Palvelutasopäätös 2014-2017 Lausuntoversio 20.8.2013
Sisällysluettelo: Palvelutaso 2014-2017...1 1. Yleistä...1 1.1. Toimintaympäristö...2 1.2. Uhkien ja riskien arviointi...2 1.3. Toiminnan painopisteet ja strategiset tavoitteet...4 2. Lakisääteiset tehtävät...5 2.1. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus...5 2.2. Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta...5 2.3. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi...5 2.4. Palontutkinta...6 2.5. Valvontatehtävät...6 2.6. Nuohous...6 3. Pelastustoiminta...7 3.1. Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin...7 3.2. Varautuminen häiriötilanteisiin...9 3.3. Poikkeusolot...10 4. Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat...10 5. Öljyntorjunta...11 6. Muut tehtävät...11 6.1. Ensihoitopalvelut...11 6.2. Kansainvälinen toiminta...12 6.3. Valmiussuunnittelun tukeminen...12 7. Kehittämissuunnitelma...12 Kehittämis- ja hallintoyksikkö Valmistelu 12.8.2013 Johtoryhmä 7/13 4 Numero Tarkastus 20.8.2013 Johtokunta 6/20.8.2013 37 Revisio A Versio 1.2. Hyväksyntä Tarkistus- ja muutoshistoria: Päiväys Versio Tekijä Kuvaus 20.8.2013 1.2. Johtokunta 6/20.8.2013 37 Ei sisältömuutoksia, lähetetään lausunnolle 15.8.2013 1.2. Johtoryhmä, Päällystöseminaari, Tiedoston täydentäminen S01/Pekka Tähtinen 11.8.2013 1.1. S01/Pekka Tähtinen Tiedoston kokoaminen
Päätös 1 (13) PALVELUTASO 2014-2017 1. Yleistä Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä; 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2. tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Tämän palvelutasopäätöksen tavoitteena on esittää Satakunnan pelastustoimen palvelutaso tiiviisti, kattavasti ja konkreettisesti. Päätöksessä vältetään alan lainsäädännön ja muiden normien toistoa pois lukien edellä oleva alueen pelastustoimen vastuumäärittely. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Porin kaupunki. Pelastuslaitos vastaa pelastuspalveluista ja toiminnasta koko maakunnassa. Pelastuslaitoksen kustannukset jaetaan Satakunnan kuntien kesken asukaslukuperusteisesti eli euroa per asukas. Maksuosuuksissa ei oleta huomioon kunnan riskejä, pinta-alaa tai vastaavia lähtökohtia eikä kunnan alueelle sijoittuvia pelastustoimen voimavaroja. Pelastuslaitok- Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu 3 28100 PORI Puh. vaihde 02 621 1500 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi www.satapelastus.fi
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 2 (13) sen käytännön toiminta ei tunne kuntarajoja, jolloin kaikki resurssit ovat kaikkien käytössä. Pelastustoimen palvelut ovat laajempi kokonaisuus kuin kunnan alueelle sijoitetut resurssit. 1.1. Toimintaympäristö Voidaan olettaa, että pelastuslaitoksen toimintaympäristö ei Suomessa eikä varsinkaan Satakunnassa muutu oleellisesti vuosien 2014-2017 palvelutasopäätöskauden aikana. On ilmeistä, että väestö sekä taajamissa että haja-asutusalueella vanhenee ja yhteiskunnan pyrkimyksenä on asuttaa heidät kotonaan mahdollisimman pitkään. Edelleen useilla alueilla Satakunnassa väestö edelleen lievästi vähenee ja eräillä alueilla lievästi kasvaa. Muutoksilla ei kuitenkaan ole oleellisia vaikutuksia turvallisuustarpeisiin eikä palveluiden tuottamiseen. Mahdollisten kuntarakenne- ja sote-uudistusten vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan ovat vähäiset - ihmiset, liikenne ja riskikohteet jatkavat toimintaansa pitkälti entisellään. 1.2. Uhkien ja riskien arviointi Uhkien ja riskien arviointi on tehty valtakunnallisen mallin mukaan 1 km * 1 km ruutuaineistolle. Ruudun riskiluokka määritellään asukasluvun ja kerrosalan mukaan, sillä näillä on selkeä yhteys onnettomuuksiin ja tapaturmiin, lisäksi tapahtuneet onnettomuudet vaikuttavat riskiluokkaan. Riskiluokkia on neljä: I riskialue (punainen), II riskialue (keltainen), III riskialue (vihreä) ja IV riskialue (ei väriä). Riskiluokka on toimintavalmiuden suunnittelun ja tavoiteajan peruste.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 3 (13) Kuva 1: Satakunnan pelastustoimen riskialueet Kuva 2: Riskialueet ja paloasemat Kuvista 1 ja 2 nähdään, että riskialueet sijoittuvat pitkälti asutustaajamiin ja kyliin. Riskialueisiin ja alueelliseen kattavuuteen nähden paloasemat sijaitsevat varsin oikeilla paikoilla. Tilastoanalyysin lisäksi riskianalyysissa tulee tunnistaa sellaiset onnettomuustyypit, tapahtumat ja yleisötilaisuudet sekä yksittäiset riskikohteet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä. Näitä ovat mm. Tukeskohteet, tulvariskit ja kansallisesti merkittävät onnettomuusriskit. Edelleen riskianalyysissä tulee seurata onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdä näiden perusteella tarvittavia johtopäätöksiä.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 4 (13) Viereisessä kuvassa pelastustoimen kiireelliset tehtävät vuonna 2012 on sijoitettu kartta, jonka pohjalla on riskiruudukko ja paloasemat. Tehtäväsymboli on rengasmainen ympyrä, jolloin yhtenäinen sininen merkitsee useampaa tehtävää alueella. Yksittäisten onnettomuuksien lisäksi tulee ottaa huomioon, että onnettomuudet ja avunannot kasautuvat joihinkin aikoihin, kuten myrskytilanteisiin. Edelleen useissa onnettomuuksissa tarvitaan useampia yksiköitä, jotka saapuvat paikalle eri paloasemilta. Pelastustoimintaa ei voi mitoittaa arkipäivän yksittäisten tilanteiden minimitarpeen varaan, vaan valmiudet tulee mitoittaa pitkittyvien, päällekkäisten ja suurten tehtävien sekä erilaisten häiriötilanteiden varalta. Kuva 3: Pelastuslaitoksen kiireelliset tehtävät 2012 1.3. Toiminnan painopisteet ja strategiset tavoitteet Satakunnan pelastuslaitoksen toiminnan painopisteitä ovat oman toiminnan ja maakunnan pelastusturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen. Strategisina tavoitteina on: - edistää onnettomuuksien ehkäisytyön, ensisijaisesti pelastusturvallisuuden ja toissijaisesti muun turvallisuus- ja tapaturmatyön, vaikuttavuutta, - parantaa pelastustoiminnan ja muiden toimintojen yleistä tehokkuutta, pelastustoiminnan johtamista sekä linjamatriisiorganisaation toimivuutta, - kehittää osaamista ja henkilöstön urapolkumahdollisuuksia, - tukea kuntien valmiussuunnittelua ja yhteiskunnan varautumista häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle sekä - tuottaa tehokkaita ensihoito- ja perusturvapalveluita. Pelastuslaitos osallistuu osaltaan pelastustoimen valtakunnallisen strategian toteutukseen.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 5 (13) 2. Lakisääteiset tehtävät 2.1. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Viranomaisohjauksen tavoitteena on osaltaan ylläpitää ja kehittää eri viranomaisten, kuten rakennusvalvonta-, ympäristö- ja sosiaaliviranomaisten, valmiuksia pelastusturvallisuuden osalta. Toiminta sisältää mm. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjausta, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjausta ja suoritettavaa arviointia sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidon ohjausta. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä erilaisia teematilaisuuksia ja yksittäistä ohjausta tarvittaessa. Toimintaan käytetään eri palopäällystöhenkilöiden panosta tehtäväjaon mukaisesti arviolta 0,2 henkilötyövuotta vuodessa. Olkiluodon alueella on käynnissä mittavat ydinvoimatuotantoon rakennushankkeet. Yhtäältä näiden hankkeiden ohjausta ja viranomaisvalvontaa ja toisaalta pelastuslaitoksen toimintaa ohjaamaan ylläpidetään Olkiluodon erityisasiantuntijan vakanssia. Toimintaan käytetään yksi henkilötyövuosi. 2.2. Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Valistuksen ja neuvonnan eli turvallisuusviestinnän tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, varautuminen ja asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten omatoiminen rajoittaminen. Turvallisuusviestintä kohdistetaan turvallisuusviestintäsuunnitelmassa määritellyille kohderyhmille toiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi. Viestinnässä pyritään vuorovaikutuksellisiin tapahtumiin, joissa kansalaisten turvallisuustiedot, -taidot ja -asenne paranevat. Viestinnän tavoitteena on tavoittaa maakunnan asukkaista 15 %:ia vastaava määrä. Toimintaan käytetään mahdollisuuksien mukaan pelastuslaitoksen koko päätoimista henkilöstöä, sopimuspalokuntia ja muita yhteistyökumppaneita. Mukaan lukien ohjaus, valvonta ja kehittäminen toimintaan käytetään arviolta 5 henkilötyövuotta vuodessa. 2.3. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Onnettomuuksien ehkäisyn yhteistyön tavoitteena on tunnistaa olennaiset turvallisuustoimijat, joiden kanssa pyritään tulokselliseen yhteistyöhön. Tärkein yhteistyötaho ovat kunnat ja kuntien eri hallintokunnat. Lisäksi tärkeitä tahoja ovat turvallisuussektorin viranomaiset (mm. polii-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 6 (13) si, hätäkeskus, ensihoito) sekä erilaiset järjestöt ja vastaavat (mm. SPR, Liikenneturva, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto). Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen, alueelliseen ja maakunnalliseen turvallisuussuunnittelutyöhön ja vastaaviin prosesseihin aktiivisesti tarpeen mukaan. Toimintaan käytetään eri palopäällystöhenkilöiden panosta tehtäväjaon mukaisesti arviolta 0,2 henkilötyövuotta vuodessa. 2.4. Palontutkinta Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Ensivaiheessa pelastustoiminnan johtaja arvioi palon syttymissyyn ja kutsuu tarvittaessa lisäasiantuntemusta. Pelastuslaitos on nimennyt ja kouluttanut lisäasiantuntijoiden tehtäviin 2-4 palopäällystöhenkilöä. Toimintaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 2.5. Valvontatehtävät Pelastuslaitos suorittaa palotarkastuksia ja muita tarkastuksia, joiden tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä valvoa normien noudattamista. Valvontatoiminta kattaa myös kemikaaliturvallisuuslainsäädännön velvoitteet ja tehtävät. Tavoitteena ei ole turvallisuuden lakisääteisen minimitason saavuttaminen vaan sen ylittäminen siten, että kohteiden turvallisuus ja henkilöiden turvallisuusvalmiudet olisivat mahdollisimman hyvät. Valvontakäynnit ovat laadukkaita, säännöllisiä ja tehokkaita. Valvonta toteutetaan hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaan siten, että valvontavelvollisuudet täyttyvät vähintään normien mukaisesti. Valvontasuunnitelma perustuu riskien arviointiin kohteen, paikallisten ja alueellisten olosuhteiden perusteella. Käytettäviä keinoja valvontakäyntien lisäksi ovat mm. omavalvonta, asiakirjavalvonta ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tarvittaessa. Valvontatehtäviin käytetään valmiudet omaavia palomiehiä, ylipalomiehiä, paloesimiehiä, palomestareita palotarkastajia sekä vastaavissa ja muissa soveltuvissa tehtävissä toimivia pelastusviranomaisiksi nimettyjä henkilöitä. Toimintaan käytetään ohjaus, valvonta ja kehittäminen mukaan lukien arviolta 8 henkilötyövuotta vuodessa. 2.6. Nuohous Satakunnassa nuohous toteutetaan ns. piirinuohousjärjestelmällä. Pelastuslaitos valvoo nuohouksen asiallisuutta ja nuohoussopimusten noudattamista mm. nuohoojien tekemien ilmoitusten ja kansalaispalaut-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 7 (13) teen avulla. Toimintaan käytetään arviolta alle 100 henkilötyötuntia vuodessa. 3. Pelastustoiminta Pelastustoiminnan tavoitteena on hallita riskejä ja onnettomuusuhkia siten että pelastustoiminta on nopeaa, tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastustoiminta suunnitellaan ja ylläpidetään vähintään tätä koskevien normien mukaisesti. Pelastustoiminnan valmius perustuu valmiudessa oleviin päivystäviin palomestareihin, päätoimisesti miehitettyihin paloasemiin ja sopimuspalokuntiin. Näiden lisäksi pelastustoimintaan kutsutaan tarvittaessa eivuorossa olevia päällystöhenkilöitä, alipäällystöä ja miehistöä sekä muita palokuntia. 3.1. Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Päivittäisen valmiuden tavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 90 %:ssa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Ensimmäisen yksikön tavoiteaika eri riskiluokissa: - I riskialue kuusi minuuttia - II riskialue kymmenen minuuttia - III riskialue kaksikymmentä minuuttia - IV riskialue kolmekymmentä minuuttia Pelastustoiminnan keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite kaikissa kiireellisissä tehtävissä on 9:30 minuuttia. I riskialueella vastaava aika on 5:30 minuuttia, II riskialueella 8:30 minuuttia, III riskialueella 13:30 minuuttia ja IV riskialueella 30:00 minuuttia. Pelastusyksiköillä on välitön savu- ja kemikaalisukellusvalmius I ja II riskialueilla. III ja IV riskialueilla on savusukellusvalmius viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Päätoimisesti miehitetyillä ja erikseen nimetyillä sopimuspalokuntien yksiköillä on pintapelastusvalmius siten, että toiminta kattaa koko maakunnan alueen (vesipelastustaso 3). Kanta-Porin ja Rauman paloasemilla ylläpidetään välitöntä vesisukellusvalmiutta siten, että valmiudessa on yhteensä vähintään kolme 1-tason vesisukeltajaa (vesipelastustaso 1).
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 8 (13) Miehitetyillä paloasemilla on välittömässä lähtövalmiudessa vähintään seuraava pelastushenkilöstö: - Kanta-Pori 1+4 - Ulvila 0+2 - Rauma 1+4 - Harjavalta 0+2 - Meri-Pori 0+3 - Huittinen 0+3 - Kankaanpää 0+3 - (Tilannekeskus 0+1) Lisäksi osalla miehitetyistä paloasemista on ensihoitohenkilöstöä, joka voi osallistua pelastustehtäviin tarvittaessa. Pelastuslaitos on sopinut pelastustoimen palveluiden tuottamisesta seuraavien palokuntien kanssa: - Ahlaisten VPK - Lassilan VPK - Euran VPK - Lapin VPK - Eurajoen VPK - Lavian VPK - Harjavallan VPK - Luvian VPK - Hinnerjoen VPK - Länsi-Euran VPK - Honkajoen VPK - Merikarvian VPK - Honkilahden VPK - Nakkilan VPK - Huhtamon VPK - Noormarkun VPK - Huittisten VPK - Panelian VPK - Jämijärven VPK - Pihlavan VPK - Kaasmarkun VPK - Pomarkun VPK - Kairilan VPK - Porin VPK - Kankaanpään VPK - Preiviikin VPK - Karvian VPK - Rauman VPK - Kauttuan tehtaitten VPK - Reposaaren VPK - Kauvatsan VPK - Risten VPK - Kiukaisten VPK - Siikaisten VPK - Kodisjoen VPK - Suttilan VPK - Kokemäen VPK - Säkylän VPK - Kuivalahden VPK - Tuiskulan VPK - Kukonharjan VPK - Ulvilan VPK - Kullaan VPK - Uudenkoiviston VPK - Kuurolan VPK - Vampulan VPK - Köyliön VPK - Vuorenmaan VPK - Köyliön läntinen VPK Palokuntasopimusten mukainen lähtövahvuus on yhteensä 60 yksikönjohtajaa ja 185 miehistöjäsentä. Hälytysosaston kelpoisuusvaatimukset täyttyvät yhteensä noin 870 henkilöllä. Sopimuspalokunnilla ei ole lähtöaikatavoitetta, sillä ilmeisimmin ne lähtevät niin nopeasti kuin kykenevät. Riittävää valmiutta seurataan toteutuneiden toimintavalmiusaikojen ja vahvuuksien avulla ja valmiutta pyritään tarvittaessa eri tavoin parantamaan.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 9 (13) Viereisessä kuvassa on paloasemien yksiköiden periaatteellinen 10 minuutin toimintavalmiusaika. Kuvassa on oletettu, että päätoimisesti miehitetyn yksikön lähtöaika on yksi minuutti ja sopimuspalokunnan yksikön lähtöaika on viisi minuuttia. Kuvan mukaan toimintavalmiusaikatavoite täyttyy muutamaa riskiruutua lukuun ottamatta koko maakunnassa. Kuva 4: Yksiköiden 10 minuutin periaatteellinen toimintavalmiusaika Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pienissä, yksikkö- tai pelastusryhmän, tilanteissa pelastustoimintaa tilannepaikalla johtaa yleensä tehtävään määrätty yksikönjohtaja (tilannepaikan johtaja) pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Pelastusryhmää suuremmissa tilanteissa pelastustoimintaa tilannepaikalla johtaa yleensä päivystävä palomestari. Palomestarit päivystävät Kanta-Porin, Euran ja Kankaanpään paloasemilla saavuttaen I ja II riskialueet viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Valmiudessa tai varallaolossa ei ole muita johtamisresursseja, mutta niitä hälytetään tarvittaessa etukäteen nimetyistä ja valmistelluista päällystön hälytysryhmistä. 3.2. Varautuminen häiriötilanteisiin Pelastuslaitos varautuu toimimaan erilaisissa pitkittyvissä, päällekkäisissä ja suurissa tilanteissa sekä häiriötilanteissa suunnitelmin, resurssein ja harjoituksin. Näiden tavoitteena on taata mahdollisimman häiriötön ja olosuhteisiin nähden tehokas pelastustoiminta ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Pitkittyvien, päällekkäisten ja suurten tilanteiden ja erilaisten häiriötilanteiden varalta pelastuslaitos ylläpitää päivittäistä minimivalmiutta pa-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 10 (13) remman valmiuden paloasemaverkkoa. Pelastuslaitos varautuu laajentamaan pelastustoiminnan johtamisjärjestelmäänsä tilannepaikalla, toimialueilla ja maakunnallisesti tarvittaessa. Edelleen pelastuslaitos ylläpitää tilanteiden edellyttämiä hälytys-, viesti-, tilannekuva- ja tiedotusjärjestelmiä. Suuronnettomuusvalmius kyetään perustamaan kahden tunnin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. Häiriötilanteiden varalta pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää, joka koostuu kiinteistä ja näitä täydentävistä liikuteltavista väestöhälyttimistä. Kiinteillä väestöhälyttimillä tavoitetaan nykyisin 80 % asukasluvun mukaan ulkona oleskelevista. Häiriötilanteisiin varautumisen käytetään arviolta yksi henkilötyövuosi päivittäisiin tilanteisiin varautumisen lisäksi. 3.3. Poikkeusolot Poikkeusolot määritellään valmiuslain 39 :n mukaan. Yleistä turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Normaaliaikoihin verrattuna poikkeusoloissa keskeistä on eri viranomaisten yhteistyö ja keskittyminen väestön elinolojen suojaamiseen ja välittömien elintarpeiden turvaamiseen. Poikkeusoloihin varautumisen ensisijaisena tavoitteena on pelastuslaitoksen oman toiminnan turvaaminen häiriötilanteissa ja uhkamalleissa. Muita tavoitteita ovat mm. tarpeellisten väestönsuojelumuodostelmien muodostaminen sekä henkilö-, tila-, kalusto- ja materiaalivaraukset. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma uudistetaan siten, että se toteuttaa edellä asetetut tavoitteet. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja sitä tarkistetaan enintään kahden vuoden välein. Toimintaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 4. Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat Sammutusvesisuunnitelma on laadittu vuonna 2013. Riskialueilla I ja II sammutusvesi saadaan vesijohtoverkon paloposteista ja vesiasemista. Pelastuslaitos tekee esitykset tarvittavista toimenpiteistä maakunnan kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Riskialueilla III ja IV sammutusvesi tuotetaan pääosin pelastuslaitoksen säiliöautoilla luonnonvedenottopaikoista. Luonnonvedenottopaikat määritellään paikallisesti. Riskikohteiden sammutusvesijärjestelyt päätetään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Sammutusvesisuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein ja katselmoidaan vuosittain.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 11 (13) Tarvittavat pelastustoimen hälytysohjeet riittävien voimavarojen hälyttämiseksi on annettu Hätäkeskuslaitokselle. Hälytysohjeet katselmoidaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tehdään tarvittaessa päivittäin. Merkittäviin riskikohteisiin eli Tukes-kohteisiin on laadittu onnettomuuksien varalta ulkoiset pelastussuunnitelmat yhteistoiminnassa yritysten ja laitosten kanssa. Normien mukaiset suuronnettomuusharjoitukset järjestetään näiden kohteiden kanssa säännöllisesti laaditun aikataulun mukaisesti. Ulkoiset pelastussuunnitelmat tarkistetaan kolmen vuoden välein. Pelastustoiminnan johtamisesta on päätös, joka kattaa päivittäiset sekä pitkittyvät, päällekkäiset ja suuret tilanteet sekä häiriötilanteet. Lisäksi on viestisuunnitelma, joka määrittelee pelastustoiminnan viestiliikenteen viranomaisradioverkko Virvessä. Mainittujen suunnitelmien tarkistuksiin ja toteutumisen seurantaan käytetään 1 henkilötyövuotta. 5. Öljyntorjunta Pelastuslaitos vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Lisäksi laitos ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Pelastuslaitoksella tulee olla maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma velvoittaa Satakunnan pelastuslaitosta ylläpitämään kahta F-luokan keräävää torjunta-alusta. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on voimassa toistaiseksi, mutta laitos on tehnyt esityksen suunnitelman tarkistuksesta vuosille 2015-2019. Tämän mukaan keräävä öljyntorjunta-alus Ylermi uusitaan vuonna 2017. Öljyntorjuntaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 6. Muut tehtävät 6.1. Ensihoitopalvelut Ensihoitopalvelut ovat sairaanhoitopiirin vastuulla ja pelastuslaitos tuottaa palveluja piirille yhteistoimintasopimuksen mukaan. Sopimuksessa määritellään tuotettavat palvelut ja niiden kustannusten korvaaminen. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa perusturvapalveluihin kuuluvia potilaankuljetuspalveluita ja vastaavia kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisille. Sekä ensihoito- että perusturvapalvelut ovat omakatteisia.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 12 (13) Pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellyt ambulanssipalvelut Kanta-Porin, Rauman, Meri-Porin ja Ulvilan paloasemilta sekä käytännössä kattavan ensivastevalmiuden ja -palvelut maakunnan alueella. Perusturvapalveluita tuotetaan Kanta-Porin ja Rauman paloasemilta. Ensihoito- ja perusturvapalvelut tuotetaan näitä toimintoja yksinomaan tekevien henkilöiden ja palomies-ensihoitajien yhteistyönä. Järjestely on mm. yhteiskunnan resurssien hyödyntämisen että henkilöiden työn monipuolisuuden kannalta hyvä. 6.2. Kansainvälinen toiminta Satakunnan pelastuslaitoksen toiminnan painopisteitä ovat oman toiminnan ja maakunnan pelastusturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen. Tällöin pelastuslaitos ei toimi aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla ja toiminnoissa. Luonnollisesti pelastuslaitos seuraa kansainvälistä toimintaa ja ottaa siihen satunnaisesti osaa. Toimintaan käytettävä henkilöresurssi on satunnaista. 6.3. Valmiussuunnittelun tukeminen Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos vastaa kuntien valmiussuunnittelun koordinoinnista, neuvonnasta ja ohjauksesta. Tavoitteena ei ole suorittaa kuntien tai niiden toimialojen valmiussuunnittelua vaan tukea sitä mm. järjestämällä koulutusta ja työpajoja sekä välittämällä käyttökelpoista materiaalia ja malleja kuntien käyttöön. Valmiussuunnitteluun tukeen käytetään arviolta yksi henkilötyövuosi. 7. Kehittämissuunnitelma Pelastuslaitos kehittää toimintaansa mahdollisuuksien mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaaksi organisaatioksi, jossa eri osatekijät suoriutuvat hyvin tehtävistään ja odotuksista. Kehittämisen painopiste on oman organisaation toiminnassa ja palveluissa. Kehittämistyö tehdään pääsääntöisesti pelastuslaitoksen omin voimin. Kehittämishankkeita ovat mm.: - Linja-matriisiorganisaation toimivuuden, erityisesti johtamisen ja esimiestyön, kehittäminen - Onnettomuuksien ehkäisytyöhön tarvittavan osaamisen ja asiakaslähtöisten toimintamuotojen kehittäminen - Ikääntyvän palohenkilöstön työuran ja työpanoksen hyödyntämisen kehittäminen - MIRG-toiminnan (pelastustoiminta merialueilla) kehittäminen
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 13 (13) Kehittämistyötä tehdään sekä päivittäisessä toiminnassa että erillisinä hankkeina. Hankkeisiin käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta.