rajoituksen periaate

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

MS-A0103 / Syksy 2015 Harjoitus 2 / viikko 38 / Ennakot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

HARJOITUKSIA, SYKSY x

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Demonstraatioharjoitus 1, pe 17.1

Funktioista. Esimerkki 1

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

Matematiikan peruskurssi 2

4.3 Moniulotteinen Riemannin integraali

f(x) sin k x dx, c k = 1

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

Transkriptio:

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 208 Ratkaisut. välikokeen preppaustehtäviin. a) Muodostetaan osasummien jono S n = n ( k k) k= josta saadaan = ( 0 ) + ( 2) + ( 2 3) + ( n 2 n ) + ( n n) = n, n =, 2,..., Sarja siis hajaantuu. b) Muodostetaan osasummien jono S n = n ( k + k + 2) k= josta saadaan S n ( n) =. n n = ( 2 3) + ( 3 4) + ( 4 5) + ( n n + ) + ( n + n + 2) = 2 n + 2, n =, 2,..., Sarja siis hajaantuu. c) Muodostetaan osasummien jono S n = = josta saadaan n [ ] (k + 3) 2 (k + 4) 2 k= [ 4 2 ] [ 5 2 + 5 2 ] 6 2 + = 6, n =, 2,..., (n + 4) 2 Sarja siis suppenee. d) Muodostetaan osasummien jono S n = n ( ) k + 2 k + k= S n ( 2 n + 2) =. n n [ (n + 2) 2 (n + 3) 2 [ ] S n n n 6 (n + 4) 2 = 6. ] [ + (n + 3) 2 (n + 4) 2 = ( ) + ( ) + ( ) + ( ) + ( ) 3 2 4 3 5 4 n + n n + 2 n + = +, n =, 2,..., 2 n + 2 ] josta saadaan Sarja siis suppenee. S n ( + ) =. n n 2 n + 2 2

e) Vertailuperiaate: 0 < kaikilla k =, 2, 3,.... Vertailusarja suppenee vertailuperiaatteen nojalla. f) Vertailuperiaate: kaikilla k =, 2,.... Vertailusarja hajaantuu. g) Vertailuperiaate: kaikilla k =, 2,.... Vertailusarja hajaantuu. h) Vertailuperiaate: 3 3k 3 + < 3 3k 3 = k 3 k= k 3 2 2 k > 2 2 k = k= k 2 suppenee (p = 3 > ), joten tutkittava sarja k 2 > 0 hajaantuu (0 < p = 2 5 5 k > 5 5 k = k= k 2 kaikilla k =, 2, 3,.... Vertailusarja k 2 > 0 hajaantuu (0 < p = 2 5k 0k 3 k > 5k 0k 3 k = 2 3 k > 0 k= 2k 3 sarja hajaantuu vertailuperiaatteen nojalla. i) Vertailuperiaate: kaikilla k =, 2, 3,.... Vertailusarja hajaantuu vertailuperiaatteen nojalla. 3k 3k 2 > 3k 3k 2 = k > 0 k= k hajaantuu (0 < p = 3 ), joten tutkittava sarja ), joten tutkittava sarja ), joten tutkittava hajaantuu (0 < p = ), joten tutkittava sarja

2. a) Integraalitesti: Tarkastellaan funktiota f(x) = xe x2, kun x. Funktio f(x) = xe x2 > 0, kun x. Funktio f(x) on vähenevä, sillä f (x) = e x2 + xe x2 ( 2x) = ( 2x 2 )e x2 < 0, kun x. Epäoleellinen integraali f(x) dx = xe x2 dx = / ( ) = 2 e x2 2e <. Sarja suppenee integraalitestin nojalla. b) Integraalitesti: x Tarkastellaan funktiota f(x) = 3x 2, kun x. x Funktio f(x) = 3x 2 > 0, kun x. Funktio f(x) on vähenevä, sillä kun x. Epäoleellinen integraali f (x) = (3x2 ) 6x x (3x 2 ) 2 = 3x2 + (3x 2 ) 2 < 0, f(x) dx = Sarja hajaantuu integraalitestin nojalla. x 3x 2 dx = / 6 ln 3x 2 =.

c) Integraalitesti: Tarkastellaan funktiota f(x) = 4(x + 2) 5, kun x. Funktio f(x) = 4(x + 2) 5 > 0, kun x. kun x, joten f on vähenevä funktio. 4(x + 2) 5 dx = f (x) = ( 5)4(x + 2) 6 = 20(x + 2) 6 < 0, / (x + 2) 4 = 8 <, joten epäoleellinen integraali suppenee. Sarja suppenee integraalitestin nojalla. d) Integraalitesti: 6x + 5 Tarkastellaan funktiota f(x) = 3x 2, kun x. + 5x + 6x + 5 Funktio f(x) = 3x 2 > 0, kun x. + 5x + Funktio f(x) on vähenevä, sillä kun x. Epäoleellinen integraali f (x) = 6(3x2 + 5x + ) (6x + 5)(6x + 5) (3x 2 + 5x + ) 2 = 8x2 + 30x + 9 (3x 2 + 5x + ) 2 < 0, f(x) dx = Sarja hajaantuu integraalitestin nojalla. 6x + 5 3x 2 + 5x + dx = / ln 3x 2 + 5x + =. e) Integraalitestissä käytettävä funktio f(x) = (2x + )(3x + 4), x, ei ole vähenevä, vaan kasvava, sillä f (x) = 2(3x + 4) + (2x + )( )(3x + 4) 2 3 = 5(3x + 4) 2 > 0, kun x. 3. a) Koska potenssisarjan suppenemissäde R = 4, potenssisarja suppenee varmasti, kun x < 4. Piste x = 6 on selvästi tämän välin ulkopuolella, joten potenssisarja hajaantuu pisteessä x = 6. b) Koska potenssisarja suppenee varmasti, kun 0 < x < 2 5 5 < x 5 < 5, niin suppenemissäde R = 5. TAI Lasketaan raja-arvo: 5 k+ L a k+ a k k + 2 5 k k + Suppenemissäde on (k + )5 k+ ( + (k + 2)5 k k )5 + 2 = 5. k R = L = 5. c) Suppenemissäde R =, joten potenssisarja varmasti suppenee, kun x < < x <.

d) Suppenemissäde R = 2, joten potenssisarja varmasti suppenee, kun x < 2 e) Lasketaan raja-arvo: L a k+ a k Suppenemissäde on 2 < x < 2 4 k+ 4 k R = L = 4, 2 < x < 2. 4 k 4k+ 4 = 4. joten tutkittava potenssisarja varmasti suppenee, kun x < 4 4 < x < 4. f) Lasketaan raja-arvo: L a k+ a k Suppenemissäde on 3 k+ 3 k R = L = 3. 3 k 3k+ 3 = 3. Koska potenssisarjan suppenemissäde R = 3, potenssisarja suppenee varmasti, kun x < 3. Piste x = 4 on selvästi tämän välin ulkopuolella, joten potenssisarja hajaantuu pisteessä x = 4. Potenssisarjan hajaantumisen pisteessä x = 4 voi perustella myös niin, että sijoittaa arvon x = 4 annettuun potenssisarjaan ja toteaa saadun sarjan ( k 4 ( ) 3) k = k=0 ( ) 4 + 3 ( ) 2 4 3 ( ) 3 4 3 geometriseksi sarjaksi, joka hajaantuu, koska kahden peräkkäisen termin suhde 4 3 <. g) Lasketaan raja-arvo: L a k+ a k Suppenemissäde on h) Lasketaan raja-arvo: L a k+ a k Suppenemissäde on k + 2 3 k+ k + 3 k 5 k+ k + 5 k k R = L = 5. R = L = 3. k5 k+ (k + )5 k (k + 2)3 k (k + )3k+ 5 + k = 5. + 2 k ( + k )3 = 3.

i) Olkoon t = x 3. Tällöin potenssisarja on muotoa ( ) k 4 2 k (5k + ) tk. Lasketaan raja-arvo: L a k+ a k ( ) k+ 4 2 k+ (5(k + ) + ) ( ) k 4 2 k (5k + ) k= 5k + 2(5k + 6) 5 + k 2(5 + 6 k ) = 2. Suppenemissäde R = L = 2, joten tutkittava potenssisarja varmasti suppenee, kun 4. a) Tunnetaan potenssisarjat t = x 3 < 2 2 < x 3 < 2 < x < 5. arc tan(x) = x x3 5 x, x <, sin(x) = x x3 + x5 x, x R, sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, arc tan(x) x sin(3x) sinh(3x) 3x (3x)3 3x 33 x 3 x 3 ( ( 2 33 x 3 = + (3x)5 + 35 x 5 x (3x) 3 x 5 x ) : x3 3 + x2 2 3 x 5 x4 2 33 x 4 23 3 9 = 2. ) : x 3 x 3 5 x x (3x + (3x)3 x 3 5 x 3x 33 x 3 35 x 5 + (3x)5 3 x + (3x) )

b) Tunnetaan potenssisarjat cos(x) = x2 + x4 4! x6 6!, x R, sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, arc tan(x) = x x3 5 x, x <, 2 cos(x) + sinh(x 2 ) 2 x 3 arc tan(x) x 2 2( + x4 4! x6 6! ) + x2 + (x2 ) 3 + (x2 ) 5 + (x2 ) 2 x 3 (x x3 5 x ) 2x 2 2 + 2x4 2x6 + x 2 + x6 4! 6! + x0 + x4 2 x 4 x6 3 + x8 5 x0 2x 4 ( 2x6 + x6 4! 6! + x0 + x4 ) : x 4 = (x 4 x6 3 + x8 5 x0 ) : x4 2 4! 2x2 + x2 6! + x6 + x0 2 = 2. x2 3 + x4 5 x6

c) Tunnetaan potenssisarjat sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, arc tan(x) = x x3 5 x, x <, sin(x) = x x3 + x5 x, x R, x 8 sinh(x) arc tan(x 3 ) sin(x 3 ) x 3 x8 (x + + x5 ) x 3 (x3 ) 3 + (x3 ) 5 (x 3 5 3 (x3 ) 3 x9 + (x9 + + = 6 x + x3 + (x3 ) 5 x 3 x9 5 x3 + x9 6 x5 20 x + x3 ( x9 6 + 23x5 ) : x 9 20 ) : x9 x 2 + x4 6 + 23x6 20 = 6. )

d) Tunnetaan Maclaurinin kehitelmät sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, cosh(x) = + x2 + x4 4! + x6 6!, x R, ln( + x) = x x2, x <, 4 sinh(3x) 3x cosh(x) x 2 ln( + x) (3x) 3 3x + + (3x)5 + (3x) 3x( + x2 + x4 4! + x6 6! ) x 2 (x x2 4 ) 3 3 x 3 3x + + 35 x 5 + 3 x 3x 3x3 3x5 3x 4! 6! x 2 + x5 3 x6 4 3 3 ( 3 )x3 + ( 35 3 4! )x5 + ( 3 3 6! )x ) : x 3 (x 2 + x5 3 x6 4 ) : x3 3 3 3 + (35 3 4! )x2 + ( 3 3 6! )x4 x 2 + x2 3 x3 4 = 33 3 = 3.

e) Tunnetaan potenssisarjat cos(x) = x2 + x4 4! x6 6!, x R, sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, ln( + x) = x x2, x <, 4 x cos(3x) + sinh(3x) 4x x 4 ln( + x) ( (3x) 2 x + (3x)4 4! (3x)6 6! ) + ( 3x + (3x)3 x 4 (x x2 4 ) + (3x)5 + (3x) ) 4x ( 3 2 x 2 x + 34 x 4 36 x 6 ) + ( 3x + 33 x 3 + 35 x 5 + 3 x ) 4x 4! 6! x 5 x6 2 + x 3 x8 4 3 2 x 3 x + 34 x 5 36 x + 3x + 33 x 3 + 35 x 5 + 3 x 4x 4! 6! x 5 x6 2 + x 3 x8 4 3 5 [( + 34 4! )x5 + ( 3 36 6! )x ] : x 5 (x 5 x6 2 + x 3 x8 4 ) : x5 3 5 + 34 4! + (3 36 6! )x2 x 2 + x2 3 x3 4 = 35 + 34 4! = 34 4! (3 5 + ) = 52 5.

f) Tunnetaan Maclaurinin kehitelmät arc tan(x) = x x3 5 x, x <, cos(x) = x2 + x4 4! x6 6!, x R, e x = + x + x2 + x3, x R, 3 arc tan(2x) x cos(4x) 5x 6x 5 e x (2x) 3 3(2x 3 + (2x)5 5 (2x) ) x( (4x)2 6x 5 ( + x + x2 + x3 ) + (4x)4 4! (4x)6 6! ) 5x 2 3 x 3 3(2x + 25 x 5 2 x ) x( 42 x 2 + 44 x 4 46 x 6 ) 5x 3 5 4! 6! 6x 5 + 6x 6 + 6x + 6x8 96x 5 6x 8x3 + 384x x + 8x 3 32x5 + 256x 5x 5 3 45 6x 5 + 6x 6 + 8x + 8x8 3 96 [( 5 32 3 )x5 + ( 256 45 384 )x ] : x 5 (6x 5 + 6x 6 + 8x + 8x8 3 ) : x5 96 5 32 3 + (256 45 384 )x2 6 + 6x + 8x 2 + 8x3 3 = 6 (96 5 32 3 ) = 8 5.

g) Tunnetaan potenssisarjat sin(x) = x x3 + x5 x, x R, cos(x) = x2 + x4 4! x6 6!, x R, e x = + x + x2 + x3, x R, x sin(x) cos(2x) e x2 (2x)2 22 x 2 + (2x)4 4! + 24 x 4 4! x2 x 3 x(x + x5 x ) (2x)6 ( + x 2 + (x2 ) 2 6! x 4 + x6 x8 26 x 6 6! x 4 (x2 + x6 x8 ) : x2 [ 3x 2 + ( 24 4! )x4 ] : x 2 x 2 + x4 x6 3 + ( 24 4! )x2 + (x2 ) 3 x 2 x4 x6 = 3 = 3. )

h) Tunnetaan potenssisarjat e x = + x + x2 + x3, x R, sin(x) = x x3 + x5 x, x R, xe 2x5 x sin(x 2 ) x 2 x x ( + (2x 5 ) + (2x5 ) 2 ( (x2 ) (x2 ) 3 + (x2 ) 5 ( + 2x 5 + 22 x 0 ( x2 x6 + x0 2 2 x x + 2x6 + (2x6 + 2 + = 2 x 2 x6 + x0 2 2 x ( x6 + x0 2 2 x 5 + (2x5 ) 3 (x2 ) + 23 x 5 x4 + 23 x 6 x4 + 23 x 6 x4 + 23 x 0 + x4 x8 = 2. ) x ) x 2 ) x ) x 2 x x 2 ) : x 6 ) : x 6

i) Tunnetaan Maclaurinin kehitelmät sin(x) = x x3 + x5 x, x R, ln( + x) = x x2, x <, 4 arc tan(x) = x x3 5 x, x <, sin(x 2 ) x ln( + x) arc tan(3x 3 ) (x 2 ) 3 (x2 + (x2 ) 5 (x2 ) ) x(x x2 4 ) 3x 3 (3x3 ) 3 + (3x3 ) 5 (3x3 ) 3 5 x 6 (x2 + x0 x4 ) x(x x2 4 ) 3x 3 33 x 9 + 35 x 5 3 x 2 3 5 x 6 x2 + x0 x4 x 2 x4 4 3x 3 33 x 9 + 35 x 5 3 x 2 3 5 x 3 ( 2 x4 4 x6 + x0 x4 ) : x 3 (3x 3 33 x 9 + 35 x 5 3 x 2 ) : x 3 5 3 = 2 3 = 6. 2 x 3 + x2 4 x3 + x x 3 33 x 6 3 + 35 x 2 5 3 x 8

j) Tunnetaan potenssisarjat ln( + x) = x x2, x <, 4 sinh(x) = x + x3 + x5 + x, x R, cos(x) = x2 + x4 4! x6 6!, x R, 2 ln( + x) sinh(2x) + x 2 2x 2x cos(3x) x 2 2(x (2x)3 ) (2x + + (2x)5 + (2x) ) + x 2 4 2x 2x( (3x)2 + (3x)4 (3x)6 ) 4! 6! x 2 2(x 4 ) (2x + 23 x 3 + 25 x 5 + 2 x ) + x 2 2x 2x( 32 x 2 + 34 x 4 36 x 6 ) 4! 6! 2x 3 2x x2 + 8x3 2x 32x5 28x + x 2 2 2x 2x + 9x 3 62x5 + 458x 4! 6! 2x 3 ( 2 = 2 32x5 28x ) : x 3 (9x 3 62 4! x5 + 458 x 6! ) : x 3 3 x 2 32x2 28x4 9 62 4! x2 + 458 x 6! 4 2 3 9 = 2 2.