Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunto aluehallintoviraston selvityspyyntöön pelastustoimen palvelutasossa olevista puutteista ja niiden korjaamisesta

Transkriptio

1 Pirkanmaan pelastuslaitos Satakunnankatu TAMPERE Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto Pelastustoimi ja varautuminen Viite : Selvityspyyntö Pelastustoimen palvelutasossa olevista puutteista ja niiden korjaamisesta LSSAVI/6238/ /2017 Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunto aluehallintoviraston selvityspyyntöön pelastustoimen palvelutasossa olevista puutteista ja niiden korjaamisesta Pelastuslain 23 :n mukaan aluehallintovirasto valvoo pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Aluehallintovirastot ovat tehneet yhteistyössä valtakunnallisen selvityksen pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumisesta Selvityksen lähtökohtana on toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa aluehallintovirastolle osoitettu tehtävä valvoa ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista. Selvityksessä on tarkasteltu pelastustoimen nopean avun toteutumista rajattuna toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriön julkaisu 21/2012) esitettyihin toimintavalmiusaikatavoitteisiin. Tarkastelussa käytetyt tiedot ovat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannan (PRONTO) riskiruutukohtaisia toteumatilastoja vuosina Selvitys on laadittu pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja sisäministeriön käyttöön. Selvityksessä todetaan, että monin paikoin pelastustoiminnan toimintavalmius ei toteudu toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Toimintavalmiuden toteutumisen puutteet liittyvät erityisesti suurempien kaupunkien tiiviisti rakennettuihin alueisiin. Puutteet ovat suhteessa riskiruutujen kokonaismäärään yleensä vähäisiä, mutta paikoin merkittäviä. Pirkanmaa ja 17 muuta pelastustoimen aluetta on saanut selvityspyynnön. Aluehallintoviraston selvityksen mukaan Pirkanmaan pelastustoimen alueella ensimmäisen yksikön ja/tai pelastustoimen toimintavalmiusajat eivät kaikissa riskiruuduissa toteudu suunnitteluohjeen vähimmäistavoitteen mukaisesti ja näiden ongelmaruutujen osalta Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso ei vastaa paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Selvityspyyntö Aluehallintovirasto pyytää Pirkanmaan alueen pelastustoimelta seuraavan selvityksen mennessä. 1) Mahdolliset lisäykset/täsmennykset/korjaukset ym. kommentit aluehallintoviraston selvityksessä pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumisesta ilmenevistä tuloksista Pirkanmaan pelastustoimen aluetta koskien

2 2) Selvitystä, mistä seikoista tai tekijöistä johtuu, että toimintavalmiusaikaselvityksessä esille tulevissa ns. ongelmaruuduissa ei kyetä pelastustoimen nopean avun toimittamiseen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vähimmäistavoitteiden mukaisissa ajoissa 3) Selvitystä siitä, millä tai minkälaisilla toimenpiteillä tilanne saataisiin korjattua sellaiseksi, että toimintavalmiusajat saataisiin vähimmäistavoitteiden mukaisiksi ns. ongelmaruutujen osalta 4) Mikäli mahdollista, esittämään myös arvioidut taloudelliset kustannusvaikutukset, joita korvaavat toimenpiteet tulisivat aiheuttamaan Pirkanmaan pelastustoimen alueelle. Kustannusvaikutukset pyydetään esittämään erikseen sekä ns. kertaluontoisten kustannusten osalta että toimenpiteistä aiheutuvien pysyväisluonteisten vuosittaisten kustannusten osalta Pirkanmaan pelastuslaitoksen vastaukset selvityspyyntöön 1) Toimintavalmiusohje Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoituksena on ohjata pelastustoimen suunnittelua ja järjestämistä. Riskiruudut on määritelty regressiomallin ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella ja suunnitteluohjeen mukaan ruudun riskiluokkaa on mahdollista nostaa ruudussa tapahtuneiden onnettomuuksien määrän perusteella. Suunnitteluohjeen mukaan riskiluokkakohtaiset ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiuden tavoiteajat ovat suunnittelun perusteena ja niiden toteutumista seurataan tilastojen avulla. Samanaikaiset onnettomuudet, äärimmäiset sääolot, poikkeavat liikennejärjestelyt tms. voivat kuitenkin aiheuttaa tilanteita, jolloin edellä mainittuja aikoja ei tavoiteta. Yhä useammin tehtävään hälytetty yksikkö lähtee liikkeelle muualta kuin vakituiselta asemapaikaltaan muun työtehtävän tai toisen samanaikaisen hälytystehtävän vuoksi. Pelastustoiminnassa tarvitaan myös pelastusyksikköä suurempia muodostelmia, joiden toimintavalmiudelle on merkitystä kaikissa kiireellisissä toimintavalmiutta määrittelevissä onnettomuustyypeissä ja tehtävissä. Toimintavalmiusaika on vain yksi osa toimintavalmiudesta, eikä se kuvaa asiakkaan saamaa apua tilanteessa. Pelastustoiminnan toimintavalmius koostuu henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, käytetyistä toimintamalleista, johtamisesta sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Seurantajakso sisältyy kahteen Pirkanmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen aikaan. Vuosi 2013 kuuluu edellisen palvelutasopäätöksen aikaan, jolloin oli vielä käytössä aiempi toimintavalmiusohje, jossa toimintavalmiutta tarkasteltiin keskimääräisen riskialueen toimintavalmiuden toteutuman mukaan. Uudessa toimintavalmiusohjeessa tarkastelu muuttui riskiruutukohtaiseksi. Pirkanmaan palvelutasopäätöksen valmistelussa tavoitteet kirjattiin riskiluokkakohtaisesti, mutta toimintavalmiusohjetta suuremmilla tavoitettavuusprosenteilla. Nämä tavoitteet on palvelutasokaudella saavutettu. Henkilövahinkoriskit I-riskiluokassa Pirkanmaalla on vuosien vertailujaksolla ollut I-riskiluokassa kiireellisiä tehtäviä keskimäärin 261/riskiruutu. Henkilövahinkoriskin keskimääräinen riskiluku on Pirkanmaan I- riskiluokassa ollut 5,07 ja I-riskiluokan muiden kuin ongelmaruutujen riskiluku on ollut 6,18.

3 Ongelmaruuduissa (11kpl) tehtäviä on ollut selvästi vähemmän (141/riskiruutu) ja henkilövahinkoriskin riskiluku on ollut selvästi pienempi (3,25). Ongelmaruutujen henkilövahinkotehtävissä on ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan mediaani ollut Pirkanmaalla pääosin ruudun kaikkien tehtävien mediaania pienempi. Henkilövahinkoriskien tarkastelua ei tulisi sitoa toimintavalmiusaikojen raja-arvoihin, eikä keskimääräiseen toteutumiseen riskiruuduissa, koska sen vaikutuksia henkilövahinkoihin ei ole riittävästi tutkittu. Yhdessä vahinkoriskien arviointiin liittyvässä tutkimushankkeessa Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa, tutkimustulosten mukaan pelastuslaitos ehtii simulointien kaltaisissa tulipaloissa pelastaa nopealla toiminnallaan riskiluokasta riippuen noin % asuntopaloissa syttymisasuntoon jääneistä henkilöistä kuolemalta tai vakavalta loukkaantumiselta. Tulosten perusteella minuutin muutos operaatioajassa muuttaa arviota vakavien henkilövahinkojen määrästä 1-3 prosenttiyksiköllä. Tutkimustulosten mukaan 1 min muutos operaatioajassa kasvattaisi/vähentäisi vakavien henkilövahinkojen määrää Suomessa riskialueella I noin 0,3-0,4 henkilöllä. Kaikki riskiluokat huomioiden 1 min vaikutus vakavien henkilövahinkojen määrään olisi siten Suomessa 1-2 henkilöä. Liikenneonnettomuuksissa ja muissa onnettomuuksissa, joissa henkilövahinkoja on syntynyt, on toimintavalmiusajan merkitys henkilövahinkoihin vielä vaikeampi arvioida. Useimmiten loukkaantuminen ja/tai kuolema on tapahtunut jo ennen pelastusyksikön saapumista paikalle. Riskin suuruus koostuu riskin laukeamisen todennäköisyydestä sekä seurausvaikutuksista. Todennäköisyyden arvioinnissa voidaan käyttää tapahtumien määrää, loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneen tapahtumaketjun yleisyyttä, tapahtumaan vaikuttaneiden olosuhteiden yleisyyttä jne. Seurausvaikutusten arviointi edellyttäisi yksittäisten tapausten analysointia, useiden tietojen yhdistämistä ja eri tekijöiden vaikutusten arviointia. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja toimintavalmiusajan merkityksen arvioinnissa henkilövahinkoriskeissä pitäisi pystyä erittelemään tapauskohtaisesti vammojen kehittyminen ajan funktiona sekä olosuhteiden ja eri toimijoiden vaikutus tähän kehitykseen. Toimintavalmiusaikojen toteutuminen vuosina Toimintavalmiusaikojen ruutukohtaisessa toteutumisessa riskiluokassa I on ollut Pirkanmaalla puutteita 12 ruudussa, joka on 41 % kaikista I riskiluokan ruuduista. Palvelutasopäätöksen I- riskiluokan keskimääräinen toimintavalmiusajan tavoite (60 %) kuitenkin täyttyy ja se on ollut vuosina %. Ongelmaruuduissa toimintavalmiusajan mediaanin tavoiteajan ylitys oli 8 ruudussa alle 2min ja 3 ruudussa alle 3min. II-riskiluokassa on Pirkanmaalla vain yksi ruutu, jossa toimintavalmiusaika on ollut alle tavoitteen jokaisena tarkastelujakson vuotena ja tehtäviä on ollut tässä ruudussa vuosittain vain 3-5. Niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä toimintavalmiuden tasosta. Ruudun toimintavalmiusajan mediaani on ylittänyt tavoiteajan seurantajaksolla keskimäärin 1:12min. Joukkuelähdön tavoiteaika I-riskiluokassa on toimintavalmiusohjeen mukaan 20min. Tavoiteaika alittuu selvästi I-riskiluokassa. Joukkuelähdön toimintavalmiusajan keskiarvo I- riskiluokassa vuosien kiireellisissä tehtävissä on ollut 9:55min ja ongelmaruuduissa 10:05min. II-riskiluokassa joukkuelähdön tavoiteaika on 30min. Pirkanmaan yhdessä II-riskiluokan ongelmaruudussa on ollut seurantajaksolla vain yksi kiireellinen joukkuelähtö ja sen toimintavalmiusaika on ollut 14:25min, joten tavoiteaika on alittunut selkeästi.

4 Kokonaisuutena arvioiden pelastustoimintavalmius Tampereen keskusta- ja lähialueilla on hyvällä tasolla, eivätkä ruutukohtaiset puutteet toimintavalmius-ajoissa vielä vaaranna kaupunkialueen henkilöturvallisuutta. Toimintaympäristön muutoksia kuitenkin seurataan tiiviisti ja nähtävillä on että lähitulevaisuudessa pelastustoiminnan toimintavalmiutta tulee kehittää Länsi-Tampereella ja Tampereen keskusta-alueen itä- ja eteläosissa. 2) Toimintavalmiusaikojen ruutukohtaisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat paloasemien sijainti suhteessa ongelmaruutuihin, samanaikaiset onnettomuudet, äärimmäiset sääolot, poikkeavat liikennejärjestelyt ja muu liikenne keskusta-alueilla sekä suunniteltua hitaampi lähtöaika. Nämä voivat aiheuttaa tilanteita, jolloin tavoiteaika ei toteudu. Yhä useammin tehtävään hälytetty yksikkö lähtee liikkeelle muualta kuin vakituiselta asemapaikaltaan muun työtehtävän tai toisen samanaikaisen hälytystehtävän vuoksi. Pirkanmaalla toteutetun lähtöaikaseurannan perusteella lähtöajat I-riskiluokan kohteissa ovat selvästi parantuneet vuodesta 2013 vuoteen Vuonna % lähtöajoista oli 0-1min ja 74 % 0-2min. Vuosien keskiarvot olivat 42 % 0-1min ja 89 % 0-2min. Keskimääräinen lähtöaika I-riskiluokassa on laskenut vuoden :34min:sta keskiarvoon 1:10min. Nykyiset Tampereen keskusta-alueen paloasemat on sijoitettu aikanaan toimintavalmiuden kokonaisuus huomioiden mahdollisimman hyville paikoille. Keskusta-alueiden rakennettu infra liikenneväylät mukaan lukien kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Tiheään rakennettu alue tiivistyy ja laajenee ja väylillä kulkeva liikennemäärä kasvaa. Paloasemien sijoittuminen on riippuvainen paljon myös kaavoitustilanteesta ja tonttitarjonnasta. Tiivistyvillä keskusta-alueilla on vaikeata löytää optimaalista sijoituspaikkaa, jossa kaikki ehdot täyttyvät. Paloasemien sijoituspaikka on aina kompromissi, jossa pyritään huomioimaan nykyiset ja toimintaympäristön muutosten aiheuttamat palvelutarpeet ja ennakoida tulevaa aluekehitystä. Pelastuslaitoksen suunnitelmissa on käynnistää Länsi-Tamperetta palvelevan paloaseman rakentamishanke ja tutkia keskusta-alueen itä- ja eteläosien toimintavalmiuden kehittämistä kevyemmillä ratkaisuilla. 3) Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoituksena on ohjata pelastustoimen suunnittelua ja järjestämistä. Pelastustoiminnan palvelutaso vahvistetaan palvelutasopäätöksessä ja siinä määritellään riskiarvioinnin perusteella pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitaminen mukaan lukien normaaliolojen toimintavalmius. Suunnitteluohjeen mukaan riskiluokkakohtaiset ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiuden tavoiteajat ovat suunnittelun perusteena ja niiden toteutumista seurataan tilastojen avulla. Pelastustoiminnassa tarvitaan myös pelastusyksikköä suurempia muodostelmia, joiden toimintavalmiudelle on merkitystä kaikissa kiireellisissä toimintavalmiutta määrittelevissä onnettomuustyypeissä ja tehtävissä. Toimintavalmiusaika on vain yksi osa toimintavalmiudesta, eikä se kuvaa asiakkaan saamaa apua tilanteessa. Pelastustoiminnan toimintavalmius koostuu henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, käytetyistä toimintamalleista, johtamisesta sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta.

5 Toimintavalmiusohjeen puutteena on, ettei ruudun riskitasoa voi laskea madaltuneen riskitason perusteella esimerkiksi vähäisen onnettomuusmäärän tai automaattisten sammutuslaitteistojen korkeamman suojaustason vuoksi. Esimerkiksi sprinklauksen on todettu asuinrakennuspaloissa pudottavan vakavan henkilövahingon todennäköisyyden merkittävästi alemmaksi antaen lisäaikaa asuntoon jääneiden henkilöiden pelastamiseksi. Riskiruutukohtaisessa tarkastelussa ruudun riski voi muodostua myös yksittäisen kohteen ympäristöään huomattavasti suuremmasta riskistä, jolloin pitäisi tarkastella myös kohteen omia toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Pelastustoiminnan toimintavalmiutta ei voida mitoittaa yksittäisen ruudun mukaan. Toimintavalmiusohjetta ja palvelutasopäätöksen laatimisohjeita olisi syytä tarkastella kriittisesti myös riskiluokkien tavoitettavuusaikojen osalta. Tavoiteaikojen tulisi perustua tutkittuun tietoon toimintavalmiusajan merkityksestä pelastustoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Toimintavalmiusaikojen saaminen Pirkanmaalla nykyisen ohjeistuksen ruutukohtaisten vähimmäistavoitteiden mukaisiksi I-riskiluokan ongelmaruuduissa edellyttäisi useita uusia päivystysvalmiudessa olevia yksiköitä kaupunkialueelle. Tämä tarkoittaisi lisää asemapaikkoja ja/tai alueella päivystäviä yksiköitä. Kaupungin keskusta-alueen kiivas rakentamistahti aiheuttaa sekä kiinteistöjen, että väylien rakentamisen myötä nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, jossa sijoituspaikan löytäminen on haastavaa ja se ei palvele optimaalisesti pidempää elinkaarta. Uudet asemapaikat ja pelastusyksiköt edellyttäisivät lisää virkoja, mikä aiheuttaisi suuria perustamis- ja käyttökustannuksia. Selvityksen tarkastelujakson ja vuoden 2017 tietojen perusteella I-riskiluokan ongelmaruutujen kattaminen sekä 1. yksikön, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti edellyttäisi vähintään kolmea uutta päivystysvalmiudessa olevaa yksikköä. 4) Uusien yksiköiden sijoituspaikan kiinteistöstä, henkilövahvuudesta ja käytettävästä kalustosta riippuen uuden yksikön perustamis- ja käyttökustannukset olisivat: Kiinteistön omistajan/rakennuttajan yhden paloaseman perustamiskustannus Pelastusauton hankintakustannukset Pelastuslaitoksen yhden paloasemakiinteistön käyttökulut pääomavuokrineen /vuosi Yksikön henkilöstö 1+3 vuorovahvuudella henkilöstökustannukset /v Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen vs. Kehitysinsinööri Martti Honkala