Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

Transkriptio

1 Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät , Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

2 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia vuoteen Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä. 2. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan 3. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani. 4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. 5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta. 6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja. 7. Henkilöstö voi hyvin

3 1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastustoimi seuraa aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuuskehitystä, sekä ennakoi ja tuottaa tietoa omiin ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Onnettomuusriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Pelastustoimi vaikuttaa aktiivisesti toimintaympäristössä havaittujen turvallisuuspuutteiden parantamiseksi

4 2. Pelastustoimella on riskejä vastaava valmius Pelastustoimella on riskejä vastaavat resurssit ja riittävä palvelukyky koko maassa. Pelastustoimi sisäisen turvallisuuden toimijana palvelee yhteiskunnan häiriötilanneja katastrofivalmiutta kaikissa oloissa, myös poikkeusoloissa. Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua luonnon tai ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuus- tai katastrofitilanteissa

5 5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta Vahvistetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyä vähentää onnettomuuksia sekä kannustetaan yksilöitä ja yhteisöjä omatoimisuuteen ja vastuunottoon. Kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa omatoimista varautumista. Edistetään yksilön ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa sekä selviytyä seurauksista. Kehitetään pelastustoimeen liittyvää vapaaehtoistoimintaa

6 Ehdotus pelastuslaitoksen prosessikartaksi Strateginen johtaminen ja ohjaus Asiakkaiden tarpeet Lainsäädäntö Palvelutasopäätös A Onnettomuuksien ennaltaehkäisy B Pelastustoiminta ja väestön suojaaminen C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntoteuttajana D Varautumisen ja häiriötilanteiden hallinnan tuki Toiminnan seuranta ja arviointi Laadunhallinta Tyytyväiset asiakkaat Tukiprosessit Taso 1 - Prosessikartta 6

7 Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi

8 Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi

9 Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi

10 Taustatietoa tilastokatsauksesta

11 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä;

12 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - turvallisuusviestintä Pelastuslaitos neuvoo ja kouluttaa ihmisiä turvallisuustiedoissa ja taidoissa. Turvallisuuskoulutuksen tarkoituksena on ohjata ihmisiä arvioimaan riskejä ja toimimaan oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Vuosi Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä

13 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - ohjaus Pelastuslaitos ohjaa muita viranomaisia, yhteisöjä ja toimijoita huomioimaan turvallisuusnäkökulmat toiminnassaan. Esimerkiksi rakentamisen ohjauksessa tehdään yhteistyötä rakennusvalvontojen kanssa kaavoituksessa paloteknisessä suunnittelussa suunnittelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa

14 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - valvonta Valvonnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Pelastuslaitos suorittaa valvontaa: asiakirjavalvontana omavalvontana palotarkastuksina yms. valvontakäynneillä Valvontatehtävät Palotarkastukset Asiakirjavalvonta Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Asiantuntijapalvelut Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset Yhteensä Pelastuslaitos kohdistaa valvontaa alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen palotarkastukset ja muu valvontatoiminta määritellään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa

15 Valvontasuunnitelma Pelastuslaitokset laativat valvontasuunnitelman valvontatehtävänsä toteuttamisesta. Valvontasuunnitelmassa on selvitettävä, miten valvontatarpeet ja valvonnan kohdentaminen on määritelty. Valvontasuunnitelmassa pelastuslaitos määrittää suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet vuodeksi kerrallaan. Valvontasuunnitelmaohjeessa käsitellään myös muita valvontatoimenpiteitä, yhteistoimintaa muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavia resursseja valvonnan vaikuttavuuden arviointia. Valvonnan tulee perustua alueen riskeihin ja olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta

16 Tarkastusvälin määrittäminen Määräaikaisesti tarkastettavissa kohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin lähtökohtana voidaan käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E+00 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo

17 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot

18 Tarkastusvälin määrittäminen Myymälärakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain. alle 400 m m m2 yli m2

19 Valvontakäynnit Palotarkastuksia voidaan tehdä monella tavalla, riippuen kohteen laajuudesta. Nykyaikaisen tarkastuksen tavoitteena on luoda kuva tarkastettavan kohteen turvallisuustasosta, varmistaa turvallisuustason lainmukaisuus ja ja tukea asiakasta turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Asiakas tulisi nähdä vastuullisena toimijana, jonka tehtävä on huolehtia oman toimintansa turvallisuudesta

20 Sovelletun EFQM kehyksen hyödyntäminen Joillakin pelastusalueilla turvallisuustoiminnan riskienarviointimalli perustuu Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM), jota on sovellettu pelastusviranomaisen tarpeisiin

21 Arvioinnin rakentuminen

22 Arviointimallin hyödyt asiakkaalle auttaa tunnistamaan kohteen turvallisuuskulttuurin keskeisiä piirteitä, puutteita ja vahvuuksia osoittaa asiakkaalle turvallisuuskulttuurin kehittämisen suunnan Korostaa omavalvontaa Lisää asiakkaan omaa kykyä arvioida turvallisuuskulttuuriaan ja tunnistaa sen vahvuuksia ja kehittämiskohtia resurssien kohdentaminen, toimintojen tehostaminen, riskianalyysin hyödyntäminen

23 Hyödyt pelastuslaitokselle valvontasuunnitelman työväline tukee pelastuslaitoksen ydinprosesseja parantaa sekä varmentaa pelastuslaitoksen suorittaman palvelun laatua tarkastusvälin säätäminen tarkastusten kohdentaminen riskikohteisiin ja suuntaaminen keskeisimpiin puutteisiin asiakkaan turvallisuustyön tukeminen yhteisen kielen ja käsitteistön avulla parannetaan vuoropuhelua

24 Asuinkiinteistöjen omavalvonta Omavalvonta on yksi valvontatoiminnan muodoista, jota toteutetaan asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin perinteisen palotarkastuksen rinnalla. Omavalvonnan perusideana on, että kiinteistön edustaja tarkastaa itse tarkastuslomakkeen ja paloturvallisuusoppaan avulla pelastuslain velvoitteiden noudattamista sekä omien toimintatapojensa turvallisuutta. Pelastusviranomainen arvioi annetut vastaukset ja on tarvittaessa vastaajaan yhteydessä. Mikäli omatarkastuslomaketta ei palauteta, pelastusviranomainen suorittaa tarvittaessa yleisen palotarkastuksen. Valvontaa voidaan suorittaa kaikkiin kiinteistöihin pistokoeluonteisilla palotarkastuksilla.

25 KUP omavalvonta vastausmäärät Kiinteistöjä yhteensä 3900 kpl. Virheellisiä osoitteita 40 kpl (1%). Ei vastanneita kiinteistöjä 347kpl (9%). Vastanneita kiinteistöjä 3513 (90%). Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 noin 56% kiinteistöistä vastasi omavalvontaan. Virheellisten osoitteiden määrää ei seurattu.

26 KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden määrä Yksi tai useampi omavalvonnassa havaittu puute löytyi 791 kiinteistöstä (23%). Turvallisuusasiat olivat omavalvonnan perusteella kunnossa 2722 kiinteistössä (77%). Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 noin 39% kiinteistöistä vastasi havainneensa omavalvonnassa yhden tai useamman puutteen.

27 KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden korjaus 694 kiinteistöä (88%) ilmoitti omavalvonnassa havaitut puutteet korjatuiksi joko omavalvonnan yhteydessä tai ilmoittamansa määräajan kuluessa. 97 kiinteistöä (12%) ei ilmoittanut puutteita korjatuiksi tai ilmoittanut korjaukselle määräaikaa. Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 omavalvonnassa havaittujen puutteiden korjausta ei ollut mahdollista ilmoittaa omatarkastuslomakkeessa.

28 KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden määrä Puutteita havaittiin yhteensä 1182 kappaletta (791 kiinteistöä). Yleisimpiä havaittuja puutteita Osoitenumerointi ei ole riittävän suuri ja näy ajotielle ja/tai ole pimeällä nähtävissä. Talo- ja kattotikkaat eivät ole kestävät ja/tai kiinteästi asennetut. Varatieikkunaa tai ovea ei ole varustettu kiintoavausmahdollisuudella. Öljylämmityslaitteiston läheisyyteen ei ole sijoitettu asianmukaista käsisammutinta. Lisäksi havaittiin: Palovaroittimien asianmukaiseen asennukseen ja toimintakuntoon sekä vuosittaisen nuohouksen suorittamiseen liittyviä puutteita ilmoitettiin aiempia vuosia enemmän.

29 Kiitos!