KIRKKONUMMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2009

KIRKKONUMMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2009 Kunnanvaltuusto 21.6.2010

SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 Kunnan organisaatio 2009... 2 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Kirkkonummen kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 3 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen... 8 Tilikauden tulos ja toiminnan rahoittaminen... 10 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 20 Konsernin toiminnanohjaus... 20 Tilikauden tuloksen käsittely... 20 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 21 Vuodelle 2009 asetettujen sitovien tavoitteiden toteutuminen... 22 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 35 Käyttötalouden toteutuminen... 36 Tarkastuslautakunta... 38 Kunnanhallitus... 38 Perusturvalautakunta... 48 Sivistyslautakunta... 71 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta... 82 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta... 91 Liikuntalautakunta... 97 Nuorisolautakunta... 102 Yhdyskuntatekniikan lautakunta... 105 Rakennus- ja ympäristölautakunta... 116 Palvelutuotannon johtokunta... 118 Vesihuoltolaitoksen johtokunta... 126 Eerikinkartanon johtokunta... 129 Tuloslaskelmaosa... 131 Investointiosa... 135 Rahoitusosa... 142 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT... 143 Tuloslaskelma... 144 Rahoituslaskelma... 145 Kunnan tase... 146 Konsernituloslaskelma... 148 Konsernin rahoituslaskelma... 149 Konsernitase... 150 Tilinpäätöksen liitetiedot... 152 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 168 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma... 169 Vesihuoltolaitoksen tase... 170 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot... 172 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 175 Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan allekirjoitukset... 176 Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä... 177

Tilinpäätös 2009 1 TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2009 koko maailmantaloutta leimasi suuri taloudellinen epävarmuus, jonka vaikutukset heijastuivat kuntatasolle saakka. Investointien ja kulutuskysynnän vähentyminen yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen pakottivat monet yritykset säästötoimenpiteisiin. Vaikka alueellamme toimivat isot yritykset eivät turvautuneetkaan laajoihin tuotannon lopettamisiin tai joukkoirtisanomisiin, työttömyys kasvoi vuoden aikana noin kahdella prosentilla. Talouden taantuma näkyi kunnassamme verotulojen kasvun lähes pysähtymisenä vahvan nousujakson jälkeen. Reilun prosentin kasvu aiemmin toteutuneisiin 7-8 prosentin kasvulukuihin merkitsi kuntataloudelle haastetta, johon ei Kirkkonummellakaan osattu riittävän ajoissa varautua. Toisaalta kunnan toimialojen tiukempi taloudenpito ja valtuuston hyväksymät säästötoimet puristivat vertailukelpoisen toimintakulujen kasvun aikaisempia vuosia maltillisemmalle, noin neljän prosentin tasolle. Myös kunnan väkiluvun kasvu hidastui asukasmäärän ollessa vuoden lopussa 36 503. Tilinpäätösvuonna lähes kaikki Kirkkonummen kuntataloutta kuvaavat mittarit kääntyivät voimakkaasti alaspäin. Vakavaraisuutta mittaava vuosikate laski noin 4,5 miljoonaan euroon, mikä merkitsi tilikauden tuloksen romahtamista 6,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Samaan aikaan kuntamme investointimenot olivat ennätykselliset 36 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin lähes yksinomaan lainalla. Asukaskohtainen lainamäärämme oli vuoden lopussa 2 076 euroa, joka ylittää jo kuntien keskimääräisen tason. Huomionarvoista on lisäksi muutoksen nopeus; vielä vuoden 2007 tilinpäätös osoitti kunnan taloustilanteen olevan lähes erinomainen. Kirkkonummi joutuikin vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä korottamaan kunnan tuloveroprosentin 19,00:ksi. Toisaalta mikään ei viittaa paluusta nopeaan kuntatalouden kasvuun lähivuosina, pikemminkin päinvastoin. Tämä merkitsee nykyistäkin tiukempaa taloudenpitoa, joka ei voi olla vaikuttamatta myös kunnan palvelutarjontaan. Vaikka talouskysymykset hallitsivatkin kunnassa käytävää keskustelua niin toki toiminnallisiakin askelia otettiin. Kuntakuvassa näkyvin muutos on näkynyt kuntakeskuksessa, jossa alueen kunnallistekniikkaa ja liikenneväyliä on rakennettu alueelle sijoittuvan yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin. 60- paikkaisen Lehmuskartano -hoivakodin käyttöönotto sekä Kirkkonummen palvelukeskussäätiön palveluasuntojen hoivapalvelujen siirtyminen kunnalle merkitsi huomattavaa lisäystä kuntamme hoivatarjonnassa. Uusi Kartanonrannan koulu avasi ovensa elokuussa 2009 sekä Kolsarin päiväkoti ja Upinniementien varteen sijoittuva uusi paloasema aivan vuoden lopulla. Keskustelu palvelujen ja hallinnon vaihtoehtoisista järjestämistavoista jatkui myös tilinpäätösvuonna. Kunnanhallituksen kesäkuussa tekemän päätöksen mukaisesti laadittu esiselvitys Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistämisestä tai ko. kuntien yhteistyön syventämisestä valmistui joulukuussa. Mahdollisia päätöksiä asiasta tehdään kevään 2010 kuluessa. Samanaikaisesti on käynnissä myös useita Helsingin seudun kuntien hallintorakenne- ja kilpailukykyselvityksiä, joissa Kirkkonummi on mukana. Kunnan omista strategioista uusituiksi tulivat niin henkilöstö- kuin viestintästrategiakin. Helmikuun alusta 2009 tulivat voimaan uudet hallinto- ja johtosäännöt, joiden merkittävin muutos oli terveystoimen ja sosiaalitoimen yhdistyminen perusturvan toimialaksi. Taloudellisten ja rakenteellisten muutospaineiden keskellä erityisen tärkeäksi muodostuu yhteisen tahtotilan muodostaminen ja siihen sitoutuminen, mikä puolestaan edellyttää luottamuksen ja yhteistyöhakuisuuden lisäämistä eri toimijoiden kesken. Vuosi 2009 oli haastava ja pakotti kunnan luottamushenkilöt ja työntekijät raskaaseen ja usein epäkiitolliseen työhön kiitos teille jaksamisesta! TARMO AARNIO kunnanjohtaja

TOIMINTAKERTOMUS 2 Tilinpäätös 2009 KUNNAN ORGANISAATIO 2009 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO Henkilöstöjaosto KUNNANHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANJOHTAJA KONSERNIHALLINTO Hallinto- ja kehittämisyksikkö Talousyksikkö Henkilöstöyksikkö Ikäihmisten ja vammaispalveluiden jaosto PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajaosto PERUSTURVA Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Toimintakyvyn tukipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Johtokunnat SIVISTYSLAUTAKUNTA SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMI Talous- ja hallintopalvelut Suomenkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vapaa-ajan palvelut LIIKUNTALAUTAKUNTA NUORISOLAUTAKUNTA YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA Tiejaosto RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Hallintopalvelut Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Maankäytön tulosalue Viranomaistoiminnan tulosalue Palvelutuotannon tulosalue PALVELUTUOTANNON JOHTOKUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN JOHTOKUNTA EERIKINKARTANON JOHTOKUNTA

Tilinpäätös 2009 3 TOIMINTAKERTOMUS YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS (Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 4/2009) Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Kasvuvauhdin oletetaan kuitenkin jäävän maltilliseksi. Suomessa talouden heikkeneminen oli vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla varsin jyrkkää. Ennusteen mukaan pohja on kuitenkin saavutettu ja Suomen talous lähtee vuonna 2010 hitaasti elpymään. Vuoden 2009 BKT:n odotetaan supistuvan 7,6 %, eli enemmän kuin yhtenäkään vuotena vuoden 1990-luvun laman aikana. Vuonna 2010 arvioidaan Suomen talouden kasvavan 0,7 prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi arvioidaan 2,4 %. Työllisten määrä vähenee vuonna 2009 koko maassa arviolta 80.000 henkeä ja työttömyysaste nousee keskimäärin 8,5 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä heikkenee yhä sekä teollisuudessa että yksityisissä palveluissa ja työttömyysaste noussee keskimäärin 10,5 prosenttiin. Kuluttajahinnat eivät keskimäärin nouse v. 2009. Vuonna 2010 kuluttajahinnat kääntynevät hienoiseen nousuun. Merkittäviä nousupaineita ei kuitenkaan ole odotettavissa. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen arvioidaan vuonna 2009 olevan 1,7 % ja vuonna 2010 1,8 %. Palkansaajan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2009 keskimäärin 4 %. Vuonna 2010 palkkojen nousun arvioidaan hidastuvan. Suurin osa ansiotasoindeksin noususta vuonna 2010 johtuu siitä, että vuoden 2009 palkankorotuksia ajoittui loppuvuodelle ja myös vuonna 2010 korotetaan eräiden alojen palkkoja vanhojen työehtosopimusten perusteella. Kuntatalouden rahoitustasapainon arvioidaan heikkenevän vuonna 2009 noin 0,5 % prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taantumasta huolimatta kunnallisveron tuotto lisääntyi vuonna 2009 ja myös valtionosuudet kasvoivat. Vuonna 2009 kuntien tulopohjan heikkeneminen johtui pääosin yhteisöveron pudotuksesta ja siitä, että kunnat ovat velkarahalla pitäneet kiinni suunnitelluista investoinneista. Työttömyyden kasvu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna 2010. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla vuonna 2010, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Väestömuutokset 2005 2009 31.12. 2005 %-osuus 2006 %-osuus 2007 %-osuus 2008 %-osuus 2009 %-osuus 0-6 v 3 801 11,3 3 900 11,3 3 966 11,3 4 060 11,3 4 075 11,2 7-15 v 4 628 13,8 4 682 13,6 4 793 13,6 4 837 13,4 4 887 13,4 16-19 v 1 601 4,8 1 658 4,8 1 725 4,9 1 834 5,1 1 898 5,2 20-64 v 20 602 61,4 20 985 61,0 21 346 60,7 21 748 60,4 21 941 60,1 65-74 v 1 853 5,5 2 019 5,9 2 117 6,0 2 237 6,2 2 372 6,5 75-84 v 875 2,6 911 2,6 940 2,7 1 006 2,8 1 047 2,9 85 v - 221 0,7 234 0,7 254 0,7 259 0,7 289 0,8 33 581 100,0 34 389 100,0 35 141 100,0 35 981 100,0 36 509 100,0 muutos 809 808 752 840 528 muutos, % 2,47 2,41 2,19 2,39 1,47

TOIMINTAKERTOMUS 4 Tilinpäätös 2009 Kunnan väkiluku kasvoi vuoden aikana 528 henkilöllä eli 1,47 %. Väestönkasvu hidastui tulomuuttajien määrän vähenemisen seurauksena. 0-6 -vuotiaiden kasvu hidastui edellisvuoden 2,4 prosentista 0,4 prosenttiin. Lisäys oli vain 15 henkeä (2008: 94). Kouluikäisten eli 7-15 -vuotiaiden kasvu pysyi viime vuoden tasolla ja oli 1 %. Määrällinen lisäys oli 50 henkeä kun se edellisenä vuonna oli 44 henkeä. 20-64 vuotiaiden osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 60,1 % (2008: 60,4 %). Yli 75 vuotiaiden määrä kasvoi vuoden aikana 71 hengellä eli samalla määrällä kuin edellisenä vuonna.. Ikäryhmän osuus väestöstä oli vuonna 2005 3,3 % ja vuonna 2009 3,7 %. Väestönkasvun rakenne 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Elävänä syntyneet 508 504 510 523 495 Kuolleet -158-152 -173-188 -180 Syntyvyyden enemmyys 350 352 337 335 315 Maassamuutto: tulomuutto 2 677 2 484 2 596 2 466 2 280 Maassamuutto: lähtömuutto -2 282-2 125-2 303-2 045-2 171 Maassamuutto, netto 395 359 293 421 109 Maahanmuutto 178 187 216 173 195 Maastamuutto -116-100 -103-101 -94 Väkiluvun korjaus 2 10 9 12-3 Kokonaismuutos 809 808 752 840 522 Väkiluku yhteensä 33 581 34 389 35 141 35 981 36 503 Lisäys, % 2,47 2,41 2,19 2,39 1,45 Lähde: Tilastokeskus (2009: ennakkotieto) Ensimmäisen kerran viiteen vuoteen syntyneiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys oli 5,4 %. Nettomuuttokin jäi alle puolet edellisvuoden määrästä. Nettomuuton osuus vuoden väestönkasvusta oli 40,2 % (2008: 58,7 %). Työllisyyden kehitys Vuoden lopussa kunnan työttömyysaste oli 7,4 % (2008: 5,4 %) ja työttömien kokonaismäärä 1 373 henkilöä (2008: 981). Heistä yli vuoden työttömänä oli ollut 207 eli 15,1 %. Vuoden aikana työvoiman määrä kasvoi 18.150 henkilöstä 18.600 henkilöön. Työttömien määrä on vuoden 2008 syyskuusta lähtien hitaasti kasvanut. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi 392:lla eli 40 %. Työttömien määrän arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2010. Kasvun oletetaan hidastuvan syksyllä 2010 ja kääntyvään lievään laskuun vuonna 2011.

Tilinpäätös 2009 5 TOIMINTAKERTOMUS Kunnan elinkeinotoimi Kunta järjesti Jorvas Hi-tech Centerin yhteyteen yritysneuvojan palvelut ja lisäksi kunnan osittain rahoittama Technopolis Ventures yrityshautomo on antanut tiloissa yritysneuvontaa vuoden 2009 aikana (hautomo muuttui Spinno nimiseksi 2010 alkupuolella). JHC:n tiloissa järjestettiin koulutustilaisuus lokakuussa 2009. Yrityshautomoon liittyi yksi teknologiayritys vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on lisätä jäsenyrityksiä vuoden 2010 aikana. Uusia tiloja tarvitsevia yrityksiä on ohjattu JHC:hen. Hautomotoiminnan edistämisen lisäksi elinkeinotoimi osallistui Espoon seudun uusyrityskeskuksen toiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Kunnalla oli yhteistyötä myös Proagrian maaseutuyrityshautomon ja Länsi-Uudenmaan yrityshautomon kanssa. Kirkkonummi oli aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun kilpailukykyohjelman toimenpideohjelman suunnittelussa. Strömsbyn uuden teollisuusalueen tonttien kysyntä on pysynyt melko alhaisella tasolla edellisvuoteen verrattuna. Muutamia tonttikauppoja tehtiin vuoden 2009 aikana. Kyselyjä Abrasinmäen tonteista tuli, mutta varovaiset tiedustelut eivät ole johtaneet kauppoihin. Veikkolan Perälänjärven yritystonttien myyntiin päästään vasta myöhemmin kaavavalituksesta johtuen. Muutamia kiinnostuneita ostajia oli jonotuslistalla vuoden 2009 lopussa. Kunta osallistui Matka 2010 messuihin Länsi-Uudenmaan yhteisosastolla ja messuosastoa koordinoi kunnan tukema Porkkalan parenteesi ry. Kunta lähti mukaan kalastusmatkailun kehittämishankkeeseen yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Elinkeinotoimi on antanut asiantuntijalausunnon Espoon seurakuntayhtymän omistaman Hvittorpin avaamisesta kokous- ja seminaarikäyttöön oheispalveluineen. Hvittorp avattiin maaliskuussa 2010 matkailukäyttöön. Elinkeinotoimi on aktiivisesti ollut mukana ideoimassa Solvallan tulevan Nuuksio - luontokeskuksen palvelukonseptia ja rakenteellisia ratkaisuja. Matkailuklusterin toimintaa edistettiin vuonna 2009 Haaga yhtymän suorittaman Länsi-Uudenmaan laatuvalmennuksen ( Laatu 1000 -sertifiointi) kautta ja tarjoamalla halukkaille yrityksille toimialan yrityshautomopalveluja kunnan osittain rahoittaman Travel Park yrityshautomon kautta. Matkailualan yrityshautomoon liittyi jäseneksi merkittävän suuri yritys Kirkkonummelta vuonna 2009. Kiilakallion West 51 yritysalue esiteltiin potentiaaliselle ulkomaiselle investoijalle vuoden lopussa yhteisyössä Greater Helsinki Promotion:n kanssa. Invest in Finland jatkaa yhteistyötä kunnan kanssa kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi kuntaan. Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman luonnos saatiin valmiiksi vuoden 2009 lopussa mittavan verkostoyhteistyön tuloksena. Ohjelman strategiaosa hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maaliskuussa 2010.

TOIMINTAKERTOMUS 6 Tilinpäätös 2009 Työpaikat toimialoittain vuoden lopussa 2005-2007 Toimiala 2005 2006 2007 Työp. %-osuus Työp. %-osuus Työp. %-osuus Maa- ja metsätalous (A-B) 143 1,4 123 1,2 152 1,4 Kaivostoiminta ja louhinta (C) 1 0,0 0 0,0 0 0,0 Teollisuus (D) 1 473 14,4 1 526 14,8 1 602 14,8 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 34 0,3 35 0,3 37 0,3 Rakentaminen (F) 733 7,2 685 6,6 739 6,8 Kauppa, majoitustoiminta, yms. (G-H) 2 256 22,1 2 308 22,3 2 414 22,3 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne (I) 476 4,7 517 5,0 549 5,1 Rahoitus, liike-elämän palvelut (J-K) 1 326 13,0 1 370 13,2 1 390 12,8 Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) 3 583 35,1 3 620 35,0 3 778 34,8 Tuntematon 179 1,8 157 1,5 180 1,7 Yhteensä 10 204 100,0 10 341 100,0 10 841 100,0 Työpaikkojen lisäys -138 137 500 Työpaikkaomavaraisuus - työpaikat/työvoima, % 57,5 57,0 58,3 - työpaikat/työllinen työvoima, % 61,7 60,3 61,2 Työvoima toimialoittain vuoden lopussa 2005-2007 Toimiala 2005 2006 2007 Hlöä %-osuus Hlöä %-osuus Hlöä %-osuus Maa- ja metsätalous (A-B) 157 0,9 135 0,7 160 0,9 Kaivostoiminta ja louhinta (C) 5 0,0 5 0,0 9 0,0 Teollisuus (D) 2 273 12,8 2 360 13,0 2 446 13,2 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 113 0,6 107 0,6 113 0,6 Rakennustoiminta (F) 989 5,6 1 034 5,7 1 125 6,0 Kauppa, majoitustoiminta, yms. (G-H) 3 198 18,0 3 224 17,8 3 344 18,0 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne (I) 1 073 6,0 1 112 6,1 1 089 5,9 Rahoitus, liike-elämän palvelut (J-K) 3 239 18,2 3 553 19,6 3 719 20,0 Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) 5 314 29,9 5 457 30,1 5 533 29,8 Tuntematon 179 1,0 158 0,9 179 1,0 Työttömät (joulukuu) 1 218 6,9 1 005 5,5 881 4,7 Yhteensä 17 758 100,0 18 150 100,0 18 598 100,0 Työvoiman työssäkäynti - omassa kunnassa 5 752 34,8 5 929 34,6 5 979 33,7 - oman kunnan ulkopuolella 10 788 65,2 11 216 65,4 11 738 66,3 Lähde: Tilastokeskus Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa vuonna 2009 Merkittävimmät kunnan kehitykseen ja toimintoihin vaikuttavat päätökset ja toimenpiteet vuonna 2009 olivat: Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden henkilöstöstrategian vuosille 2010-2011 ja kunnanhallitus uuden viestintästrategian vuosille 2009-2012.

Tilinpäätös 2009 7 TOIMINTAKERTOMUS Uusi hallintosääntö ja toimialojen uudet johtosäännöt tulivat voimaan 1.2.2009. Organisaatiomuutoksessa mm. kunnan sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin yhdeksi organisaatioksi. Hallintosäännön mukaisesti toimialajohtajat päättivät toimialojensa organisaatiorakenteesta. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa, että Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistämisestä ja/tai yhteistyön syventämisestä laaditaan yhteistyössä esiselvitys ko. kuntien kanssa. Esiselvitys valmistui joulukuussa ja kunta ottaa kantaa siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin keväällä 2010. Uusi 60-paikkainen hoivakoti, Lehmuskartano, otettiin vuoden alkupuolella vaiheittain käyttöön. Kirkkonummen palvelukeskussäätiön palveluasuntojen hoivapalvelujen tuottaminen siirtyi kunnan tehtäväksi maaliskuun alussa. Nämä toimenpiteet lisäsivät kerralla merkittävästi kunnan tuottamien hoivapalvelujen volyymiä. Kartanonrannan koulu valmistui syksyllä ja Kolsarin päiväkoti sekä kunnan uusi paloasema joulukuussa. Merkittävin kunnallistekniikan hanke, keskusta-alueen liikennejärjestelyjen rakentaminen, eteni aikataulun mukaisesti ja työt valmistuivat pääosiltaan vuoden loppuun mennessä. Kunnan henkilöstöpolitiikka Vuoden 2009 talousarvio sisälsi määrärahan palkkausepäkohtien korjaamiseen ja kannustavuuden lisäämiseen. Kuntatalouden heikkeneminen johti siihen, että epäkohtia voitiin korjata vain rajoitetusti ja osa määrärahasta jäi käyttämättä. Epäkohtien korjausta jatkettiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvillä paikallisilla järjestelyvaroilla 1.5.2009 alkaen. Säästöjen saamiseksi kunnassa suosittiin palkattomien virkavapauksien ja työlomien myöntämistä silloin, kun se tehtävien hoidon kannalta oli mahdollista. Vakanssien täyttökielto astui voimaan 1.12.2009 lukien. Syksyn aikana valmisteltiin uutta henkilöstöstrategiaa, joka hyväksyttiin joulukuun kunnanvaltuustossa. Kunnan henkilöstön rakenne 31.12.2009 Toimiala Koko- ja osa-aikaiset Sivu- Kaikki Työllis- Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä toimiset yhteensä tetyt Konsernihallinto 53 2 3 58 58 4 Perusturva 462 67 38 567 567 3 Sivistystoimi 1 079 151 163 1 393 121 1 514 5 Yhdyskuntatekniikka 260 7 4 271 271 4 Yhteensä 31.12.2009 1 854 227 208 2 289 121 2 410 16 ( Yhteensä 31.12.2008 1 736 230 207 2 173 122 2 295 16 )

TOIMINTAKERTOMUS 8 Tilinpäätös 2009 KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Kirkkonummen kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevien tietojen riittävyys ja luotettavuus sekä lakien ja asetusten, viranomaisohjeiden ja toimielinten ja johdon päätösten noudattaminen sekä se, että kunnan omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää, strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Kunnan johtamisjärjestelmä ja säädetty valvontaympäristö luovat puitteet valvontaprosesseille ja edistävät tavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön valvontatietoisuutta. Valvontaympäristön osatekijöitä ovat mm. kunta- ja palvelustrategia toimialakohtaiset ja tehtäväkohtaiset strategiat selkeään tehtäväjakoon perustuva organisaatiorakenne tehtävien ja vastuiden jakaminen säännöin ja delegointipäätöksin. Kukin lautakunta ja johtokunta vastaa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialallaan. Kunnan sisäisen valvonnan järjestämistä on yksityiskohtaisemmin ohjeistettu kunnanhallituksen hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa. Ohjeiden päivittämisen valmistelu on käynnissä ja uudet ohjeet on tarkoitus saada voimaan syksyllä 2010. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntalain 51 :ssä säädetyn otto-oikeusmenettelyn avulla valvotaan, että toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset on tehty lakien ja säännösten mukaisesti. Otto-oikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä. Muiden päätösten osalta laillisuusvalvonta on lautakuntien vastuulla. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnan operatiiviset toiminta- ja taloustavoitteet on määritelty kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Kunnan johdolle ja esimiehille on luotu mahdollisuus tavoitteiden toteutumisen jatkuvaan seurantaan. Kunnanhallitukselle on raportoitu tavoitteiden toteuttamisesta osavuosikatsauksissa, jotka laaditaan huhtikuun ja elokuun tilanteen perusteella sekä tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Osavuosikatsaukset annetaan myös kunnanvaltuustolle tiedoksi. Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista seurataan joka toinen kuukausi laadittavilla raporteilla, jotka käsitellään kunnanhallituksessa. Raportoinnin avulla voidaan varsin varhaisessa vaiheessa saada käsitys tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Raportoinnissa tulee edelleen kehittää toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointitapaa.

Tilinpäätös 2009 9 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanvaltuuston vaikuttamismahdollisuuksia keskeisten tavoitteiden sisältöön on lisättävä jo talousarvion laadintaprosessin alussa, jotta kuntastrategian linjausten toteuttaminen varmistetaan. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointi ja -hallinta kohdistuu toisaalta kunnan toimintaympäristöstä ja toimintaedellytyksistä ja niiden muutoksista johtuviin ulkoisiin riskeihin ja toisaalta kunnan oman organisaation tulosyksiköiden toimintojen ja prosessien suunnittelussa ja johtamisessa todettujen olennaisimpien riskien tunnistamiseen ja torjuntaan. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Toimialatasolla tilivelvolliset toimielimet, toimialajohtaja ja muut tilivelvolliset viranhaltijat huolehtivat riskienhallinnan järjestämisestä ja sen riittävyyden ja vaikuttavuuden valvonnasta. Yksiköiden esimiehet vastaavat riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä yksikössä. Toimivan ja kattavan riskienhallintajärjestelmän perustaksi tulee laatia kuntatason riskien hallintaohje, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Ohjeen tarkoitus on nykyistä selkeämmin linjata kunnan riskienhallintapolitiikkaa, jossa määritellään suhtautuminen erilaisiin riskeihin ja hyväksyttävään riskitasoon sekä riskeistä päättäminen odotukset riskienhallintaprosessin kehitystasolle velvollisuus tunnistaa ja arvioida riskejä kokonaisvaltaisesti säännöllisin väliajoin velvollisuus reagoida ajantasaisesti erilaisiin riskeihin sekä seurata ja valvoa riskienhallinnan riittävyyttä ja tehokuutta systemaattiset raportointivastuut ja -menettelyt Toimintojen suunnittelussa ja merkittävien ratkaisujen valmistelussa on tarpeen nykyistä kattavammin selvittää toimintoihin ja tehtäviin ratkaisuihin liittyvät riskit, riskien torjuntaan liittyvät keinot ja kustannukset sekä todettujen riskien hallintaan ja torjumiseen valittu priorisointi. Toimintaohjeen valmistelu käynnistyy keväällä 2010. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Omaisuuden hankintaan, luovutukseen tai hoitoon liittyviä ennakoimattomia menetyksiä, valvonnan puutteita tai laiminlyöntejä ei ole ilmennyt. Kunta ei ole joutunut korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen siten, että sillä olisi kunnalle olennaista merkitystä. Sopimustoiminta Kunnan sopimuksia hallinnoidaan hajautetusti. Hyväksyttyjen sopimusten valvonta kuuluu sopimuksen hyväksyneen toimielimen alaiselle toimialajohtajalle ja viranhaltijapäätösten osalta sopimuksen hyväksyneelle viranhaltijalle tai heidän määräämilleen viranhaltijoille. Yhteistä sopimusrekisteriä ei ole.

TOIMINTAKERTOMUS 10 Tilinpäätös 2009 Sopimusehtojen seuraamisen varmistamiseksi tulee nykyistä selkeämmin nimetä sopimuksen seurannan vastuuhenkilö(t) jo sopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Yhteinen sähköinen sopimusrekisteri erilaisine hälytys- ja herätetoimintoineen tehostaisi sopimusten seurantaa merkittävästi. TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITTAMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista on kuvattu tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Tarkastelussa on otettu huomioon vain kunnan ulkoiset tilitapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) 2007 2008 2009 Muutos % Toimintatuotot 24 382,1 25 083,4 28 500,3 13,6 Toimintakulut -156 473,2-174 782,4-183 294,9 4,9 Toimintakate -132 091,2-149 699,0-154 794,6 3,4 Verotulot 131 590,5 139 185,2 140 812,0 1,2 Valtionosuudet 19 033,2 19 648,1 20 010,7 1,8 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 414,5 401,2 111,4-72,2 Muut rahoitustuotot 488,8 456,4 485,1 6,3 Korkokulut -1 868,7-2 147,4-2 077,4-3,3 Muut rahoituskulut -10,0-19,8-10,6-46,5 Vuosikate 17 557,2 7 824,7 4 536,6-42,0 Poistot ja arvonalentumiset -8 065,8-8 910,6-11 371,4 27,6 Satunnaiset tuotot 64,3 Satunnaiset kulut -108,0 Tilikauden tulos 9 491,5-1 129,6-6 834,8 505,1 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 310,0 194,4 190,7-1,9 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -3 000,0 2 444,6 371,3 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -59,1-12,2 16,6-235,6 Tilikauden yli-/alijäämä 6 742,3 1 497,3-6 256,3-192,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,6 14,4 15,5 Vuosikate prosenttia poistoista 218,2 87,8 39,9 Vuosikate, /asukas 500 217 124 Asukasmäärä 31.12 35 141 35 981 36 509

Tilinpäätös 2009 11 TOIMINTAKERTOMUS Tuloslaskelman toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottojen kasvu vuonna 2009 oli 13,6 % ja toimintakulujen 4,9 %. Toimintakulujen kasvu hidastui huomattavasti edellisvuoden 11,7 prosentin kasvusta. Toimintakatteen kasvu oli 3,4 % (2008: 13,3 %). Toimialoittain toimintatuotot ja kulut kehittyivät seuraavasti: Toimintatuotot Toimintakulut (1 000 euroa) muutos- muutos- 2008 2009 % 2008 2009 % Yleishallinto 449 564 25,6 7 993 8 115 1,5 Perusturva 6 490 7 216 11,2 76 805 82 220 7,0 Sivistystoimi 5 290 5 545 4,8 60 796 62 730 3,2 Yhdyskuntatekniikka 3 932 3 853-2,0 25 389 26 935 6,1 Vesihuoltolaitos 4 033 4 334 7,5 3 009 2 453-18,5 Uimahalli 516 538 4,1 790 842 6,5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 901 2 134 12,3 Maankäyttösopimuskorvaukset 2 472 4 317 74,6 Yhteensä 25 083 28 500 13,6 174 782 183 295 4,9 Yleishallinnon toimintatuottojen melko suureen kasvuun vaikuttivat kesällä järjestettyjen EU-parlamenttivaalien kustannuksiin saatu valtion korvaus sekä työterveyshuollon kustannuksiin saatu Kela-korvauksen kasvu. Perusturvan tulojen myönteiseen kehitykseen vaikutti syksyllä 2008 toteutuneet sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisten maksujen tarkistukset sekä vuonna 2009 toteutunut kunnan tuottamien hoivapalvelujen merkittävä lisäys. Yhdyskuntatekniikan toimintatulojen negatiiviseen kasvuprosenttiin vaikuttivat jätehuollon siirtyminen YTV:n hoidettavaksi 1.4.2008 sekä lupamaksujen tuoton supistuminen. Vesihuoltolaitoksen palvelumaksuhinnastoa ja taksaa korotettiin 1.1.2009. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttösopimuskorvausten yhteenlaskettu kertymä, 6,5 milj. euroa, oli 2,1 milj. euroa eli 48 % viimevuotista kertymää pienempi. Perusturvan toimintakulujen kasvu oli suurin tehtävässä Ikäihmisten hyvinvointipalvelut, 10,4 %. Tehtävissä Toimintakyvyn tukipalvelut ja Terveyspalvelut menojen kasvu ylitti 7 %. Uimahallin kunnossapitokustannusten kasvu sekä lipunmyynnin uudelleenjärjestely ovat vaikuttaneet uimahallin toimintamenojen kasvuprosenttiin. Yhdyskuntatekniikan tehtävistä joukkoliikenteen tuen kasvu oli suurin, 12,9 %. Myös kehittämis- ja yhteisten palvelujen kustannukset kasvoivat yli 11 %.

TOIMINTAKERTOMUS 12 Tilinpäätös 2009 Vesihuoltolaitoksen henkilöstömenot, puhtaan veden hankintamenot sekä Espoon Vedelle maksetut palvelumaksut jäivät kaikki alle edellisen vuoden tason. Yleishallinnon ja sivistystoimen toimintakulujen kasvuprosentti jäi alle kokonaiskulujen kasvuprosentin. Kululajeittain toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli seuraava: (1 000 euroa) 2008 muutos-% %-osuus 2009 muutos-% %-osuus Henkilöstökulut 77 934,7 9,8 44,6 85 763,3 10,0 46,8 Palvelujen ostot 68 553,0 15,4 39,2 69 027,9 0,7 37,7 Aineet, tarvikekeet ja tavarat 9 920,4 12,8 5,7 10 073,0 1,5 5,5 Avustukset 16 120,1 4,9 9,2 15 988,7-0,8 8,7 Vuokrat 1 863,4 25,4 1,1 2 043,5 9,7 1,1 Muut kulut 390,8-0,6 0,2 398,5 2,0 0,2 Toimintakulut yhteensä 174 782,4 11,7 100,0 183 294,9 4,9 100,0 Kunnan oman hoivakodin käyttöönotto ja keskusta-alueen palveluasuntojen hoivatehtävän siirtyminen kunnalle vaikuttivat eniten henkilöstökulujen kasvuun vuonna 2009. Henkilöstökulujen kasvu oli kululajeista suurin, 10 %, ja niiden suhteellinen osuus kaikista kuluista kasvoi selvästi. Vastaavasti ostopalvelujen kasvu jäi vähäiseksi, vain 0,7 %, ja niiden osuus kaikista toimintakuluista supistui. Vastuu elatustukien maksatuksesta siirtyi Kansaneläkelaitokselle 1.4.2009 ja se vähensi kunnan maksamien avustusten määrää vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokramenojen melko suureen kasvuprosenttiin ovat vaikuttaneet koneiden ja latteiden vuokrien sekä irtaimen omaisuuden leasingvuokrien kasvu. Toimitilojen vuokramenojen kasvu oli 3,2 %. Verotulot ja valtionosuudet Verotulojen kokonaiskertymä, 140,8 milj. euroa, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 1,6 milj. euroa eli 1,2 %. Kunnallisveron tuotto oli 3,4 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kunnan yhteisövero-osuus jäi 2,1 milj. euroa alle edellisen vuoden tuoton, vaikka kuntien osuutta veron tuotosta korotettiin vuoden alusta väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuuksia kertyi 20,0 milj. euroa, mikä oli 0,4 milj. euroa eli 1,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden tulos Verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) kasvu jäi hyvin vaatimattomaksi, 1,3 % ja se alitti toimintakatteen kasvun 2,2 prosenttiyksiköllä. Vuosikate heikkeni edellisen vuoden 7,8 milj. eurosta 4,5 milj. euroon. Vuosikate kattoi enää vain 40 % suunnitelman mukaisista poistoista ja vuoden tulos jäi näin ollen alijäämäiseksi 6,8 milj. euroa. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu, miten toimialojen tehtävien ulkoiset toimintakulut ja toimintakatteet ovat kehittyneet vuosina 2008-2009. Taulukoissa tehtävät on listattu vuosien 2008-2009 euromääräisten lisäysten suuruusjärjestyksessä.

Tilinpäätös 2009 13 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakulut (1 000 e) muutos 07-09 Tehtävät muutos 2007 2008 2009 08-09 (1 000 e) % Pe Erikoissairaanhoito 26 041 28 310 30 243 1 933 4 202 16,1 Pe Ikäihmisten hyvinvointipalvelut 12 689 14 415 15 910 1 495 3 221 25,4 Si Lasten päivähoito ja esiopetus 24 682 26 864 27 784 920 3 102 12,6 Si Suomenkielinen koulutoimi 16 078 18 014 18 802 788 2 724 16,9 Yt Tilahallinto 9 131 11 198 11 621 423 2 490 27,3 Pe Toimintakyvyn tukipalvelut 8 788 9 987 10 737 750 1 948 22,2 Pe Terveyspalvelut 9 426 10 597 11 350 753 1 924 20,4 Pe Sosiaalipalvelut 10 961 12 122 12 779 657 1 818 16,6 Yt Joukkoliikenteen tuki 1 258 2 229 2 517 288 1 260 100,1 Yh Konsernihallinto 3 831 4 564 4 882 318 1 052 27,5 Yt Ruokapalveluyksikkö 3 411 3 709 4 127 418 715 21,0 Si Ruotsinkielinen koulutoimi 5 199 5 640 5 808 168 608 11,7 Yh Sisäiset palvelut 1 266 1 713 1 798 85 532 42,0 Si Koulutoimen yhteiset toiminnot 3 944 4 510 4 410-100 466 11,8 Yt Palo- ja pelastustoimi 2 017 2 173 2 313 140 296 14,7 Yt Kehittämis- ja yhteiset palvelut 1 840 1 872 2 080 208 239 13,0 Yh Varaukset ja projektit 684 1 137 913-225 228 33,3 Yt Vesihuoltolaitos 2 255 3 009 2 453-556 198 8,8 Si Kirjastotoimi 1 312 1 407 1 498 91 186 14,2 Si Nuorisopalvelut 788 868 941 73 154 19,5 Si Hallinto- ja toimistopalvelut 634 710 773 63 139 22,0 Yt Eerikinkartano 108 155 241 87 133 123,0 Si Vapaa sivistystyö 1 832 1 920 1 922 3 91 4,9 Si Kirkkonummen uimahalli 760 790 842 52 81 10,7 Yt Alueidenhoitopalvelut 952 965 1 027 62 75 7,9 Yt Valvonta- ja viranomaistehtävät 919 937 986 49 68 7,4 Pe Hallintopalvelut 1 137 1 374 1 201-173 64 5,6 Si Liikuntapalvelut 774 864 792-72 17 2,2 Yh Luottamushenkilöhallinto 446 512 463-49 17 3,8 Yh Tarkastustoimi 61 67 60-7 -1-1,2 Yt Kunnallistekniikkapalvelut 3 251 2 151 2 023-128 -1 227-37,8 Yhteensä 156 473 174 782 183 295 8 512 26 822 17,1 Toimintakulujen kasvu eli tehtäville osoitettu resurssien lisäys oli vuonna 2009 8,5 milj. euroa. 98 % lisäyksestä kohdistettiin taulukossa oleville kymmenelle ensimmäiselle tehtävälle. Suurin lisäys osoitettiin erikoissairaanhoidolle, 1,9 milj. euroa (23 % koko resurssilisäyksestä) ja toiseksi suurin lisäys ikäihmisten hyvinvointipalveluille,1,5 milj. euroa (18 % koko resurssilisäyksestä). Vuosina 2008-2009 resurssien kokonaislisäys oli 26,8 milj. euroa. Tästäkin lisäyksestä suurin erä, 4,2 milj. euroa eli 16 % koko lisäyksestä, kohdistettiin erikoissairaanhoidolle. Toiseksi suurin resurssilisäys, 3,2 milj. euroa eli 12 % koko lisäyksestä kohdistettiin ikäihmisten hyvinvointipalveluille. Lasten päivähoidon resursseja lisättiin myös yli 3 milj. euroa vuosina 2008-2009. Suhteellisesti eniten lisättiin joukkoliikenteen tuen määrää, 100 %.

TOIMINTAKERTOMUS 14 Tilinpäätös 2009 Toimintakate (1 000 e) muutos 07-09 Tehtävä muutos 2007 2008 2009 08-09 (1 000 e) % Pe Erikoissairaanhoito -26 041-28 310-30 243-1 933-4 202 16,1 Pe Ikäihmisten hyvinvointipalvelut -10 903-12 560-13 682-1 122-2 779 25,5 Si Suomenkielinen koulutoimi -15 808-17 691-18 316-625 -2 508 15,9 Yt Tilahallinto -7 735-9 709-10 086-377 -2 351 30,4 Si Lasten päivähoito ja esiopetus -21 640-22 979-23 843-864 -2 203 10,2 Pe Toimintakyvyn tukipalvelut -8 552-9 663-10 478-815 -1 926 22,5 Pe Terveyspalvelut -8 256-9 301-9 900-599 -1 644 19,9 Pe Sosiaalipalvelut -8 182-9 112-9 508-397 -1 327 16,2 Yt Joukkoliikenteen tuki -920-1 580-2 053-473 -1 133 123,2 Yh Konsernihallinto -3 640-4 137-4 404-266 -763 21,0 Si Ruotsinkielinen koulutoimi -5 159-5 609-5 736-127 -577 11,2 Yt Ruokapalveluyksikkö -3 159-3 408-3 690-281 -531 16,8 Yh Sisäiset palvelut -1 265-1 692-1 781-89 -516 40,8 Yt Kunnallistekniikkapalvelut -1 091-1 508-1 461 47-370 33,9 Si Koulutoimen yhteiset toiminnot -3 921-4 349-4 241 108-320 8,2 Yt Palo- ja pelastustoimi -2 017-2 173-2 313-140 -296 14,7 Yt Kehittämis- ja yhteiset palvelut -1 459-1 563-1 693-130 -234 16,1 Yh Varaukset ja projektit -684-1 137-893 244-209 30,5 Si Kirjastotoimi -1 236-1 328-1 437-109 -201 16,2 Si Nuorisopalvelut -560-631 -725-94 -164 29,4 Yt Valvonta- ja viranomaistehtävät -504-502 -636-135 -133 26,3 Yt Eerikinkartano -48-92 -177-85 -129 270,4 Si Hallinto- ja toimistopalvelut -634-710 -760-50 -127 20,0 Yt Alueidenhoitopalvelut -905-921 -974-52 -69 7,6 Si Vapaa sivistystyö -1 314-1 377-1 378-1 -64 4,9 Pe Hallintopalvelut -1 134-1 371-1 192 179-58 5,1 Yh Luottamushenkilöhallinto -398-510 -414 96-16 4,0 Si Liikuntapalvelut -745-832 -749 83-4 0,5 Yh Tarkastustoimi -61-67 -60 7 1-1,2 Si Kirkkonummen uimahalli -313-274 -304-30 9-2,8 Yt Vesihuoltolaitos 1 550 1 024 1 881 858 331 21,3 Yhteensä -136 732-154 073-161 246-7 173-24 514 19,8 Verotulot 131 591 139 185 140 812 1 627 9 221 7,0 Valtionosuudet 19 033 19 648 20 011 363 977 5,1 Rahoituserät -975-1 310-1 492-182 -516 52,9 Yhteensä 149 648 157 524 159 331 1 807 9 683 6,5 Vuosikate I 12 916 3 451-1 915-5 366-14 831-114,8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 3 839 1 901 2 134 233-1 705-44,4 Sopimuskorvaukset (kunta+vesi) 802 2 472 4 317 1 845 3 515 438,4 Vuosikate II 17 557 7 825 4 537-3 288-13 021-74,2 Toimintakatetarkastelu kertoo miten paljon verorahoituksesta käytettiin käyttötalousosan tehtävien toimintakatteiden kattamiseen ja miten paljon siitä on jäänyt vuosikatteeksi rahoituserien jälkeen ja sen kautta investointien rahoittamiseen (vuosikate I).

Tilinpäätös 2009 15 TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2007 jälkeen toimintakatteen kasvu on ollut verorahoituksen kasvua huomattavasti suurempi ja vuosikate I on nopeasti heikentynyt. Vuonna 2009 verorahoitus ei enää riittänyt toimintakatteiden ja rahoituserien kattamiseen. Verorahoituksesta ei näin ollen jäänyt investointien rahoittamiseen mitään. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja sopimuskorvausten vaikutuksesta rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II oli kuitenkin positiivinen, 4,5 milj. euroa. Rahoituslaskelma Vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauserien yhteisvaikutus eli omarahoitusosuus oli vuoden 2009 rahoituslaskelmassa 2,5 milj. euroa (2008: 5,9 milj. euroa). Investointimenojen nettorahoitustarve oli 33,0 milj. euroa, mikä oli 9 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan ja investointien rahoitustarve oli näin ollen 30,5 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 18,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 4,8 milj. euroa. Rahoitustarpeen kattamiseksi nostettiin 30 milj. euroa uusia lainoja. Muiden tase-erien vaikutus rahoituksen rahavirtaan oli - 2,2 milj. euroa. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteisvaikutus kunnan rahavaroihin oli -7,5 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 75,8 milj. euroa eli 2 076 euroa/asukas (2008: 1 406 euroa/asukas). Kunnan maksuvalmius heikkeni tilivuoden aikana. Kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa vain 3 päivää kun se edellisen vuoden lopussa oli 17 päivää. Rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääomaan korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo jää alle yhden on kunnan lainanhoitokyky heikko. Lainanhoitokate on heikentynyt arvosta 3,1 vuonna 2007 arvoon 1,0 vuonna 2009. TULORAHOITUKSEN TASO 2003-2010 (milj. euroa) 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 TA 2010 Nettoinvestoinnit Vuosikate

TOIMINTAKERTOMUS 16 Tilinpäätös 2009 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) 2007 2008 2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate 17 557,2 7 824,7 4 536,6 Satunnaiset erät -43,7 Tulorahoituksen korjauserät -3 799,5-1 890,0-2 036,6 13 757,8 5 891,1 2 500,0 Investointien rahavirta Investointimenot -16 880,2-26 583,2-35 959,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 634,3 525,8 935,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot 4 091,0 2 134,7 2 063,6-12 154,9-23 922,6-32 959,8 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 602,9-18 031,5-30 459,8 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -24,4-116,3-12,2 Antolainasaamisten vähennykset 3,2 1,8 1,1-21,3-114,5-11,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 16 000,0 30 000,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 484,9-4 473,0-4 790,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos -4 484,9 11 527,0 25 209,9 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 103,5 116,3 551,2 Vaihto-omaisuuden muutos -12,9-25,0-40,7 Saamisten muutos -361,7 800,1-4 569,9 Korottomien velkojen muutos 4 663,3 1 388,0 1 827,6 4 392,2 2 279,4-2 231,7 Rahoituksen rahavirta -114,0 13 691,9 22 967,0 Rahavarojen muutos 1 488,9-4 339,6-7 492,8 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 13 921,2 9 581,6 2 088,8 Rahavarat 1.1. -12 432,3-13 921,2-9 581,6 1 488,9-4 339,6-7 492,8 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 108,1 30,0 13,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 84,6 25,5 11,4 Lainanhoitokate 3,1 1,5 1,0 Kassan riittävyys, pv 28 17 3 Asukasmäärä 31.12 35 141 35 981 36 509

Tilinpäätös 2009 17 TOIMINTAKERTOMUS Kunnan tase ja sen tunnusluvut Suuren investointivolyymin seurauksena taseen loppusumma kasvoi edellisvuoteen verrattuna 20,7 milj. euroa. Merkittävimmät muutokset olivat: Vastaavaa Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvo lisääntyi vuoden aikana 23,2 milj. euroa. Lisäykset kohdistuivat ryhmiin rakennukset (11,9 milj. e) sekä kiinteät rakenteet ja laitteet (13,8 milj. e). Lyhytaikaisten saamisten määrä kasvoi 4,7 milj. euroa, kun suurin osa tuotoiksi kirjatuista maankäyttösopimuskorvauksista suoritetaan vasta vuonna 2010. Rahavarojen määrä väheni vuoden aikana 7,5 milj. euroa 9,6 milj. eurosta 2,1 milj. euroon. Vastattavaa Oman pääoman määrä väheni tilikauden alijäämän verran eli 6,3 milj. euroa. Vapaaehtoisia varauksia purettiin 0,4 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 27,0 milj. euroa, pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 24,4 milj. euroa ja lyhytaikainen 2,6 milj. euroa. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni oman pääoman supistumisen ja vieraan pääoman kasvun seurauksena edellisen vuoden 52,8 prosentista 43,2 prosenttiin. Heikennys oli merkittävä. Kunnan omavaraisuusaste jäi selvästi alle koko kuntasektorin keskimääräisen omavaraisuusasteen, joka 31.12.2008 oli 66 %. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun arvo kasvoi 13,4 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 41,0 prosentista 54,4 prosenttiin. Kaikkien kuntien suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo 31.12.2008 oli 42 %. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kunnan tunnusluvun arvo asukasta kohti laskettuna heikkeni 717 eurosta 536 euroon. Koko maan vastaavan tunnusluvun arvo 31.12.2008 oli 937 euroa.

TOIMINTAKERTOMUS 18 Tilinpäätös 2009 Kunnan tase VASTAAVAA 2009 2008 2009 2008 milj. milj. milj. milj. VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 173,86 150,22 OMA PÄÄOMA 80,15 86,40 Aineettomat hyödykkeet 2,02 1,72 Peruspääoma 59,99 59,99 Aineettomat oikeudet 0,20 0,09 Arvonkorotusrahasto 0,60 0,60 Muut pitkävaikutteiset menot 1,82 1,63 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 25,81 24,31 Tilikauden yli-/alijäämä -6,26 1,50 Aineelliset hyödykkeet 149,60 126,68 Maa- ja vesialueet 23,44 22,58 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset 85,29 73,35 VARAUKSET 1,20 1,76 Kiinteät rakenteet ja laitteet 38,21 24,44 Poistoero 0,41 0,60 Koneet ja kalusto 1,78 1,08 Vapaaehtoiset varaukset 0,79 1,16 Muut aineelliset hyödykkeet 0,01 0,01 Ennakkomaksut ja kesken- PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat 0,88 5,22 Muut pakolliset varaukset Sijoitukset 22,24 21,83 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3,82 3,37 Osakkeet ja osuudet 21,91 21,50 Valtion toimeksiannot 0,16 0,25 Muut lainasaamiset 0,01 0,01 Lahjoitusrahastojen pääomat 3,11 3,09 Muut saamiset 0,33 0,31 Muut toimeksiantojen pääomat 0,54 0,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,23 0,32 VIERAS PÄÄOMA 103,61 76,57 Valtion toimeksiannot 0,16 0,25 Pitkäaikainen 74,71 50,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,07 0,07 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 64,61 39,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT 14,68 17,56 Lainat julkisyhteisöiltä 5,49 6,07 Vaihto-omaisuus 0,26 0,22 Saadut ennakot 0,54 1,11 Aineet ja tarvikkeet 0,26 0,22 Liittymismaksut ja muut velat 4,07 3,45 Valmiit tuotteet 0,00 0,00 Lyhytaikainen 28,90 26,23 Saamiset Lainat rahoitus- ja Pitkäaikaiset saamiset 0,18 vakuutuslaitoksilta 5,11 4,79 Muut saamiset 0,18 Lainat julkisyhteisöiltä 0,57 0,00 Saadut ennakot 0,02 0,01 Lyhytaikaiset saamiset 12,32 7,57 Ostovelat 9,89 7,77 Myyntisaamiset 2,61 3,11 Muut velat 1,51 1,62 Muut saamiset 4,23 3,51 Siirtovelat 11,79 12,04 Siirtosaamiset 5,48 0,95 Rahoitusarvopaperit 0,21 0,21 Osakkeet ja osuudet 0,21 0,21 Rahat ja pankkisaamiset 1,88 9,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ 188,77 168,10 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 188,77 168,10 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 43,2 52,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 54 41 Kertynyt ylijäämä, 1 000 19 551 25 807 Kertynyt ylijäämä, /asukas 536 717 Lainakanta 31.12., 1 000 75 783 50 574 Lainakanta 31.12., /asukas 2 076 1 406 Lainasaamiset 1 000 9,36 10,41 Asukasmäärä 36 509 35 981