LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 12 Talousarvion seuranta 12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 15 Verotulot ja valtionosuudet 16 Toimintakatteen kehitys 18 Lainanotto ja antolainat 18 Rahoitustulot ja menot 19 Henkilöstömenot 21 Käyttötalous 23 Investointiohjelma 27 Kokonaismenot ja tulot 30 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 37 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 37 Perusturvapalvelut 41 Sivistyspalvelut 47 Tekniset palvelut 51 Vaalit 55 Tarkastustoiminta 55 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 56 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen Strategiassa mainittujen haasteiden lisäksi digitalisaatio leimaa yhä enemmän yhteiskunnan toimintatapoja, ja kunnan tulisi pystyä vastaamaan myös näihin haasteisiin Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste , , , , , , , , , ,7 *) Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste (4/2013) 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2300 asukkaalla eli 23 %. Asukasluvun kasvu on kyseisenä aikana perustunut noin 40 % muuttovoittoon ja 60 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste *) arvio Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupoksen Saunarantaan sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Vuonna 2016 kunnalla on tavoitteena käynnistää rakentaminen Kirkonrannan alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (v. 2013) mukaan Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 16,1 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. 4

5 Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti v v v 0-6 v Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 15,8 % 15,8 % 15,8 % % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 21,3 % 21,3 % 21,4 % % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 9,1 % 9,2 % 9,3 % % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 41,6 % 41,6 % 40,4 % 40,2 % 39,8 % % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 4,8 % 5,0 % 4,8 % 4,8 % 4,9 % % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 4,0 % 4,1 % 4,2 % Yhteensä V. 2016, 2017 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 74 % ja 30 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta Limingan työpaikkojen määrä pysyi vuonna 2013 lähes samana kuin edellisvuonna, työpaikkojen määrä laski 2130 työpaikasta 2129 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,8 %, kun se edellisvuonna oli 57,9 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vai- 5

6 kuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1214 (32,9 % työssäkäyvistä). Vuonna ,2 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 11,3 % jalostuselinkeinoissa ja 78,6 % palvelualoilla (1,9 % tuntemattomia). Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Työpaikat ja työvoima Työvoima Työpaikat

7 helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2014 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 10,9 % (v ,7 %). Tammi-lokakuussa 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % samoin kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 9,5 % (v ,6 % ja vuoden 2014 alussa 11,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 391, joista miehiä 205 ja naisia 186. Pitkäaikaistyöttömiä oli 95 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 93 ja vuoden alussa 103) ja nuoria alle 25- vuotiaita työttömiä 47 (edellisvuonna 54). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2015 koko maan työttömyysaste oli 12,8 % ja Pohjois- Pohjanmaan 14,6 %. Työttömyysaste Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysasteet ,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Liminka PP- maa Koko maa Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2016 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Kirkonrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntakeskuksessa on käynnistynyt Temotek Oy:n kerrostalohanke. Kerrostalo valmistuu loppuvuonna Tavoitteena on saada myös toinen kerrostalohanke käyntiin vuoden 2016 aikana. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

8 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen talouden tila on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa, ja edelliset vuodet kasvu on ollut nollassa tai negatiivinen. Työttömyys on kasvussa ja työttömyysjaksot pitenevät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu olisi kuluvana vuonnakin vain 0,2 %. Vuodelle 2016 Valtiovarainministeriön kasvuennuste on 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina. Myös kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2016* BKT, muutos % -1,4-1,3 0,0 0,2 1,3 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,3 9,0 Inflaatio, % 2,8 1,5 1,0 0,1 1,2 Ansiotason muutos, 3,2 2,1 1,4 1,1 1,1 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi vuonna 2014 edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousikin positiiviseksi. Vuonna 2014 vuosikate poistoista oli 107 % (vuonna %). Merkittävin tuloksen parantumiseen vaikuttava tekijä oli liikelaitosten yhtiöittämisen myötä syntyneet kertaluontoiset, satunnaiset tulot. Toimintamenojen kasvu oli noin 0,4 %, mihin vaikutti ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteen kasvu oli 1,0 %. Muita positiiviseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä veronkorotukset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt niitä kattamaan. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden maltillisesti. Kuluvana vuonna sopimuskorotusten sekä viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin 0,6 %. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskauden toinen jakso alkaa Sopimuskauden toisella jaksolla tulee voimaan alkaen yleiskorotus 0,47 % tai 16 euroa palkkatasosta riippuen. Toisen jakson kustannusvaikutus kunnille on noin 0,57 % palkkasummasta. Kuntien arvioidaan jatkavan säästötoimia ja sopeuttavan henkilöstömenojaan edelleen. Väestön ikääntyminen luo painetta kuntataloudelle lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän myötä. Palvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan vajaalla prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina Palvelujen kysynnän kasvu näkyy kuntien ostopalveluiden käytön lisääntymisessä. Kuntien verorahoitus kasvoi vuonna 2014 yhteensä 1,5 %. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Vuonna 2014 kuntien verotulot yhteensä kasvoivat 2,6 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen 8

9 palkkaratkaisu. Valtionosuudet puolestaan vähenivät 1,1 %. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 2,9 %. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva kasvu johtuu muun muassa kunnallisverojen vähennyksiin tehdyistä korotuksista. Kiinteistöverojen kasvu on puolestaan reippaampaa johtuen lakisääteisistä kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen nostosta. Lakisääteisistä korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan kohenna kuntataloutta, sillä nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät myös kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa ja kuntien yhteisöveron määräaikaisen korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa alentaa kuntien verotuloja noin 258 miljoonaa euroa vuonna Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuusuudistus leikkaa neljän vuoden aikana Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvanut vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Työttömyyden lisääntyessä, ja etenkin työttömyysaikojen pitkittyessä kuntien menot kasvavat sekä Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuksien muodossa että lisääntyvinä toimeentulotukimenoina. Toimeentulotukimenojen osalta on odotettavissa edelleen kasvua perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen. Siirron on ennustettu nostavan toimeentulotuen kustannuksia, kun yhä useampi toimeentulotukeen oikeutettu jatkossa hakenee toimeentulotukea. Kela sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat arvioineet, että kuntien myöntämää tukea on käytetty vähemmän kuin laki mahdollistaa, ja tuen hakemisen Kelalta ajatellaan olevan helpompaa ja vähemmän leimaavaa. Valtion ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista yhtä suurella rahoitusosuudella: perustoimeentulotuen kustannuksia vastaava valtionosuus vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien toimintaan ja toimintaympäristöön tulee vahvasti vaikuttamaan sote-uudistus, jonka linjauksista hallitus on sopinut kuluvana syksynä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Loput kolme itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelunsa jonkun toisen sote-alueen kanssa yhdessä. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille alkaen. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan yhtä aikaa järjestämisvastuun siirtymisen kanssa Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. 9

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi itsehallintoalueille kootaan myös muita tehtäviä: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa tulee käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. (Lähde: VM.) 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna ja vuonna 2014 kasvuprosentti oli negatiivinen. Talousarviossa 2016 menot jälleen kasvavat ja lähivuosien haasteena on hillitä menojen kasvua vastaamaan kunnan tulokehitystä. Valtuustoseminaarissa talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti (20,5) ja kiinteistöveroprosentit ennallaan - investointien tulorahoitusprosentti > 80 % Tilinpäätöksessä 2014 kunnan toimintakate pieneni 0,6 %, mutta verorahoitus pieneni vielä enemmän, 1,6 %, joten tältä osin taloustavoitteita ei kaikilta osin saavutettu vuonna Talousarvion 2016 osalta tilanne on sama, sillä talousarviossa kunnan toimintakate kasvaa kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta 1,8 % kun verorahoitus kasvaa 1,3 %. Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi ja kunnanhallitus päätti keväällä 2014 perustaa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Laadittu tasapainotusohjelma hyväksyttiin toimeenpantavaksi talousarvion 2015 yhteydessä. Valtionosuusuudistus on vaikuttanut vuoden 2015 valtionosuuksiin vähentävästi 0,5 milj. euroa. Uudistuksella on sama vaikutus myös vuonna 2016, ja Limingan kunnan valtionosuudet vähenevät jälleen 0,5 milj. euroa. Valtionosuusuudistuksen myötä kunnan kokonaismenetys on 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Kunnan tuottavuusohjelmia on toteutettu jo pitkään, eikä hallintokuntien menoista löydy enää höylättävää valtionosuuksien menetystä paikkaamaan. Uudistuksen myötä menetettävän tulovirran paikkaamiseksi vaaditaan aktiivista toimintatapojen kehittämistä, digitalisaation hyödyntämistä sekä rakenteiden kriittistä tarkastelua. Tasapainotusohjelman päivittäminen tullee ajankohtaiseksi talousarviovuonna. 10

11 Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 47,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 40,9 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä Kunnan talouden tasapainottamiseksi investointitahtia on hillitty, ja talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 8,6 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 7,4 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkoriskiä suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin siedettävällä tasolla, noin e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2016 että suunnitteluvuosina investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviossa 2016 toimintatulot kasvavat 4,4 %, noin 0,3 milj. euroa vuoden 2015 talousarviosta. Toimintamenot kasvavat 2,1 % (noin 1,2 milj. euroa) ja toimintakate 1,8 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoitus kasvaa 1,3 % (verotulot 1,5 % ja valtionosuudet 1,0 %) vuoden 2015 tilinpäätösarviosta. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä tekee 455 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,0 milj. euroa ja v ,1 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje on kiristänyt poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Poistot ovat suunnittelukaudella vuosittain noin 4,0 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin jo vaikuttava muutos on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset sekä vaikutukset kuntien verotuloihin, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien vastuu työttömyysturvan osalta. Olennaisen riskin suunnittelukauden jälkeiselle ajalle muodostaa uudet itsehallintoalueet ja sote-uudistus, etenkin sote-uudistuksen rahoitusmalli. 11

12 3. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2016 aikana. 12

13 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 12,4 12,7 12,4 12,3 Vuosikate/poistot, % 139,6 123,1 114,8 102,2 103,4 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 90,2 250,9 206,7 130,5 204,2 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 420 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 13

14 Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 155 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Talouden tasapainottamiseksi investointien määrää on vähennetty talousarviovuodesta 2015 alkaen. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 14

15 Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2014 Tp 2015 Tpa 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,3 1,9 1,3 1,3 1,3 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 81,7 226,7 197,9 124,5 190,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei ole viime vuosina ollut, vaan investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat olleet poikkeuksellisen suuret investoinnit sekä valtionosuuksien leikkaukset. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä alkaa lähteä parempaan suuntaan vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 15

16 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero ,9 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,7 % Kiinteistövero ,8 % Verotulot yhteensä ,5 % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus ,9 % Peruspalveluiden valtionosuus ,3 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,0 % Valtionosuudet yhteensä ,0 % * tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio Lokakuussa 2015 valmistuneen vuoden 2014 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 3,6 % (koko maan 3,7 %). Vuonna 2015 suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen johdosta (-1,9 milj. euroa) kunnallisverojen kasvu jää noin 2,7 prosenttiin. Vuonna 2016 tuloveron arvioidaan kasvavan hyvin maltillisesti johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Lisäksi vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Limingan kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,5 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu kasvavan 1,3 %. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa linjattiin, että Limingan kunnan tuloveroprosenttia nostetaan vuosina ,25 prosenttiyksikkö/vuosi. Olosuhteisiin nähden odotettua suotuisammin kuluneen vuoden 2015 vuoksi veroprosentin korottamispäätöstä kuitenkin lykättiin, ja Limingan tuloveroprosentti on myös vuonna ,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,87 (muutos 0,04 % -yksikköä). Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa ja veroprosenttiaan laskee 3 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavien määrä on vuodelle 2016 poikkeuksellisen pieni. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Taloussuunnitelmaan on laskettu vuodelle 2017 tuloveroprosentin nosto 0,25 prosenttiyksikköä. Vuonna 2016 on kunnille tulossa merkittävä muutos yhteisöverojen osalta. Kuntien määräaikainen, vuosina voimassa ollut yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja tämän seurauksena vuoden 2016 kuntien yhteisövero-osuuden ennakoidaan jäävän noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %. Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen ennustetaan tulevana vuonna vähenevän, kun yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulivat voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa oli noin 40 tuhatta euroa, mutta ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuivat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit päätettiin nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotuksen laskettiin tuovan kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Myös vuodelle 2016 tulee muutoksia kiinteistöverolain määrittelemiin veroprosenttien vaihteluväleihin. Vuoden 2016 alusta alkaen muun asuinrakennuksen veroprosentti saa olla 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen prosenttiyksikköä suurempi (ent. 0,60), voimalaitosten 16

17 veroprosentti saa olla maksimissaan 3,10 % (ent. 2,85 %) ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti enintään 4,00 % (ent. 3,00 %). Limingan kunnan osalta vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilytetään vuoden 2015 tasossa, ja näin ollen veroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 % ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2016*) yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,47 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,11 %. Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit Liminka K-a Koko Suomi (2016)* Lain ala-ja ylärajat Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,47 0,37-0,80 Yleinen kiinteistövero 0,94 1,00 0,80-1,55 Muu asuinrakennus 1,03 1,11 0,80-1,55 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 --> Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 0,00-4,00 Voimalaitokset 2,85 0,00-3,10 * ennakkotieto, Kuntaliiton tiedustelu Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Leikkaukset jatkuivat Limingan kunnan osalta voimaan astuneessa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna vuosille Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 indeksikorotusten jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. 17

18 Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 1,8 % vuoden 2015 tilinpäätösarviosta, mutta verorahoitus vain 1,3 % Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % 7,1 % 6,1 % 4,2 % -0,6 % 3,4 % 1,8 % Verorahoituksen muutos, % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,6 % 1,8 % 1,3 % * tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio 15,0 % Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % Verorahoituksen muutos, % Toimintakatteen muutos, % Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2016 vanhoja lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2016 lopussa 21,7 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa on varauduttu 250 tuhannen euron antolainan myöntämiseen Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskukselle vanhan virastotalon purkamista varten Lainanotto, Lainojen lyhennys Lainamäärä, Lainamäärä /as Lainojen korot, Lainojen hoitokustannukset, /as tp-tietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 18

19 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja - menot, Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -0, Yhteensä 217, tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2015 lopussa lainaa yhteensä noin 21,5 milj. euroa. Vuonna 2015 nostettiin pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa hyödyntäen matalaa korkotasoa. Taloussuunnitelmaan sisältyy 8,6 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2016 sekä suunnitelmavuosina 2017 ja 2018 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainamäärän ja korkoriskin osalta suurten investointien jäljiltä. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,6 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,8 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainojen korot, 1000 Lainamäärä /as Nettoinvestoinnit, teur Vuosikate, teur Lainojen lyhennykset, teur 19

20 Investointien tulorahoitus % , , , , ,0 0, Vuosikate, teur Nettoinvestoinnit, teur Vuosikate e/asukas Nettoinvestoinnit e/asukas 20

21 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat ,3 % Sosiaalikulut ,3 % Henk. korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,3 % Henkilöstökulut e/asukas ,6 % v tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja 2016 talousarvio Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,95 % Perusturvapalvelut ,15 % Sivistyspalvelut ,44 % Tekniset- ja tukipalvelut ,60 % Muut tulosalueet ,61 % Yhteensä ,30 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos Muutos Hallinto-osasto 19 3 % -1 3 Perusturvaosasto % 4-4 Sivistysosasto % Tekninen osasto % -2 0 Yhteensä % Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa vuonna 2014 laaditussa talouden tasapainottamisohjelmassa päätettiin jättää kesällä 2015 vapautunut kaavoittajan virka täyttämättä loppuvuodeksi 2015 (-½ htv). Tasapainottamisohjelmasta poiketen virka on täytetty syksyllä 2015, joten talousarviovuodelle 2016 on varattu koko vuoden palkkarahat (vaikutus +½ htv). vuonna 2015 siirrettiin toimistosihteeriresurssia perusturvan puolelle (-½ htv). Vuonna 2016 talousarviovaikutus ulottuu koko vuodelle, joten vaikutus talousarviovuodelle 2016 on -½ htv. kunnan työllistämispalvelut organisoituvat alkaen hallinnon tulosalueen alle. Työllistämispalveluissa työskentelee työllisyysvastaava ja työnsuunnittelija, jotka ovat siirtyneet hallinnon alaisuuteen toisilta tulosalueilta (perusturva, yhteiset). Talousarvioon on varattu määräraha yhden määräaikaisen it-tukihenkilön palkkaukseen 21

22 Perusturvapalveluissa on vapautunut yksi toimistosihteerin virka, joka täytetään osa-aikaisesti 50 % hoitorinki jatkuu kokeiluna, 5 lähihoitajan vakanssia jatkuu määräaikaisena vanhuspalveluissa vähennetään 2 henkilön työpanos laitoshoidon purun myötä 1 ohjaajan vakanssi avopalveluihin 2 työntekijää siirtyy sivistyspalveluihin nuorten työpajatoiminnan siirtyessä sivistystoimen alaisuuteen kehitysvammaisten avohuollon ohjaajien nimikkeet muuttuvat perhetyön esimieheksi ja avopalvelujen esimieheksi Sivistyspalveluissa Kirkonkylällä varhaiskasvatusasiakkaiden lisääntyessä tarvitaan vuoden 2016 alusta yksi uusi päiväkotiosasto (1 lastenhoitaja 10 kk sekä yksi lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja 5 kk) oppilasmäärien kasvaessa joudutaan perustamaan uusia opetusryhmiä sekä kirkonkylälle että Tupoksen alueelle (+3 htv syksy 2016 alkaen) kaksi työntekijää siirtyy perusturvapalveluista nuorten työpajatoiminnan siirron mukana. Lisäksi palkataan yksi uusi henkilö. Teknisissä palveluissa ei muutoksia Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 22

23 Käyttötalous Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) it-palvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Perusturvapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut it-palvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä

24 Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut hallintopalvelut it-palvelut liikuntapalvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä Tekniset palvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) yhteensä

25 Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Vaalit tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Tilintarkastus tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot)

26 Käyttötalous yhteensä Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) hallintopalvelut (menot) it-palvelut (menot) liikuntapalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot = tulot) yhteensä

27 Investointiohjelma Toimielin/ Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Arvopaperit menot tulot 0 netto Perusturvalautakunta Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Sivistyslautakunta Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Tekninen lautakunta Toimintakeskus/työpaja menot tulot netto Muu talonrakennus menot tulot netto Liikuntapaikat menot tulot netto

28 Toimielin/ investointiryhmä Ta 2016 e Ts 2017 e Ts 2018 e Teiden ja alueiden rakentaminen menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto Aineeton käyttöomaisuus menot tulot netto Investoinnit yhteensä menot tulot netto Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuokraus. Pelkästään myyntiin menevien tonttien luovuttamisesta päättää tekninen osasto. Kaavoitetulla alueella rivitalotontin hinta on kirkonkylällä e/m 2 ja Tupoksessa e/m 2, omakotitalotontin hinta kirkonkylällä e/m 2, Tupoksessa e/m 2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m 2. Kerrostalotontin hinta on e/kerrosm 2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 5-10 % myyntihinnasta. Hallitukselle annetaan kuitenkin valtuudet määrätä asunto-, teollisuus- ja liiketonttien myynti- ja vuokrataso suhdannetilanteen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Kiinteän omaisuuden määrärahoja on pienennetty aiemmista vuosista osana kunnan talouden tasapainottamista. Kunta pyrkii hankkimaan uusia tonttimaita lähinnä vaihtokaupoilla. Irtain ja aineeton käyttöomaisuus Määräraha on varattu it-palvelinten hankintaan. Arvopaperit Arvopaperien osalta talousarviossa on varauduttu Limingan Jäähalli Oy:n osakkeiden hankintaan. Talousarvioon varattu määräraha ei sido osakkeiden hankintaan, vaan hankinta edellyttää erillisen käsittelyn ja päätökset kunnanhallitukselta ja -valtuustolta. 28

29 Perusturvalautakunta Irtain ja aineeton käyttöomaisuus Määräraha on varattu kortteliin 58 valmistuvan vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikön kalustamiseen sekä hoitajakutsujärjestelmän hankintaan, Kansa-arkiston vaatimiin ohjelmistopäivityksiin ja kotihoidon mobiilijärjestelmän hankintaan. Sivistyslautakunta Irtain ja aineeton käyttöomaisuus Sivistysosaston osalta on varauduttu ylioppilaskirjoitusten sähköistämiseen liittyviin hankintoihin, koulujen langattoman internetin käyttöönottoon sekä Linnukan päiväkodin laajennusosan kalustamiseen. Tekninen lautakunta Toimintakeskus/työpaja Taloussuunnitelmassa on varauduttu toimintakeskuksen/työpajan osalta uudisrakennuksen rakentamiseen. Ratkaisu toimintakeskuksen/työpajan tilojen osalta miten tilat järjestetään, on vielä tekemättä ja näin ollen tilaratkaisu edellyttää vielä erilliset päätökset kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Muu talonrakennus Sisältää teknisen lautakunnan käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksymät talonrakennushankkeet. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan rakennusten käytettävyyttä. Lisäksi on varauduttu paloaseman peruskorjaukseen vuosina tuhatta euroa ja Linnukan päiväkodin laajennukseen vuonna 2016 enintään 300 tuhatta euroa. Liikuntapaikat Syksyllä 2015 hyväksytyn Liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti investointiosaan on varattu määrärahat liikuntahankkeiden toteutukseen. Vuosittainen liikuntahankkeiden pienten hankkeiden määräraha on 40 tuhatta euroa. Pienten hankkeiden määrärahan käytöstä päätetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vuoden 2016 osalta pienten hankkeiden määräraha on varattu Rantakylän uimamontun ruoppaukseen. Muita talousarviovuonna toteutettavia hankkeita ovat Rantakylän ulkoilualueen suunnitelman laatiminen, sähköisen ajanvarausjärjestelmän hankkiminen, koulupuiston 1 vaiheen loppuun rakentaminen sekä uimahalliselvitys tai Koulupuisto 2 suunnitelman laatiminen. Taloussuunnitelmavuosina suurempana hankkeena on palloilualueiden peruskorjaus ja rakentaminen. Lisäksi on erikseen varattu määräraha koulupuiston 2. vaiheen suunnitelman päivitystä varten. Teiden ja alueiden rakentaminen Sisältää katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Tekninen lautakunta päättää kohteista käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulot liittyvät Saunarannan rakentamiseen saatavaan avustukseen. Irtain ja aineeton käyttöomaisuus Irtaimen omaisuuden osalta on varauduttu Linnukan keittiön uunien uusimiseen seuraavana kolmena vuotena. Uunit voidaan myös hankkia leasing-rahoituksella, mikäli se on taloudellisesti järkevämpää. Aineeton käyttöomaisuus Vuonna 2016 on varauduttu vuokra-asunto- ja/tai kumppanuushankkeisiin. Vuoden 2017 määrärahassa on huomioituna määräraha Liikekeskushankkeeseen. 29

30 Kokonaismenot ja tulot Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Käyttötalousosa menot tulot netto Investointiosa menot tulot netto Tuloslaskelmaosa menot tulot netto Rahoitusosa menot tulot netto Kokonaistalous menot tulot netto Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate e/asukas Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus *) tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio 30

31 Limingan kunnan talouden kehitys Asukasluku kasvu-% 1,4 2,9 1,5 1,7 2,0 2,0 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,5 20,5 20,5 20,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 3,1 2,8 10,1-1,6 1,8 1,3 e/asukas Toimintamenot muutos % 5,9 6,4 4,4-0,6 0,8 2,1 Toimintakate muutos % 7,1 6,1 4,2-0,6 3,4 1,8 e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % 190,5 112,9 223,9 139,6 123,1 114,8 Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus- 39,9 83,2 71,7 81,7 226,7 197,9 % Lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä e/asukas tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja 2016 talousarvio 31

32 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 32

33 Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2016 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistyminen Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien määrä Kouluterveyskyselyn tulokset TEA-viisari Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Ei koulupudokkaita Määrä ei kasva Määrä laskee Aktivointitoimenpiteet tulosten perusteella Tulokset paranevat edellisestä mittauksesta Työttömyysaste ei nouse Määrä ei kasva Osuudet laskevat vuodesta 2015 Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista % asuu kotona % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 90,5 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 5 % omaishoidon tuen piirissä 9,5 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. 33

34 Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2016 Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen monipuolistaminen Yritysten nettoperustanta Työpaikkojen nettolisäys > 20 > 50 Matkailutoiminnan vahvistaminen Kävijämäärä Liminganlahdella Matkailuyritysten lukumäärä Matkailualan työpaikkojen määrä Ampumaurheilukeskuksen rakentamisen käynnistyminen > määrä kasvaa määrä kasvaa Hankkeen käynnistymisen ja hankerahoituksen hyödyntämisen edistäminen Riittävä yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa Rakennusvalmiit teollisuus- ja liiketontit Luovutetut teollisuus- ja liiketontit Uudet kumppanuushankkeet Liiketiloihin sijoittuneiden uusien yritysten määrä > 10 > 3 Liikekeskushankkeen käynnistäminen > 5 Projektirahoituksen hyödyntäminen Projektirahoituksen määrä Käytettävissä olevan rahoituksen hyödyntäminen; uusia käynnistyviä hankkeita > 4 kpl Ydinvoimarakentamisen hyödyntäminen Ydinvoimahankkeessa mukana olevien yritysten määrä Majoitusvuorokausien määrä > 2 kasvava 3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2016 Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3% vuodessa Asukasluvun kasvu -% / vuosi Muuttotase 2 % vuodessa > 50 henkilöä Vuokra-asuntokohteen käynnistyminen 34

35 Riittävä raakamaavaranto asuntoja työpaikka-alueita varten Raakamaan hankinta ja raakamaareservi asuin- ja yritysalueilla Raakamaareservin hyödyntäminen vaihdoissa Kunnalla on tarjota erilaista ja monipuolista tonttitarjontaa kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Tonttivaranto ja tonttivaraukset kahden vuoden tonttireservi, tontteja luovutetaan 40 kpl/v Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaava-alueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % -osuus on % Kaavoilla ohjatun rakentamisen %-osuus % Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x valtuustokausi Liikenneturvallisuus Kuntalaiskyselyn tulosten käsittely ja toimenpiteet kyselyn tulosten perusteella 8-tien ja radan liikenneturvallisuuskohteiden edunvalvonta Asukaslähtöinen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Matkustajamäärän kasvu Kuntakeskuksen vahvistaminen Kerrostalo- ja rivitaloasumisen lisääminen Kerrostalohanke käyntiin keskustassa 4. Strategian mukainen johtaminen Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttämien ratkaisujen tekeminen riittävän ajoissa. Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta. Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2016 Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa Strategian ja valtuustosopimuksen toteutuminen Strategia (elinvoima, hyvinvointi ja talous) ja valtuustosopimus toteutuvat päätöksenteossa. 35

36 Valtuustotyön arviointi Arvioinnin toteuttaminen valtuustokauden päättyessä. Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen Koulu- ja oppimisympäristölinjaukset Vanhuspalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen ja palveluketjun tarkastelu Digitaalisuuden lisääminen kunnan palvelutuotannossa ja sähköisen asioinnin lisääminen Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden uuden toimintamallin käyttöönotto Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu Verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit eikä lainamäärä kasva yli maan keskiarvion Investointien tulorahoitus % Lainamäärä /asukas > 80 % < koko maan keskiarvo Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse Palvelujen yksikköhinnat Yksikköhinnat eivät nouse Henkilöstön työhyvinvointi paranee Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein) Yksikkökohtaiset toimenpideohjelmat henkilöstökyselyn tulosten pohjalta Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä > 63 vuotta Sairauspoissaolojen määrä < 15 päivää/henkilö 36

37 KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEITTAIN YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toimintaympäristöanalyysi Valtakunnallisesti merkittävimpänä uudistuksena jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta hallitusohjelman mukaisesti siten, että sote-palvelut ovat siirtymässä kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Itsehallintoalueita tulee olemaan 18, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Loput kolme itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelunsa jonkun toisen sote-alueen kanssa yhdessä. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille alkaen. Vuonna 2016 odotetaan saatavan keskeiset uudistusta koskevat linjaukset ja uudistuksen aikataulu. Uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi kuntien toimintaan. Limingan kunnan haasteena on edelleen talouden tiukka tilanne; talousarvio vuodelle 2016 on rakennettu lähtökohdiltaan tiukaksi eikä siinä ole liikkumavaraa. Vuoden 2015 alussa voimaan astuneessa valtionosuusuudistuksessa Limingan kunta menettää valtionosuuksia 2,6 milj. euroa ja vaikutus näkyy myös vuoden 2016 talousarviossa. Vuonna 2014 hyväksyttyä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee edelleen toteuttaa suunnitellun mukaisesti ja todennäköisesti ohjelmaa joudutaan myös päivittämään jo vuoden 2016 aikana. Hallinto-osaston vastuualueella tapahtuu muutoksia alkaen siten, että työllistämispalvelut siirtyvät hallintoosaston alaiseksi toiminnaksi. Panostuksia työllisyyden hoitoon on lisätty vuoden 2016 talousarviossa, mutta edelleen kunnat tarvitsevat uusia työkaluja ja päätösvaltaa työllisyyspalveluiden toteuttamiseen. Limingan kunta on ilmoittautunut olemaan mukana työllisyyspalvelujen kuntakokeilussa yhdessä muiden seudun kuntien kanssa. Voimassa oleva valtuustokausi jatkuu vaalien ajankohdan muutoksen vuoksi saakka. Kuntastrategian päivitys on tarkoitus toteuttaa meneillään olevalla valtuustokaudella perinnöksi uudelle valtuustolle. Kuntastrategian päivitys aloitetaan vuonna Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Yleishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus, hallinto-, henkilöstö-, talous-, viestintä-, tietotekniikka-, elinkeino- ja markkinointipalvelut. Yleishallinto ohjaa kunnan strategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Tehtäväalueen yleistavoite Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä koko talousarviokaudella ovat kuntastrategian toteuttaminen ja talouden tasapainon toteuttaminen kuntaorganisaatiossa. Strategiaa tukevat toimenpiteet - Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskuksen kehittämishanke - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttaminen / päivittäminen - Kirkonrannan asemakaavan laatiminen - työllisyysohjelman linjausten toteuttaminen - hankerahoituksen hyödyntäminen kehittämishankkeissa - kuntastrategian kokonaispäivityksen käynnistäminen 37

38 - kuntaviestinnän ja markkinoinnin kehittäminen - palvelujen digitalisaatio ja it-palvelujen kehittämishankkeiden toteuttaminen Talous Tuloslaskelma Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Sisäiset palvelut tulot menot Toimintakate, ml. sis. palv Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) Toimintakate e/as Toimintakate e/as (ml sis. palv.)

39 Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelu-tarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella Kaavoitus nykyisellään 50 % 40 % Kilpailutus yksityisiltä palveluntuottajilta Ei muutoksia Elinkeinopalvelut kasvaa 80 % 20 % Kuntien välinen yhteistyö (leader, uusyrityskeskus, maaseutuelinkeinot) Hankerahoituksen hyödyntäminen Johtamispalvelut nykyisellään 95 % 5 % Yhteistoimintasopimus (Oulun seutu) Hallintopalvelut nykyisellään 70 % 30 % Ostopalvelut (työterveydenhuolto) Työterveydenhuollon järjestämistapa 2016 Hankintayhteistyö nykyisellään 0 % 100 % Yhteistoimintasopimus Palo- ja pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönhuolto nykyisellään 0 % 100 % Yhteistoimintasopimus Talouspalvelut nykyisellään 30 % 70 % Kirjanpito- ja palkanlaskenta ostopalveluna Monetralta Siirtyminen suoriteperusteiseen laskutukseen IT-palvelut kasvaa 25 % 75 % Ohjelmistot, tietoliikenne ja palomuuri ostopalveluina kilpailutuksen kautta Joukkoliikennepalvelut nykyisellään 0 % 100 % Yhteistoimintasopimus Kilpailutuksen valmistelu vuonna 2016 Työllistämispalvelut kasvaa 95 % 5 % Hankeyhteistyö 39

40 Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Henkilöstö- ja taloushallinnon ulkoistamisen toteuttaminen Monetra Oy:lle - Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönotto - Työterveydenhuollon sopimuksen muutos Konserniselvitys toteutettu Puhelin- ja dataliikenteen kilpailutus Henkilökuljetussuunnitelman laatiminen ja kuljetusten kilpailuttaminen Maisema-mallin käytöstä luopuminen - E-laskujen käyttöönotto Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet Puhelin- ja dataoperaattorin vaihto - Puhelinvaihteen lakkauttaminen vuoden 2016 aikana - Sisäisen laskennan kehittäminen - Palkanlaskennan prosessien sähköistäminen ja tehostaminen - Ostolaskuohjelmiston vaihtaminen - Työllisyysohjelman toteuttaminen - IT-palvelujen kehittämishankkeiden toteutus - Työterveyshuollon järjestämistavan määrittäminen ja toteutus alkaen - Joukkoliikenteen kilpailutuksen valmistelu 40

41 PERUSTURVAPALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset ja linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille. Sosiaalityön vastuualueen palveluihin sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden, osallisuutta vahvistavien ja hyvinvoinnin edistämisen sekä eri laeissa määriteltyjen sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Tähän kuuluvat sosiaalihuollon, lastensuojelun, lastenvalvonnan, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä palvelutarpeiden mukaisia tukitoimia sekä palvelukokonaisuuksia. Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaiset laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista. Tehtäväalueen yleistavoite Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2016 perusturvaosasto painottaa: lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja varhaisen tuen toimintamallien kehittämistä kuntalaisten omatoimisuutta avopalveluiden vahvistamista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa henkilöstön osaamisen vahvistaminen - huomioidaan omassa toiminnassa tuleva sote-uudistus ja osallistutaan asiasta käytävään dialogiin Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen kotiin annettavilla palveluilla 2. Ostamme nuorisopsykiatrin työpanosta terveyskeskukseen 3. Kehitämme kasvatus- ja perheneuvontaa 4. Lapset puheeksi työmenetelmä on käytössä 5. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön 6. Sosiaalipalveluissa on huomioitu uuden sosiaalihuoltolain mukaiset velvoitteet 7. Varaudutaan kannallisen sosiaalihuollon asiakastietovarannon (KanSa) käyttöönottoon 8. Varaudutaan toimeentulotuen käsittelyn siirtymiseen Kelalle vuoden 2017 alussa 9. earkiston II-vaiheen muutoksia valmistellaan. Suun terveydenhuolto siirtyy KanTaan syksyn 2016 aikana. 10. Vuonna 2015 kehitimme vastaanoton toimintaa ja palvelujen saatavuutta Hyvä Potku- hankkeen myötä ja hankkeen jälkeen laajennamme kehittämistyötä muihin yksiköihin Kehittämisen päätavoitteina ovat hoidontarpeen arvioinnin parantaminen ja yhteiset hoitosuunnitelmat. 11. Ikäihmisten palvelujen keskittäminen vanhuspalvelukeskukseen 12. Luovutaan Ala-Temmeksen vanhainkodista ja tilalle tehostettua palveluasumista kuntakeskukseen 41

42 13. Omaishoidon tuen vapaat siirtyy järjestettäväksi palvelusetelillä palvelukeskuksen valmistumisen jälkeen 14. Kotihoidon mobiilisovelluksen ja toiminnanohjauksen käyttöönotto 15. Liikuntareseptin käytön juurruttaminen Talous Tuloslaskelma Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Sisäiset palvelut tulot menot Toimintakate, ml. sis. palv Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) Toimintakate e/as Toimintakate e/as (ml sis. palv.)

43 Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v Tavoitteet Mittarit Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hyvinvointijohtamisen vahvistaminen. Hyvinvointikertomus Palvelutakuut toteutuvat Asiakkaita/työntekijä, käsittelyajat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja varhaisen tuen toimintamallien edelleen kehittäminen. Lastensuojelutyön vahvistaminen Varhaisen tuen perhetyön toimintamallit rakentuneet: Perhetyön on suunnitelmallista Ryhmätoimintamallit käytössä Lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenhoitopalvelut toimivat Yhdistysten toiminta jäsentynyt Lapset puheeksi menetelmä on käytössä ja siihen seuranta Työllisyyden edistäminen Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista pysyy alhaisena Työpajatoiminnan sisältöä laajennetaan Yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuvaa; organisoituminen, asiakasvirrat Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Työpajatoiminnan sisältö Yli 75 vuotiaista on säännöllistä kotihoidon piirissä 14 % Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75 vuotiaista asuu kotona 91 % Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75 vuotiaista 9 %:lla on mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75 vuotiaista on omaishoidon tuen piirissä 4 % Yli 75-vuotiaiden määrä Laajojen terveystarkastusten toteutuminen Toteutumisaste 43

44 Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Sosiaalipalvelu Yleinen sosiaalityö Arvio palvelutarpee sta Tarve lisääntyy Oman tuotannon osuus 100 % Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset suunnitelmakaudella Omana työnä Sosiaalipäivystys Tarve vaihtelee 50 % 50 % Virka-aikana omana ja virka-ajan ulkopuolella ostopalveluna Oulun kaupungilta Kuljetuspalvelut Käyttö tehostuu 10 % 90 % Ostopalvelu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelun laitoshoito Lisääntyy Vähentyy avohuollon lisääntyessä 70 % 30 % 30 % 70 % Omana avopalvelut, ostopalveluna erityispalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset velvoiteet SHL.n mukainen kasvatus- ja perheneuvonnan käynnistäminen Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveystyö palvelut Ennallaan Lisääntyy 40 % 30% 60 % 70 % Kuljetuspalvelujen kilpailutus Toimintamallien kehittäminen Kehitysvammaist en palvelut Ennallaan 40 % 60 % Lastenvalvonjan palvelut Ennallaan 90 % 10 % Vanhuspalvelu Kotihoito Pysyy ennallaan 90 % 10 % Palveluseteli Kotihoidon tukipalvelut Lisääntyy 80 % 20 % Palveluseteli Vanhusten omaishoidon tuki Lisääntyy 50 % 50 % Tehostettu palveluasuminen Lisääntyy laitoshoidon purkamisen myötä 70 % 30 % Palveluseteli 44

45 Laitoshoito Loppuu 100 % Terveyspalvelu Vastaanotto- ja päivystystoiminta Neuvolatyö ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto Lisääntyy väestön kasvun myötä Ennallaan/ lisääntyy 100 % virkaaikana 100 % Virka-ajan ulkopuolinen päivystys, erikoistutkimuk set Mammografia, raskaus-uä, silmänpohjakuv aukset Oulun-seudun yhteispäivystys, yksityiset palvelutuottajat Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP Virka-ajan ulkopuolisten päivystyskäyntien väheneminen edelleen. Suun terveydenhuolto Lisääntyy väestön kasvaessa 98 % perustyöstä virka-aikana Oikomishoito, - kojeet Yksityinen palveluntuottaja suukirurgiassa ja oikomishoidossa Virka-ajan ulkopuolinen päivystys keskitetysti. Terveyskeskussair aala Ennallaan 100 % Erikoistutkimuk set Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP Mielenterveystyö Ennallaan 97 % Psykiatri, lasten psykiatri, lastenpsyk.sh, päihdelääkäri PPSHP, yksityinen ammatinharjoittaja, Oulun kaupunki Nuorisopsykiatrin palveluja ostopalveluna Kuntoutus Ennallaan Fysioterapia 100 % 90 % muut Apuvälineet, muut terapiat PPSHP, yksityiset ammatinharjoittajat Fysioterapeutin akuuttivastaanottotoi mintaa laajennetaan. Laboratorio Tutkimusmäär ät ennallaan/ vähenee 0 % 100 % PPSHP/NordLab Röntgen Ennallaan/väh enee 85 % MRI,UÄ Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP, Kempeleen tk Työterveyshuolto Ennallaan 0 % 100 % Yksityinen palvelutuottaja Kilpailutus vuoden 2016 aikana. Erikoissairaanhoit o Ennallaan 0 % 100 % PPSHP, yksityiset palvelun tuottajat Sairaankuljetus Ennallaan 0 % PPSHP 45

46 Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet 1. On tehostettu lasten, nuorten ja perheiden tukemista kehittämällä perhetyön toimintamalleja ja työmenetelmiä. 2. Kunnan työllisyysohjelma on hyväksytty valtuustossa Terveyspalveluissa on yhdistetty avopalveluiden ja terveyskeskussairaalan osastonhoitajan virat hoitotyönjohtajan viraksi 4. Laboratorio on siirretty liikkeenluovutusperiaatteella Nordlabin toiminnaksi Myytävien palveluiden hinnat on tarkistettu 6. Nuorisopsykiatrian palveluja ei ollut saatavilla 7. Vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen on aloitettu v Pitkäaikaisen laitoshoidon purku on aloitettu vanhuspalveluissa 9. Vanhusten kotihoidon palveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa on otettu palveluseteli käyttöön 10. Loma- aikoina toimintaa on supistettu 11. Henkilöstön kanssa on käyty talousarvion toteumaa läpi Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet 1. Loma- aikoina: neuvolatoiminnat ja suun terveydenhuolto keskitetään kuntakeskukseen mielenterveysyksikkö kiinni kesällä 3-4 viikkoa sosiaalipalveluihin ei sijaisia ikäihmisten päivätoimintaan ja seniorineuvolaan ei sijaisia 2. Ostetaan edelleen UÄ-tutkimuksia Kempeleen terveyskeskuksesta. Tutkimuskriteerit tarkastetaan. 3. Selvitetään myös MRI-tutkimusten edullisempaa hankintamahdollisuutta. 4. Laboratorion siirtyessä Nordlabin omistukseen tutkimusmäärien vähentämisellä pyritään kustannusten laskuun. Kun myös EKG-otto siirtyy Nordlabille , vapautuu omaa henkilökuntaa muuhun työhön. 5. Tarkistetaan ulkopaikkakuntalaisille myytävien palveluiden hinnat 6. Ostetaan nuorisopsykiatrin palvelua 1 päivä kuukaudessa 7. Ostetaan päihdetyöntekijän palvelua 8. Lapsiperheille suunnattujen palveluiden vahvistaminen huomioiden sosiaalihuoltolaki 9. Avopalvelujen toimintamallien kehittäminen 10. Toiminnassa otetaan huomioon hyvinvointikertomuksen nostot 46

47 SIVISTYSPALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on menossa ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvät työryhmät ja henkilöstön koulutukset ovat käynnistyneet. Kunnan asukasluvun kasvun myötä myös lasten ja nuorten palveluiden käyttäjämäärät kasvavat. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa asukasluvun kasvuun on vastattu lisäämällä palveluntarjontaa. Varhaiskasvatuslakiin on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat palvelujen suunnitteluun. Valtakunnallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteet huomioidaan toiminnassa. Yleinen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa palvelurakenteisiin. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta ja avointa varhaiskasvatustoimintaa. Lakisääteisiä palveluja tuotetaan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella ja yksityisen hoidontuen kuntalisällä. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Tehtäväalueen yleistavoite Kuntalaisten ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen kuntastrategian mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisällytetään tarkempiin käyttö- ja työsuunnitelmiin. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella - Vahvistetaan henkilöstön osaamista - Otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa - Tarkistetaan palvelumaksut esim. kirjasto, päivähoito, ap- ja ip -toiminta - Huomioidaan omassa toiminnassa tulevat lakiuudistukset - Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa - Kehitetään erityisopetusta ja oppilashuoltoa (suunnitelman tekeminen) - Valmistellaan oppimisympäristöselvitys päätöksentekoon - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja toimintatapoja - Päivitetään varhaiskasvatuksen palvelusetelin sääntökirja - Liikuntaneuvonnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen - Liikuntasuunnitelman toimenpiteiden valmistelu esim. sähköinen ajanvarausjärjestelmä - Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen esim. henkilöstön koulutukset - Nuorten työpajatoiminta siirtyy perusturvapalveluista sivistyspalveluihin, työpajatoiminnan seudullinen kehittäminen - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Uudet OUTI-kirjastot: Utajärvi, Raahe, Taivalkoski, Kuusamo - Tehostetaan sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä kaikilla kouluasteilla 47

48 Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v Tavoitteet Mittarit Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Asukkaiden omavastuun vahvistaminen, hyvinvointikertomuksen toteutuminen mm. - liikuntapalveluiden kehittäminen - nuorisopalveluiden kehittäminen - kirjaston kotipalvelutoiminnan suunnitteleminen - Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen tehostaminen mm. - Lapset puheeksi menetelmän soveltaminen ja käyttöönoton lisääminen - toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat työmenetelmät - lasten ja nuorten liikkuminen huomioidaan opetussuunnitelmissa - Syrjäytymisen ehkäisy mm. - koulupudokkaita ei ole - erilaiset aktivointitoimenpiteet - erityisryhmille kohdennettua toimintaa Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Saavutettavuus Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Menetelmän käyttö Koulupudokkaiden määrä, varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, nuorten työttömien määrä, kouluterveyskyselyjen tulokset, TEAviisari Työllisyyden edistäminen mm. - nuorten työttömyysaste ei nouse, nuoret pääsevät jatko-koulutukseen - nuorten työpajatoiminnan kehittäminen - Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Työttömyysaste, etsivän nuorisotyön asiakkuudet, toimintakalenteri - projektirahoituksen hyödyntäminen - vetovoimaisten tapahtumien järjestäminen ja kuntaimagon kohentaminen Projektirahoituksen määrä, osallistujamäärien seuranta Strategian mukainen johtaminen - muutosten ennakointi ja strategisten päämäärien saavuttaminen - palveluiden järjestäminen järjestämissuunnitelman mukaisesti - henkilöstön työhyvinvointi paranee Oppimisympäristölinjaukset, uudet toimintamallit esim. liikunta- ja nuorisopalvelut, digitaalisuuden lisääminen, yksikkökohtaiset toimenpideohjelmat henkilöstökyselyn pohjalta 48

49 Talous Tuloslaskelma Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Sisäiset palvelut tulot menot Toimintakate, ml. sis. palv Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) Toimintakate e/as Toimintakate e/as (ml sis. palv.) Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella Varhaiskasvatus kasvaa hieman 65% 35% oman toiminnan lisääminen kasvaa Perusopetus Lukio peruskoulun päättäneistä n. 50% lukiopaikka kasvaa kasvaa vähän 99,5% 100% 0,5% erityiskoulut, muiden kuntien perusopetus oman toiminnan vahvistaminen ostopalvelut eivät kasva kasvaa Kulttuuri-, liikuntapalvelut kasvaa 99% 1% avustukset/yhteistyö 3. sektorin kanssa selvitetään tuotantotapa Nuorisopalvelut Musiikkiopisto kasvaa nykyisellään 100% 100% yhteistyössä kunnan sisällä ja seudullisesti kasvaa Kansalaisopisto nykyisellään 100% Kirjasto nykyisellään 100 % 49

50 Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet - Kulttuurisihteerin tehtävät siirretty kirjasto-kulttuurijohtajalle, nuoriso- ja kulttuurisihteerin toimi nuorisosihteeriksi, uuteen nuorisotaloon nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä vakinaistettu luokkien jakotuntien vähennys (1vvt/por) - Kuntakohtaisen tietoteknisen tuen lopettaminen (11 vvt) - Sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointi - Perus- ja esiopetuksen koulunkäynninohjaajien lomautus lomien ajaksi - Varhaiskasvatuksessa on henkilöstömäärä vähentynyt (-9 htv) - Päivähoitomaksujen hyvitysperusteiden muutos - Päivähoidossa sijaisten työsopimukset toukokuun loppuun - Päivähoidon yksiköiden käytön keskittäminen loma-aikoina, vuorohoitoyksikkö kiinni juhlapyhinä - Musiikkiopistossa tasosuoritukset samoina päivinä, isomman orkesterin ohjaus yhteistyön, säestystuntien järjestystavan muutos, ryhmävalmennuksen kehittäminen - Musiikkiopistossa työyhteisöpäivien vähentäminen ja sivutoimisten opettajien matkakorvausten poistaminen - Koulutuksia vain lakisääteinen minimi, suositaan ilmaiskoulutuksia - Käytetään mahdollisimman paljon sähköistä tiedottamista - Hankitaan vain pakolliset tarvikkeet, suositaan kierrätystä - Kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi. - Kirjaston ja kulttuuri palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot) - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntijako on muutettu OH:n minimin mukaiseksi. - Valinnaisaineryhmien alarajana pidetään keskimäärin 15 oppilasta. - Perusopetuksen ja lukion opetusryhmien koon määrittely - Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Nuorisopuolella aukioloaikoja tarkennetaan Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet - Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen, nuorisopuolella osallistumismaksut - Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely - Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2015 ja päätös vuoden 2016 aikana - Erityisopetuksen kehittämissuunnitelman tekeminen - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana - KOHA-Suomen myötä valtakunnallinen yhteistyö kirjastojärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä - Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen - Palvelumaksujen tarkistaminen - Sijaisten käytön minimoiminen - Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan yksikkökohtaiset toiminnot. 50

51 TEKNISET PALVELUT Toimintaympäristöanalyysi Tekninen osasto tuottaa kunnan tukipalveluista merkittävimmän osan. Tukipalvelut kasvavat sitä mukaan kuin kunnan palvelurakenne kasvaa. Liminka on kasvanut 2000-luvulla Suomen ennätysvauhtia n asukkaan kunnasta 9900 asukkaan kuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan omistamat hoidettavat kadut, puistot, rakennukset ym. ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi. Kunnan investointien ja valtionosuusleikkausten kautta käyttötalous on kiristynyt ja sitä kautta resurssit tukipalveluiden tuottamiseen ovat myös vähentyneet. Kunnilta vaaditaan tuottavuuden parantamista. Tekniselle osastolle on vuonna 2010 hyväksytty ja syksyllä 2013 päivitetty talouden tuottavuusohjelma, jonka tarkoituksena on hillitä käyttötalouden menojen kasvua. Tuottavuusohjelman keinoin on pyritty tuottamaan kunnan tarvitsemat tukipalvelut tehokkaasti osittain omana tuotantona ja osittain yksityisen tuotantona. Syksyllä 2014 valtuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman osalta teknisen osaston merkittävimmät osa-alueet ovat: - energiansäästö - henkilöstön sitouttaminen ohjelmaan - aurauspalvelut - yksityistiepoliittinen ohjelma Energiamääräykset kiristyvät koko ajan ja nämä tuo omalta osaltaan paineita peruskorjata olemassa olevaa rakennuskantaa energiamääräyksiä vastaaviksi. Uudet rakennukset rakennetaan tämän päivän energiamääräysten mukaan. Limingan kunta on mukana valtakunnallisessa energian säästöohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on energiakustannusten laskeminen 9 % vuoden 2009 tasosta vuoteen Sisäilma on ongelmana useissa kiinteistöissä. Kunnossapitoresursseista suuri osa menee sisäilmatutkimuksiin ja sisäilman pudistamiseen. Tulevina vuosina on ongelmakiinteistöille tehtävä toteutuspolku, miten ne tullaan tulevaisuudessa hoitamaan korjataanko kiinteistöjä vai rakennetaanko uutta. Vuoden 2016 talousarvion haasteena on vanhusten palvelutalon valmistuminen huhtikuun lopussa, jolloin Ala- Temmeksen vanhainkoti tyhjenee. Uudesta palvelutalosta aiheutuu nettona lisäkustannuksia yli lisäkustannuksia. Menojen kasvua saataisiin paikattua, mikäli Ala- Temmeksen vanhainkoti saataisiin vuokrattua muuhun käyttöön. Mikäli lisämenoja ei saada paikattua tulovirralla, merkitsee se tilapalveluissa kunnossapitotason selkeää laskua. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen tehtävänä on tuottaa seuraavat palvelut: Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito Mittaus- ja kartoituspalvelut Toimitilojen hankinta ja ylläpito Ruoka- ja puhtauspalvelut Asuntoasiat Tonttien luovutus Rakentamisen ohjaus Tielautakunnalle säädetyt tehtävät 51

52 Tehtäväalueen yleistavoite Tehtäväalueen yleistavoitteena on huolehtia tonttituotannon ja tukipalveluiden riittävyydestä sekä laadusta. Painopisteinä ovat tonttituotannossa onnistuminen ja riittävien tukipalveluiden tuottaminen ja maanhankinta erityisesti asunto- ja yritystoimintaan kaavoitettavien alueiden osalta. Hyvinvoinnin kehittäminen tulee ottaa huomioon eri toiminnoissa. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja strategiaa tukevat toimenpiteet suunnitelmakaudella Ruokapalvelut hoidetaan jatkossakin kahdesta valmistuskeittiöstä. Kunnan taseeseen ei valmistu uusia kiinteistöjä vuonna Kunta vuokraa uudesta palvelutalosta 30 tehostetun asumisen paikkaa. Vuokraan kuuluu kiinteistön hoito. Yleisten tilojen siivous ja ruokapalvelut tullaan kilpailuttamaan. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, mutta yleinen talouskehitys voi vaikuttaa arvion toteutumiseen. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle lisää kysyntää myös Limingan asunto- ja teollisuustonteille. Tästä johtuen maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan osalta täytyy valmistautua tulevaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakentaminen painottuu Saunarannan- ja Okkosenrannan alueille. Saunarannan asemakaavaalueelta tonttien luovutusta jatketaan vuoden 2016 aikana. Kirkkorannan asemakaava-alueelta on myös tavoitteena luovuttaa tontteja Tonttien luovutustavoite yhteensä on 40. Maanhankinta keskittyy asunto- ja työpaikka-alueiden kunnan strategian kannalta tärkeisiin alueisiin sekä tarvittaessa hankintaan vaihtomaita kiinnostavilta alueilta. Kunnassa hyväksytyn strategian mukaisesti uudet asuntoalueet sijoitetaan Tupoksen ja kirkonkylän välille. Työpaikka-alueet Ankkurilahteen, Liminganporttiin ja Sepänkankaan alueelle. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit Tavoitteet Mittarit Tontteja on myyty tai vuokrattu 40 kpl Maata yritystoiminnan alueita varten hankittu 10 ha Virastotalon kortteli 20 Tuottavuuden kehittämisen jalkautus Myytyjen tonttien lukumäärä kpl/ vuosi Tehdyt maakaupat, ha/ vuosi Rakennusvaiheeseen vuosi 2016 Tuottavuustavoitteet yksiköittäin 52

53 Talous Tuloslaskelma Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Sisäiset palvelut tulot menot Toimintakate, ml. sis. palv Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) Toimintakate e/as Toimintakate e/as (ml sis. palv.) Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset suunitelmakaudella Rakennuttaminen ennallaan kilpailutus Korttelin 20 liiketalon suunnittelu ennallaan Kortteli 20 liiketalon rakentamisen käynnistäminen ennallaan Maanhankinta ennallaan Pohjakarttatyöt ennallaan 5 95 Mittaus ennallaan Kiinteistöjen muodostus ennallaan Katujen kun. pito Yksityisteid. kun.pito ennallaan

54 Asuntojen ja toimitilojen vuokraaminen palvelutarpeenmäärä kasvaa 5 95 kilpailutus Kiinteistönhoito ja kunnossapito palvelutarpeen määrä kasvaa kilpailutus Ruokapalvelut kasvaa Puhtauspalvelut kasvaa Rakennusneuvonta palvelut kasvaa Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet * Energiansäästöohjelma, kiinteistökohtainen energiasäästöohjeistus * Katuvalaistus, muutos natrium- ja led valoiksi * Aurauspalvelujen hintaa tarkistettu * Latujen viikonloppupäivystys yhteistyössä Limingan niittomiesten hiihtojaoston kanssa Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet * Energiaa säästävät ratkaisut (lamput, led valaistus, lämmitysjärjestelmät, ym.) * Työprosessien kehittäminen (pohjana tuottavuusohjelma) * Hankintaohjeistus, tilahankkeet (käytännön pohjustaminen) * Liikenneturvallisuussuunnitelman mukainen liikenneturvallisuustyö 54

55 VAALIT Vuonna 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2017 toimitetaan kuntavaalit ja vuonna 2018 presidentinvaali. TARKASTUSTOIMINTA Luottamushenkilöt muodostavat tarkastuslautakunnan ja varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa ammattitarkastaja. Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanhallituksen sijasta hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. TYÖLLISTÄMINEN, JAKAMATTOMAT ELÄKEMAKSUT JA YHTEISET HANKKEET Tulosalue sisältää varautumisen työllistämistukisen henkilöstön palkkaukseen sekä yhteisvastuulliset eläkemenoperusteiset eläkemaksut sekä varhemaksut. Työttömyyden lisääntyessä ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vuoksi kunnan työllistämiseen varattua määrärahaa on hiukan nostettu edellisestä vuodesta. Työllistämistukipalkkausta lukuun ottamatta muu työllistämisen edistämiseen tähtäävä toiminta siirretään vuoden 2016 alusta yleishallinnon hallinnonalalle. Muutoksella kunnan työsuunnittelijan tehtävä siirtyy yleishallinnon alaisuuteen. Yhteisvastuullisiin eläkemaksuihin on varattu 71 tuhatta euroa ja ennalta arvaamattomiin menoihin euroa. Yhteisissä hankkeissa on budjetoituna Limingan Liikuntaresepti hanke. Tuloslaskelma Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 VAALIT Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut TARKASTUSTOIMI Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (tulot) hallintopalvelut (menot) TYÖLLLISTÄMINEN JA JAKA- MATTOMAT ELÄKEMAKSUT Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut

56 4. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet Liminka konserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt: Kuntayhtymät - Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky - Pohjois-Pohjanmaan liitto Tytäryhteisöt - Limingan Kehitys Oy - Limingan Vesihuolto Oy - Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot - Kiinteistö Oy Vanamo - Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus - Asunto Oy Limingan Rivitalot Osakkuusyhteistöt - Asunto Oy Karintie - Asunto Oy Limingan Koti - Asunto Oy Veteraanipuisto Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyt konserniohjeet syksyllä Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka - konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet Toimintatuotot/toimintakulut, % > 30 Vuosikate % poistoista > 100 Omavaraisuusaste, % > 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % < 60 Lainamäärä e/asukas < 3000 Raportointi toiminnasta ja taloudesta (Vesiyhtiö ja Limmintalot) 2 x v Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valit- tujen kunnan edustajien evästäminen säännön mukaisesti ennen kokouksia Limingan Vesihuolto Oy Yhtiö tuottaa asiakkailleen turvalliset, laadukkaat ja joustavat vesihuoltopalvelut. Tehtäväkuvaus ja yleistavoitteet - vastataan vesihuoltopalveluista kuntien kehityksen mukaan - turvataan puhtaan veden laatu ja toimitusvarmuus - huolehditaan jäteveden korkeatasoisesta käsittelystä - tarjotaan palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti - varaudutaan lähivuosien investointeihin 56

57 - kehitetään yhteistyötä sidosryhmien kanssa Tavoitteet vuodelle suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v, investointien omarahoitusaste vähintään 80 % - tuottavuuden kehittäminen - valmistelutyö omistajapoliittista linjausta varten vuoden 2016 aikana - hallitusosaamisen kehittäminen Limingan Kehitys Oy Limingan kehitysyhtiö omistaa yhden liikehuoneiston keskustassa sijaitsevasta liiketalosta. Tavoitteet vuodelle kustannustietoinen toiminta uutta kehittämisprojektia - yhden liiketilan hankinta Vuokrataloyhtiöt Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot omistaa yhteensä 117 huoneistoa. Vapautunutta asuntoa kohti on noin 2,8 hakijaa. Yhtiön tavoitteena on myydä Pehkosenkujalla oleva yhtiön omistuksessa oleva tontti. Vanhimman rakennuskannan peruskorjaamista ryhdytään suunnittelemaan lähivuosina. Tavoitteena on, että asuinalueet pysyvät viihtyisinä ja asunnot hyväkuntoisina. Tavoitteet ja mittarit vuodelle yhtiö toimii omakustannusperiaatteella - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä - raportti kunnanhallitukselle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v - käyttöaste -% vuonna %, v % tavoite vuodelle % - asuntojen keskineliövuokra v ,62 e/kk, v ,57 e/kk, tavoite v < 9 e/kk - valmistelutyö omistajapoliittista linjausta varten vuoden 2016 aikana Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Kiinteistöyhtiö sijaitsee Limingan kunnan keskustassa. Kunta on ostanut vuonna 2015 yhtiön osakkeita niin, että kunta omistaa yhtiöstä 91,1 %. Kiinteistöosakeyhtiössä on sekä asuin- että liiketiloja. Tavoitteet vuodelle Korttelin ja kiinteistön kehittämisratkaisu 57