Lintulan itäinen laajennus, asemakaava-alueen laajentaminen, kaava nro 445 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupunki Lintulan itäinen laajennus, asemakaava-alueen laajentaminen, kaava nro 445 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Asemakaavan hyväksyy Valkeakosken kaupunginvaltuusto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken taajama-alueen pohjoisosassa Lintulan alueen itäpuolella, noin 3,5 km keskustasta. Likimäärin 18 hehtaarin suuruinen suunnittelualue rajautuu etelässä Eerolan alueeseen, lännessä Lintulaan, idässä Eerolankaaren länsipuolelle ja pohjoisessa ampumaradan eteläpuolelle. Alue on asemakaavatonta ja rakentamatonta, pääasiassa havupuuta kasvavaa metsämaata. Rakennuskanta Lintulan alueella on pääasiassa 2000-luvulta ja Eerolan alueella pääasiassa ja 1980-luvuilta. Yhdistävänä tekijänä alueilla ovat erillispientalot omilla tonteillaan muutamaa Eerolan alueen rivitalotonttia lukuun ottamatta. Salomaantien itäpuolella sijaitsee muuntoasema ja varastorakennus, jotka ovat Valkeakosken kaupungin omistuksessa. -1-

2 Valkeakosken kaupunki Ilmakuva kaava-alueesta (kuva otettu ennen Lintulan rakentumista). Likimääräinen rajaus punaisella. 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on asemakaavoittaa kaupungin omistamaa maata. Asemakaavalla laajennetaan Valkeakosken kaupunkirakennetta Lintulan ja Eerolan asemakaava-alueiden välittömässä läheisyydessä maisemaan ja ympäristöön sopivalla pientaloasutuksella siten, että liikenneyhteydet tukeutuvat Valkeakosken pohjoisosaan laadittuun liikenneverkkoselvitykseen. Lintulan alue on rakentunut nopealla aikataululla vuoden 2009 Asuntomessujen jälkeen, ja asemakaavalla pyritään vastaamaan alueelle kohdistuvaan tonttikysyntään. Asemakaavalla mahdollistetaan kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen Valkeakosken strategisella laajenemissuunnalla sekä vuotuisten, tavoitteellisten pientalotonttimäärien toteuttaminen. Asemakaavatyöllä toteutetaan Valkeakosken kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. -2-

3 Maakuntakaavoitus Asemakaavoituksen aikana tarkastellaan asemakaavan suhdetta maakuntakaavaan (MRA 25 ). Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu osittain taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan alueita mm. asumiselle. Huomioitavia ovat myös merkinnät sähköasema (EN1), voimalinjan yhteystarve (z) sekä viheryhteystarve ja virkistysreitti. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Alue on suunniteltu yleiskaavallisella tasolla Valkeakosken rakenneyleiskaavassa (oikeusvaikutukseton), jossa reservialueet kaupungin kasvamiselle on mitoitettu maltillisesti. Suunnittelualue rajautuu lännessä Vanhankylän osayleiskaavaan. Valkeakosken pohjoisosien osayleiskaavoitus on merkitty kaavoitusohjelmaan valmistuvaksi vuodelle Yleiskaavoitusta varten on laadittu Valkeakosken pohjoisosien liikenneverkkoselvitys, joka ohjaa osaltaan asemakaavoitusta. Asemakaavaprosessin aikana laaditaan yleiskaavallinen tarkastelu (MRL 39 ). Valtuusto on hyväksynyt Valkeakosken rakenneyleiskaavan, joka on oikeusvaikutukseton. Tässä kaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen läheisyyteen on merkitty myös ampumarata-alue (EA), virkistysreitti ja sähkölinja. Ote rakenneyleiskaavasta - 3 -

4 Asemakaavoitus Alue on asemakaavatonta. Suunnittelualue liittyy saumattomasti olemassa olevaan rakenteeseen rajautuen sekä lännessä että etelässä asemakaavoitettuihin alueisiin. Muut suunnitelmat ja selvitykset Valkeakosken pohjoisosien liikenneverkkoselvitys on valmistunut Selvityksen on laatinut SITO. Ote Valkeakosken pohjoisosien liikenneverkkoselvityksestä 4. Vaikutusten arviointi 5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Asemakaavan vaikutukset kohdistuvat mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen. Kaavalla on myös yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Arvioinnin suorittaa kaavoittaja ottaen huomioon osallisten ja viranomaisten palautteen. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä oleva perusselvitysaineisto. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina tässä kaavamuutoksessa voidaan pitää kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajia sekä sen vaikutusalueen asukkaita. Muita osallisia ovat Eerolan asukasyhdistys ry, Valkeakosken Rihla ry, Sääksmäen-Valkeakosken Riistanhoitoyhdistys, Valkeakosken metsästysyhdistys ry, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Valkeakosken kaupungin hallintokunnat Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää

5 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavaprosessin eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin Internet-sivuilla Kaavatyön aloitus, vireilletulo ja valmisteluvaihe ssa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä alustavista luonnostelmista työstetään nähtäville asetettava kaavaluonnos. Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vrk:n ajan. Luonnoksesta pyydetään tarvittavat asianomaisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön ja he voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan virallinen asemakaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin Internet-sivuilla 30 vrk:n ajan. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen

6 Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 7. Tavoitteellinen / toteutunut aikataulu Kaavoituksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma keväällä 2011 Asemakaavaluonnos nähtäville syksyllä 2011 Asemakaavaehdotus nähtäville loppuvuodesta 2011 Asemakaavan hyväksyminen vuoden 2012 alussa 8. Yhteystiedot Lisätietoja kaupunkisuunnittelusta puh tai sähköpostilla kaavoitus@vlk.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungintalolla kaupunkisuunnittelun aulassa, osoitteessa (nk. B-porras)