Nastolan kunta Villähde, Koiskala Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus
Nastolan kunta Selostus 1 (16) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Alueen sijainti Kaavan käsittelynumero Kaavatyön tarkoitus Kaavamuutos koskee Villähteen kylän kiinteistöjä 1:198, 1:113, 6: 171, 13:20, 13:1154, 13:1297 ja 13:1329 sekä Koiskalan kylän kiinteistöä 2:3. Uusi asemakaava-alue koskee kiinteistöä 13:1297 AO, R-1, MY-, W-, ET ja EV korttelit sekä viher- ja katualueita. Kaava-alue sijaitsee Nastolan Villähteellä ja Koiskalan kylässä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 15,5 ha. V104 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella kaavoitetaan Koiskalantie kaduksi huomioidaan katualueen mitoituksessa kevyen liikenteen väylän, kevyen liikenteen ylityspaikat ja mahdollisten linja-autopysäkkien rakentaminen Kaavan vireilletulo Päätös vireillepanosta 7.10.2014 9 Hyväksymiskäsittelyt Tekninen lautakunta pp.kk.vvvv x Kunnanhallitus pp.kk.vvvv x Valtuusto pp.kk.vvvv x Kaavan päiväys Kaavan laatija Sanna Suokas, yleiskaavoittaja Puh. 044 769 8640 sanna.suokas@nastola.fi Nastolan kunta Kaavoitus PL 4 15561 Nastola Käyntiosoite: Pekkalantie 5, Nastola Puh. 03 8851 11 (vaihde) Faksi 03 8851 450 kaavoitus@nastola.fi 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nimi on. Asemakaavalla kaavoitetaan Koiskalantien kaavoittamattomat osuudet kaduksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen Koiskalantien varteen välillä Vaarnatie - Taivaanrannantie. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan turvalliset kevyen liikenteen ylityspaikat ja mahdollisten linja-autopysäkkien rakentaminen myös niille osuuksille, joilla on olemassa oleva kevyen liikenteen väylä.
Nastolan kunta Selostus 2 (16) 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 5 Asemakaavan kuvaus... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Muut alueet... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 5.4.3 Muut vaikutukset... 15 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 5.6 Nimistö... 15 6 Asemakaavan toteutus... 15 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 15
Nastolan kunta Selostus 3 (16) 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.11.2014, päivitetty 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Viranhaltijapäätökset Yleiskaavoittaja 7.10.2014 9 Päätös vireilletulosta Yleiskaavoittaja 27.11.2014 12 Päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman, luonnoksen ja muutosluonnoksen nähtäville asettamisesta Yleiskaavoittaja pp.kk.vvvv xx Päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Selvitykset ja muut suunnitelmat Uudenmaan ELY-keskus on vuonna 2013 seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokituksen yhteydessä päivittänyt vuonna 2001 laaditun karttaesityksen maantieverkon laajuudesta. Koiskalantien kevyen liikenteen väylän suunnittelu on käynnistetty yhtäaikaisesti asemakaava-hankkeen kanssa.
2 Tiivistelmä Nastolan kunta Selostus 4 (16) 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan käsittelyvaiheet Aloitus ja luonnos Mielipiteet Lausunnot Muistutukset Lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen tarkistus Hyväksyminen Teknisen lautakunnan perustellut vastineet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Koiskalantien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa Koiskalantie kokonaisuudessaan kaduksi sekä varmistaa katualueen riittävyys kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. Samalla katualueen mitoituksessa huomioidaan myös turvalliset kevyen liikenteen ylityspaikat ja mahdollisten linjaautopysäkkien rakentaminen. Kaava-alueen muutoksen toteuttamiseen voidaan ryhtyä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen eikä kaavan hyväksyminen edellytä kiinteistönmuodostusta. Rakennettaessa harjualueelle tulee ottaa huomioon mahdollinen radonsuojauksen tarve. Lisäksi pohjavedelle ei saa aiheuttaa vaaraa. Suunnittelualue sijaitsee Nastolan Villähteellä ja Koiskalassa. Suunnittelualue koskee Koiskalantietä välillä Villähteentie Kyynäräntie. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös korttelin 246 tontti 4, korttelin 421 tontti 1 ja korttelin 426 tontit 1-3. Suunnittelualue sijaitsee osittain I-luokan pohjavesialueella. Suunnittelualue on pääosin tavanomaista tieympäristöä. Suunnittelualueen pohjoisosassa, uudella Kyynäränkannaksen asemakaavaalueella on havaittu liito-oravia. Asemakaavassa liito-oraville on varattu katualueen vierelle säilytettävää puustoa helpottamaan liito-oravien ylitysmahdollisuuksia. Suunnittelualueella ei ole muita erityisiä luonnonarvoja.
Nastolan kunta Selostus 5 (16) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Liikenne 3.1.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Koiskalantie on Villähteeltä Ahtialaan kulkeva yhdystie. Sen varressa kulkee erotettu kevyen liikenteen väylä, joka ulottuu Villähteentieltä Vaarnatien risteykseen. Koiskalantien liikennemäärät tulevat kasvamaan uuden asuinalueen, Kyynäränkankaan myötä, minkä vuoksi katujärjestelyitä on tarve parantaa. Korttelin 246 tontilla 4 sijaitsevaan helluntaiseurakunnan leirikeskukseen kuuluu keittiö- ja ruokalarakennus, varastoja, rantasauna, seitsemän mökkiä sekä laavu. Alueen eteläosassa sijaitseva harjakattoinen ja keltaiseksi maalattu lautaverhoiltu ruokala on rakennettu vuonna 1979. Sen vieressä sijaitsee punaiseksi maalattu varastorakennus. Tilan pohjoisosaan on rakennettu 1980-luvulla seitsemän 27 neliöistä mökkiä. Niiden läheisyydessä sijaitsee rantasauna, joka on peräisin aikaisemmalta ajalta. Tontilla sijaitsevan mäen korkeimmalla kohdalla on laavu. Leirikeskukselle on 1980-luvun alkupuolella laadittu kehittämissuunnitelma, johon nyt toteutettujen rakennusten lisäksi kuuluu viisi uutta mökkiä sekä uusi päärakennus, jonka yhteyteen on sijoitettu yksi vakituinen asunto. Suunnittelualueen korttelin 426 tontit 1-3 sekä korttelin 421 tontti 1 ovat toistaiseksi rakentamattomia. Koiskalantien tielinjausta muutettiin suoremmaksi 1990-luvun alussa. Kyynärän tilan ja Kymijärven välistä kulkenut vanha tielinja, joka on pituudeltaan noin 500 metriä, lakkasi tällöin yleisenä tienä ja muuttui Kyynäräntieksi. Koiskalantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1158 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2013). Koiskalantien varteen rakennettiin 1990-luvulla kevyen liikenteen väylä välille Villähteentie - Vaarnatie. Kaava-alueella Koiskalantien nopeusrajoitus on 50 km/h, lukuun ottamatta väliä Lintulaaksontie Vaarnatie, jolla nopeusrajoitus on 40 km/h. Koiskalantiellä ajetaan kuitenkin usein kovempaa. Koiskalantien luonteesta johtuen näkemät ovat lyhyitä ja tie on turvaton jalankulkijoille ja pyöräilijöille niiltä osin, kun sille ei ole rakennettu kevyen liikenteen väylää. Koiskalantiellä ei ole joukkoliikennettä. Koiskalantien liikenteestä aiheutuu meluhaittoja. Kaavoitettavan tiealueen omistaa valtio/uudenmaan ELY-keskus. Kaavaalueeseen kuuluva korttelin 426 tontit 1-3 ja yleiset alueet ovat kunnan omistuksessa. Korttelin 246 tontti 4 sekä korttelin 421 tontti 1 ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualueeseen kuuluu 17.7.2014 lainvoiman saaneen Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavan kaakkoiskulma, sillä kyseisen kaavan suunnitteluvaiheessa ei ollut vielä tarkempia suunnitelmia melontareittinäkin toimivan joen ylityksestä kevyen liikenteen reitin osalta. Koiskalantielle on laadittu kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnos (Ramboll, 14.11.2014), joka on ollut pohjana asemakaavan muutokselle.
Nastolan kunta Selostus 6 (16) Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto 20.2.2006, Ympäristöministeriö 11.3.2008) kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Katualue, jota kaavamuutos koskee, on merkattu maakuntakaavassa seututienä. Alueen eteläosa on tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Eteläosan läpi kulkee myös virkistysreitti. Osayleiskaava Kuva 1 Ote maakuntakaavasta Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa (KV 25.5.2009 44) suunnittelualueen ympärillä on pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) sekä muutamia virkistysalueita (V). Kaavamuutosalueen eteläisin osa on maatalousalueen keskellä (MT). Kaavamuutoksen alainen tiealue on määritelty yhdystieksi. Kuva 2 Ote yleiskaavasta
Nastolan kunta Selostus 7 (16) Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa eri-ikäisiä asemakaavoja. Alueen asemakaavoissa on osoitettu pääosin alueita asumiseen sekä virkistyskäyttöön. Koiskalantie on osoitettu laadituissa asemakaavoissa kaduksi, mutta sillä on myös kaavoittamattomia osuuksia. Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaava on valmistunut vuonna 2014 (KV 9.6.2014 32). Kuva 3 Ote Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavasta Kyynärän alueen asemakaava on valmistunut vuonna 2005 (KV 3.10.2005 37). Kyynärän alue sijaitsee Koiskalantien länsipuolella ja ulottuu Kyynäräntiestä Toivolantielle asti. Kuva 4 Ote Kyynärän alueen sekä Vaarnatien asemakaavojen pohjoisosista
Nastolan kunta Selostus 8 (16) Kuva 5 Ote Kyynärän alueen ja Vaarnatien asemakaavojen eteläosista Vaarnatien asemakaava on valmistunut vuonna 2005 (KV 14.11.2005 59). Vaarnatien alue sijaitsee Koiskalantien itäpuolella ja ulottuu Haavikontieltä pohjoiseen Vaarnatien liittymään. Kuva 6 Koiskalantien asemakaavoittamatonta osuutta
Nastolan kunta Selostus 9 (16) Rakennusjärjestys Rakennuskiellot 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kuva 7 Ote suunnittelualueen eteläpään asemakaavoista ja kaavoittamattomasta osuudesta Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 sekä Lahden ja Kärkölän osalta 1.5.2013. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kohteena olevan Koiskalantien kaavoittaminen kaduksi sekä katualueen leventäminen on tullut ajankohtaiseksi uusien asuinalueiden, Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen kaavoittamisen myötä. Uusille alueille tulee muuttamaan paljon lapsiperheitä ja nykyisin Koiskalantie välillä Kyynäräntie-Vaarnatie on turvaton jalankulkijoille sekä pyöräilijöille, koska kevyen liikenteen yhteys puuttuu. Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavatyön yhteydessä kunta on neuvotellut ELY-keskuksen kanssa Koiskalantien muuttamisesta yhdystiestä kaduksi. Jotta kunta voi tehdä kadunpitopäätöksen sekä laatia katusuunnitelman, tulee Koiskalantie kaavoittaa kaduksi koko matkaltaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yleiskaavoittaja on tehnyt päätöksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta 7.10.2014 9.
Nastolan kunta Selostus 10 (16) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavahankkeen osalliset käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on selostuksen liitteenä 2. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Nastola-lehdessä ja virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 8.10.2014. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta sekä asemakaavaehdotuksesta lähetetään tieto kirjeenä osallisille sekä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Nastola-lehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavahankkeen ajan ja siihen voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta niiden ollessa julkisesti nähtävänä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Asemakaavaluonnos ja myöhemmin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja niistä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan Nastola-lehdessä ja kaavaluonnos ja - ehdotus ovat nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 30 päivän ajan. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat tuon ajan kuluessa tehdä kaavaa koskevia mielipiteitä ja muistutuksia. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan kunnan perustellut vastineet ja lähetetään muistuttajille ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot kaavaluonnos ja -ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksesta järjestetään tarvittaessa MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen Koiskalantien varteen välille Vaarnatie - Taivaanrannantie. Uuden asutuksen myötä Koiskalantien ajoneuvoliikenteen ja jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden määrä tulee lisääntymään, jolloin ajoneuvoliikenteestä erotellulle kevyen liikenteen väylälle on tarve. Kevyen liikenteen väylä tulee olemaan jatke nykyiselle kevyen liikenteen väylälle, joka Koiskalantiellä on välillä Villähteentie - Vaarnatie. Kaavatyössä huomioidaan myös riittävät katualueen varaukset uusille suojateille sekä mahdollisten linja-autopysäkkien rakentamista varten.
Nastolan kunta Selostus 11 (16) 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin yhteensä 7 lausuntoa. Vastineet lausuntoihin ovat yleiskaavoittajan ehdotuksen nähtäville asettamispäätöksen liitteenä. Saaduissa lausunnoissa nousivat esiin seuraavat asiat: - Asemakaavoituksessa tulee huomioida mahdolliset katusuunnitelmaluonnoksesta saadut mielipiteet kunnallistekniikan kanssa sovittavalla tavalla. - Kaavoituksessa tulee merkitä kiinteistön 532-411-13-20 pohjoisrajalla kulkeva vesihuoltolinja rasitteena. - Loma-aluekorttelin 246 tontti rajautuu Kymijärveen. Asemakaavassa tulee tarkentaa rantavyöhykkeen suojapuuston säilymistä. - Pohjavesialue tulee merkitä kaavakarttaan sekä lisäksi on täsmennettävä, ovatko pohjaveden suojelua koskevat kaavamääräykset voimassa koko suunnittelualueella vai ainoastaan pohjavesialueella. - Pohjaveden suojelemiseksi annettavissa kaavamääräyksissä tulisi huomioida myös rajoitukset suolan käytölle liikenneväylien liukkauden torjunnassa sekä vaatimukset katualueella syntyvien hulevesien imeyttämiselle/johtamiselle. - Kaavaselostuksessa todetaan Koiskalantiestä aiheutuvan meluhaittoja. Arvio meluhaitan suuruudesta tulisi liittää kaavamateriaaliin. Liikennemelusta aiheutuvaa haittaa tulisi kaavasuunnittelun yhteydessä pyrkiä vähentämään, mikäli melutaso ulkoalueilla ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. - Joukkoliikenteen osalta on syytä olla yhteydessä Lahden seudun toimivaltaiseen joukkoliikenneviranomaiseen. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Saatujen lausuntojen pohjalta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: - R-1 korttelin johtorasitteet on päivitetty - R-1 kortteliin on osoitettu 10 metriä leveä istutettavana pidettävä vyöhyke Kymijärven rantaan - asemakaavakarttaan on lisätty pohjavesialueen raja - yleisiä pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä on tarkennettu koskemaan ainoastaan pohjavesialuetta - Lahden seudun joukkoliikennelautakunta on lisätty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavan tarkoitus ja tavoitteet huomioon ottaen kaavatyössä ei ole ollut tarpeellista laatia erillisiä vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia.
Nastolan kunta Selostus 12 (16) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Villähde-Koiskalan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on huomioitu MRL 39 mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu kohdassa 5.4. Kaava-alueelle osoitetaan kolme erillispientalotonttia (AO) ja yksi loma-alueeksi tarkoitettu tontti (R-1). Loma-alueeksi osoitetulla tontilla on kunnallisteknisten johtojen vuoksi rasite. Kaavalla on osoitettu Koiskalantie kaduksi sekä siihen liittyen tarpeelliset ajoneuvoliittymäkiellot. Korttelin 421 tontilla 1 on tonttiliittymä Haavikontielle, korttelin 246 tontilla 4 on liittymä Koiskalantielle sekä mahdollisuus tehdä tonttiliittymä myös Toivolantielle ja korttelin 426 tonteilla 1-2 on tonttiliittymät Kuhantielle. Kaava-alueelle on osoitettu kolme yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Kaavassa on osoitettu viisi lähivirkistysaluetta (VL) ja niiden lisäksi yksi suojaviheralue (EV) lähellä Kurenniityntien risteystä. Kaavaalueen pohjoisosassa on yksi maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä yksi vesialue (W). Erillispientalojen korttelialueet (AO) tonttien pinta-ala yhteensä 4 553 m² tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 900 k-m² tehokkuus e = 0,20 Lomarakennusten korttelialueet (R-1) tonttien pinta-ala yhteensä 50 016 m² tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 1475 k-m² tehokkuus e = 0,03 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) tonttien pinta-ala yhteensä 845 m² Maa- ja metsätalousalueet (MY) pinta-ala yhteensä 4 808 m² Lähivirkistysalueet (VL) pinta-ala yhteensä 19 553 m² Suojaviheralueet (EV) pinta-ala yhteensä 1 135 m² Vesialueet (W) pinta-ala yhteensä 490 m² Katualueet pinta-ala yhteensä 74 046 m²
Nastolan kunta Selostus 13 (16) Kevyen liikenteen väylät pinta-ala yhteensä 450 m² 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Kevyen liikenteen väylä tullaan toteuttamaan erotettuna välille Vaarnatie- Kyynäräntie. Välikaistalle voidaan tehdä katuympäristöä pehmentäviä istutuksia. Katualueen mitoituksessa on huomioitu turvalliset kevyen liikenteen ylityspaikat sekä linja-autoliikenteen pysäkkien mitoitus. Kaavassa on osoitettu kunnallisteknisille johdoille varatut alueet. Kaavassa on huomioitu liito-oravien elinympäristö kaava-alueen pohjoisosassa. Kaavamääräyksissä on huomioitu alueen osittainen sijainti pohjavesialueella sekä alueella mahdollisesti esiintyvä radon. Erillispientalojen korttelialue (AO) Loma-alue (R-1) Lähivirkistysalueet (VL) Korttelialueille muodostuu yhteensä kolme erillispientalotonttia. Tonttien koot vaihtelevat 1320 m²:stä 1839 m²:iin. Jokaisella erillispientalotontilla on rakennusoikeutta 300 k-m². Korttelialueelle saa rakentaa loman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia yhteisöjen käyttöön. Alueelle saa rakentaa yhden ympärivuotiseen asumiskäyttöön tarkoitetun erillispientalon. Kortteliin on osoitettu yhteensä rakennusoikeutta 1475 k-m², mikä on jaettu useaksi erilliseksi rakennusalaksi. Lisäksi kortteliin on osoitettu ohjeellinen palloilualue, pysäköimispaikka, ajoyhteyksiä sekä rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia varten. Korttelin pohjoisosassa on luonnontilaisena säilytettävän alueen rajaus. Edellä mainitut määräykset ovat samat kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Asemakaavaa on tarkistettu toteutuneiden vesihuollon rakenteiden osalta eli tontin pohjoisosaan osoitettu johtorasite on päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta. Lisäksi asemakaavaan on osoitettu rantaan 10 metrin levyinen istutettavana pidettävä alue. Kaava-alueella sijaitsee useita lähivirkistysalueita. Osa kaava-alueen lähivirkistysalueista toimii myös näkö- ja melusuojana olemassa olevalle asutukselle. Kyynärän alueella oleva VL-alue toimii myös hulevesien käsittelyalueena. Kyynäränraitin pohjoispuoliselle VL-alueelle on osoitettu näkemäalue, koska raitti liittyy Koiskalantiehen sen sisäkaarteesta. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee MY-alue, joka on pääosin osoitettu luoalueeksi, koska alue kuuluu laajempaan liito-oravien elinympäristöön. Alueelle on myös osoitettu säilytettävän suurikokoisen puuston vyöhyke Koiskalantien varteen, minkä tavoitteena on mahdollistaa tien ylitys liito-oraville.
Nastolan kunta Selostus 14 (16) Vesialue (W) Kaava-alueella on yksi vesialue, joka on Kymijärveä ja Kärkjärveä yhdistävä kapea joki. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET) Suojaviheralue (EV) Katualueet 5.4 Kaavan vaikutukset Kaava-alueella on kolme ET-aluetta: Kalentien risteyksessä, Kyynäränraitin varressa sekä Kyynäräntien ja Koiskalantien risteyksessä. Kaikilla edellä mainituilla ET-alueilla on olemassa olevia rakenteita. Kaava-alueelle on osoitettu yksi EV alue Koiskalantien itäpuolelle, Kurenniityntien risteyksen eteläpuolelle. Pohjavesialueen raja kulkee suojaviheralueen lävitse. Koiskalantie kaavoitetaan koko kaava-alueen osalta kaduksi. Katualueen rajaamisessa on huomioitu voimassa olevien asemakaavojen mukaiset katu- ja tiealueet sekä kiinteistönrajat. Katualuetta on kaavassa esitettyjen alueiden kohdalla levennetty, jotta katualueelle saadaan mahdutettua kevyen liikenteen väylä sekä linjaautoliikenteen pysäkit. Katualueelle on osoitettu pohjavesialueen raja. Kaavaalueelle on myös osoitettu olemassa oleva kevyen liikenteen väylä, Kyynäränraitti. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan myötä Koiskalantiellä voidaan jatkaa olemassa olevaa kevyen liikenteenväylää Vaarnatieltä aina Kyynäränkannakselle asti. Kevyen liikenteen väylä parantaa jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden turvallisuutta. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen muuttaa taajamakuvaa. Katualueen leventämistä voidaan kuitenkin pehmentää välikaistalle istutettavilla puu- ja pensasryhmillä. Asemakaavassa esitetyt asuin- ja loma-aluekorttelit kapenevat hieman katualueen leventämisen myötä. Katualueen levennys tehdään Koiskalantien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelman sekä linja-autopysäkkien mitoitustarkastelun mukaisesti. Asemakaavassa esitettyjä asuin- ja loma-aluekortteleita koskevat pääosin samat määräykset kuin voimassa olevissa kaavoissa. Korttelin 246 tontin 4 kaakkoiskulman kohdalta levennetään katualuetta siten, että rakennusalueen raja siirtyy idän suuntaan noin 7 metriä. Korttelin 421 tontin 1 kohdalla katualuetta levennetään idän suuntaan 3 metriä. Korttelin 426 tontti 3 poistuu, koska katualueen leventämisen myötä tontti pienenee merkittävästi. Saman korttelin tontit 1-2 kaventuvat 5-10 metriä. Kunta omistaa korttelin 426 tontit ja menettää tuloja yhden tontin poistuessa asemakaavasta. Asemakaavassa on osoitettu ET-alueiksi olemassa olevat yhdyskuntatekniset rakennelmat ja rakennukset. Lintulaaksontien risteyksen eteläpuolella sijaitseva varaus hyötyjätepisteelle (hjp) poistuu. Asemakaavan muutoksen myötä katualuetta levennetään useassa kohtaa lähivirkistysalueelle (VL).
Nastolan kunta Selostus 15 (16) MY-alue kapenee koilliskulmastaan, sillä mikäli kevyen liikenteen väylälle rakennetaan oma rumpu, leventävät luiskat katualueen tarvetta ylityksen kohdalla. Säilytettävän puuston aluerajausta on muutettu katualuetta myötäileväksi. Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon tasapainoa, joilla maaperän vesiolosuhteet sekä pieneliöstön ja eläimistön elinolosuhteet muuttuvat. Myös kaavan mahdollistama kevyen liikenteen väylän rakentaminen heikentää jonkin verran luontoarvoja. Pohjavesien suojelemiseksi kaavamääräyksissä on seuraavat yleiset määräykset: Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään Tonttiviemärit tulee rakentaa siten, että niiden tiiviys on helposti tarkastettavissa. Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle vaarallisille aineille on sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle ko. kemikaalin pidättävään katettuun suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Maanalaisia tiloja saa rakentaa ainoastaan siten, ettei pohjavedelle aiheuteta vaaraa. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava täyttöön soveltuvia, puhtaita, kiviperäisiä maa-aineksia. 5.4.3 Muut vaikutukset 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.6 Nimistö 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan valmistumisen myötä kunta voi tehdä Koiskalantiestä kadunpitopäätöksen ja laatia sekä hyväksyä Koiskalantien katusuunnitelman. Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty asemakaavan yhteydessä. Alueen nimistö säilyy ennallaan. Kaavan mukaiseen rakentamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Kunnan tavoitteena on saada asemakaava lainvoimaiseksi kevään 2015 aikana, jotta kevyen liikenteen väylää päästäisiin rakentamaan kesällä 2015.
Nastolan kunta Selostus 16 (16) Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Nastolan kunnan kaavoituksessa. Nastolassa 15. tammikuuta 2015 Nastolan kunta Kaavoitus Yleiskaavoittaja Sanna Suokas