LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat 8 2.1. Talouden kehitysnäkymät 8 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 8 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät 9 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat 2016-2017 11 Talousarvion rakenne ja sitovuus 11 Talousarvion seuranta 11 Tuloslaskelma 12 Rahoituslaskelma 14 Verotulot ja valtionosuudet 15 Toimintakatteen kehitys 16 Rahoitustulot ja menot 17 Lainanotto ja antolainat 17 Henkilöstömenot 19 Käyttötalous 21 Investointiohjelma 24 Kokonaismenot ja tulot 28 Limingan kunnan talouden kehitys 29 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2014 30 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot 30 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v. 2014 30 4.3. Käyttötalous tulosalueittain 35 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 35 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 44 Tekniset palvelut 45 Vaalit 50 Tarkastustoiminta 50 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut 52 5. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 53 2

1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 4 825 5 516 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 720 1,7 3.1 4.7 4.7 8.7 6.3 6.4 5.5 2.1 3.2 2.0 1.4 2.9 1.5 9 820 9 859 2015 2016 2020 10 065 10 320 11 400 10 060 10 251 10 915 Asukasluku 31.12., *) 31.12.2014 arvio Tilastokeskuksen väestöennuste 3

Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3100 asukkaalla eli 48 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin puolet muuttovoittoon ja puolet luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupokseen sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Uusimpana alueena on otettu käyttöön Saunarannan alue kirkonkylän ja Tupoksen välissä. Vuonna 2015 kunnalla on tavoitteena käynnistää kaavoitus Ahtikarin ja Kirkonmäen alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna 2013 0-14 -vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,1 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 19,6 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 8,9 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,4 % ja koko maassa 19,4 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti. 500 400 300 200 100 Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 4

Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2020 0-6 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1643 1737 1921 % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,3 % 16,7 % 16,9 % 7-15 1523 1632 1679 1728 1807 1875 2078 2111 2282 % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 20,6 % 20,3 % 20,0 % % 16-18 344 376 402 420 432 443 466 482 534 % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,7 % 19-29 889 864 835 842 864 839 930 953 1047 % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 30-64 3552 3686 3769 3828 3922 4248 4154 4314 4769 % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 41,3 % 41,5 % 41,8 % % 65-74 364 363 382 405 424 330 433 429 425 % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 4,3 % 4,1 % 3,7 % 75-316 318 335 340 341 210 361 380 422 % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Yhteensä 8576 8861 9037 9164 9432 9577 10065 10406 11400 V. 2015, 2016 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2012 Suomen 7. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 74,0 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 33,0 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 68,5 % ja 28,7 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta 2011. Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna 2011 edellisvuoden 1978 työpaikasta 2025 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 56,2 %, kun se edellisvuonna oli 56,6 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2011 yhteensä 1615, Kempeleessä työssäkäyviä 248 ja Raahessa työssäkäyviä 159. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1177 (32,6 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 403 oululaiselle, 132 kempeleläiselle ja 97 tyrnäväläiselle. Vuonna 2011 9,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,7 % jalostuselinkeinoissa ja 74,4 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). 5

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite 1990 2152 1468 2000 2480 1450 2001 2560 1475 2002 2640 1472 2003 2790 1570 2004 3083 1695 2005 3217 1666 2006 3429 1751 2007 3311 1764 2008 3375 1870 2009 3397 1865 2010 3495 1978 2011 3606 2025* 2012 3676 2015 3880 2200 * v. 2011 viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2013 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 9,7 %. Tammi-lokakuussa 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % ja vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona 9,6 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 10,6 % (v. 2013 8,8 % ja vuoden 2013 alussa 9,4 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 430, joista miehiä 200 ja naisia 230. Pitkäaikaistyöttömiä oli 93 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 68 ja vuoden alussa 76) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 54 (edellisvuonna 43). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2013 koko maan työttömyysaste oli 12,2 % ja Pohjois-Pohjanmaan 14,3 %. Työttömyysaste 31.10. Alle 25-vuotiaat työttömät 31.10. 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0 10 20 30 40 50 60 Pitkäaikaistyöttömät 31.10. 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008. 0 20 40 60 80 100 6

1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2015 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2013 1,2 %. Vuosi oli toinen perättäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymistä lienevät syitä vaimealle talouskehitykselle. Vaikutukset Suomen taloudelle ovat merkittävät, mikäli Ukrainan kriisi pitkittyy. Vuodelle 2015 Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvuksi 1,2 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän vaimeasti, ja kasvuodotukset kohdistuvat viennin piristymiseen. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin pysyvän yhä entisellä tasolla (noin 8,5 %) ja kuluttajahintojen kasvuksi arvioidaan 1,5 prosenttia. (Lähde: Kuntaliitto: Kuntataloustiedote 3/2014; VM Suhdannekatsaus) Taulukko 4. Kansantalouden kehitys. 2011 2012 2013 2014* 2015* BKT, muutos % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Ansiotason muutos, 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy 2014. 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna 2013 kahden heikomman vuoden jälkeen. Vuonna 2013 vuosikate poistoista oli 100 % ja vuonna 2012 71 %. Toimintamenot kasvoivat noin 2,8 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 5,6 %. Vuosi 2013 oli kuitenkin poikkeuksellinen verotulojen kasvun osalta. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, josta ensimmäinen on voimassa 31.12.2015 saakka. Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla on tullut voimaan yleiskorotus 20 euroa 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2015 korotuksen 0,3 % ovat sopijapuolet sopineet käytettäväksi muuan muassa peruspalkkojen tarkistukseen ja jaksotyömääräysten uudistamiseen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat 6,7 %. Vuosi oli poikkeuksellinen verotulojen osalta koko kuntakentässä. Kasvun selittäviä tekijöitä olivat muun muassa tilitysuudistus, jako-osuuksien oikaisut sekä tuloveroprosenttien nostot. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvu tippuu reippaasti vuoteen 2013 verrattuna. Kunnallisverojen kasvuksi Kuntaliitto arvioi kuluvalle vuodelle 1,4 %, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta veroprosenttejaan. Vuoden 2015 kasvuennuste jää 1,2 prosenttiin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Heikko talouskehitys ja valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuodelle ensi vuodelle. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna 2014 19,74 prosenttiin ja nousee vuonna 2015 19,84 prosenttiin. Vuonna 2014 kuntien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 2,3 %. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuk- 8

siin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2015 uudet peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta ovat 296 miljoonaa euroa. Leikkauksesta 108 miljoonaa euroa muodostavat kiinteistöverojen rajojen noston sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuusuudistus leikkaa ennakkolaskelmien mukaan Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvava vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2015 kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jää negatiiviseksi, jolloin kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. Valtionosuusuudistuksen lisäksi toisen suuren muutoksen kuntakenttään tuo sote-uudistus. Sote-uudistus muuttaa palvelurakennetta niin, että jatkossa sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Limingan kunta kuuluu Pohjoiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa voi olla 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. Valtuustoseminaarissa 19.-20.9.2014 valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskei- 9

nen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille 2009-2012. Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi. Valtionosuusuudistus vie Limingan kunnalta valtionosuuksia 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Uudistuksen myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.4.2014 perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015-2018. Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V. 2009-2013 kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 43,9 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 37,5 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä ja pihatyöt saatettiin loppuun syksyllä. Talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja, vaan vuorossa on hengähdystauko suurista investoinneista. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 9,1 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 6,7 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkomenojen kasvua suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin vuoden 2014 tasolla, noin 2.500 e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2015 että suunnitteluvuosina 2016-2017 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviovuosi tuo mukanaan tiettyjä henkilöstövaikutuksia. Yleishallinnossa kesällä 2015 vapautuva kaavoittajan virka jätetään täyttämättä loppuvuodeksi. Tuottavuuden näkökulmasta perusturvapalveluissa siirretään ostopalveluna järjestetty hoitorinki kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä edellyttää viiden määräaikaisen hoitajan toimen perustamista. Hoitotyötä tullaan myös organisoimaan uudelleen. Samalla uudistetaan nimikkeitä jolloin säästetään yksi osastonhoitajan vakanssi. Vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kotihoidossa otetaan käyttöön palveluseteli. Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksen henkilöstövähennykset ovat syksyllä 2014 9 henkilötyövuotta, eli 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkodin työntekijää. Vähennykset tehdään hyödyntämällä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia. Samoin perusopetuksen henkilöstövähennykset ovat 9 henkilötyövuotta. Perusopetuksen luokkakokoja on suurennettu 1.8.2014 alkaen ja tuntikehys on laskettu valtakunnalliseen minimiin (222 t.). Syksyllä 2015 on kuitenkin perustettava kaksi uutta opetusryhmää oppilasmäärän kasvaessa, jolloin nettovähennys on 7 henkilötyövuotta. Nuorisotoimessa on irtisanoutunut yksi nuorisotyöntekijä keväällä 2014. Toimea ei täytetä uudella työntekijällä, vaan nuorisosihteeri siirretään työllisyyssuunnittelijan tehtäviin ja nuorisotoimen suunnittelu- ja hallintotehtäviä vähennetään (-1 htv). Musiikki- ja kansalaisopiston hallintoa ja toimintoja kevennetään siten, että valtionosuus kattaa kustannukset täysimääräisesti. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät on siirretty 1.9.2014 alkaen kirjasto- ja kulttuurijohtajalle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhdistää musiikkiopiston rehtorin tehtävä lukion rehtorin tehtävään (- 1 htv). Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisessä toimessa henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen myötä vapautuvien virkojen täyttämättä jättämisellä (maanmittausteknikko, työmaamestari, puistosuunnittelija) ja yhdistelemällä tehtäviä. Talousarviossa 2015 toimintatulot laskevat 5,3 %, noin 0,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviosta. Lasku johtuu pääasiallisesti kunnan kehittämishankkeiden päättymisestä vuoden 2014 lopussa, sotilasvammalain mukaisten korvausten vähenemisestä sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toimintamenot laskevat 1,4 % (noin 0,8 milj. euroa) ja toimintakate 0,8 % kuluvan vuoden talousarviosta. Verorahoitus laskee 0,7 % (verotulot +1,1 % ja valtionosuudet -2,9 %) vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Verotulojen kasvuun vaikuttaa pääasiallisesti kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,0 milj. euroa, mikä tekee 398 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v. 2016 3,8 milj. euroa ja v. 2017 3,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,0 milj. euroa. 10

Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje kiristää poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Uuden poisto-ohjeen vaikutukset alkavat näkymään täysimääräisesti vuoden 2015 talousarviosta alkaen. Vuonna 2015 poistot ovat yhteensä 4,0 milj. euroa, vuonna 2016 3,8 milj. euroa ja vuonna 2017 3,7 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien lisävastuu työttömyysturvan osalta. Lisävastuu tuo merkittäviä paineita kunnan työllistämistoiminnalle. 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat 2016-2017 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2016-2017. Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2015 aikana. 11

Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 2 205 2 044 2 016 700 2 017 2 077 Maksutuotot 2 410 2 286 2 181 700 2 182 2 182 Tuet ja avustukset 1 123 1 081 828 500 810 810 Muut tuotot 2 148 1 668 1 677 900 1 678 1 678 Toimintatulot yhteensä 7 885 7 078 6 704 800 6 686 6 746 Toimintamenot Henkilöstömenot -28 050-28 393-27 571 500-27 226-26 976 Palvelujen ostot -18 370-17 726-17 385 200-17 370-17 370 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 614-3 673-3 459 300-3 459-3 202 Avustukset -3 022-3 453-4 018 200-3 993-3 968 Muut toimintamenot -777-658 -717 600-718 -718 Toimintamenot yhteensä -53 833-53 902-53 151 800-52 767-52 235 Toimintakate -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Verotulot 28 315 27 885 28 200 000 28 530 28 830 Valtionosuudet 24 213 24 264 22 992 000 22 192 21 392 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 6 2 4 000 4 4 Muut rahoitustulot 423 24 24 000 24 24 Korkomenot -211-646 -762 000-835 -912 Muut rahoitusmenot -0-4 -5 000-5 -5 Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 037-4 143-4 004 600-3 825-3 710 Tilikauden tulos 3 762 558 1 400 5 135 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 Tilikauden yli-/alijäämä 964 558 1 400 5 135 Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 13,1 12,6 12,7 12,9 Vuosikate/poistot, % 223,9 113,5 100,0 100,1 103,6 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 68,8 58,8 222,6 105,8 104,2 Vuosikate e/asukas 710 472 398 371 367 Kertynyt ylijäämä 7 433 7 153 7 154 7 159 7 294 Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 440 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300-400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 12

Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina 2013-2017 vuosikate on keskimäärin 125,2 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien määrä vähenee merkittävästi talousarviovuonna. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta e 2016 Ts 2017 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 7 082 6 812 6 969 400 6 969 7 029 Maksutuotot 2 410 2 286 2 181 700 2 182 2 182 Tuet ja avustukset 1 123 1 081 828 500 810 810 Muut tuotot 5 093 5 333 5 599 100 5 599 5 589 Toimintatulot yhteensä 15 707 15 512 15 578 700 15 560 15 610 Toimintamenot Henkilöstömenot -28 050-28 393-27 571 500-27 226-26 970 Palvelujen ostot -21 947-21 312-21 004 300-20 989-20 987 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 614-3 673-3 459 300-3 459-3 200 Avustukset -3 022-3 453-4 018 200-3 993-3 968 Muut toimintamenot -5 022-5 506-5 972 400-5 972-5 972 Toimintamenot yhteensä -61 655-62 336-62 025 700-61 641-61 098 Toimintakate -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Verotulot 28 315 27 885 28 200 000 28 530 28 830 Valtionosuudet 24 213 24 264 22 992 000 22 192 21 392 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 6 2 4 000 4 4 Muut rahoitustulot 423 24 24 000 24 24 Korkomenot -211-646 -762 000-835 -912 Muut rahoitusmenot -0-4 -5 000-5 -5 Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 037-4 143-4 004 600-3 825-3 710 Tilikauden tulos 3 762 558 1 400 5 135 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 Tilikauden yli-/alijäämä 965 558 1 400 5 135 Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 13

Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta e 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 799 4 701 4 006 000 3 830 3 845 Tulorahoituksen korjauserät -547-875 -352 500-353 -353 Investointien rahavirta Investointimenot -9 885-7 995-1 800 000-3 620-3 690 Rahoitusosuudet investointeihin 403 350 150 000 1 150 700 Pysyvien vastaavien hyödyk- 936 475 477 500 478 478 keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -2 294-3 344 2 481 000 1 485 980 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -923 0 0 0 0 Antolainasaamisten väh. 815 5 5 000 5 5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 9 000 3 500 000 4 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. -2 218-5 468-3 639 000-3 761-3 355 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 380 192 2 347 000 1 729 1 630 Rahavarat 31.12. 3 598 1 556 3 903 5 632 7 261 Rahavarat 1.1. 1 316 3 598 1 556 3 903 5 632 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran -9 637-16 015-13 534-12 049-11 070 kertymä Lainanhoitokate 2,9 0,9 1,1 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv 20 21 22 23 24 Investointien tulorahoitusprosentti 71,7 61,5 242,8 155,0 128,6 *v. 2013 tilinpäätös, 2014-2015 talousarvio ja 2016-2017 taloussuunnitelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä paranee vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./Kassasta maksut varainhoitovuonna). 14

Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, 2 012 2 013 2 014 2 015 Muutos Kunnan tulovero 22 926 26 962 26 565 26 570 0,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta 419 480 470 490 4,3 % Kiinteistövero 817 874 850 1 140 34,1 % Verotulot yhteensä 24 162 28 315 27 885 28 200 1,1 % Valtionosuudet, 2012 2013 2014 2015 Muutos Verotulojen tasaus 4 806 5 184 4 719 6 389 35,4 % Peruspalveluiden valtionosuus 20 171 20 331 20 348 15 633-23,2 % Järjestelmämuutoksen tasaus -237-237 -237 2123-995,8 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo -1 192-1 064-1 153-1 153 0,0 % Valtionosuudet yhteensä 23 548 24 214 23 677 22 992-2,9 % * 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015 talousarvio Lokakuussa 2014 valmistuneen vuoden 2013 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 9,8 % (koko maan 3,9 %). Maksuunpanon mukainen tilitys oli marraskuussa ennätyksellisen suuri -2,6 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (-1,6 milj. euroa). Vuonna 2014 kunnallisveroja kertyy noin 1,5 % vähemmän kuin vuonna 2013. Muutokseen vaikuttanee pääasiallisesti poikkeuksellinen vertailuvuosi 2013, jolloin toteutettiin muuan muassa tilitysuudistus. Vuonna 2015 tuloveron ei arvioida juurikaan kasvavan johtuen asukasluvun kasvun hidastumisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2014 1,1 %, mistä pääosa juontaa juurensa kiinteistöveroprosenttien nostosta maan keskiarvoihin. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu laskevan 0,7 % valtionosuusleikkausten vuoksi. Limingan tuloveroprosentti on vuonna 2015 20,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2015 19,84 (muutos 0,10 % -yksikköä). Osana talouden tasapainottamisohjelmaa on päätetty, että tuloveroprosenttia nostetaan suunnitteluvuosina 2016-2017 0,25 prosenttiyksikköä/vuosi. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2015 98 kuntaa. Yksikään kunta ei laske tuloveroprosenttiaan. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulee voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa on noin 40 tuhatta euroa. Ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuvat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit on päätetty nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotus tuo kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 %. Uutena veroprosenttina määrättiin voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat yleinen kiinteistöveroprosentti 0,99, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,46 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,07 %. 15

Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit 2015. Liminka % K-a % Vakituinen 0,43 0,46 Muu kuin vakituinen 1,03 1,07 Yleinen 0,94 0,99 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Voimalaitokset 2,85 Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Leikkaukset jatkuvat Limingan kunnan osalta 1.1.2015 voimaan astuvassa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna neljälle vuodelle. Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Valtionosuuksien on arvioitu laskevan vuodesta 2014 2,9 %. Kuvio 1. Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna sekä toimintakate että verorahoitus pienenee kuluvasta vuodesta, mutta verorahoitus vähenee 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin toimintakate. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintakate. 38 780 41 533 44 086 45 948 46 824 46 447 Verorahoitus, 45 038 46 418 47 710 52 529 51 562 51 192 Toimintakatteen muutos, % 3,6 % 7,1 % 6,1 % 4,2 % 1,9 % -0,8 % Verorahoituksen muutos, % 6,5 % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,8 % -0,7 % *2010-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio 16

Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, 1.000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 e Korkotulot 8 6 4 4 4 4 Muut rahoitustulot 73 423 36 24 24 24 Korkomenot -315-211 -255-762 -835-912 Muut rahoitusmenot -16-0,1-3 -5-5 -5 Yhteensä -250 217,9-218 -739-812 -889 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015-17 suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2014 lopussa lainaa yhteensä noin 25 milj. euroa. Vuonna 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa, sillä vuoden 2013 rahoitustarve hoidettiin kokonaan lyhytaikaisella rahoituksella ja vuonna 2014 erääntyi normaalien lainanlyhennysten lisäksi 2,0 milj. euron kertalyhenteinen laina. Taloussuunnitelmaan sisältyy 9,1 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2015 suunnitelmavuosina 2016 ja 2017 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainojen ja korkomenojen osalta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2017 0,9 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2015 vanhoja lainoja yhteensä 3,6 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2015 lopussa 24,6 milj. euroa, 2.445 euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lainanotto, 1000 e 4 000 8 921 3 497 5 000 7 500 3 500 4 000 4 000 Lainojen lyh., 1000 e 1 449 1 949 2 218 2 218 5 468 3 639 3 761 3 355 Lainamäärä, 1000 e 11 760 18 732 20 011 22 720 24 752 24 613 24 852 25 497 Lainamäärä e/as 1 301 2 044 2 122 2 372 2 547 2 445 2 408 2 434 Lainojen korot, 1000 e 194 305 315 211 255 762 835 912 Lainojen hoitokust., e/as 182 246 269 254 589 437 445 407 2010-2013 tp-tietoja, 2014 tilinpäätösarvio ja 2015-17 suunnitelmatietoja 17

2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nettonvestoinnit Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 15000 12000 10000 10000 8000 6000 5000 4000 2000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as 1400 3000 1200 2500 1000 2000 800 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosikate Lainojen lyh. 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3,0 Verorahoituksen ja toimintakatteen muutos %, Verorahoitus Toimintakate 300 Investointien tulorahoitus-% 1000 Lainojen korot, 1000 e 250 800 200 600 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18

Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v. 2012-2015 2012 2013 2014 2015 Muutos 2014-15 Palkat 22 469 22 436 22 332 21 723-2,73 % Sosiaalikulut 5 858 5 952 6 061 5 848-3,51 % Henk.korvaukset 400 338 Henkilöstökulut yhteensä 27 928 28 050 28 393 27 572-2,89 % Henkilöstökulut e/asukas 2 961 2 929 2 921 2 739-6,22 % v. 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014-2015 talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna 2015. Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2014-15 Yleishallinto 700 215 914-12,59 % Perusturvapalvelut 6 282 1 808 8 090-0,03 % Sivistyspalvelut 11 867 2 960 14 827-3,78 % Tekniset- ja tukipalvelut 2 508 708 3 216-5,28 % Muut tulosalueet 366 158 524 17,56 % Yhteensä 21 723 5 848 27 572-2,89 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja muutokset tulosalueittain v. 2014-15. Henkilöstö 31.12.2013 Lkm % Muutos Muutos 2014 2015 Hallinto-osasto 21 3,1 0-1 Perusturvaosasto 205 27,4 0 4 Sivistysosasto 396 53,9-18 0 Tekninen osasto 104 15,6 6-5 Yhteensä 726 100,0-12 -2 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa kesällä 2015 vapautuvan kaavoittajan viran täyttämättä jättäminen loppuvuodeksi (1/2 htv) toimistosihteeriresurssin siirtäminen perusturvan puolelle (1/2 htv) Perusturvapalveluissa perustetaan 5 hoitajan määräaikaista tointa 1.1. 31.12.2015 lakkautetaan yksi osastonhoitajan virka lakkautetaan vuoden 2015 aikana maksimissaan 3,4 hoitajan vakanssia 19

Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuspalvelut -9 htv syksy 2014, 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkotityöntekijää perusopetus -9 htv syksy 2014, +2 htv syksy 2015 nuorisotoimi -1 htv, nuorisosihteeri työllisyyssuunnitteluun kansalaisopiston rehtorin tehtävien siirto kirjasto- ja kulttuuritoimen johtajalle, syksy 2014 musiikkiopisto, selvitetään mahdollisuutta yhdistää rehtorin tehtävät lukion rehtorin tehtävään (-1 htv) o Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisissä palveluissa työmaamestari -0,5 htv puistosuunnittelija -0,5 htv mittausteknikko -1 htv Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 20

Käyttötalous Tulosalue Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 e Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot 403 349 158 000 158 158 menot -3 722-3 785-3 601 000-3 542-3 542 toimintakate, ulkoiset -3 318-3 435-3 443 000-3 384-3 384 toimintakate ulkoiset + sisäiset -2 686-2 816-2 768 600-2 710-2 710 Sisäiset erät vuokrat (menot) -61-58 -74 800-75 -75 it-palvelut (menot) -42-47 -43 900-44 -44 hallintopalvelut (tulot) 176 176 176 000 176 176 it-palvelut (tulot) 560 549 617 100 617 617 netto 632 619 674 400 674 674 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -32-20 -79 100-99 -80 hallintopalvelut (menot) -74-59 -53 600-54 -54 hallintopalvelut (tulot) 872 751 697 100 697 697 yhteensä 766 672 564 400 545 564 Perusturvapalvelut tulot 3 192 3 011 2 816 800 2 817 2 817 menot -23 562-23 153-22 793 700-22 506-22 231 toimintakate, ulkoiset -20 370-20 141-19 976 900-19 689-19 414 toimintakate ulkoiset + sisäiset -21 664-21 445-21 783 700-21 496-21 221 Sisäiset erät vuokrat -704-725 -1 173 100-1173 -1173 ruokahuoltopalvelut -415-406 -419 400-419 -419 it-palvelut -175-173 -214 300-214 -214 yhteensä -1294-1 304-1 806 800-1 807-1 807 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -64-66 -168 000-120 -102 hallintopalvelut -251-203 -198 500-199 -199 yhteensä -315-243 -366 500-318 -300 21

Tulosalue Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Sivistyspalvelut tulot 1 679 1 486 1 397 900 1 398 1 398 menot -18 904-19 317-19 211 900-19 212-19 212 toimintakate, ulkoiset -17 225-17 831-17 814 000-17 814-17 814 toimintakate ulkoiset + sisäiset -22 775-23 142-23 106 700-23 107-23 107 Sisäiset erät vuokrat -3 297-3 123-3 122 200-3 122-3 122 ruokahuoltopalvelut -1 493-1 484-1 475 000-1 475-1 475 hallintopalvelut -175,5-176 -176 000-176 -176 it-palvelut -308-287 -316 400-316 -316 liikuntapalvelut -277-241 -203 100-203 -203 yhteensä -5 550-5 311-5 292 700-5 293-5 293 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -275-263 -242 000-194 -99 hallintopalvelut -384-364 -328 300-328 -328 yhteensä -659-618 -570 300-522 -427 Tekniset palvelut tulot 2 589 2 070 2 160 600 2 161 2 221 menot -7 406-7 133-6 997 600-6 998-6 741 toimintakate, ulkoiset -4 817-5 063-4 837 000-4 837-4 520 toimintakate ulkoiset + sisäiset 1 395 933 1 591 300 1 591 1 908 Sisäiset erät it-palvelut -35-41 -42 500-43 -43 vuokrat (menot) -183-176 -170 400-170 -170 ruokahuoltopalvelut (menot) -592-659 -658 900-659 -659 kuljetuspalvelut (menot) -65-71 -69 600-70 -70 vuokrat (tulot) 2946 2 782 3 210 100 3 210 3 210 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2500 2 549 2 553 300 2 553 2 553 puhdistuspalvelut (tulot) 1171 1 111 1 145 000 1 145 1 145 kuljetuspalvelut (tulot) 65 71 69 600 70 70 liikuntapalvelut (tulot) 277 241 203 100 203 203 hallintopalvelut (tulot) 129 189 188 600 189 189 yhteensä 6212 5 996 6 428 300 6 428 6 428 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -2 666-3 793-3 515 500-3 412-3 431 hallintopalvelut (menot) -169,7-130 -122 400-122 -122 yhteensä -2 836-3 698-3 637 900-3 535-3 553 22

Tulosalue Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Vaalit tulot 0 10 10 000 10 0 menot 0-10 -10 000-10 0 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset 0 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0 0 0 0 Tilintarkastus tulot 0 0 0 0 0 menot -11-15 -14 000-14 -14 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -11-15 -14 000-14 -14 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0-200 0 0 hallintopalvelut (tulot) 11 15 14 000 14 14 yhteensä 10 15 13 800 14 14 Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot 21 151 161 500 143 143 menot -228-490 -523 600-485 -485 toimintakate, ulkoiset ja sisäiset -207-339 -362 100-342 -342 Sisäiset erät vuokrat (menot) 0 0-3 200-3 -3 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) -3-9 -8 100-8 -8 23

Käyttötalous yhteensä tulot 7 885 7 078 6 704 800 6 686 6 736 menot -53 833-53 902-53 151 800-52 767-52 225 toimintakate, ulkoiset -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 toimintakate ulkoiset ja sisäiset -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Sisäiset erät vuokrat (menot) -4 246-4 082-4 543 700-4 544-4 544 ruokahuoltopalvelut (menot) -2 500-2 549-2 553 300-2 553-2 553 kuljetuspalvelut (menot) -65-71 -69 600-70 -70 hallintopalvelut (menot) -176-176 -176 000-176 -176 it-palvelut (menot) -560-549 -617 100-617 -617 liikuntapalvelut (menot) -277-241 -203 100-203 -203 vuokrat (tulot) 2 946 2 782 3 210 100 3 210 3 210 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 500 2 549 2 553 300 2 553 2 553 puhdistuspalvelut (tulot) 1 171 1 111 1 145 000 1 145 1 145 kuljetuspalvelut (tulot) 65 71 69 600 70 70 liikuntapalvelut (tulot) 277 241 203 100 203 203 hallintopalvelut (tulot) 305 365 364 600 365 365 it-palvelut (tulot) 560 549 617 100 617 617 yhteensä 0 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -3 037-4 143-4 004 600-3 825-3 710 hallintopalvelut (menot = tulot) -882,4-766 -711 100-711 -711 yhteensä -3 919-4 908-4 715 700-4 536-4 421 24

Investointiohjelma Toimielin/ Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 investointiryhmä e e e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot 100 000 150 000 150 000 tulot 125 000 125 000 125 000 netto -25 000 25 000 25 000 Irtain ja aineeton kom menot 0 10 000 10 000 tulot netto 0 10 000 10 000 Perusturvalautakunta Irtain ja aineeton kom menot 100 000 10 000 10 000 tulot netto 100 000 10 000 10 000 Sivistyslautakunta Irtain ja aineeton kom menot 30 000 10 000 10 000 tulot netto 30 000 10 000 10 000 Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot 30 000 tulot netto 30 000 Muu talonrakennus menot 150 000 150 000 150 000 tulot netto 150 000 150 000 150 000 Rantalakeuden koulu menot 200 000 2 000 000 1 000 000 tulot 1 000 000 500 000 netto 200 000 1 000 000 500 000 Teiden ja alueiden rakentamien menot 1 150 000 1 150 000 1 150 000 tulot 150 000 150 000 200 000 netto 1 000 000 1 000 000 950 000 25

Toimielin/ Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 investointiryhmä e e e Irtain omaisuus menot 10 000 10 000 10 000 tulot netto 10 000 10 000 10 000 Aineeton käyttöomaisuus menot 30 000 130 000 1 200 000 tulot netto 30 000 130 000 1 200 000 Investoinnit yhteensä menot 1 800 000 3 620 000 3 690 000 tulot 275 000 1 275 000 825 000 netto 1 525 000 2 345 000 2 865 000 Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuokraus. Pelkästään myyntiin menevien tonttien luovuttamisesta päättää tekninen osasto. Rivitalotontin hinta on kirkonkylällä 20-30 e/m 2 ja Tupoksessa 20-30 e/m 2, omakotitalotontin hinta kirkonkylällä 12-20 e/m 2, Tupoksessa 12-35 e/m 2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m 2. Kerrostalotontin hinta on 80-120 e/kerros-m 2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Liiketontin hinta on 60-120 e/kerros-m 2 ja teollisuustontin hinta on 5-10 e/m 2. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 10 % myyntihinnasta. Hallitukselle annetaan valtuudet määrätä tonttien vuokrataso suhdannetilanteen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Kiinteän omaisuuden määrärahoja on pienennetty aiemmista vuosista osana kunnan talouden tasapainottamista. Kunta pyrkii hankkimaan uusia tonttimaita lähinnä vaihtokaupoilla. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus Varauduttu Kanta-palveuihin liittyviin pakollisiin Effica-ohjelmiston päivityksiin. Sivistyslautakunta Irtain omaisuus Varauduttu kirjastojärjestelmän uusimiseen. Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen uudisrakennus Limingan kunnan terveyskeskus on valmistunut syksyllä 2014. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu mahdollisiin lisä- ja muutostöihin siirtämällä hankkeen v. 2014 budjetista 30 tuhatta euroa vuodelle 2015. Muu talonrakennus Sisältää teknisen lautakunnan käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksymät talonrakennushankkeet. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan rakennusten käytettävyyttä. Rantalakeuden koulu Vuodelle 2015 on varattu suunnitteluraha uuden Rantalakeuden koulun suunnittelukustannuksiin, sekä vuosille 2016-2017 koulun rakentamiskustannus ja hankkeeseen mahdollisesti saatava AVI:n rahoitus. Koulu- ja oppi- 26

misympäristöselvitys tehdään vuoden 2015 aikana ja kouluhankkeen toteuttaminen edellyttää erillisen valtuuston päätöksen. Koulun sijoittuminen on vielä määrittelemättä. Teiden ja alueiden rakentaminen Sisältää katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Tekninen lautakunta päättää kohteista käyttösuunnitelman yhteydessä. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu vuosittain 10.000 euroa Aineeton käyttöomaisuus Vuosina 2016-17 on varauduttu vuokra-asunto- ja/tai kumppanuushankkeisiin. Vuoden 2017 määrärahassa on huomioituna määräraha kunnanviraston tilojen hankintaan. 27

Kokonaismenot ja tulot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Käyttötalousosa menot -53 833-53 902-53 151 800-52 767-52 225 tulot 7 885 7 078 6 704 800 6 686 6 736 netto -45 948-46 824-46 447 000-46 080-45 488 Investointiosa menot -9 885-7 995-1800000 -3 620-3 690 tulot 792 825 275 000 1275 825 netto -9 094-7 170-1 525 000-2 345-2 865 Tuloslaskelmaosa menot -211-650 -767 000-840 -917 tulot 52 958 52 175 51 220 000 50 750 50 250 netto 52 747 51 525 50 453 000 49 910 49 333 Rahoitusosa menot -3 141-5 468-3 639 000-3 761-3 355 tulot 5 815 9 005 3 505 000 4 005 4 005 netto 2 673 3 537-134 000 244 650 Kokonaistalous menot -67 070-68 016-59 357 800-60 988-60 187 tulot 67 449 69 083 61 704 800 62 716 61 816 netto 379 1 067 2 347 000 1 729 1 630 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintamenot 45 763 48 473 51 559 53 833 53 902 53 151 800 Rahoitusmenot 1 796 2 424 2 628 3 353 6 118-4 406 000 Investointimenot 10 357 14 037 6 006 9 885 7 995 1 800 000 Kokonaismenot 57 916 64 934 60 193 67 070 68 016 50 545 800 Toimintakate -38 780-41 533-44 086-45 948-46 824-46 447 e/asukas Toimintamenot 5 064 5 290 5 466 5 621 5 410 5 281 Rahoitusmenot 199 265 279 328 549-438 Investointimenot 1 146 1 532 637 950 868 179 Kokonaismenot 6 409 7 086 6 382 7 003 6 826 5 022 Toimintakate 4 291 4 532 4 674 4 798 4 699 4 615 Verorahoitus 4 984 5 065 5 058 5 485 5 234 5 086 *) 2010-2013 tilinpäätöstietoja, 2014-2015 talousarvio 28

Limingan kunnan talouden kehitys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asukasluku 31.12. 9 037 9 164 9 432 9 577 9 964 10 065 kasvu-% 2 1,4 2,9 1,5 3 1,0 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 20,5 Verotulot 23 039 23 597 24 162 28 315 27 885 28 200 Valtionosuudet 21 998 22 821 23 548 24 213 24 264 22 992 Verorahoitus yhteensä 45 038 46 418 47 710 52 529 52 149 51 192 muutos % 6,5 3,1 2,8 10,1 1,5-1,8 e/asukas 4 984 5 065 5 058 5 485 5 234 5 086 Toimintamenot 45 763 48 473 51 559 53 833 53 903 53 152 muutos % -0,2 5,9 6,4 4,4 1-1,4 Toimintakate 38 780 41 533 44 086 45 948 46 824 46 447 muutos % 3,6 7,1 6,1 4,2 1,3-0,8 e/asukas 4 291 4 532 4 674 4 798 4 699 4 615 Vuosikate 6 114 4 692 3 373 6 799 4 701 4 006 e/asukas 677 512 358 710 472 398 vuosikate/poistot % 268,4 190,5 112,9 223,9 113,5 100,0 Tilikauden tulos 3 837 2 229 385 3 762 558 1 Investoinnit, netto 9 617 11 619 3 787 9 094 7 170 1 525 e/asukas 1 064 1 268 402 950 720 152 Investointien tulorahoitus- % 62,3 39,9 83,2 71,7 58,8 222,6 Lainakanta 11 760 18 732 20 011 22 720 26 825 24 613 e/asukas 1 301 2 044 2 122 2 372 2 692 2 445 Omavaraisuusaste, % 66,2 59,1 58,6 57,3 Kertynyt ylijäämä 5 120 5 858 6 468 7 433 7 149 7 154 e/asukas 567 639 686 776 717 710 2010-2013 tilinpäätöstietoja, 2014-2015 talousarvio 29

4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet 2015 4.1. Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille 2012-2030. Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4.2. Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 30

Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2015 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistyminen Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien määrä Kouluterveyskyselyn tulokset Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Ei koulupudokkaita Määrä ei kasva Määrä laskee Aktivointitoimenpiteet tulosten perusteella Työttömyysaste ei nouse Määrä ei kasva Osuudet eivät lisäänny Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 90,5 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 5 % omaishoidon tuen piirissä 9,5 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. 31

Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2015 Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen monipuolistaminen Yritysten nettoperustanta Työpaikkojen nettolisäys > 20 > 50 Matkailutoiminnan vahvistaminen Kävijämäärä Liminganlahdella Matkailuyritysten lukumäärä Matkailualan työpaikkojen määrä > 70.000 määrä kasvaa määrä kasvaa Riittävä yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa Rakennusvalmiit teollisuus- ja liiketontit Luovutetut teollisuus- ja liiketontit Uudet kumppanuushankkeet Liiketiloihin sijoittuneiden uusien yritysten määrä > 10 > 3 Liikekeskushankkeen käynnistäminen > 2 Projektirahoituksen hyödyntäminen Projektirahoituksen määrä Käytettävissä olevan rahoituksen hyödyntäminen; uusia käynnistyviä hankkeita > 4 kpl 3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2015 Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3% vuodessa Asukasluvun kasvu -% / vuosi Muuttotase 2-3 % vuodessa > 50 henkilöä Riittävä raakamaavaranto asunto- ja työpaikka-alueita varten Raakamaan hankinta ja raakamaareservi asuin- ja yritysalueilla Raakamaareservin hyödyntäminen vaihdoissa Kunnalla on tarjota erilaista ja monipuolista tonttitarjontaa kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Tonttivaranto ja tonttivaraukset kahden vuoden tonttireservi, tontteja luovutetaan 40 kpl/v Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaava-alueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % -osuus on 80-90 % Kaavoilla ohjatun rakentamisen %- osuus 80-90 % 32

Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Asukaslähtöinen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x valtuustokausi Liikenneturvallisuus Joukkoliikenteen matkustajamäärät Kuntalaiskyselyn tulosten käsittely ja toimenpiteet kyselyn tulosten perusteella 8-tien ja radan liikenneturvallisuuskohteiden edunvalvonta Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen Matkustajamäärän kasvu 4. Strategian mukainen johtaminen Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttämien ratkaisujen tekeminen riittävän ajoissa. Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2015 Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti Strategian ja valtuustosopimuksen toteutuminen Valtuustotyön arviointi 2 x valtuustokausi Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen Strategia (elinvoima, hyvinvointi ja talous) ja valtuustosopimus toteutuvat päätöksenteossa. Valtuustotyön arvioinnin tulosten käsittely ja toimenpiteet tulosten pohjalta. Elinvoiman, hyvinvoinnin ja talouden tavoitteet ohjaavat päätöksentekoa Koulu- ja oppimisympäristöselvitys Liikuntapalvelujen kehittämissuunnitelman hyväksyminen ja toteutus Vanhusten tehostetun palveluasumisratkaisun toteuttaminen (kortteli 58). KuVa-palveluiden uuden toimintamallin käyttöönotto 33

Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu Verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit eikä lainamäärä kasva yli maan keskiarvion Investointien tulorahoitus % Lainamäärä /asukas > 80 % < koko maan keskiarvo Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse Henkilöstön työhyvinvointi paranee Palvelujen yksikköhinnat Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein) Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä Yksikköhinnat eivät nouse Henkilöstökysely loppuvuonna 2015. Yksikkökohtaiset toimenpideohjelmat henkilöstökyselyn tulosten pohjalta > 63 vuotta Sairauspoissaolojen määrä < 15 päivää/henkilö 34

KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEITTAIN YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toimintaympäristöanalyysi Vuoden 2015 aikana on tulossa voimaan merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia, joilla on vaikutusta Limingan kunnan toimintaan. 1.1.2015 astuvat voimaan kuntalain kokonaisuudistus sekä työllistämistukiuudistus, jossa kunnan vastuut työllistämisestä kasvavat. Vuoden 2015 alkupuolella on tulossa voimaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeva järjestämislaki, jolla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia Limingan kunnan toimintaan. Valtionosuusuudistus astuu voimaan 1.1.2015 ja uudistuksessa Limingan kunta menettää valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Valtionosuusmenetyksien kattamiseksi vuoden 2014 aikana on laadittu talouden tasapainottamisohjelma tuleville vuosille. Toimenpiteet on sisällytetty vuoden 2015 talousarvioon ja talousarvion toteutuminen edellyttää ohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Talousarvio vuodelle 2015 on rakennettu lähtökohdiltaan tiukaksi eikä siinä ole liikkumavaraa. Oulun seudun kuntien ja Iin kunnan kuntajakoselvitys valmistuu vuoden 2014 lopussa ja kuntajakoselvitys käsitellään kuntien valtuustoissa vuoden 2015 alkupuolella. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Yleishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus, hallinto-, henkilöstö-, talous-, viestintä-, tietotekniikka-, elinkeino- ja markkinointipalvelut. Yleishallinto ohjaa kunnan strategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Tehtäväalueen yleistavoite Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä koko talousarviokaudella ovat kuntastrategian toteuttaminen ja tuottavuusohjelman läpivieminen kuntaorganisaatiossa. Strategiaa tukevat toimenpiteet - kehittämishankkeen käynnistäminen Limingan liikekeskuksen korttelissa - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttaminen - palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen - Kirkonmäen asemakaavan käynnistäminen - työllistämispalvelujen kehittäminen - hankerahoituksen hyödyntäminen kehittämishankkeissa - Kunnantalon korttelin 58 ratkaisu 35

Talous Tuloslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 403 349 158 000 158 158 Toimintakulut -3 722-3 785-3 601 000-3 542-3 542 Toimintakate -3 318-3 435-3 443 000-3 384-3 384 Poistot -32-20 -79 100-99 -80 Tilikauden tulos -3 350-3 455-3 522 100-3 483-3 464 Sisäiset palvelut 632 619 674 400 674 674 tulot 735 725 793 100 793 793 menot -103-106 -118 700-119 -119 Toimintakate, ml. sis. palv. -2 686-2 816-2 768 600-2 710-2 710 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -74-59 -53 600-54 -54 Toimintakate e/as -346-353 -342 077-328 -323 Toimintakate e/as (ml sis. palv.) -280-290 -275 072-263 -259 Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella Kaavoitus nykyisellään 50 % 40 % Kilpailutus yksityisiltä palveluntuottajilta Kaavoittajan eläköityminen, virkajärjestelyt valmisteilla Elinkeinopalvelut kasvaa 80 % 20 % Kuntien välinen yhteistyö (leader, uusyrityskeskus, maaseutuelinkeinot) Hankerahoituksen hyödyntäminen Johtamispalvelut nykyisellään 95 % 5 % Yhteistoimintasopimus (Oulun seutu) Hallintopalvelut nykyisellään 70 % 30 % Ostopalvelut (työterveydenhuolto) Sopimus 2015 + 1 Hankintayhteistyö nykyisellään 0 % 100 % Yhteistoimintasopimus 36

Palo- ja pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönhuolto nykyisellään 0 % 100 % Yhteistoimintasopimus Talouspalvelut nykyisellään 30 % 70 % Kirjanpito- ja palkanlaskenta ostopalveluna Monetralta It-palvelut Joukkoliikennepalvelut nykyisellään kasvaa 25 % 0 % 75 % 100 % Ohjelmistot, tietoliikenne ja palomuuri ostopalveluina kilpailutuksen kautta Yhteistoimintasopimus It-palvelujen kehittämissuunnitelma Uusi linjasto ja palvelutaso käytössä 2015 Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet 2013 2014 - Henkilöstö- ja taloushallinnon ulkoistamisen toteuttaminen Monetra Oy:lle - Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönotto - Työterveydenhuollon kilpailutus vuonna 2013 ja sopimuksen muutos 2014 - Konserniselvitys toteutettu 2013 - Dataliikenteen kilpailutus 2014 - Henkilökuljetussuunnitelman laatiminen ja kuljetusten kilpailuttaminen 2014 - Maisema-mallin käytöstä luopuminen - E-laskujen käyttöönotto Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet 2015- - Henkilöstömuutokset: kaavoittajan virka ja toimistosihteerin toimi - Toimistopalvelujen järjestäminen ja tehtävien siirrot - Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen - Henkilöstöhallinnon kehittäminen ja ohjaus - Palkanlaskennan prosessien sähköistäminen ja tehostaminen - Sisäisen laskennan kehittäminen - IT-palvelujen kehittämissuunnitelman linjausten toteuttaminen - Puhelinoperaattoripalveluiden kilpailutus v. 2015 - Puhelinvaihteen lakkauttaminen vuoden 2015 aikana 37

PERUSTURVAPALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset ja linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille. Sosiaalityön vastuualueen palveluihin kuuluvat aikuissosiaalityön, lastensuojelun, lastenvalvonnan, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalityön palveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä tarpeiden mukaisia tukitoimia. Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaiset laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista. Tehtäväalueen yleistavoite Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2015 perusturvaosasto painottaa: - lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamista ja varhaisen tuen toimintamallien kehittämistä - kuntalaisten omatoimisuutta - avopalveluiden kehittämistä - yhteistyötä hallintokuntien rajojen yli sekä ympäristökuntien kanssa - henkilöstön osaamisen vahvistaminen (Lapset puheeksi -toimintamallin avulla) Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella 1. Ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen ja kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisesti 2. Ikäihmisten päivätoiminnan vakiinnuttaminen 3. Luovutaan Ala-Temmeksen vanhainkodista ja tilalle tehostettua palveluasumista kuntakeskukseen (v. 2016) 4. Varaudutaan palvelusetelin käyttöönottamiseen vanhusten koti- ja asumispalveluissa 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen lapsi ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti 6. Otetaan käyttöön Lapset puheeksi menetelmä 7. Lakeus-kanta-hankkeessa valmisteltu earkiston käyttöönotto tapahtui kesäkuussa 2014. Olemme mukana earkiston seuraavien vaiheiden valmistelussa. 8. Uusi terveyskeskus vihittiin käyttöön syksyllä 2014. Vuonna 2015 kehitämme vastaanoton toimintaa Hyvä Potku- hankkeen myötä ja hankkeen jälkeen laajennamme kehittämistyötä muihin yksiköihin. 9. Laboratorio siirtyy NordLab-liikelaitokselle 1.1.2015. 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön syventäminen sosiaalipalvelujen siirtyessä terveyskeskukseen. 38

Talous Tuloslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 3 192 3 011 2 816 800 2 817 2 817 Toimintakulut -23 562-23 153-22 793 700-22 506-22 231 Toimintakate -20 370-20 141-19 976 900-19 689-19 414 Poistot -64-66 -168 000-120 -102 Tilikauden tulos -20 434-20 207-20 144 900-19 809-19 516 Sisäiset palvelut -1 294-1 304-1 806 800-1 807-1 807 tulot 0 0 0 0 0 menot -1 294-1 304-1 806 800-1 807-1 807 Toimintakate, ml. sis. palv. -21 664-21 445-21 783 700-21 496-21 221 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -251-203 -198 500-199 -199 Toimintakate e/as -2 127-2 072-1 984 789-1 908-1 853 Toimintakate e/as (ml sis. palv.) -2 262-2 206-2 164 302-2 083-2 026 39

Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Sosiaalipalvelu Yleinen sosiaalityö Arvio palvelutarpee sta Tarve lisääntyy Oman tuotannon osuus 100 % Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset suunnitelmakaudel la Omana työnä Sosiaalipäivys tys Tarve vaihtelee 50 % 50 % Virka-aikana omana ja virka-ajan ulkopuolella ostopalveluna Oulun kaupungilta Kuntouttava työtoiminta, rytipaja Tarve lisääntyy 100 % Kuljetuspalvel ut Käyttö tehostuu 10 % 90 % Ostopalvelu Lastensuojelu n avohuolto Lisääntyy laitoshoidon vähentyessä 70 % 30 % Omana avopalvelut, ostopalveluna asumispalvelut Perhehoidon ensisijaisuus Sosiaalihuoltolain muutosten vaikutus Lastensuojelu n laitoshoito Vähentyy avohuollon lisääntyessä 30 % 70 % Vammaispalv elut Vaihtelee 40 % 60 % Asumispalvelujen valikkoa lisätään asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi Mielenterveys työn asumispalvelu t Ennallaan 100 % Kehitysvamm aisten avopalvelut Ennallaan 70 % 30 % Kehitysvamm aisten palveluasumin en Ennallaan 100 % 100 % 40

Lastenvalvont a ja LHTselvitykset Lisääntyy 90 % 10 % SHL.n mukainen kasvatus- ja perheneuvontaan ja lastensuojeluun liittyvä työntekijäresurssin arviointi Vanhuspalvelu Kotihoito Pysyy ennallaan 90 % 10 % Palveluseteli Palveluseteli käytössä Kotihoidon tukipalvelut Lisääntyy 80 % 20 % Palveluseteli Otetaan palveluseteli käyttöön vuoden 2015 aikana Vanhusten omaishoidon tuki Lisääntyy 50 % 50 % Omaishoidon vapaiden järjestäminen. Käytetään palveluseteliä oman toiminnan ja ostopalvelujen lisäksi. Tehostettu palveluasuminen Lisääntyy laitoshoidon purkamisen myötä 100 % Tehostettuun palveluasumiseen tullaan tarjoamaan palveluseteliä. Laitoshoito Vähenee 100 % Pitkäaikaislaitoshoid on purkaminen jatkuu. Terveyspalvelu Vastaanotto- ja päivystystoiminta Lisääntyy väestön kasvun myötä 100 % virkaaikana Virka-ajan ulkopuolinen päivystys, erikoistutkimu kset Oulun-seudun yhteispäivystys, yksityiset palvelutuottajat Potku-hankkeen myötä jonot kiireettömälle vastaanotolle poistuvat Neuvolatyö ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto Ennallaan/ lisääntyy 100 % Mammografia, raskaus-uä, silmänpohjaku vaukset Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP opiskelijahuoltosuun nitelman mukainen toiminta vakiintuu, perhevalmennuksen isätyö jatkuu Suun terveydenhuolto Lisääntyy väestön kasvaessa 98 % perustyöstä virkaaikana Oikomishoito, -kojeet Yksityinen palveluntuottaja suukirurgiassa ja oikomishoidossa Suukirurgin palveluja ostopalveluna 41

Terveyskeskussairaala Ennallaan 100 % Erikoistutkimu kset Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP Osastolla oma, pysyvä erikoislääkäri Mielenterveystyö Ennallaan 97 % Psykiatri, lasten psykiatri, lastenpsyk.sh, päihdelääkäri PPSHP, yksityinen ammatinharjoittaja, Oulun kaupunki Nuorisopsykiatrin palveluja ostopalveluna, perhekeskustyön kehittäminen jatkuu Kuntoutus Ennallaan Fysioterapi a 100 % 90 % muut Apuvälineet, muut terapiat PPSHP, yksityiset ammatinharjoittajat Mukana apuvälinekeskuksen kehittämistyössä Laboratorio Tutkimusmäär ät ennallaan/ vähenee 0 % 100 % PPSHP/NordLab Siirretään Nordlabin järjestettäväksi 1.1.2015. Röntgen Ennallaan/väh enee 85 % MRI,UÄ Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP, Kempeleen tk Keskustellaan mahdollisuudesta siirtää PPSHP alaisuuteen, UÄtutkimukset ostetaan Kempeleestä Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Ennallaan Ennallaan 0 % 0 % 100 % 100 % Yksityinen palvelutuottaja PPSHP, yksityiset palvelun tuottajat Sairaankuljetus Ennallaan 0 % PPSHP Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet 1. Ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevien ikääntyneiden hoiva on keskitetty Ala-Temmeksen yksikköön. 2. Palveluna vanhusten päivätoiminta on vakiintunut. 3. Vanhuspalveluissa tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttöönotto on hyväksytty valtuustossa ja kotihoidon palvelusetelin käyttöönoton valmistelu on päätöksentekovaiheessa. 4. Palvelutarpeen arviointi vanhuspalveluissa hyödyntäen RAIsoft-ohjelmistoa on aloitettu. RAI-mittaukset on tehty kotihoidon asiakkaille ja vanhainkodin asukkaille. 5. Taloustoteumien ja omien palvelujen toiminnallisuutta kuvaavien tilastolukujen sekä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastojen läpikäynti kuukausittain. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkeamat ja tehty ennuste loppuvuodeksi sekä tehty suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi. 6. Vastuualueilla on seurattu sairauspoissaolojen määrää ja asiaa on käyty läpi tiimipalavereissa ja tarvittaessa kehityskeskusteluissa poissaolojen vähentämiseksi. 7. Kaikilla vastuualueilla on hiottu toimintaprosesseja 42

Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet 1. Loma- aikoina: * neuvolatoiminnat ja suun terveydenhuolto keskitetään kuntakeskukseen * mielenterveysyksikkö kiinni kesällä 3-4 viikkoa * sosiaalipalveluihin ei sijaisia * ikäihmisten päivätoimintaan ja neuvolaan ei sijaisia 2. Avopalveluiden osastonhoitajan virka jätetään täyttämättä 3. Ostetaan UÄ-tutkimukset Kempeleen terveyskeskuksesta Terveystalon sijaan 4. Laboratorion siirtyessä Nordlabin omistukseen tutkimusmäärien vähentämisellä pyritään kustannusten laskuun. 5. Tarkistetaan ulkopaikkakuntalaisille myytävien palveluiden hinnat 6. Ostetaan nuorisopsykiatrin palvelua 1 3 päivää kuukaudessa, jolla pyritään saamaan säästöjä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon menoihin 7. Tehostetaan lasten, nuorten ja perheiden tukemista kehittämällä perhetyön toimintamalleja ja työmenetelmiä. Tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ennakoivalla työotteella. 8. Kannustetaan vapaaehtoisryhmiä osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen eri ikäryhmien kanssa. 9. Toiminnassa otetaan huomioon hyvinvointikertomuksen nostot 10. Sosiaalisen työllistämisen organisoiminen yhteistyössä kunnan muiden yksiköiden kanssa. 11. Henkilöstön talous- ja tuottavuustietoisuuden lisääminen * henkilökunnan informaatio- ja keskustelutilaisuuksia pidetään vähintään kerran puolivuotiskaudella. * kustannuksia tarkastellaan sekä sisäisinä että ulkoisina nettokustannuksina * tuottavuutta tarkastellaan sekä palvelutuottavuutena että mahdollisuuksien mukaan myös hyvinvointituottavuutena. * Luotetaan henkilöstön toimintaan valta- ja vastuuvapauden mukaisesti. * Pidetään yllä avointa keskustelevaa ilmapiiriä. 12. Ikäihmisten palvelurakenneuudistus ja kustannusrakenteen oikaiseminen; laitoshoidon purku, aloitetaan vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen vuonna 2015 13. Kotihoidon tehostaminen 14. Vakituinen osastolääkäri 43

SIVISTYSPALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on alkanut, ja tähän liittyvät opetushallituksen ja aluehallintoviranomaisen sekä kunnan omat koulutukset ovat käynnistyneet. Kunnan asukasluvun kasvun myötä myös lasten ja nuorten palveluiden käyttäjämäärät kasvavat. Varhaiskasvatuksessa asukasluvun kasvuun on vastattu lisäämällä yksityistä palveluntarjontaa. Valtakunnallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteet huomioidaan toiminnassa. Yleinen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa palvelurakenteisiin. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia Tehtäväalueen yleistavoite Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta ja kokeiluna avointa varhaiskasvatustoimintaa. Palveluja tuotetaan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja jatko-opintokelpoisuus sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Tavoitteena on laajentaa kuntalaisten osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisällytetään käyttö- ja työsuunnitelmiin. Strategiaa tukevat toimenpiteet - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntimäärä muutettu 222 h. - Valinnaisaineryhmien alarajana pidetään keskimäärin15 oppilasta - Koulukuljetuspalvelut on kilpailutettu ja koulukuljetusopas päivitetty. - Valmistellaan koulu- ja oppimisympäristöselvitys. - Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja kehitetään. Lasten joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen panostetaan. - Avoin varhaiskasvatustoiminta jatkuu kokeiluna ainakin kevätkauden. Osallistutaan perhekeskuksen toiminnan käynnistämiseen. - Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa. - Lukion aloittaminen kolmisarjaisena syksyllä 2015 - Yhtenäistetään toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia kunnan eri osissa olevissa toimipisteissä. - Palvelumaksut tarkistetaan. - Kulttuuri- ja vapaa-aikapuolella etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja -toimintatapoja. - Tarkennetaan henkilöstön toimenkuvia ja työtehtäviä. 44

Talous Tuloslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 1 679 1 486 1 397 900 1 398 1 398 Toimintakulut -18 904-19 317-19 211 900-19 212-19 212 Toimintakate -17 225-17 831-17 814 000-17 814-17 814 Poistot -275-263 -242 000-194 -99 Tilikauden tulos -17 500-18 094-18 056 000-18 008-17 913 Sisäiset palvelut -5 550-5 311-5 292 700-5 293-5 293 tulot 0 0 0 0 0 menot -5 550-5 311-5 292 700-5 293-5 293 Toimintakate, ml. sis. palv. -22 775-23 142-23 106 700-23 107-23 107 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -384-364 -328 300-328 -328 Toimintakate e/as -1 799-1 834-1 769 896-1 726-1 701 Toimintakate e/as (ml sis. palv.) -2 378-2 381-2 295 748-2 239-2 206 Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Varhaiskasvatus 60 % alle 6- vuotiaisista palvelun piirissä Arvio palvelu-tarpeesta kasvaa hieman Oman tuotannon osuus 65% Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella 35% yksityinen hoidon tuki ja palveluseteli säilyy nykytasolla Perusopetus Lukio -peruskoulun päättäneistä n. 50% lukiopaikka kasvaa kasvaa vähän 98% 100% 2% erityiskoulut, muiden kuntien perusopetus ostopalvelut eivät kasva Kulttuuri-, liikuntapalvelut nykyisellään 99% 1% avustukset/yhteistyö 3. sektorin kanssa selvitetään tuotantotapa Nuorisopalvelut nykyisellään 100% Musiikkiopisto nykyisellään 98% 2 % ostopalvelu yksityiseltä selvitetään yhteistyömahdollisuudet Kansalaisopisto nykyisellään 97% 3 % ostopalvelu yksityiseltä selvitetään yhteistyömahdollisuudet Kirjasto nykyisellään 100 % 45

Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet - Perusopetuksen tuntijaon tuntimäärä pienennetty 222 tuntiin (OH:n minimi). - 2.-6. luokkien jakotuntien vähennys (1vvt/por) - Kuntakohtaisen tietoteknisen tuen lopettaminen (11 vvt) - Hallinnon uudelleen organisointi - Opetusryhmien yhdistäminen (2 por/2013, 9 por 2014) - Perus- ja esiopetuksen koulunkäynninohjaajien lomautus lomien ajaksi - Varhaiskasvatuksessa on henkilöstömäärä vähentynyt (-9 htv) - Päivähoitomaksujen hyvitysperusteiden muutos - Päivähoidossa sijaisten työsopimukset toukokuun loppuun, opetuspuolella vain kouluajaksi - Päivähoidon yksiköiden käytön keskittäminen loma-aikoina, vuorohoitoyksikkö kiinni juhlapyhinä - Musiikkiopistossa tasosuoritukset samoina päivinä, isomman orkesterin ohjaus yhteistyön, säestystuntien järjestystavan muutos, ryhmävalmennuksen kehittäminen - Musiikkiopistossa työyhteisöpäivien vähentäminen ja sivutoimisten opettajien matkakorvausten poistaminen - Koulutuksia vain lakisääteinen minimi, suositaan ilmaiskoulutuksia - Käytetään mahdollisimman paljon sähköistä tiedottamista - Hankitaan vain pakolliset tarvikkeet, suositaan kierrätystä - Kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi. - Kirjaston ja kulttuuri palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot) - Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet - Perusopetuksen ja lukion opetusryhmien määrittely - Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen, nuorisopuolella osallistumismaksut - Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely - Palveluiden (tanssin ja baletin opetus) kilpailuttaminen - Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2015 - Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen 2015 - Palvelusetelin käytön lisääminen - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana - Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Nuorisopuolella aukioloaikoja tarkennetaan - Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen - Palvelumaksujen tarkistaminen - Sijaisten käytön minimoiminen - Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan yksikkökohtaiset toiminnot. 46

Keskeiset tunnusluvut vaikuttavuuden näkökulmasta Tunnusluvut TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Perusopetus: päättötodistusten saajat Lukio: 4. vuoden opiskelijat Erityisen tuen päätös: -esiopetus -perusopetus Tehostetun tuen määrä -esiopetus -perusopetus Varhaiskasvatuksen -erityislasten määrä -ls.:n tukipäätösmäärä Etsivän nuorisotyön asiakkaiden määrä 100% 2 1% 5% 4% 4% 44 12 48 100% 100% 100% 2 2 3 1% 1% 1% 5% 5% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 5% 48 48 45 18 18 13 30-50 <50 50-60 47

TEKNISET PALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Tekninen osasto tuottaa kunnan tukipalveluista merkittävimmän osan. Tukipalvelut kasvavat sitä mukaan kuin kunnan palvelurakenne kasvaa. Liminka on kasvanut 2000- luvulla Suomen ennätysvauhtia n. 6000 asukkaan kunnasta 9800 asukkaan kuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan omistamat hoidettavat kadut, puistot, rakennukset ym. ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi. Kunnan investointien ja valtionosuusleikkausten kautta käyttötalous on kiristynyt ja sitä kautta resurssit tukipalveluiden tuottamiseen ovat myös vähentyneet. Kunnilta vaaditaan tuottavuuden parantamista. Tekniselle osastolle on vuonna 2010 hyväksytty ja syksyllä 2013 päivitetty talouden tuottavuusohjelma, jonka tarkoituksena on hillitä käyttötalouden menojen kasvua. Tuottavuusohjelman keinoin on pyritty tuottamaan kunnan tarvitsemat tukipalvelut tehokkaasti osittain omana tuotantona ja osittain yksityisen tuotantona. Syksyllä 2014 valtuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman osalta teknisen osaston merkittävimmät osa-alueet ovat: - energiansäästö - eläköitymiset - henkilöstön sitouttaminen ohjelmaan - aurauspalvelut - yksityistiepoliittinen ohjelma Energiamääräykset kiristyvät koko ajan ja nämä tuo omalta osaltaan paineita peruskorjata olemassa olevaa rakennuskantaa energiamääräyksiä vastaaviksi. Uudet rakennukset rakennetaan tämän päivän energiamääräysten mukaan. Limingan kunta on mukana valtakunnallisessa energian säästöohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on energiakustannusten laskeminen 9 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen tehtävänä on tuottaa seuraavat palvelut: Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito Mittaus- ja kartoituspalvelut Toimitilojen hankinta ja ylläpito Ruoka- ja puhtauspalvelut Asuntoasiat Tonttien luovutus Rakentamisen ohjaus Tielautakunnalle säädetyt tehtävät Tehtäväalueen yleistavoite Tehtäväalueen yleistavoitteena on huolehtia tonttituotannon ja tukipalveluiden riittävyydestä sekä laadusta. Painopisteinä ovat tonttituotannossa onnistuminen ja riittävien tukipalveluiden tuottaminen ja maanhankinta erityisesti asunto- ja yritystoimintaan kaavoitettavien alueiden osalta. Hyvinvoinnin kehittäminen tulee ottaa huomioon eri toiminnoissa. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja strategiaa tukevat toimenpiteet suunnitelmakaudella Ruokapalvelut hoidetaan jatkossakin kahdesta valmistuskeittiöstä. Uusia kiinteistöjä ei oteta käyttöön vuonna 2015. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla tai hieman kasvavan, mutta yleinen talouskehitys voi vaikuttaa arvion toteutumiseen. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle lisää kysyntää myös Limingan asunto- ja teollisuustonteille. Tästä johtuen maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan osalta täytyy valmistautua tulevaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakentaminen painottuu Saunarannan- ja Okkosenrannan alueille. Saunaran- 48

nan asemakaava- alueelta tonttien luovutusta jatketaan vuoden 2015 aikana. Tonttien luovutustavoite yhteensä on 40. Maanhankinta keskittyy asunto- ja työpaikka-alueiden kunnan strategian kannalta tärkeisiin alueisiin sekä tarvittaessa hankintaan vaihtomaita kiinnostavilta alueilta. Kunnassa hyväksytyn strategian mukaisesti uudet asuntoalueet sijoitetaan Tupoksen ja kirkonkylän välille. Työpaikka-alueet Ankkurilahteen, Liminganporttiin ja Sepänkankaan alueelle. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit Tavoitteet Mittarit Tontteja on myyty tai vuokrattu 40 kpl Maata yritystoiminnan alueita varten hankittu 10 ha Kunnanviraston kortteli 58 Virastotalon kortteli 20 kehittäminen Tuottavuuden kehittämisen jalkautus Myytyjen tonttien lukumäärä kpl/ vuosi Tehdyt maakaupat, ha/ vuosi Rakennusvaihe vuosi 2015 Kilpailutusvaiheeseen 2015 Tuottavuustavoitteet yksiköittäin Talous Tuloslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 2 589 2 070 2 160 600 2 161 2 221 Toimintakulut -7 406-7 133-6 997 600-6 998-6 741 Toimintakate -4 817-5 063-4 837 000-4 837-4 520 Poistot -2 666-3 793-3 515 500-3 412-3 431 Tilikauden tulos -7 483-8 856-8 352 500-8 249-7 951 Sisäiset palvelut 6 212 5 996 6 428 300 6 428 6 428 tulot 7 087 6 943 7 369 700 7 370 7 370 menot -875-947 -941 400-941 -941 Toimintakate, ml. sis. palv. 1 395 933 1 591 300 1 591 1 908 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -170-130 -122 400-122 -122 Toimintakate e/as -503-521 -480 576-469 -432 Toimintakate e/as (ml sis. palv.) 146 96 158 102 154 182 49

Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotanno n osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset suunitelmakaudella Rakennuttaminen ennallaan 30 70 kilpailutus Terveyskeskuksen suunnittelu ennallaan - 100 Terveyskeskuksen rakentaminen ennallaan 10 90 Maanhankinta ennallaan 100 - Pohjakarttatyöt ennallaan 5 95 Mittaus Kiinteistöjen muodostus ennallaan ennallaan 100 --- Katujen kun. pito Yksityisteid. kun.pito ennallaan ennallaan 11 5 89 95 kilpailutus Asuntojen ja toimitilojen vuokraaminen ennallaan 32 68 kilpailutus Kiinteistönhoito ja kunnossapito palvelutarpeen määrä kasvaa 85 15 Ruokapalvelut Puhtauspalvelut palvelutarpeen määrä kasvaa 99 1 Rakennusneuvonta palvelut ennallaan 100 Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet * Energiansäästöohjelma, kiinteistökohtainen energiasäästöohjeistus * Katuvalaistus, muutos natrium valoiksi * Aurauspalvelut * Liikuntapalveluiden kunnossapidon kehittäminen Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet * Energiaa säästävät ratkaisut (lamput, led valaistus, lämmitysjärjestelmät, ym.) * Työprosessien kehittäminen (pohjana tuottavuusohjelma) * Hankintaohjeistus, tilahankkeet (käytännön pohjustaminen) * Liikenneturvallisuussuunnitelma 50

VAALIT Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. Vuonna 2017 ei ole säännönmukaisia vaaleja. TARKASTUSTOIMINTA Kuntalain hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat säädökset tulivat voimaan vuoden 1997 alusta. Luottamushenkilöt muodostavat tarkastuslautakunnan ja varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa ammattitarkastaja. Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanhallituksen sijasta hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 51

TYÖLLISTÄMINEN, JAKAMATTOMAT VARHEMAKSUT JA YHTEISET HANK- KEET Tulosalue sisältää varautumisen työllistämistukisen henkilöstön palkkaukseen sekä yhteisvastuulliset eläkemenoperusteiset eläkemaksut sekä varhemaksut. Tiukan taloustilanteen vuoksi työllistämiseen varattu määräraha on samalaa tasolla edellisvuoteen nähden. Työllistämiseen on kuitenkin panostettu varaamalla määräraha määräaikaisen työsuunnittelijan tehtävään. Yhteisvastuullisiin eläkemaksuihin on varattu 77 tuhatta euroa ja ennalta arvaamattomiin menoihin 10.000 euroa. Yhteisissä hankkeissa on budjetoituna Lasten kaste hanke sekä Limingan Liikuntaresepti hanke. Tuloslaskelma Tp 2013 VAALIT Ta 2014 Ta 2015 e Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 0 10 10 000 10 0 Toimintakulut 0-10 -10 000-10 0 Toimintakate 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut 0 0 0 0 0 TARKASTUSTOIMI Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -11-15 -14 000-14 -14 Toimintakate -11-15 -14000-14 -14 Tilikauden tulos -11-15 -14000-14 -14 Laskennalliset kustannukset 10 15 13800 14 14 hallintopalvelut (tulot) 11 15 14 000 14 14 hallintopalvelut (menot) 0 0-200 0 0 TYÖLLLISTÄMINEN JA JA- KAMATTOMAT ELÄKE- MAKSUT Toimintatulot 21 151 161 500 143 143 Toimintakulut -228-490 -523 600-485 -485 Toimintakate -207-339 -362100-342 -342 Tilikauden tulos -207-339 -362100-342 -342 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut -3-9 -8 100-8 -8 52

4. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet Liminka konserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt: Kuntayhtymät - Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky - Pohjois-Pohjanmaan liitto Tytäryhteisöt - Limingan Kehitys Oy - Limingan Vesihuolto Oy - Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot - Kiinteistö Oy Vanamo - Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus - Asunto Oy Limingan Rivitalot Osakkuusyhteistöt - Asunto Oy Karintie - Asunto Oy Limingan Koti - Asunto Oy Veteraanipuisto Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna 2008. Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 2012 2013 2015 Toimintatuotot/toimintakulut, % 31.9 35.2 > 30 Vuosikate % poistoista 107.4 172.8 > 100 Omavaraisuusaste, % 53.0 51.9 > 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55.8 57.9 < 60 Lainamäärä e/asukas 2733 3136 < 3000 Raportointi toiminnasta ja taloudesta (Vesiyhtiö ja Limmintalot) 2 x v Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valit- tujen kunnan edustajien evästäminen säännön mukaisesti ennen kokouksia Limingan Vesihuolto Oy Yhtiö tuottaa asiakkailleen turvalliset, laadukkaat ja joustavat vesihuoltopalvelut. Tehtäväkuvaus ja yleistavoitteet - vastataan vesihuoltopalveluista kuntien kehityksen mukaan - turvataan puhtaan veden laatu ja toimitusvarmuus - huolehditaan jäteveden korkeatasoisesta käsittelystä - tarjotaan palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti - varaudutaan lähivuosien investointeihin - kehitetään yhteistyötä sidosryhmien kanssa 53

Tavoitteet vuodelle 2015 - suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v, investointien omarahoitusaste vähintään 80 % - tuottavuuden kehittäminen Limingan Kehitys Oy Limingan kehitysyhtiö omistaa yhden liikehuoneiston keskustaan rakennetusta liiketalosta. Tavoitteet vuodelle 2015 - kustannustietoinen toiminta Vuokrataloyhtiöt Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot omistaa yhteensä 136 vuokra-asuntoa. Asunnot ovat pääasiassa arava-vuokraasuntoja. Hakijoita vapautunutta asuntoa kohti on ollut noin 2,1. Pehkosenkujalla ja Alatemmeksellä sijaitsevat asunnot yht. 19 kpl puretaan niiden huonon kunnon vuoksi. Tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä - raportti kunnanhallitukselle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v - käyttöaste -% vuonna 2012 89 %, v. 2013 88 % tavoite vuodelle 2015 95 % - asuntojen keskineliövuokra v. 2012 9,06 e/kk, v. 2013 9,62 e/kk, tavoite v. 2015 < 9 e/kk Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Kiinteistöyhtiö sijaitsee Limingan kunnan keskustassa. Kunta omistaa yhtiöstä 76,4 %. Kiinteistöosakeyhtiössä on sekä asuin- että liiketiloja. Tavoitteet vuodelle 2015 - Korttelin ja kiinteistön kehittämisratkaisu 54