Valkeakosken kaupunki 24.1.2011 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 24.1.2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA LINTULA IV, KAAVA NRO 441 ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 4 Kaava-alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. Alueen sijainti Asemakaavalla muodostuu Lintulan kaupunginosassa noin 3 km keskustasta pohjoiseen Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan korttelin 4 tontit nro 7 12 sekä lähivirkistysaluetta ja katualuetta Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen, ja asemakaavan on hyväksynyt Valkeakosken kaupunginhallitus 31.1.2011 32.
SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakarttapienennös ja kaavamääräykset 3. Tonttijakokartta 4. Rakennustapaohje 5. Asemakaavan seurantalomake
1 TIIVISTELMÄ Valkeakosken kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan vireilletulosta ja luonnoksen asettamisesta nähtäville 11.10.2010. Kaavamuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä. Kaavamuutosalueena on asuinpientalojen tontti Lintulan alueella noin 3 km keskustasta pohjoiseen korttelissa 4 Linnunradan ja Kaakkurinkaaren varrella. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, missä tonttikoot ovat tyypillisesti 1000 1500 m². Lintulan alue on rakentunut nopeaan tahtiin ensimmäisen asemakaavan vahvistumisesta lähtien. Alueella järjestettiin vuonna 2009 Asuntomessut. Rakennuskantaan kuuluu pääosin puurakenteisia 1 1,5-kerroksisia valmispientaloja. Asemakaavan vireilletulosta sekä laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kuulutuksella Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Vireilletulosta on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla 19.10.2010 2.11.2010, ja ne on lähetetty tiedoksi keskeisille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on ollut mahdollista jättää mielipiteitä, ja tarvittavilta virkamiestahoilta on pyydetty kommentit kaavaluonnoksesta. Rakennusvalvonnalla, ympäristöpalveluilla ja Valkeakosken Energialla ei ollut kommentoitavaa, eikä luonnoksesta saatu mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta on laadittu kaavaehdotus, jonka julkisesta nähtäville asettamisesta kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 22.11.2010. Nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla 30.11. 14.12.2010 (vähäinen kaavamuutos). Ehdotuksesta on pyydetty tarvittavat lausunnot, ja ehdotuksesta on voinut jättää kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa, eikä kaavaehdotusta vastaan jätetty yhtään muistutusta. Kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa asuinpientalotontti erillispientalotonteiksi sekä yhdeksi asuinpientalojen tontiksi tulevaisuuden mahdollisia tarpeita varten. Tonttikoot, rakennusoikeus ja rakentamistapa sopeutetaan lähiympäristöön. Erillispientalotonteille on kysyntää, kun taas rivitalotonteille ja muiden kytkettyjen rakennusten tonteille ei ole. Tonttijako vahvistuu sitovana kaavan yhteydessä, ja asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Lintulan kaupunginosassa. Lintula on uusi pientalovaltainen asuinalue joka on vasta rakentunut, rakentumassa tai osittain vielä rakentumatta. Alueen rakennuskantaan kuuluu materiaaleiltaan ja väritykseltään vaihtelevia, pääasiassa kuitenkin puurakenteisia valmispientaloja. Suunnittelualueen luonnonympäristö on vaatimatonta. Alue on puutonta, heinää kasvavaa ja rakentumatonta asumiselle kaavoitettua kaupungin omistamaa maata, joka on toiminut Asuntomessuilla vuonna 2009 messutelttojen sijaintipaikkana.
Osayleiskaava Alueella on voimassa 20.6.2005 hyväksytty Vanhankylän osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava Alueella on voimassa Lintulan, vuonna 2006 hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Rakennusoikeutta on tehokkuusluvun 0,35 mukaisesti ja kerroslukumerkintänä on II. Rakennusalan rajat sijaitsevat neljän metrin etäisyydellä korttelialueen rajoista. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosta on ryhdytty laatimaan Valkeakosken kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa asuinpientalojen korttelialue erillispientalotonteiksi, mikä vastaa omakotitalotonttikysyntään alueella, sekä yhdeksi asuinpientalojen tontiksi tulevaisuutta varten. Kaupunginhallitus on päättänyt 11.10.2010 kaavan vireilletulosta ja luonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Asemakaavamuutoksen on laatinut Valkeakosken kaupunkisuunnittelu yhteistyössä maa- ja mittaustoimen ja teknisen viraston kunnallisteknisen toimiston kanssa.
Keskeiset osalliset: Naapurikiinteistöt ja niiden haltijat Kaupungin hallintokunnat ja kaupunkikonsernin osat: rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, tekninen lautakunta, vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus Vireilletulo ja luonnos: Kaavoituksen vireilletulosta sekä luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internetsivuilla 19.10. 2.11.2010, mistä on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta on ollut mahdollista kommentoida, ja luonnoksesta on voinut jättää mielipiteensä. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty tarvittavat viranomaisten kommentit. Rakennusvalvonnalla, ympäristöpalveluilla ja Valkeakosken Energialla ei ollut kommentoitavaa kaavaluonnoksesta. Luonnoksesta ei saatu yhtään mielipidettä. Ehdotusvaihe: Luonnoksesta on laadittu asemakaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus on päättänyt asettaa julkisesti nähtäville kokouksessaan 22.11.2010. Nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ehdotuksen nähtävilläolosta on tiedotettu keskeisiä osallisia. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla 14 vuorokauden ajan 30.11. 14.12.2010 (vähäinen kaavamuutos, MRA 27 ) kaavan yhteydessä laadittujen tonttijakojen ohella. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta ja muilta tarvittavilta tahoilta, ja ehdotuksesta on voinut jättää kirjallisen muistutuksen sen nähätävilläoloaikana. Saaduissa lausunnoissa rakennuslautakunnalla, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolla, teknisellä lautakunnalla, Valkeakosken Energialla, Pirkanmaan aluepelastuslaitoksella ja ELY-keskuksella ei ollut huomautettavaa, eikä muistutuksia jätetty. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosalue muodostuu Lintulan asemakaava-alueen korttelista 4 sekä lähivirkistysalueesta. Kaava-alueen pinta-ala on 1,2035 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella muodostuu viisi uutta erillispientalotonttia, asuinpientalojen tontti sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Tonttien pääkäyttötarkoituksena on erillispientalojen korttelialue (AO) ja rakennusoikeutena 310 k-m² tai tehokkuusluvun 0,35 sallima kerrosneliömetrimäärä. Kerrosluvuksi on merkitty II, mutta myös matalampi rakentaminen on mahdollista. Kaavaan liittyy rakennustapaohje. Tonttijako laaditaan sitovana kaavan yhteydessä. Vaikutukset kuntatalouteen: Muutoksella on vähäiset kustannusvaikutukset. Katuverkko lisääntyy lyhyellä pistokadulla, mutta muutoin vaikutus on positiivinen, koska alue tulee luovutettavaksi nopealla aikataululla ja vastaa Asuntomessujen jälkeiseen tonttikysyntään. Katu- ja johtosuunnitelmien kokonaiskustannusarvio on 28 300 euroa, josta katusuunnitelman kustannusten osuudeksi on arvioitu 12 300 euroa.
Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen: Muutoksella on vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä kaavamuutosalueella ei muutu merkittävästi, eikä näin ollen myöskään alueen henkilöautoliikenteen määrä. Muutos alueella ei ole merkittävä liikenneturvallisuudelle. Vaikutukset palveluihin: Muutoksella on vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä ei muutu merkittävästi, eikä näin ollen koulu- tai päiväkotipaikkojen tai muiden kuntapalvelujen tarve. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Muutoksella on vähäiset vaikutukset. Lintula on osittain edelleen rakentumassa, ja lähiympäristö on vuoden 2009 Asuntomessujen aluetta. Rakentaminen täydentää aluetta luontevasti, ja rakennustapaohje noudattaa ympäröivän alueen ohjeita. Vaikutukset alueen asukkaisiin: Muutoksella on vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä tai korttelialueen määrä ei muutu merkittävästi, ja pientalokortteli sulautuu luontevasti ympäröivään juuri rakentuneeseen tai vielä rakentumattomaan omakotiasutukseen. Virkistysalueiden järjestelyt eivät muutu olennaisesti. Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin: Muutoksella on vähäiset vaikutukset luontoon, maisemaan tai virkistysmahdollisuuksiin. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa kaavassa tonttialuetta ja vähäiseltä osalta lähivirkistysaluetta. Puustoisen lähivirkistysalueen halki on rakennettu polku. Lintulan kaava-alueilla on laajat viheralueet, eikä vähäinen korttelialueen rajan tarkistus lähivirkistysalueen puolelle vähennä virkistysmahdollisuuksia. Kaavamuutos on kokonaisuudessaan sekä alueeltaan että vaikutuksiltaan vähäinen. Sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun tai luonnonympäristöön. Rakentaminen sopeutuu sijoittumiseltaan, mittakaavaltaan ja ilmeeltään olevaan asuinalueeseen. Muutos ei aiheuta merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja eikä ympäristön häiriötekijöitä. Muutos vastaa todelliseen kysyntään ja edistää alueen rakentumista valmiiksi. Nimistö: Asemakaavalla muodostuu uusi pistokatu, joka on nimetty Uikunkujaksi. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman, ja tonttijako vahvistuu sitovana kaavan yhteydessä. Valkeakoskella 24.1.2011 Anna-Maria Nevalainen kaavasuunnittelija
Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lintula IV asemakaavan muutos, kaava nro 441 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Tämä kaavamuutos käsitellään kaavatyönä, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee vuoden 2009 asuntomessualueella Lintulassa, Kaakkurinkaareen ja Linnunrataan rajautuen. (8. kaupunginosa, kortteli 4) Alue on tällä hetkellä rakentamatonta, puutonta aluetta. Rakennuskanta lähiympäristössä koostuu pääosin asuntomessujen erillispientaloista. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki.
2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on muuttaa suurin osa ensimmäisellä asemakaavalla muodostetusta asuinpientalojen korttelialueeksi varatusta alueesta erillispientalojen korttelialueeksi. Pieni osa alueesta jää edelleen AP-alueeksi tulevaisuutta varten. Kaupungilla on useita rakentamattomia rivitalotontteja, joille ei ole kysyntää. Myöskään kytkettyjen pientalojen rakentamiseen ei ole ollut kiinnostusta. Sitä vastoin omakotitontit ovat haluttuja, erityisesti Lintulassa. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavan muutos toteuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä koskevaa tavoitetta. Samalla hyödynnetään rakennettua kunnallistekniikkaa. Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Ote maakuntakaavasta
Yleiskaavoitus Valtuusto on 20.5.2006 hyväksynyt Valkeakosken rakenneyleiskaavan, joka on oikeusvaikutukseton. Tässä kaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa asuntoalueeksi (A). Ote rakenneyleiskaavasta Valtuusto on 20.6.2005 hyväksynyt Vanhankylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa kaavamuutosalue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Ote Vanhankylän osayleiskaavasta.
Asemakaavoitus Aluetta koskee valtuuston 27.11.2006 hyväksymä Lintulan asemakaava. Tässä asemakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Ote olemassa olevasta asemakaavasta. 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL9 ). Kyseisellä kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat vähäisessä määrin mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen. Kaavalla on myös vähäisiä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. 5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina tässä kaavamuutoksessa voidaan pitää kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajia sekä sen vaikutusalueen asukkaita. Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän.
Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin verkkosivuilla www.valkeakoski.fi. Kaavatyön aloitus, vireilletulo ja valmisteluvaihe Kaavoitustoimessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavista luonnostelmista työstetään nähtäville asetettava kaavaluonnos. Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vrk:n ajan. Luonnoksesta pyydetään viranomaisosallisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön ja he voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan virallinen kaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vrk:n ajan (asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia). Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 7. Toteutunut / tavoitteellinen aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä syksyllä 2010 Asemakaavaehdotus nähtäville talvella 2010 2011 Asemakaavan hyväksyminen keväällä 2011 8. Yhteystiedot Lisätietoja kaavoitustoimesta puh. 040 335 6043 tai sähköpostilla kaavoitus@vlk.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungintalolla rakennusvalvonnan aulassa (Sääksmäentie 2, nk. B-porras).
Liite 2 Kaavakarttapienennös ja kaavamääräykset
Liite 3 Tonttijakokartta
Liite 4 Rakennustapaohje RAKENNUSTAPAOHJE Erityispiirteet Kortteli on teemaltaan sopeutuva. Erillispientalotonteilla kerroslukuna on I u ⅔ ja asuinpientalojen tontilla II. Vaikutteita on otettu ympäröiville tonteille osoitetuista rakentamisteemoista tavoitteena kylämäinen miljöö. Rakennusten arkkitehtuuri on hillittyä. Rakennusten sijoittaminen tontille Tontit suositellaan rakennettavaksi siten, että rakennukset ja kasvillisuus muodostavat pihapiiriä ja suojaavat ulkomelulta. Asuinrakennusten ei tarvitse sijaita samassa linjassa viereisten tonttien asuinrakennusten kanssa. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle, ja tontin tarpeetonta muokkaamista tulee välttää. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään 60 cm. Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Suositeltava materiaali on puu. Julkisivuväreinä käytetään maanläheisiä värisävyjä teemoista MODERNI ja MAISEMA. Pääväriksi soveltuu parhaiten eri väri kuin viereisillä tonteilla. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin kaupunkisuunnitteluyksikössä. Katto Kattotyyppi on harjakatto, ja kattokulman tulee olla 1:1,5 tai loivempi. Asuinpientalojen tontilla sallitaan myös pulpettikattoisia osia. Katon lappeen suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Sisäänkäynti Rakennuksen pääsisäänkäynti toteutetaan selkeästi erottuvana ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Varusteet Jätesäiliöt sijoitetaan aitaukseen tai hillittyyn katokseen tai ne maisemoidaan pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Tontille sijoitettavat rakennukset toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään 6,5 m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Piharakennusten kattokaltevuus on sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on erityyppisten rajaamisen keinojen käyttäminen samanaikaisesti. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä tontilla, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on kullekin tontille muodostettavissa suojaisia paikkoja. Tontin katualueen vastaista reunaa on mahdollista rajata puurakenteisilla aidoilla. Yhtenäinen, katualueeseen rajoittuva aita on pituudeltaan enintään kaksi kolmasosaa tontin kadun puoleisen sivun leveydestä. Kasvillisuus Istutukset muotoillaan ryhmiksi suoraviivaisten rivien sijaan. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapansa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksiensa puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris) sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle.
Liite 5 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 908 Valkeakoski Täyttämispvm 28.03.2011 Kaavan nimi 441 / Lintula IV Hyväksymispvm 31.01.2011 Ehdotuspvm 22.11.2010 Hyväksyjä H-kunnanhallitus Vireilletulosta ilm. pvm 18.10.2010 Hyväksymispykälä 32 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 908H310111A32 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,2035 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] 1,2035 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,2035 100,0 2464 0,20 0,0000 314 A yhteensä 0,8977 74,6 2464 0,27-0,0166 314 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2662 22,1-0,0183 R yhteensä L yhteensä 0,0396 3,3 0,0349 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,2035 100,0 2464 0,20 0,0000 314 A yhteensä 0,8977 74,6 2464 0,27-0,0166 314 AP 0,2526 28,1 884 0,35-0,6616-1266 AO 0,6451 71,9 1580 0,24 0,6450 1580 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2662 22,1-0,0183 VL 0,2662 100,0-0,0183 R yhteensä L yhteensä 0,0396 3,3 0,0349 Kadut 0,0396 100,0 0,0349 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä