LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 6 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät 8 3. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 9 Talousarvion seuranta 9 Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 12 Verotulot ja valtionosuudet 13 Toimintakatteen kehitys 14 Rahoitustulot ja menot 14 Lainanotto ja antolainat 14 Henkilöstömenot 16 Käyttötalous 17 Investointiohjelma 20 Kokonaismenot ja tulot 23 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 29 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 29 Perusturvapalvelut 32 Sivistyspalvelut 37 Tekniset palvelut 40 Vaalit 43 Tarkastustoiminta 43 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 44 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Limingan kunnan Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste * , Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste, päivitetty 9/2012 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut noin 3500 asukkaalla eli 62 %. Asukasluvun kasvu on perustunut voimakkaaseen muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut 60 %. Luonnollinen väestönkasvukin on Limingassa suuri, henkeä vuodessa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Tupoksen tontinluovutuksen vähentäminen on siirtänyt painopistettä kirkonkylän suuntaan. Tupoksen asukasluku oli vuoden 2011 lopussa 3056 ja kirkonkylän vaikutuspiirissä olevan alueen Tupoksen asukasluku on 2000-luvulla kasvanut 1854 asukkaalla ja muiden alueiden yhteensä 1671 asukkaalla. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista siten, että niiden elinvoima säilyy. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,5 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,6 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,6 % ja koko maassa 16,5 %. Alle 7-vuotiaita oli 17,5 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,8 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,1 % ja koko maassa 18,1 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto (100) v v v 7-12 v. 4

5 Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.5 % 17.5 % 17.5 % % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 18.9 % 19.0 % 19.2 % % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 9.4 % % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.7 % 41.7 % 41.4 % % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.4 % 4.4 % 4.2 % % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.6 % Yhteensä V. 2013, 2015 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2010 Suomen 10. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 73,2 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 32 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 67 % ja 27,8 %. Limingan työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2010 edellisvuoden 1865 työpaikasta 1978 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,6 %, kun se edellisvuonna oli 54,9 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2010 yhteensä 1465, Kempeleessä työssäkäyviä 257 ja Raahessa työssäkäyviä 134. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1149 (32,9 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 333 oululaiselle, 125 kempeleläiselle ja 93 tyrnäväläiselle. Vuonna ,1 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,2 % jalostuselinkeinoissa ja 75,1 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). Ammatissa toimivasta väestä 5 % sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 25,5 % jalostuksesta ja 68 % palveluista (tuntemattomia 1,5 %). 5

6 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisin. Vuonna 2011 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 7,8 %. Tammi-lokakuussa 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 8 % ja vuonna 2011 vastaavana ajanjaksona 7,7 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 7,8 % (v ,1 % ja vuoden 2012 alussa 8,7 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 295, joista miehiä 157 ja naisia 138. Pitkäaikaistyöttömiä oli 48 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 58 ja vuoden alussa 62) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 38 (edellisvuonna 32). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2012 koko maan työttömyysaste oli 9,5 % ja Pohjois-Pohjanmaan 11,6 % Nuoret >1 v Työttömyysaste lokakuussa ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuvio: yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys. Kuvio: Limingan työttömyysaste lokakuussa 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2013 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 6

7 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on suuri. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Sen sijaan useissa teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Euroalueen ja Eu:n kasvu on pysähtynyt. Kasvua hidastavat korkea työttömyys, velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Suomi on viennin johdosta voimakkaasti riippuvainen Eu:n talouskehityksestä. Kokonaistuotanto kasvoi vuonna ,7 %. Vuonna 2012 kokonaistuotannon on arvioitu kasvavan alle prosentin ja vuonna 2013 noin prosentin. Kasvu on pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Kuluttajahinnat kohosivat vuonna 2011 keskimäärin 3,4 %. Vuonna 2012 kuluttajahintojen kasvuksi on arvioitu 2,6 % ja vuonna ,4 %. Työttömyys lisääntyy jonkin verran. Vuonna 2013 työttömyysasteen on arvioitu kohoavan 8,1 prosenttiin. Taloustilanteeseen liittyy tällä hetkellä useita riskitekijöitä ja on mahdollista, että talouden kehitys tulee olemaan em. heikompi. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys BKT, muutos % -8,5 3,3 2,7 ~1 1,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 68,9 68,9 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 Ansiotason muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2, Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011 tuntuvasti. Vuonna 2011 vuosikate poistoista oli 118 % ja vuonna %. Ennakoitua heikomman kehityksen taustalla oli erityisesti menojen arvioitua nopeampi kasvu. Toimintamenot kasvoivat noin 4,5 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 3,5 %. Kuntatalous kiristyy edelleen vuosina 2012 ja 2013 tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alalle solmittiin marraskuussa 2011 kaksivuotinen sopimus, jonka perusteella kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan vuonna ,2 % ja vuonna ,3 %. Vuonna 2011 kuntien verotulot kasvoivat 4,1 %. Vuonna 2012 verotulojen arvioidaan kasvavan 1,5 % ja vuonna %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna ,25 prosenttiin ja nousee vuonna ,38 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 5,9 %. Valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatiot ja hallitusohjelman mukaiset lisäykset. Toisaalta valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet, joista suurimpana valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Valtionosuusleikkauksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti v Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan asteittain v siten, että vuonna 2015 leikkaus on 500 milj. euroa. Vuoden 2013 osuus on 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia. Vuonna 2013 kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 1,4 %. Kuntatalouden kannalta tällä hetkellä on riskinä, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, jos hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita talouden vakauttamiseksi ei pystytä saavuttamaan. Mikäli näin käy, on 7

8 mahdollista, että ensi vuoden maaliskuussa annettavassa valtiontalouden kehyksessä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteutetaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, minkä vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava pidetyssä talousarvioseminaarissa valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosentit vakituisista asuinrakennuksista 0,4 ja yleinen kiinteistövero 0,7 - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Investointiohjelman toteuttaminen sekä toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan verorahoituksen kasvua asettavat tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Ohjelman toteuttamista jatketaan myös tulevalla suunnitelmakaudella. Hallintokuntien on tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Tarkoituksena on käydä läpi kuntaorganisaation kaikki prosessit ja tehtäväkuvat. Kunnan organisaation kehittämisessä keskeisiä ajatuksia ovat itseohjautuvuus ja matala organisaatio. Hallintoa keventämällä pyritään ohjaamaan resursseja itse palvelutuotantoon. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 34 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 28,4 milj. euroa. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla myös tulevina vuosina. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 18,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 18,1 milj. euroa. Investointiohjelmasta johtuen kunnan lainamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden aikana. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 18 milj. euroa. Lainamäärä nousee vuoden eurosta/asukas euroon/asukas vuonna 2013 ja ohjelmakauden lopussa euroon/ asukas. Vuonna 2013 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin 43 %, vuonna % ja vuonna 2015 > 100 %. Lainamäärän kasvu näkyy korkomenoissa, jotka lisääntyvät vuodesta 2012 noin 0,5 milj. euroa. Korkomenojen kasvu heikentää näin tulevien vuosien liikkumavaraa. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyi 9 uutta virkaa/tointa. Henkilöstölisäysten kustannusvaikutukset kohdistuvat myös tulevaan talousarviovuoteen, koska osa tehtävistä on täytetty syksyllä Vuoden 2013 talousarvioon sisältyy 6 uutta virkaa/tointa. 8

9 Talousarviossa 2013 toimintamenot kasvavat 2,7 %, toimintatulot 7,6 % ja toimintakate 2 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoituksen kasvuun vaikuttaa tuloveroprosentin korottaminen. Verorahoituksen kasvuksi tulee 4,5 % (verotulot 6,5 % ja valtionosuudet 2,4 %). Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,4 milj. euroa, mikä tekee 459 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,5 milj. euroa ja v ,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,5 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa Uudet poistoajat otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi poisto-ohje ei juurikaan nosta suunnitelman mukaisten poistojen määrää talousarviovuonna 2013, mutta kylläkin v Vuonna 2013 poistot ovat yhteensä 3,1 milj. euroa, vuonna ,7 milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, valtionosuusriippuvuus, Limingan velkamäärän kasvu, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Koska Limingan kunnan talous on voimakkaasti riippuvainen valtionosuuksista (42 % tuloista), koskettavat mahdolliset lisäleikkaukset merkittävästi Limingan kuntaa. 3. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäiset palvelut tullaan kirjaamaan toteutumiin vuodesta 2013 lähtien kuukausittain. 9

10 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku * vuoden 2012 tunnusluvut tilinpäätösarvioita Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 658 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. 10

11 Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 68,7 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta ja vuosina ,3 %. Investointien määrä tullee vähenemään v jälkeen, kun mittavat koulu-, päiväkoti- ja terveyskeskushankkeet on toteutettu. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti. 11

12 Rahoituslaskelma 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta e 2014 Ts 2015 Ts Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 800 Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset v sekä kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauserästä vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Tilanne paranee vuonna 2016, jolloin rahavirran kertymäksi tulee v investointiohjelman mukaan -9,4 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 12

13 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero % Osuus yhteisöveron tuotosta % Kiinteistövero % Verotulot yhteensä % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus % Yhden putken valtionosuudet % Järjestelmämuutoksen tasaus % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo % Valtionosuudet yhteensä % tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, 2013 talousarvio Lokakuussa 2012 valmistuneen vuoden 2011 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 5,0 % (koko maan 5,1 %). Suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen (-2,2 milj. euroa) johdosta kunnallisveron kasvu jää vuonna 2012 noin 3,8 prosenttiin. Vuonna 2013 tuloveron arvioidaan kasvavan 6,7 %. Kunnallisveron kasvuun vaikuttaa veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä (~ 1,1 milj. euroa). Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,5 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) kasvuksi on arvioitu 4,5 %. Limingan tuloveroprosentti on vuonna ,5 %, kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista 0,4 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,7 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,38 (muutos 0,14 %-yksikköä), yleinen kiinteistöveroprosentti 0.92, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,41 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,03 %. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Korkein veroprosentti on 22 ja matalin 16,50. Vuonna 2012 peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat hallitusohjelman linjaukset: kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasauksesta sekä peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj.euron leikkaus. Valtionosuusleikkaus toteutettiin samansuuruisena asukaskohtaisena leikkauksena kaikille kunnille (-118 e/asukas, Limingassa -1.1 milj, e). Kiinteistöveron poiston vaikutus vaihteli kunnittain (Limingassa vaikutus on -0,963 milj. euroa). Vuonna jatketaan valtionosuuksien leikkauksia siten, että vuonna 2013 sen suuruus on 23 e/asukas, vuonna e/asukas ja vuonna euroa/asukas. Limingassa valtionosuuksien leikkaukset v ovat yhteensä 2,9 milj. euroa. Valtionosuuksien on arvioitu kasvavan vuodesta ,4 %. Suunnitelmavuosina valtionosuuksissa ja verotuloissa on huomioitu asukasluvun kasvu. 13

14 Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviossa tavoite toteutuu. Tämä edellyttää kuitenkin hallintokunnilta tarkkaa taloudenseurantaa ja menokuria, koska talousarvio on laadittu erittäin tiukasti eikä siinä ole pelivaraa Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % , Verorahoituksen muutos, % tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Yhteensä tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2012 lopussa lainaa yhteensä 19,7 milj. euroa. Vuonna 2012 kunta ei ole ottanut uutta pitkäaikaista lainaa, vaan rahoitustarve on hoidettu lyhytaikaisella rahoituksella edullisen korkokannan vuoksi. Taloussuunnitelmaan sisältyy 18,8 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään huomattavasti vierasta pääomaa (18 milj. e). Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna %, vuonna % ja vuonna 2015 > 100 %. Lainanoton myötä korkomenot lisääntyvät tuntuvasti kuluvasta vuodesta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,0 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Taloussuunnitelmassa korkotason on arvioitu kohoavan jonkin verran vuodesta Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2013 lainatarve on 9 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2013 vanhoja lainoja yhteensä 2,5 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2013 lopussa 26,2 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen Lainanotto, 1000 e Lainojen lyh., 1000 e Lainamäärä, 1000 e Lainamäärä e/as Lainojen korot, 1000 e Lainojen hoitokust., e/as tp-tietoja, 2011 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 14

15 Nettonvestoinnit, Vuosikate janettoinvestoinnit, Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Vuosikate Lainojen lyh. Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % Toimintakate 11,4 10,6 3,6 7,1 6,1 2 Verorahoitus 13,3 9,4 6,5 3,1 3,3 4, Investintien tulorahoitus-% Lainojen korot, 1000 e

16 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat % Sosiaalikulut ,4 % Henk.korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,6 % Henkilöstökulut e/asukas ,7 % v tilinpäätöstietoja, talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,5 % Perusturvapalvelut ,7 % Sivistyspalvelut ,1 % Tekniset- ja tukipalvelut ,6 % Muut tulosalueet ,6 % Yhteensä ,6 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos 2012 Muutos 2013 Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Vuonna 2013 hallinto-osaston henkilöstömäärään vaikuttaa talous- ja palkanlaskentapalvelujen ulkoistaminen Monetra Oy:lle. Perusturvapalveluihin perustetaan sosiaalijohtajan virka, perhetyöntekijän määräaikainen toimi , työpajan ohjaajan toimi sekä välinehuoltajan määräaikainen toimi puoleksi vuodeksi. Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan siirretään yksi työntekijä toisesta virasta määräaikaisesti vuodeksi Sivistyspalveluihin perustetaan kaksi luokanopettajan virkaa lukien. Taloussuunnitelmassa on huomioitu vuonna luokanopettajan virkaa, 2 aineenopettajan virkaa sekä uuteen terveyskeskukseen 3 laitoshuoltajan tointa, joista yksi tulee avustaviin tehtäviin osastolle. Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 16

17 Käyttötalous Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) it-palvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Perusturvapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut it-palvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä

18 Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut hallintopalvelut it-palvelut liikuntapalvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä Tekniset palvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) yhteensä Vaalit tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot)

19 Tulosalue Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Tilintarkastus tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Käyttötalous yhteensä tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) hallintopalvelut (menot) it-palvelut (menot) liikuntapalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot = tulot) yhteensä

20 Investointiohjelma Toimielin/investointiryhmä Ta 2013 e 2014 Ts e 2015 Ts e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto Perusturvalautakunta Irtain omaisuus menot tulot netto Sivistyslautakunta Irtain omaisuus menot tulot netto Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot tulot netto Muu talonrakennus menot tulot netto Ketunmaan tie menot tulot netto Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot tulot netto Teiden ja alueiden rakentaminen menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto

21 Toimielin/investointiryhmä Ta 2013 e 2014 Ts e 2015 Ts e Aineeton käyttöomaisuus menot tulot netto Investoinnit yhteensä menot tulot netto Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuokraus. Pelkästään myyntiin menevien tonttien luovuttamisesta päättää tekninen osasto. Rivitalotontin hinta on kirkonkylällä e/m 2 ja Tupoksessa e/m 2, omakotitalotontin hinta kirkonkylällä e/m 2, Tupoksessa e/m 2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m 2. Kerrostalotontin hinta on e/kerros-m 2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Liiketontin hinta on e/kerros-m 2 ja teollisuustontin hinta on 5-10 e/m 2. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 10 % myyntihinnasta. Hallitukselle annetaan valtuudet määrätä tonttien vuokrataso suhdannetilanteen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Vuonna 2014 tulot sisältävät maanmyyntitulojen lisäksi Tupoksen päiväkotiyksikön myyntitulot. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus Varauduttu e-reseptin käyttöönoton edellyttämiin ohjelmisto- ja palvelinhankintoihin. Sivistyslautakunta Irtain omaisuus Varauduttu koulujen atk- ja kalustohankintoihin. Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen uudisrakennus Kunnanvaltuusto teki elokuussa 2011 päätöksen, että terveyskeskushanke toteutetaan uudisrakennushankkeena, ei vanhan peruskorjauksena. Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä Hanke kilpailutettiin syyskuussa Talousarvioon nähden kokonaiskustannusarvio ylittyi 17 % (1,9 milj. euroa), minkä vuoksi hanke palautettiin uudelleen suunnitteluun. Hankkeen kilpailutus on tarkoitus toteuttaa tammi-helmikuussa 2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitetaan maalis-huhtikuussa Terveyskeskus on kokonaisuudessaan valmis syyskuussa Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kalusteineen 10,9 milj. euroa. Muu talonrakennus Sisältää teknisen lautakunnan käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksymät yksittäiset alle euron talonrakennushankkeet. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan rakennusten käytettävyyttä. Yleisten teiden hankkeet Tupoksen kevyen liikenteen väylä Vuosina on varauduttu Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuntaosuuteen (1,5 milj). Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt Tiehallinnon toimesta vuonna Tupoksen kevyen liikenteen väylä on yleisten teiden hankkeista kunnan ykköshanke. 21

22 Ketunmaan tie Vuosina on varattu yhteensä euroa Ketunmaan tien peruskorjaukseen. Tiesuunnittelu valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja rakennussuunnittelu helmikuussa Rakentaminen aloitetaan kesällä Alueiden ja teiden rakentaminen Sisältää yksittäiset alle euron katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Tekninen lautakunta päättää kohteista käyttösuunnitelman yhteydessä. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu vuosittain euroa Aineeton käyttöomaisuus Vuosina on varauduttu vuokra-asunto- ja/tai kumppanuushankkeisiin. Yksityisenä toteutettavat hankkeet Vuonna 2013 tullaan selvittämään lasten varhaiskasvatuksen sekä vanhustenhuollon palvelurakenne, missä yhteydessä päätetään hankkeiden toteuttamistavasta. 22

23 Kokonaismenot ja tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 e Ts 2014 Ts 2015 Käyttötalousosa menot tulot netto Investointiosa menot tulot netto Tuloslaskelmaosa menot tulot netto Rahoitusosa menot tulot netto Kokonaistalous menot tulot netto Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate e/asukas Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus *) tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio ja 2013 talousarvio 23

24 Limingan kunnan talouden kehitys Asukasluku kasvu-% Tuloveroprosentti Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % e/asukas Toimintamenot muutos % Toimintakate muutos % e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus-% Lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % Kertynyt ylijäämä e/asukas tilinpäätöstietoja, 2012 tilinpäätösarvio, 2013 talousarvio 24

25 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 25

26 Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2013 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpideehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien määrä Kouluterveyskyselyn tulokset Ei koulupudokkaita Määrä ei kasva Määrä ei kasva Toteutus vuonna 2013 Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Työttömyysaste ei nouse Määrä ei kasva Osuudet eivät lisäänny Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista % asuu kotona % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 91 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 4 % omaishoidon tuen piirissä 9 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. 26