Talousarvio ja suunnitelma 2018 2020 Lähtötiedot ja laadintaohjeet Khall. 29.8.2017 / 187
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 1 (10) Sisällys Johdanto... 2 Talousarvion laadinnan taloudelliset perusteet... 2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset... 2 Talousarvion rakenne ja sitovuus... 4 Käyttötalousosa... 4 Tuloslaskelmaosa... 4 Rahoitusosa... 4 Investointiosa... 4 Toimialan talousarvioesityksen sisältö... 5 Toiminnan tarkoitus, toiminnalliset muutokset ja toiminnan painopistealueet vuosina 2018-2020... 5 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet... 5 Käyttötalouden tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tuloarviot... 6 Toimialan investointiesitykset... 6 Tytäryhteisöt... 6 Riskienhallinta... 6 LASKENTAOHJEET JA SÄÄNNÖT... 6 Toimialojen käyttötalous... 6 Henkilöstökulut ja henkilösivukulut... 6 Verotulot ja valtionosuudet... 7 Rahoitustuotot ja -kulut... 7 Suunnittelukehys... 8 Yhteenveto... 8 AIKATAULU... 9
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 2 (10) Johdanto Toimielimet valmistelevat talousarvio- ja -suunnitelmaehdotuksensa kunnanhallituksen antamien kehysten ja ohjeiden pohjalta. Kunnan taloushallinto yhdistelee toimielinten ehdotukset talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Kunnan talousarvion tasapainotukseen vaikuttavat olennaisesti ratkaisut, jotka valtion budjetissa tehdään mm. kuntien valtionosuuksista ja verotuksesta. Talousarvion laadinnan taloudelliset perusteet Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset Suomen talous on nousussa. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä, mikä oli selvästi odotettua enemmän. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % vuonna 2017. Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,5 %. Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi. Ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Lähde: VM julkaisu 28a/2017 Kuntatalouden tila on ollut viime vuosina haasteellinen. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan vähentää kuntien järjestämisvastuulla olevia tehtäviä noin puolella vuoden 2020 alusta. Tästä syystä myös kuntatalouden rakenteet muuttuvat suunnittelukaudella. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön alueille. Myös kuntien elinvoimaan liittyvät toimenpiteet korostuvat. Siirtyvien tehtävien rahoitusvastuun poistuessa kunnilta on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä uudistuksen voimaantulovuonna. Kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta. Siirtyviä tehtäviä vastaavien kustannusten ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja järjestelmämuutoksen tasauksella. Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2020 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen ja kuntien yhteisövero-osuuden pienentäminen vähentävät vastaavasti kuntien tuloja. Kuntien talous on kokonaisuus, joka muuttuu sote- ja maakuntauudistuksen myötä merkittävästi. Kaikkia uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tai dynaamisia muutoksia kunnan talouteen ja toimintaympäristöön ei ole mahdollista ennakoida, joten vaikutuksia on arvioitava uudistuksen toimeenpanon aikana.
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 3 (10) Lähde: VM, kuntatalousohjelma 2018-2021 Taipalsaaren kunnan taloudellinen tilanne Taipalsaaren kunnan vuoden 2016 tulos oli alijäämäinen 2,16 milj. euroa. Kunnan taseessa 31.12.2016 oli vuoden 2016 alijäämä huomioiden edellisten tilikausien ylijäämää yht. 2,04 milj. euroa. Vuoden 2017 alkuperäinen talousarvio osoitti 750 t euron alijäämää. Taloussuunnitelma vuodelle 2018 osoitti noin puolen miljoonan alijäämää ja vuodelle 2019 noin 200 t euron alijäämää. Tällä hetkellä ennusteiden mukaan hyväksytyt talousarviomuutokset ja veroennuste huomioiden vuoden 2017 alijäämä on noin 1 milj. euroa. Mikäli kuluva vuosi toteutuu ennusteiden mukaisesti, vuoden alun 2 miljoonan euron puskurista on syöty tänä vuonna puolet ja miljoona euroa jää jäljelle. Tilanne on talouden kannalta kriittinen, suunta on saatava pidettyä kohti positiivisempia tuloksia. Edeltävien vuosien investoinnit ovat olleet mittavia ja lainamäärä on kasvanut merkittävästi. Investoinnit ovat kasvattaneet poistojen määrää siten, että vuosittainen poistojen taso on osin kertaluonteisten alaskirjausten/ nopeutettujen poistoaikojen takia saavuttanut 2 milj. euron tason. Tämä taso on ehdottomasti liian suuri talouden tasapainon näkökulmasta. Poistoennusteen mukaan poistotaso pienenee noin 1,5 milj. euron tasoon lähivuosien aikana (huom. nyt taseessa olevasta poistamattomasta omaisuudesta lasketettu poistoennuste, ei huomioi tulevien vuosien investointeja). Keskeisimmät tekijät taloussuunnitelman 2018-2020 valmistelussa ovat talouden tasapainon saavuttaminen, velkamäärän kasvun hillitseminen sekä valmistautuminen soteja maakuntauudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Kuntastrategia Kuntastrategiassa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee kuntalain mukaan ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteuttamisen arviointi ja seurata. Taipalsaaren kuntastrategia on päivitetty edellisen kerran viime valtuustokaudella. Strategiassa on kehitysvisio vuodelle 2020 asti ja se on sisältänyt 12 strategista tavoitetta. Kuluvan syksyn aikana työstetään uutta kuntastrategiaa nykyisten valtuutettujen ja muiden eri toimijoiden kanssa. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tässä vaiheessa kuntastrategian päivitystä talousarvion laadinta aloitetaan ohjeistuksella nykyisellä tasolla, ei uusia avauksia. Tavoitteita tarkennetaan siinä vaiheessa, kun kuntastrategiaa valmistellaan ja käsitellään päätöksenteossa.
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 4 (10) Talousarvion rakenne ja sitovuus Käyttötalousosa Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Valtuustoon nähden sitovat erät talousarviossa korostetaan ja niistä tulee maininta talousarvion perusteluteksteihin. Talousarvioon otetaan sitovina erinä tehtäväaluekohtaiset sisäiset + ulkoiset toimintakulut määrärahoina ja vastaavasti ulkoiset + sisäiset toimintatuotot tuloarviona (bruttoperiaate). Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Rahoitusosa Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat: verotulot (kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) valtionosuudet Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Toiminnan rahavirta osoittaa budjetoidun tulorahoituksen määrän, joka on varainhoitovuonna käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Toiminnan rahavirtaan ei sisälly budjetoitavia tuloarvioita ja määrärahoja, vaan kaikki kyseiseen rahavirtaan sisältyvät erät ovat siirtoja tuloslaskelmaosasta tai niiden oikaisuja. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Mainitut erät siirtyvät talousarvion investointiosasta, eikä niihin osoiteta rahoitusosassa määrärahaa tai tuloarviota. Erät tulee esittää rahoitusosassa bruttomääräisinä riippumatta siitä, miten ne on budjetoitu investointiosassa. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Kaikki rahoituksen rahavirran erät ovat määrärahoja tai tuloarvioita, jotka tulee rahoitusosassa esittää valtuustoon nähden sitovina brutto- tai nettomääräisinä kokonaisuuksina. Investointiosa Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot, hankkeisiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot, sekä niiden jaksottuminen tulevalle talousarviovuodelle 2018 sekä suunnitteluvuosille 2019 2020. Investointien aktivointiraja on 10 000 euroa. Toimielimen talousarvioesitykseen tulee sisällyttää kaikki tulevalla suunnitelmakaudella tiedossa olevat hankkeet mahdollisimman realistisin kustannusarvioin. Lisäksi toimielinten tulee laittaa investointiesitykset tärkeysjärjestykseen ja perustella ne. Investointimenojen budjetointi
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 5 (10) Investointimeno tulee budjetoida suoriteperusteisesti varainhoitovuodelle, jona investoinnin kohteena oleva hyödyke tai valmistusastetta vastaava osa siitä arvioidaan otettavan vastaan. Mikäli investointihankkeen toteutuminen kohdistuu kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, tulee toimielimen ilmoittaa talousarvioesityksessään investoinnin kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Investointitulojen budjetointi Talousarvion investointiosaan budjetoidaan investointiin saatu rahoitusosuus, joka voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. hankerahaa). Rahoitusosuus budjetoidaan tuloksi sille vuodelle, jonka aikana oikeus tuloon arvioidaan kunnalle syntyvän. Esimerkiksi jälkirahoitteinen valtionosuus budjetoidaan tuloksi sille vuodelle, jonka aikana oikeus valtionosuuteen kunnalle syntyy. Investointiosaan budjetoidaan myös aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Myynti budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Jos myyntihinnan suorituksen arvioidaan jaksottuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, merkitään arvioitu myyntisaatava rahoitusosan maksuvalmiuden muutoksiin tai pitkäaikaisten saamisten lisäyksiin riippuen siitä, onko saaminen lyhyt- vai pitkäaikainen. Sitovuustaso Budjetoitaessa tulee huomioida, että investointiosan sitovuustaso määräytyy hankkeittain. Valtuustoon nähden sitovana eränä huomioidaan yksittäisen investointihankkeen tulo- ja menoarviot bruttoperiaatteen mukaisesti. Toimialan talousarvioesityksen sisältö Toimielimen talousarvioesityksen tulee muodostua seuraavista osista: Toiminnan tarkoitus, toiminnalliset muutokset ja toiminnan painopistealueet vuosina 2018-2020 Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöstöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta ottaen huomioon myös toimialalle suoritettu riskianalyysi. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet (enintään kolme tavoitetta/tehtäväalue) esitetään taulukkona; myös mittarit on otettava taloussuunnitelmaan toimialoittain, jotta ne tulevat tilinpäätöksessä arviointiin mukaan. Talousarviossa voidaan lisäksi esittää informatiivisena tietona: Tehtäväaluekohtaiset toiminnan laajuus/vaikuttavuustiedot Muita toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tietoja tai tilastoja Tehtäväaluekohtainen henkilöstösuunnitelma
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 6 (10) Henkilöstösuunnitelman tulee sisältää esitys organisaatiossa tapahtuvista henkilöstömuutoksista suunnitelmakaudella (eläköitymiset, rekrytointitarpeet jne.). Henkilöstösuunnitelman yhteydessä tulee esittää listaus vakituisista ja määräaikaisista viroista/työsuhteista suunnitelmakaudelle, arvio tilapäisten sijaisjärjestelyjen tarpeesta ja sijaismäärärahojen budjetoinnin peruste. Pohjat henkilöstösuunnitelman täyttämistä varten löytyvät talousarvio 2018 -kansiosta: T:\Tiedot\Talousarvio\2018\henkilöstö Käyttötalouden tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tuloarviot Toimielimen talousarvioesityksen tulee sisältää käyttötalouden tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tuloarviot suunnitelmakaudelle. Ulkoiset määrärahat esitetään sadan euron tarkkuudella (lukuun ottamatta ohjelmasta laskennallisesti määräytyviä henkilösivukuluja). Toimialan investointiesitykset Investointiesitykset laaditaan hankekohtaisena. Tytäryhteisöt Tytäryhteisöjen tavoitteet tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä. Lähtökohtana ovat talousarviossa 2017 asetetut tulostavoitteet. Riskienhallinta Talousarvion laadinnan yhteydessä toimialat ja tytäryhteisöt tunnistavat ja arvioivat suunnitteilla olevan taloussuunnittelukauden tavoitteisiin kohdistuvia riskejä. Riskit käsitellään dokumentoidusti toimielimien päättämillä tavoilla. Merkittävimmät riskit esitetään osana talousarviota ja niihin varautuminen (riskienhallintatoimenpiteet) kuvataan talousarviossa. LASKENTAOHJEET JA SÄÄNNÖT Toimialojen käyttötalous Talouden tasapaino edellyttää karsintaa kunnan käyttötaloudessa. Toimielinten tulee tarkastella toimintoja ja rakenteita kriittisesti. Henkilöstökulut ja henkilösivukulut Kunta-alan työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti. Kuntatyönantajat on ilmoittanut, että tavoitteena neuvottelukierroksella on työrauhan turvaaminen kustannustasoltaan hyvin maltillisilla, työllisyyttä ja tuloksellisuutta edistävillä sopimuksilla. Talousarviopohjaan siirretään tämän hetken palkkatason palkkaeurot. Mahdolliset palkankorotusvaraukset tehdään sitä mukaa kun arvioita niistä. Henkilösivukulut lasketaan talousarvion laadintavaiheessa alla olevan taulukon mukaisina. Sosiaaliturvamaksu 0,98 % työttömyysvakuutusmaksu 2,43 % muut sos. vakuutusmaksut 0,95 %
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 7 (10) Palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut KuEL ja VaEL 16,75 % Taloussuunnitteluvuosien maksut sekä eläkemenoperusteinen maksu ja varhemaksu tarkentuvat syksyn aikana ja taloushallinto vie tiedot keskitetysti taloussuunnitteluohjelmaan. Mikäli talousarvion laadinnan aikana saadaan tarkempia tietoja esim. sosiaaliturvamaksun suuruudesta, tehdään muutos talousarvioon keskitetysti. Verotulot ja valtionosuudet Verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) muodostavat Taipalsaaren kunnan tuloista suurimman osan, joten näiden tulojen kehitys luo perustan talousarviolle. Vuoden 2018 talousarvion laadintaohjeen valmisteluvaiheessa verotulojen kehityksessä on hyödynnetty Kuntaliiton kesäkuussa päivitettyä veroennustekehikkoa. Laskelmat on laadittu oletuksella, että veroprosentit pysyvät vuoden 2017 tasolla. Taipalsaaren kunnallisverotuotoksi vuodelle 2018 on Suomen Kuntaliiton kesäkuussa 2017 päivitetyssä veroennustekehikossa arvioitu 16,597 milj. euroa, mikä on noin 220 t euroa enemmän kuin kuluvan vuoden toteumaennuste. Verohallinnon toimittaman ennakkotiedon mukaan Taipalsaaren kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2017 on arvioitu 1,676 milj. euroa. Vuoden 2018 kiinteistöverotuloksi on arvioitu sama määrä. Kiinteistöveron määrä on alentunut (tp 2016 oli 1,726 milj. euroa) johtuen Taipalsaaren sairaala-alueen siirtymisestä kunnan omaisuudeksi. Yhteisöveron tuoton arvioidaan olevan noin 800 t euroa vuonna 2018. Suomen Kuntaliiton 15.6.2017 julkaiseman vuoden 2018 valtionosuuden ennakkolaskelman mukaan valtionosuudet laskevat noin 100 t eurolla kuluvan vuoden tasosta. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoja kunnalle odotetaan kertyvän lähinnä korkotuottoina sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä ja sijoituksista saaduista korkotuotoista. Rahoituskulut muodostuvat pääosin lainojen korkokuluista. Vuonna 2017 nostettujen lainojen hoitokulut lisäävät edelleen korkokuluja. Mikäli talousarvioon tulee isoja investointeja, niihin joudutaan ottamaan talousarviolainaa. Korkovaikutus vuodelle 2018 riippuu investointien määrästä. Korkotason ei arvioida merkittävästi nousevan.
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 8 (10) Suunnittelukehys TP2016 TA2017 muutettu TASUUN2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 685 577,35 2 444 095 2 600 000 Maksutuotot 432 550,78 420 303 320 000 Tuet ja avustukset 177 883,53 128 290 130 000 Muut toimintatuotot 998 638,13 1 078 990 1 000 000 4 294 649,79 4 071 678 4 050 000 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot 5 737 461,26 5 957 763 5 950 000 Eläkekulut 1 458 120,75 1 442 079 1 400 000 Muut sivukulut 334 903,58 208 364 210 000 Palveluiden ostot 18 752 375,42 18 078 279 18 100 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat 1 530 482,45 1 655 576 1 660 000 Avustukset 433 868,19 443 756 440 000 Muut toimintakulut 344 550,79 155 319 160 000 28 591 762,44 27 941 136 27 920 000 TOIMINTAKATE -24 297 113-23 869 458-23 870 000 Verotulot 18 986 091,06 18 770 000 19 068 000 Valtionosuudet 5 684 910,00 6 150 000 6 073 499 Korkotuotot 18 115,85 23 500 15 000 Muut rah.tuotot 7 103,49 4 500 5 000 Korkokulut 139 196,30 160 000 170 000 Muut rah.kulut 7 199,31 7 000 1 000 VUOSIKATE 252 712 911 542 1 120 499 Poistot ja arv.alent. 2 411 182,66 2 050 000 2 000 000 Tilikauden tulos -2 158 470,52-1 138 458-879 501 Poistoero 92 734,32 92 734 92 734 Tilikauden ali/ylijäämä -2 065 736,20-1 045 724-786 767 Yhteenveto Vuoden 2018 talousarvion valmistelussa huomioitavat asiat: - Kuntastrategia - Toimintatuottojen pitäminen vähintään vuoden 2017 tasolla (huom. varhaiskasvatuksessa mahdollinen poikkeama). Palvelumaksut tulisi hinnoitella kustannustason nousua vastaavaksi. - Maltillinen kustannuskehitys/menojen sopeuttaminen ja talouden tasapainottaminen. TA2017 ja TS2018-2019 mukaan vuoden 2018 alijäämä on noin 540 t euroa ja vuoden 2019 alijäämä noin 190 t euroa. Alijäämäkehitys on pidettävä samansuuntaisena myös nyt valmisteilla olevassa taloussuunnitelmassa. - Investointitason pitäminen maltillisena - Asianmukainen henkilöstösuunnittelu Talousarvion valmistelussa on lähtökohtana vuoden 2017 talousarvio, johon muutoksia verrataan. Mahdolliset määrärahalisäykset tulee yksilöidä ja perustella huolellisesti. Vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmien laadintaohjeet täsmentyvät syksyn aikana mm. sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakiehdotusten edetessä ja toimenpiteiden selkiydyttyä.
TAIPALSAAREN KUNTA Talousarvion 2018 laadintaohje 9 (10) AIKATAULU Kunnanhallitus antaa talousarvion laadintaohjeet toimialoille 12.9.2017. Ohjeita tarkennetaan tarvittaessa syksyllä. Toimielinten talousarvioehdotusten tulee olla tallennettuna taloussuunnitteluohjelmaan perjantaina 13.10.2017. Toimielinten kokoukset voidaan pitää vielä viikolla 42. Kunnanhallitus käsittelee talousarviota 14.11.2017 ja 28.11.2017. Valtuusto päättää talousarviosta 13.12.2017.