LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat 8 2.1. Talouden kehitysnäkymät 8 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 8 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät 9 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat 2016-2017 11 Talousarvion rakenne ja sitovuus 11 Talousarvion seuranta 11 Tuloslaskelma 12 Rahoituslaskelma 14 Verotulot ja valtionosuudet 15 Toimintakatteen kehitys 16 Rahoitustulot ja menot 17 Lainanotto ja antolainat 17 Henkilöstömenot 19 Käyttötalous 21 Investointiohjelma 24 Kokonaismenot ja tulot 28 Limingan kunnan talouden kehitys 29 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2014 30 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot 30 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v. 2014 30 4.3. Käyttötalous tulosalueittain 35 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 35 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 44 Tekniset palvelut 45 Vaalit 50 Tarkastustoiminta 50 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut 52 5. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 53 2

1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 4 825 5 516 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 720 1,7 3.1 4.7 4.7 8.7 6.3 6.4 5.5 2.1 3.2 2.0 1.4 2.9 1.5 9 820 9 859 2015 2016 2020 10 065 10 320 11 400 10 060 10 251 10 915 Asukasluku 31.12., *) 31.12.2014 arvio Tilastokeskuksen väestöennuste 3

Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3100 asukkaalla eli 48 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin puolet muuttovoittoon ja puolet luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupokseen sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Uusimpana alueena on otettu käyttöön Saunarannan alue kirkonkylän ja Tupoksen välissä. Vuonna 2015 kunnalla on tavoitteena käynnistää kaavoitus Ahtikarin ja Kirkonmäen alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna 2013 0-14 -vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,1 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 19,6 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 8,9 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,4 % ja koko maassa 19,4 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti. 500 400 300 200 100 Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 4

Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2020 0-6 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1643 1737 1921 % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,3 % 16,7 % 16,9 % 7-15 1523 1632 1679 1728 1807 1875 2078 2111 2282 % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 20,6 % 20,3 % 20,0 % % 16-18 344 376 402 420 432 443 466 482 534 % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,7 % 19-29 889 864 835 842 864 839 930 953 1047 % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 30-64 3552 3686 3769 3828 3922 4248 4154 4314 4769 % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 41,3 % 41,5 % 41,8 % % 65-74 364 363 382 405 424 330 433 429 425 % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 4,3 % 4,1 % 3,7 % 75-316 318 335 340 341 210 361 380 422 % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Yhteensä 8576 8861 9037 9164 9432 9577 10065 10406 11400 V. 2015, 2016 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2012 Suomen 7. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 74,0 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 33,0 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 68,5 % ja 28,7 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta 2011. Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna 2011 edellisvuoden 1978 työpaikasta 2025 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 56,2 %, kun se edellisvuonna oli 56,6 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2011 yhteensä 1615, Kempeleessä työssäkäyviä 248 ja Raahessa työssäkäyviä 159. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1177 (32,6 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 403 oululaiselle, 132 kempeleläiselle ja 97 tyrnäväläiselle. Vuonna 2011 9,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,7 % jalostuselinkeinoissa ja 74,4 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). 5

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite 1990 2152 1468 2000 2480 1450 2001 2560 1475 2002 2640 1472 2003 2790 1570 2004 3083 1695 2005 3217 1666 2006 3429 1751 2007 3311 1764 2008 3375 1870 2009 3397 1865 2010 3495 1978 2011 3606 2025* 2012 3676 2015 3880 2200 * v. 2011 viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2013 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 9,7 %. Tammi-lokakuussa 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % ja vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona 9,6 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 10,6 % (v. 2013 8,8 % ja vuoden 2013 alussa 9,4 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 430, joista miehiä 200 ja naisia 230. Pitkäaikaistyöttömiä oli 93 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 68 ja vuoden alussa 76) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 54 (edellisvuonna 43). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2013 koko maan työttömyysaste oli 12,2 % ja Pohjois-Pohjanmaan 14,3 %. Työttömyysaste 31.10. Alle 25-vuotiaat työttömät 31.10. 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0 10 20 30 40 50 60 Pitkäaikaistyöttömät 31.10. 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008. 0 20 40 60 80 100 6

1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2015 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2013 1,2 %. Vuosi oli toinen perättäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymistä lienevät syitä vaimealle talouskehitykselle. Vaikutukset Suomen taloudelle ovat merkittävät, mikäli Ukrainan kriisi pitkittyy. Vuodelle 2015 Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvuksi 1,2 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän vaimeasti, ja kasvuodotukset kohdistuvat viennin piristymiseen. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin pysyvän yhä entisellä tasolla (noin 8,5 %) ja kuluttajahintojen kasvuksi arvioidaan 1,5 prosenttia. (Lähde: Kuntaliitto: Kuntataloustiedote 3/2014; VM Suhdannekatsaus) Taulukko 4. Kansantalouden kehitys. 2011 2012 2013 2014* 2015* BKT, muutos % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Ansiotason muutos, 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy 2014. 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna 2013 kahden heikomman vuoden jälkeen. Vuonna 2013 vuosikate poistoista oli 100 % ja vuonna 2012 71 %. Toimintamenot kasvoivat noin 2,8 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 5,6 %. Vuosi 2013 oli kuitenkin poikkeuksellinen verotulojen kasvun osalta. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, josta ensimmäinen on voimassa 31.12.2015 saakka. Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla on tullut voimaan yleiskorotus 20 euroa 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2015 korotuksen 0,3 % ovat sopijapuolet sopineet käytettäväksi muuan muassa peruspalkkojen tarkistukseen ja jaksotyömääräysten uudistamiseen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat 6,7 %. Vuosi oli poikkeuksellinen verotulojen osalta koko kuntakentässä. Kasvun selittäviä tekijöitä olivat muun muassa tilitysuudistus, jako-osuuksien oikaisut sekä tuloveroprosenttien nostot. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvu tippuu reippaasti vuoteen 2013 verrattuna. Kunnallisverojen kasvuksi Kuntaliitto arvioi kuluvalle vuodelle 1,4 %, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta veroprosenttejaan. Vuoden 2015 kasvuennuste jää 1,2 prosenttiin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Heikko talouskehitys ja valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuodelle ensi vuodelle. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna 2014 19,74 prosenttiin ja nousee vuonna 2015 19,84 prosenttiin. Vuonna 2014 kuntien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 2,3 %. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuk- 8

siin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2015 uudet peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta ovat 296 miljoonaa euroa. Leikkauksesta 108 miljoonaa euroa muodostavat kiinteistöverojen rajojen noston sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuusuudistus leikkaa ennakkolaskelmien mukaan Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvava vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2015 kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jää negatiiviseksi, jolloin kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. Valtionosuusuudistuksen lisäksi toisen suuren muutoksen kuntakenttään tuo sote-uudistus. Sote-uudistus muuttaa palvelurakennetta niin, että jatkossa sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Limingan kunta kuuluu Pohjoiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa voi olla 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. Valtuustoseminaarissa 19.-20.9.2014 valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskei- 9

nen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille 2009-2012. Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi. Valtionosuusuudistus vie Limingan kunnalta valtionosuuksia 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Uudistuksen myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.4.2014 perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015-2018. Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V. 2009-2013 kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 43,9 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 37,5 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä ja pihatyöt saatettiin loppuun syksyllä. Talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja, vaan vuorossa on hengähdystauko suurista investoinneista. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 9,1 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 6,7 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkomenojen kasvua suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin vuoden 2014 tasolla, noin 2.500 e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2015 että suunnitteluvuosina 2016-2017 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviovuosi tuo mukanaan tiettyjä henkilöstövaikutuksia. Yleishallinnossa kesällä 2015 vapautuva kaavoittajan virka jätetään täyttämättä loppuvuodeksi. Tuottavuuden näkökulmasta perusturvapalveluissa siirretään ostopalveluna järjestetty hoitorinki kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä edellyttää viiden määräaikaisen hoitajan toimen perustamista. Hoitotyötä tullaan myös organisoimaan uudelleen. Samalla uudistetaan nimikkeitä jolloin säästetään yksi osastonhoitajan vakanssi. Vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kotihoidossa otetaan käyttöön palveluseteli. Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksen henkilöstövähennykset ovat syksyllä 2014 9 henkilötyövuotta, eli 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkodin työntekijää. Vähennykset tehdään hyödyntämällä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia. Samoin perusopetuksen henkilöstövähennykset ovat 9 henkilötyövuotta. Perusopetuksen luokkakokoja on suurennettu 1.8.2014 alkaen ja tuntikehys on laskettu valtakunnalliseen minimiin (222 t.). Syksyllä 2015 on kuitenkin perustettava kaksi uutta opetusryhmää oppilasmäärän kasvaessa, jolloin nettovähennys on 7 henkilötyövuotta. Nuorisotoimessa on irtisanoutunut yksi nuorisotyöntekijä keväällä 2014. Toimea ei täytetä uudella työntekijällä, vaan nuorisosihteeri siirretään työllisyyssuunnittelijan tehtäviin ja nuorisotoimen suunnittelu- ja hallintotehtäviä vähennetään (-1 htv). Musiikki- ja kansalaisopiston hallintoa ja toimintoja kevennetään siten, että valtionosuus kattaa kustannukset täysimääräisesti. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät on siirretty 1.9.2014 alkaen kirjasto- ja kulttuurijohtajalle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhdistää musiikkiopiston rehtorin tehtävä lukion rehtorin tehtävään (- 1 htv). Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisessä toimessa henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen myötä vapautuvien virkojen täyttämättä jättämisellä (maanmittausteknikko, työmaamestari, puistosuunnittelija) ja yhdistelemällä tehtäviä. Talousarviossa 2015 toimintatulot laskevat 5,3 %, noin 0,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviosta. Lasku johtuu pääasiallisesti kunnan kehittämishankkeiden päättymisestä vuoden 2014 lopussa, sotilasvammalain mukaisten korvausten vähenemisestä sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toimintamenot laskevat 1,4 % (noin 0,8 milj. euroa) ja toimintakate 0,8 % kuluvan vuoden talousarviosta. Verorahoitus laskee 0,7 % (verotulot +1,1 % ja valtionosuudet -2,9 %) vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Verotulojen kasvuun vaikuttaa pääasiallisesti kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,0 milj. euroa, mikä tekee 398 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v. 2016 3,8 milj. euroa ja v. 2017 3,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,0 milj. euroa. 10

Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje kiristää poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Uuden poisto-ohjeen vaikutukset alkavat näkymään täysimääräisesti vuoden 2015 talousarviosta alkaen. Vuonna 2015 poistot ovat yhteensä 4,0 milj. euroa, vuonna 2016 3,8 milj. euroa ja vuonna 2017 3,7 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien lisävastuu työttömyysturvan osalta. Lisävastuu tuo merkittäviä paineita kunnan työllistämistoiminnalle. 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat 2016-2017 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2016-2017. Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2015 aikana. 11

Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 2 205 2 044 2 016 700 2 017 2 077 Maksutuotot 2 410 2 286 2 181 700 2 182 2 182 Tuet ja avustukset 1 123 1 081 828 500 810 810 Muut tuotot 2 148 1 668 1 677 900 1 678 1 678 Toimintatulot yhteensä 7 885 7 078 6 704 800 6 686 6 746 Toimintamenot Henkilöstömenot -28 050-28 393-27 571 500-27 226-26 976 Palvelujen ostot -18 370-17 726-17 385 200-17 370-17 370 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 614-3 673-3 459 300-3 459-3 202 Avustukset -3 022-3 453-4 018 200-3 993-3 968 Muut toimintamenot -777-658 -717 600-718 -718 Toimintamenot yhteensä -53 833-53 902-53 151 800-52 767-52 235 Toimintakate -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Verotulot 28 315 27 885 28 200 000 28 530 28 830 Valtionosuudet 24 213 24 264 22 992 000 22 192 21 392 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 6 2 4 000 4 4 Muut rahoitustulot 423 24 24 000 24 24 Korkomenot -211-646 -762 000-835 -912 Muut rahoitusmenot -0-4 -5 000-5 -5 Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 037-4 143-4 004 600-3 825-3 710 Tilikauden tulos 3 762 558 1 400 5 135 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 Tilikauden yli-/alijäämä 964 558 1 400 5 135 Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 13,1 12,6 12,7 12,9 Vuosikate/poistot, % 223,9 113,5 100,0 100,1 103,6 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 68,8 58,8 222,6 105,8 104,2 Vuosikate e/asukas 710 472 398 371 367 Kertynyt ylijäämä 7 433 7 153 7 154 7 159 7 294 Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 440 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300-400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 12

Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina 2013-2017 vuosikate on keskimäärin 125,2 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien määrä vähenee merkittävästi talousarviovuonna. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta e 2016 Ts 2017 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 7 082 6 812 6 969 400 6 969 7 029 Maksutuotot 2 410 2 286 2 181 700 2 182 2 182 Tuet ja avustukset 1 123 1 081 828 500 810 810 Muut tuotot 5 093 5 333 5 599 100 5 599 5 589 Toimintatulot yhteensä 15 707 15 512 15 578 700 15 560 15 610 Toimintamenot Henkilöstömenot -28 050-28 393-27 571 500-27 226-26 970 Palvelujen ostot -21 947-21 312-21 004 300-20 989-20 987 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 614-3 673-3 459 300-3 459-3 200 Avustukset -3 022-3 453-4 018 200-3 993-3 968 Muut toimintamenot -5 022-5 506-5 972 400-5 972-5 972 Toimintamenot yhteensä -61 655-62 336-62 025 700-61 641-61 098 Toimintakate -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Verotulot 28 315 27 885 28 200 000 28 530 28 830 Valtionosuudet 24 213 24 264 22 992 000 22 192 21 392 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 6 2 4 000 4 4 Muut rahoitustulot 423 24 24 000 24 24 Korkomenot -211-646 -762 000-835 -912 Muut rahoitusmenot -0-4 -5 000-5 -5 Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 037-4 143-4 004 600-3 825-3 710 Tilikauden tulos 3 762 558 1 400 5 135 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 Tilikauden yli-/alijäämä 965 558 1 400 5 135 Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 13

Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta e 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Tulorahoituksen korjauserät -547-875 -352 500-353 -353 Investointien rahavirta Investointimenot -9 885-7 995-1 800 000-3 620-3 690 Rahoitusosuudet investointeihin 403 350 150 000 1 150 700 Pysyvien vastaavien hyödyk- 936 475 477 500 478 478 keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -2 294-3 344 2 481 000 1 485 980 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -923 0 0 0 0 Antolainasaamisten väh. 815 5 5 000 5 5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 9 000 3 500 000 4 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. -2 218-5 468-3 639 000-3 761-3 355 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 380 192 2 347 000 1 729 1 630 Rahavarat 31.12. 3 598 1 556 3 903 5 632 7 261 Rahavarat 1.1. 1 316 3 598 1 556 3 903 5 632 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran -9 637-16 015-13 534-12 049-11 070 kertymä Lainanhoitokate 2,9 0,9 1,1 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv 20 21 22 23 24 Investointien tulorahoitusprosentti 71,7 61,5 242,8 155,0 128,6 *v. 2013 tilinpäätös, 2014-2015 talousarvio ja 2016-2017 taloussuunnitelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä paranee vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./Kassasta maksut varainhoitovuonna). 14

Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, 2 012 2 013 2 014 2 015 Muutos Kunnan tulovero 22 926 26 962 26 565 26 570 0,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta 419 480 470 490 4,3 % Kiinteistövero 817 874 850 1 140 34,1 % Verotulot yhteensä 24 162 28 315 27 885 28 200 1,1 % Valtionosuudet, 2012 2013 2014 2015 Muutos Verotulojen tasaus 4 806 5 184 4 719 6 389 35,4 % Peruspalveluiden valtionosuus 20 171 20 331 20 348 15 633-23,2 % Järjestelmämuutoksen tasaus -237-237 -237 2123-995,8 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo -1 192-1 064-1 153-1 153 0,0 % Valtionosuudet yhteensä 23 548 24 214 23 677 22 992-2,9 % * 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015 talousarvio Lokakuussa 2014 valmistuneen vuoden 2013 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 9,8 % (koko maan 3,9 %). Maksuunpanon mukainen tilitys oli marraskuussa ennätyksellisen suuri -2,6 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (-1,6 milj. euroa). Vuonna 2014 kunnallisveroja kertyy noin 1,5 % vähemmän kuin vuonna 2013. Muutokseen vaikuttanee pääasiallisesti poikkeuksellinen vertailuvuosi 2013, jolloin toteutettiin muuan muassa tilitysuudistus. Vuonna 2015 tuloveron ei arvioida juurikaan kasvavan johtuen asukasluvun kasvun hidastumisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2014 1,1 %, mistä pääosa juontaa juurensa kiinteistöveroprosenttien nostosta maan keskiarvoihin. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu laskevan 0,7 % valtionosuusleikkausten vuoksi. Limingan tuloveroprosentti on vuonna 2015 20,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2015 19,84 (muutos 0,10 % -yksikköä). Osana talouden tasapainottamisohjelmaa on päätetty, että tuloveroprosenttia nostetaan suunnitteluvuosina 2016-2017 0,25 prosenttiyksikköä/vuosi. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2015 98 kuntaa. Yksikään kunta ei laske tuloveroprosenttiaan. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulee voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa on noin 40 tuhatta euroa. Ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuvat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit on päätetty nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotus tuo kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 %. Uutena veroprosenttina määrättiin voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat yleinen kiinteistöveroprosentti 0,99, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,46 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,07 %. 15

Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit 2015. Liminka % K-a % Vakituinen 0,43 0,46 Muu kuin vakituinen 1,03 1,07 Yleinen 0,94 0,99 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Voimalaitokset 2,85 Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Leikkaukset jatkuvat Limingan kunnan osalta 1.1.2015 voimaan astuvassa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna neljälle vuodelle. Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Valtionosuuksien on arvioitu laskevan vuodesta 2014 2,9 %. Kuvio 1. Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna sekä toimintakate että verorahoitus pienenee kuluvasta vuodesta, mutta verorahoitus vähenee 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin toimintakate. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintakate. 38 780 41 533 44 086 45 948 46 824 46 447 Verorahoitus, 45 038 46 418 47 710 52 529 51 562 51 192 Toimintakatteen muutos, % 3,6 % 7,1 % 6,1 % 4,2 % 1,9 % -0,8 % Verorahoituksen muutos, % 6,5 % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,8 % -0,7 % *2010-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio 16

Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, 1.000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 e Korkotulot 8 6 4 4 4 4 Muut rahoitustulot 73 423 36 24 24 24 Korkomenot -315-211 -255-762 -835-912 Muut rahoitusmenot -16-0,1-3 -5-5 -5 Yhteensä -250 217,9-218 -739-812 -889 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015-17 suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2014 lopussa lainaa yhteensä noin 25 milj. euroa. Vuonna 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa, sillä vuoden 2013 rahoitustarve hoidettiin kokonaan lyhytaikaisella rahoituksella ja vuonna 2014 erääntyi normaalien lainanlyhennysten lisäksi 2,0 milj. euron kertalyhenteinen laina. Taloussuunnitelmaan sisältyy 9,1 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2015 suunnitelmavuosina 2016 ja 2017 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainojen ja korkomenojen osalta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2017 0,9 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2015 vanhoja lainoja yhteensä 3,6 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2015 lopussa 24,6 milj. euroa, 2.445 euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lainanotto, 1000 e 4 000 8 921 3 497 5 000 7 500 3 500 4 000 4 000 Lainojen lyh., 1000 e 1 449 1 949 2 218 2 218 5 468 3 639 3 761 3 355 Lainamäärä, 1000 e 11 760 18 732 20 011 22 720 24 752 24 613 24 852 25 497 Lainamäärä e/as 1 301 2 044 2 122 2 372 2 547 2 445 2 408 2 434 Lainojen korot, 1000 e 194 305 315 211 255 762 835 912 Lainojen hoitokust., e/as 182 246 269 254 589 437 445 407 2010-2013 tp-tietoja, 2014 tilinpäätösarvio ja 2015-17 suunnitelmatietoja 17

2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nettonvestoinnit Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 15000 12000 10000 10000 8000 6000 5000 4000 2000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as 1400 3000 1200 2500 1000 2000 800 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosikate Lainojen lyh. 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3,0 Verorahoituksen ja toimintakatteen muutos %, Verorahoitus Toimintakate 300 Investointien tulorahoitus-% 1000 Lainojen korot, 1000 e 250 800 200 600 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18

Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v. 2012-2015 2012 2013 2014 2015 Muutos 2014-15 Palkat 22 469 22 436 22 332 21 723-2,73 % Sosiaalikulut 5 858 5 952 6 061 5 848-3,51 % Henk.korvaukset 400 338 Henkilöstökulut yhteensä 27 928 28 050 28 393 27 572-2,89 % Henkilöstökulut e/asukas 2 961 2 929 2 921 2 739-6,22 % v. 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014-2015 talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna 2015. Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2014-15 Yleishallinto 700 215 914-12,59 % Perusturvapalvelut 6 282 1 808 8 090-0,03 % Sivistyspalvelut 11 867 2 960 14 827-3,78 % Tekniset- ja tukipalvelut 2 508 708 3 216-5,28 % Muut tulosalueet 366 158 524 17,56 % Yhteensä 21 723 5 848 27 572-2,89 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja muutokset tulosalueittain v. 2014-15. Henkilöstö 31.12.2013 Lkm % Muutos Muutos 2014 2015 Hallinto-osasto 21 3,1 0-1 Perusturvaosasto 205 27,4 0 4 Sivistysosasto 396 53,9-18 0 Tekninen osasto 104 15,6 6-5 Yhteensä 726 100,0-12 -2 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa kesällä 2015 vapautuvan kaavoittajan viran täyttämättä jättäminen loppuvuodeksi (1/2 htv) toimistosihteeriresurssin siirtäminen perusturvan puolelle (1/2 htv) Perusturvapalveluissa perustetaan 5 hoitajan määräaikaista tointa 1.1. 31.12.2015 lakkautetaan yksi osastonhoitajan virka lakkautetaan vuoden 2015 aikana maksimissaan 3,4 hoitajan vakanssia 19

Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuspalvelut -9 htv syksy 2014, 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkotityöntekijää perusopetus -9 htv syksy 2014, +2 htv syksy 2015 nuorisotoimi -1 htv, nuorisosihteeri työllisyyssuunnitteluun kansalaisopiston rehtorin tehtävien siirto kirjasto- ja kulttuuritoimen johtajalle, syksy 2014 musiikkiopisto, selvitetään mahdollisuutta yhdistää rehtorin tehtävät lukion rehtorin tehtävään (-1 htv) o Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisissä palveluissa työmaamestari -0,5 htv puistosuunnittelija -0,5 htv mittausteknikko -1 htv Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 20